Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet

Riskitekijät ja ehkäisy

• Tärkeimpiä työhön liittyviä riskitekijöitä ovat käden suuri puristusvoiman käyttö, työliikkeiden toistuvuus ja ranteen taipunut asento.
• Tupakointi on merkittävin yksilöllinen vaikutettavissa oleva käden ja kyynärvarren rasitussairauksien riskitekijä.
• Ehkäisyssä on tärkeää huomioida useiden yksilöllisten riskitekijöiden (työperäisten ja elintapoihin liittyvien) kasautuminen ja etsiä keinoja niiden vähentämiseen.
• Työryhmä suosittelee
  • aktiivisesti kysymään tupakoinnista ja tarjoamaan tupakoitsijoille tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoitoa
  • suuntaamaan työntekijöille kohdennetut ergonomia- ja koulutusinterventiot oireisille työntekijöille.

Diagnostiikka

• Käden ja kyynärvarren rasitussairauksien diagnoosi perustuu ensisijaisesti esitietoihin, potilaan kertomaan oirekuvaan, yksilöllisten ja ulkoisten syiden tunnistamiseen ja kliinisiin löydöksiin.
  • Alkuhaastattelussa pyritään oirekuvan lisäksi saamaan kattava kuva potilaan tilanteeseen vaikuttavista riskitekijöistä ja selvittämään myös, miten oireet vaikuttavat potilaan elämään.
• Kliininen tutkimus tehdään inspektiolla, palpaatiolla ja kliinisillä testeillä.
• Ennusteeseen vaikuttavat psykososiaaliset tekijät, kuten pelko-välttämiskäyttäytyminen ja kuntoutumiseen kohdistuvat odotukset, on syytä selvittää.
• Kuvantamistutkimuksia tarvitaan harvoin yläraajan rasitussairauksien akuutin vaiheen arvioinnissa.
• Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon muun muassa kaularankaoireyhtymä, yläraajan pinnetilat, nivelrikko, reumasairaudet, olkapään kiputilat, polyneuropatiat ja tuumorit.

Potilasohjaus

• Käden ja kyynärvarren rasitussairauksien pitkäaikaisennuste on hyvä. Sairauksien toistuminen on tavallista, mutta vain pieni osa kroonistuu.
• Hoidon tavoitteena on kivun lievittäminen, oireiden pitkittymisen estäminen, toiminta- ja työkyvyn palauttaminen sekä elämänlaadun parantaminen.
• Hoitoon kuuluvat aina potilasohjaus, aktiivisuuden tukeminen ja potilaan kanssa yhdessä laadittu hoitosuunnitelma. Tällainen tehostettu hoito näyttää vähentävän työkyvyttömyyspäiviä, pitkäaikaista työkyvyttömyyttä ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidon kustannuksia «Tehostettu hoito-ohjelma (potilasohjaus, aktiivisuuden tukeminen, suunnitelmalliset hoitokäytännöt työhön paluun tukemiseksi) näyttää vähentävän työkyvyttömyyspäiviä, pitkäaikaista työkyvyttömyyttä sekä kustannuksia tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa.»B.
  • Työn ja vapaa-ajan kuormitustekijät, elintapatekijät ja riskitekijöiksi tunnistetut yksilölliset tekijät sekä niiden kasaantuminen huomioidaan hoitosuunnitelmassa.
• Potilasohjausta tehdään koko hoitosuhteen ajan. Ks. suosituksen potilasohje «»1.

Hoito ja kuntoutus

• Jännevaivoissa keskeistä on kuormituksen kokonaismäärän hallinta: akuutissa vaivassa kuormituksen tilapäinen rajoittaminen ja pitkittyneessä tilanteessa kuormituksen asteittainen lisääminen.
  • Epikondyliittitukea voidaan kokeilla akuutin kivun hoitona. Sillä saattaa olla välitön puristusotteisiin liittyvää kipua vähentävä vaikutus alle 6 viikkoa kestäneen kyynärpään lateraalisen tendinopatian hoidossa «Epikondyliittituella saattaa olla välitön puristusotteisiin liittyvää kipua vähentävä vaikutus lyhyellä aikavälillä kyynärpään tendinopatian hoidossa. Rannetuella ei liene vaikutusta puristusotteisiin liittyvään kipuun.»C.
  • Aktiivinen harjoitteluinterventio saattaa vähentää kipua pitkittyneen kyynärpään lateraalisen tendinopatian hoidossa «Aktiivinen harjoitteluinterventio saattaa vähentää kipua pitkittyneen kyynärpään tendinopatian hoidossa.»C.
• Ergonomiset interventiot saattavat lievittää käden ja kyynärvarren rasitussairauksien aiheuttamaa työperäistä kipua pitkäaikaisessa seurannassa, mutta niillä ei näytä olevan vaikutusta työ- ja toimintakykyyn «Ergonomiset interventiot saattavat lievittää käden ja kyynärvarren rasitussairauksien aiheuttamaa kipua pitkäaikaisessa seurannassa, mutta niillä ei näytä olevan vaikutusta työ- ja toimintakykyyn.»C.
• Työhön paluun tukemiseen tähtäävillä toimenpiteillä, kuten liikuntaharjoitteilla, käyttäytymisterapialla ja työpaikalla tehtävillä järjestelyillä, voidaan ilmeisesti hieman nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä sairauspoissaoloja «Työhön paluun tukemiseen tähtäävillä toimenpiteillä (liikuntaharjoitteet, käyttäytymisterapia ja työpaikalla tehtävät järjestelyt) voidaan ilmeisesti vähän nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä sairauspoissaoloja.»B.
• Jos työ vaatii yläraajan käyttöä siten, että käsi tai kyynärvarsi kipeytyy tai kipu voimistuu, lyhytaikainen sairauspoissaolo (3–5 päivää) akuutissa vaiheessa saattaa olla aiheellinen.
• Osasairausvapaan (osasairauspäiväraha) avulla voidaan todennäköisesti nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä sairauspoissaoloja «Osasairausvapaan avulla voidaan ilmeisesti nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä sairauspoissaoloja.»B.
• Lääkehoidon tavoitteena on kivun turvallinen hoito, ja useimmiten ensisijainen vaihtoehto ovat paikallisesti käytettävät tulehduskipulääkkeet.
• Kyynärpään tendinopatioiden hoitoon ei ensisijaisesti suositella pistoshoitoja.
  • Tarkkaavainen seuranta ja fysioterapia saattavat johtaa kortikosteroidihoitoa useammin oireettomuuteen yli 3 kuukauden seurannassa «Corticosteroid injection therapy may decrease pain score, increase global improvement and pain-free grip strength in short-term (≤ 6 weeks) but not in long-term follow up in patients with lateral tendinopathy when compared to physiotherapy.»C.
  • Verihiutaleplasmainjektioiden vaikutus kyynärpään lateraalisen tendinopatian aiheuttamaan kipuun ja toimintarajoitteeseen ei ilmeisesti eroa keittosuolainjektioista «The effectiveness of platelet-rich plasma (PRP) injection therapy for lateral elbow pain and function impairment seems to be equal to the effectiveness of saline or local anesthetic injection both in short and long term.»B, «Verihiutaleplasmainjektiot kyynärpään lateraalisen tendinopatian hoidossa»1.
• Ahtauttavassa jännetuppitulehduksessa (de Quervain «Paikallinen kortikosteroidiruiske näyttää lievittävän kipua paremmin kuin lumehoito de Quervainin jännetuppitulehduksessa 1–2 viikon seurannassa.»B ja napsusormi «Paikallinen kortikosteroidiruiske saattaa johtaa oireettomuuteen napsusormen hoidossa useammin kuin pelkkä puudutehoito 4 kuukauden seurannassa, mutta ruiskeen teho on epäselvä pitkäaikaisseurannassa. Kortikosteroidiruiskeen pistäminen jännetupen sisään ei lievitä oireita tehokkaammin kuin jännetupen ulkopuolelle pistettynä.»C) kortikosteroidiruiskehoito on kuormituksen vähentämisen jälkeen ensisijainen hoito.
• Yölastoitus on ensisijainen rannekanavaoireyhtymän hoidossa, jos potilaalla ei todeta keskihermon vaurion merkkejä «Ranteen yölastahoito verrattuna siihen, ettei hoitoa anneta, näyttää lievittävän rannekanavaoireyhtymästä aiheutuvaa puutumista ja kipua.»B. Rannekanavaoireyhtymässä voidaan harkita kortikosteroidiruiskehoitoa, erityisesti raskaana olevilla «Paikallinen kortikosteroidiruiske verrattuna lumeruiskeeseen tai yölastaan vähentää lyhytaikaisessa seurannassa (0–3 kuukautta) rannekanavaoireyhtymän oireita, mutta pitkäaikaisessa seurannassa ( gt; 6 kuukautta) vaste katoaa.»A, jos tekniikka hallitaan. Leikkaushoito on aiheellinen pitkittyneessä oireilussa ja etenkin, jos oireet ovat eteneviä tai voimakkaita tai potilaalle ilmaantuu keskihermon vaurion merkkejä.

Ammattitautidiagnostiikka

• Ammattitautikorvauksen edellytyksenä on yleisesti hyväksytty lääketieteellinen tutkimusnäyttö siitä, että tietty altiste voi aiheuttaa tietyn sairauden. Lisäksi edellytetään, että sairastuneen työntekijän voidaan katsoa altistuneen työssään siinä määrin, että altistuminen on voinut aiheuttaa kyseessä olevan sairauden.
• Ammattitautilain perusteella korvattaviin käden ja kyynärvarren rasitussairauksiin kuuluvat jännetulehdus, olkaluun sivunastan tulehdus ja rannekanavaoireyhtymä.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen asettama työryhmä

Helena Liira (pj)

Tiia Reho

Jaro Karppinen

Anna-Liisa Kemi

Marja Mikkelsson

Maija Paukkunen

Raija Sipilä

Henri Taanila

Eero Waris