Palliatiivinen hoito ja saattohoito

Kivun ja hengenahdistuksen hoito

• Saattohoitopotilaan kivun lääkehoidossa käytetään ensisijaisesti vahvoja opioideja «Syöpäkivun hoito WHO:n portaiden mukaan on ilmeisesti suurimmalla osalla syöpäpotilaista tehokasta.»B, «Vahvat opioidit ovat tehokkaita syövän aiheuttaman kivun hoidossa.»A. Tarvittaessa tulee vaihtaa antoreittiä ja käyttää muita erikoismenetelmiä «Spinaaliset opioidit ja muut kajoavat toimenpiteet saattavat olla tehokkaita niillä syöpäkipupotilailla, joiden kipua ei saada riittävästi lievitettyä systeemisillä opioideilla tai joille systeemiset opioidit aiheuttavat vaikeita haittavaikutuksia.»C, «Opioidin vaihto saattaa tehostaa kivunhoitoa ja vähentää haittavaikutuksia.»C.
• Vältä viisaasti -suositus: Älä käytä bifosfonaatteja ja denosumabia saattohoitopotilaiden pahanlaatuisen luustokivun lievitykseen ensisijaisena kivunhoitona «Bifosfonaatit ja denosumabi saattohoitopotilaiden malignin luustokivun hoidossa»1.
  • Näyttö bisfosfonaattien ja denosumabin analgeettisesta tehosta on heikko «Bisfosfonaateilla ja denosumabilla on korkeintaan heikko luustoetäpesäkkeiden aiheuttamaa kipua lievittävä vaikutus»A.
• Vahvoja opioideja voidaan käyttää myös hengenahdistuksen lievittämiseen «Opioidin käyttö saattaa vähentää parantumattomasti sairaiden hengenahdistusta.»C.
• Palliatiivisella sedaatiolla voitaneen lievittää saattohoitopotilaan muihin hoitoihin reagoimatonta sietämätöntä kärsimystä «Palliatiivinen sedaatio saattaa lievittää muilla keinon hallitsemattomia oireita elämän loppuvaiheessa, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
• Kivun ja hengitystieoireiden hoidon periaatteita on päivitetyssä suosituksessa käsitelty myös lasten saattohoidon näkökulmasta.

Maha-suolikanavan oireiden hoito

• Maha-suolikanavan oireet ovat palliatiivisessa hoidossa yleisiä.
• Suun oireista käsitellään suun kuivuminen, suun kipu, suun infektiot ja hypersalivaatio.
• Pahoinvoinnin hoito tulisi suunnitella syyn mukaisesti. Pahoinvoinnissa voidaan käyttää esimerkiksi metoklopramidia «Metoklopramidi näyttää olevan tehokas syöpäpotilaiden kroonisen pahoinvoinnin ja oksentelun hoidossa.»C, 5-HT₃-reseptorin salpaajia «5-HT3-reseptorisalpaajista saattaa olla hyötyä syöpäpotilaan kroonisen pahoinvoinnin hoidossa.»C, haloperidolia «Haloperidolin tehosta palliatiivisessa tai saattohoidossa ei ole julkaistu kontrolloituja tutkimuksia, mutta haloperidolia voidaan kokeilla etenkin opioidia saavien potilaiden pahoinvoinnin hoitoon.»D tai olantsapiinia «Olantsapiini saattaa olla tehokas palliatiivisessa hoidossa olevan syöpäpotilaan pahoinvoinnissa, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
• Ummetuksen hoidossa osmoottiset tai motiliteettiin vaikuttavat laksatiivit ovat ensisijaisia. Niiden välillä ei ole tehoeroja palliatiivisessa hoidossa «Nykyinen tutkimusnäyttö ei riitä osoittamaan tehoeroa tai turvallisuutta tavanomaisten laksatiivien välillä.»D. Opioidiantagonisteja (metyylinaltreksoni ja naloksegoli) voidaan käyttää opioidien aiheuttamassa ummetuksessa, jos muilla laksatiiveilla ei ole saavutettu riittävää hoitovastetta «Opioidien aiheuttamaa ummetusta voidaan laukaista subkutaanisesti annosteltavalla metyylinaltreksonibromidilla silloin, kun laksatiiveilla ei ole saavutettu riittävää hoitovastetta.»A, «Naloksegoli lievittää hieman opioideista aiheutuvaa ummetusta.»A.
• Maha-suolikanavan oireiden merkitystä on päivitetyssä suosituksessa käsitelty myös lasten saattohoidon näkökulmasta.

Muuta huomioitavaa

• Saattohoitopotilaan suonensisäinen nesteytys tai suonensisäinen ravitsemus ei pidentäne elinajanodotetta eikä parantane elämänlaatua «Loppuvaiheen syöpää tai edennyttä dementoivaa tautia sairastavien potilaiden ravitsemushoito ei parantane elämänlaatua eikä lisää elinaikaa, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
• Sairaalahoidon aikaisen laskimotukosprofylaksian hyöty palliatiivisessa hoidossa olevalle potilaalle on kyseenalainen.
• Saattohoidossa antibioottihoitoja tulee käyttää vain, jos sillä on merkitystä potilasta haittaavien oireiden kannalta «Näyttö antibioottihoidon tehosta kuolevan potilaan oireiden hoidossa on puutteellista.»D.
• Palliatiivisessa ja saattohoidossa lääkehoidon tarkoituksenmukaisuus tulee arvioida säännöllisesti. Esimerkiksi sairauksia ehkäisevä lääkitys voidaan usein purkaa.

Psykososiaalinen ja eksistentiaaliseen kärsimykseen liittyvä tuki

• Lääkkeettömillä hoidoilla, psykososiaalisin keinoin, voidaan helpottaa saattohoitopotilaan ahdistus- ja masennusoireita «Lääkkeettömillä (psykososiaalisilla) hoidoilla voitaneen helpottaa kuolevan potilaan ahdistus- ja masennusoireita.»C.
  • Anksiolyyteillä voitaneen helpottaa saattohoitopotilaan ahdistusta, mutta tutkimusnäyttöä asiasta ei ole «Anksiolyyteillä voitaneen helpottaa kuolevan potilaan ahdistusta, mutta tutkimusnäyttöä ei ole.»D.
• Masennuslääkehoito saattaa helpottaa palliatiivisessa hoidossa olevan potilaan masennusta «Masennuslääkehoito saattaa helpottaa palliatiivisessa hoidossa olevan potilaan masennusta.»C. Saattohoitopotilailla masennuslääkkeen vastetta ei aina ehditä saada.
• Delirium on saattohoitopotilailla yleinen oire, joka tulee pyrkiä hoitamaan pääasiassa lääkkeettömin keinoin. Saattohoidossa deliriumin lääkehoito antipsykooteilla ilmeisesti lisää deliriumoireita ja aiheuttaa haittavaikutuksia «Saattohoidossa deliriumin lääkehoito antipsykooteilla ilmeisesti lisää deliriumoireita ja aiheuttaa haittavaikutuksia.»B.

Akuuttitilanteita syöpäpotilaiden palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa

• Hoitosuosituksessa käsitellään akuuttililanteiden hoidon osalta kohonnut kallonsisäinen paine, selkäydinkompressio, pahanlaatuinen hyperkalsemia, virtsaumpi ja verivirtsaisuus.

Muistisairauspotilaan elämän loppuvaiheen hoidosta

• Hoitopaikkasiirtoja tulee välttää elämän loppuvaiheessa, sillä niihin liittyy riskejä, kuten sekavuuden paheneminen ja altistuminen sellaisille toimenpiteille ja tutkimuksille, jotka eivät lisää hyvinvointia. Esimerkiksi infektiot voidaan usein hoitaa suun kautta annettavalla antibiootilla omassa hoitopaikassa.
• Muistisairaiden kipuja tulee aktiivisesti arvioida joko kysymällä niistä suoraan tai havainnoimalla niitä esimerkiksi PAINAD-kysymysten avulla.

Tiina Saarto (puheenjohtaja)

Katri Hamunen

Tarja Konttila

Tanja Laukkala

Juho Lehto

Ari Matila

Pirjo Mustonen

Reino Pöyhiä

Eeva Rahko

Sami Räsänen

Kirsti Sirkiä

Harri Tohmo

Eero Vuorinen

Liisa Väkevä