Raskausdiabetes

Esiintyvyys

• Raskausdiabetes ilmaantuu yleensä jo ensimmäisen raskauden aikana.
• Suomessa glukoosirasituskokeen tulos oli vuonna 2019 poikkeava 20,6 %:lla synnyttäjistä.
• Noin 83 %:lle niistä, joilla todettiin raskausdiabetes, ei aloitettu lääkehoitoa, mutta 4,2 %:lle aloitettiin insuliini, 9,2 %:lle metformiini ja noin 3–4 %:lle insuliini ja jokin muu diabeteslääke.

Diagnostiikka

• Raskausdiabetes tarkoittaa poikkeavaa glukoosiaineenvaihduntaa, joka todetaan raskauden aikana.
• Raskausdiabeteksen kehittymiseen vaikuttaa kaksi päätekijää, insuliiniresistenssi ja beetasolujen puutteellinen insuliinin eritys.
• Raskausdiabetes diagnosoidaan glukoosirasituskokeella (OGTT). Käypä hoito -työryhmä suosittaa raskausdiabeteksen diagnostisiksi plasman glukoosin raja-arvoiksi ≥ 5,3 mmol/l (paastoarvo), ≥ 10,0 mmol/l (1 h) ja ≥ 8,6 mmol/l (2 h). Yksikin poikkeava arvo glukoosirasituskokeessa on diagnostinen.
• Pääsääntö on, että glukoosirasituskoe tehdään kaikille raskaana oleville. Poikkeuksia tästä ovat:
  • Alle 25-vuotias ensisynnyttäjä, joka on raskauden alkuvaiheessa normaalipainoinen (BMI 18,5–24,9 kg/m²) ja jonka lähisukulaisilla ei ole tyypin 2 diabetesta.
  • Alle 40-vuotias uudelleensynnyttäjä, jonka aiemmassa raskaudessa ei ole esiintynyt raskausdiabetesta eikä lapsen LGA-löydöstä ja jonka BMI on nykyraskauden alkaessa alle 25 kg/m².
  • Aiemmin diagnosoitu diabetes.
• Glukoosirasituskoe tehdään tavallisesti raskausviikoilla 24–28.
  • Koe tehdään jo alkuraskaudessa (raskausviikoilla 12–16), jos sairastumisriski on erityisen suuri. Näillä henkilöillä koe uusitaan raskausviikoilla 24–28, jos se alkuraskaudessa on ollut normaali.
  • Jos epäillään jo ennen raskautta alkanutta diabetesta, koe tehdään heti epäilyn herätessä.
• HbA1c-pitoisuuden määrittämisestä on hyötyä, jos alkuraskaudessa epäillään raskautta edeltävää diabetesta.

Ehkäisy ja hoito

• Tärkein ajankohta raskauskomplikaatioiden ehkäisyssä on ennen raskautta. Terveyttä edistävien elintapojen ja painonhallinnan tukeen tulisi terveydenhuollossa (esim. perhesuunnittelukäyntien yhteydessä) ja yhteiskunnassa laajemminkin panostaa jo ennen raskaaksi tuloa.
• Raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvien tulee saada jo alkuraskaudessa (ensimmäisellä neuvolakäynnillä) tehostettua asiakaslähtöistä ja muutoshalukkuutta ja motivaatiota herättelevää elintapaohjausta yksilö tai ryhmäohjauksena ja/tai hyödyntäen digitaalisia omahoito-ohjelmia.
• Raskausdiabeteksen riskiä voidaan pienentää mahdollisimman varhain aloitetulla terveyttä edistävällä ruokavaliolla ja liikunnalla «Exercise or diet and exercise started early in pregnancy are effective for preventing gestational diabetes compared with usual care. They also appear to reduce complications like hypertensive disorders and caesarean delivery.»A ja välttämällä liiallista painonnousua «Diet or exercise, or both, during pregnancy reduce the risk of excessive gestational weight gain compared with usual care. Early in pregnancy started exercise reduce complications like gestational diabetes mellitus, hypertensive disorders, and caesarean delivery.»A. Sikiön liikakasvun riskiä voidaan pienentää elintapainterventioilla «Lifestyle interventions in women with gestational diabetes appear to be effective in decreasing large for gestational age (LGA) babies.»B.
  • Vihanneksia, hedelmiä, kokojyväviljaa ja rasvattomia sekä vähärasvaisia maitotuotteita, pehmeitä rasvoja ja kalaa sisältävä ruokavalio pienentää raskausdiabeteksen riskiä «A diet based on vegetables, fruits, whole grains, and low fat dairy started early in pregnancy is effective for preventing gestational diabetes.»A.
  • Raskausajan liikuntasuositus on yhteneväinen koko väestön terveysliikuntasuosituksen kanssa.
• Kun raskausdiabetesdiagnoosi on tehty, äidille opetetaan neuvolassa verenglukoosin omaseuranta. Sen avulla säädetty hoito vähentää perinataalikomplikaatioita.
  • Veren glukoosipitoisuuden tavoitearvot omaseurannassa ovat ennen aamiaista tai muuta ateriaa alle 5,5 mmol/l ja tunnin kuluttua ateriasta alle 7,8 mmol/l.
• Raskausdiabetesta sairastava ohjataan noudattamaan yleisiä raskausajan ravitsemussuosituksia ja diabeteksen yleisiä ravitsemushoitosuosituksia.
• Kohtuukuormitteisella säännöllisellä liikuntaharjoittelulla on edullisia vaikutuksia raskauden aikana todettuun odottavan äidin glukoosiaineenvaihdunnan häiriöön «Exercise 3 times per week for 40-60 min at moderate intensity appears to improve glycaemic control in gestational diabetes (GDM).»B. Säännöllinen liikunta yksin «»? tai terveelliseen ruokavalioon yhdistettynä vähentää liiallista painonnousua raskauden aikana «Diet or exercise, or both, during pregnancy reduce the risk of excessive gestational weight gain compared with usual care. Early in pregnancy started exercise reduce complications like gestational diabetes mellitus, hypertensive disorders, and caesarean delivery.»A.
• Jos ruokavalioneuvonnan ja sen tehostetun toteutuksen jälkeen veren glukoosipitoisuus on omaseurannassa 5,5 mmol/l tai enemmän ennen aamiaista tai 7,8 mmol/l tai enemmän tunti aterian jälkeen 1–2 kertaa 1–2 viikon aikana mitattuna, aloitetaan lääkehoito synnytyssairaalan äitiyspoliklinikassa.
• Lääkehoitona käytetään metformiinia, insuliinia tai näiden yhdistelmää.

Raskauden seuranta ja synnytyksen ajankohta

• Jos ruokavaliohoito riittää raskausdiabeteksen hoidoksi ja raskaus on muuten komplisoitumaton, raskautta voidaan seurata äitiysneuvolassa.
• Jos raskausdiabeteksen hoitoon tarvitaan lääkitystä, raskautta seurataan synnytyssairaalassa tyypin 1 ja 2 diabetesta sairastavan seurantaa yksilöllisesti mukaillen.
• Elintapahoitoisen raskausdiabetesta sairastavan naisen raskauden voidaan yleensä antaa jatkua 7–12 vuorokautta yli lasketun ajan, jos hänen glukoositasapainonsa on hyvä eikä raskauteen liity muita komplikaatioita.
• Lääkehoitoisen raskausdiabetesta sairastavan naisen synnytyksen käynnistämistä tulee harkita loppuraskauden suurentuneen asfyksiariskin vuoksi raskausviikon 39 täytyttyä, kuitenkin viimeistään lasketun ajan tuntumassa.
• Synnytystä raskausviikon 38 täytyttyä suositellaan, jos sikiö on kasvamassa makrosomiseksi (painoarvio +2 SD), äidin glukoositasapaino ei ole optimaalinen tai raskauteen liittyy muita riskitekijöitä.

Synnytyksen jälkeinen seuranta

• Vastasyntyneen hypoglykemiaa ehkäistään tiheällä imetyksellä tai maitoruokinnalla 2–3 tunnin välein. Rintamaidon käyttö on ensisijaista.
• Plasman glukoosin seuranta aloitetaan oireettomilla vastasyntyneillä noin 3–4 tunnin iässä, ja sitä jatketaan 2 vuorokauden ikään saakka.
• Vastasyntyneen lievän hypoglykemian ensisijaisena hoitona on suun limakalvoille hierottu glukoosigeeli yhdistettynä maitoruokintaan. Vaikeaa tai pitkittyvää hypoglykemiaa hoidetaan suonensisäisellä glukoosi-infuusiolla.
• Synnytyksenjälkeinen glukoosirasituskoe suositellaan tehtäväksi perusterveydenhuollossa kaikille raskausdiabeteksen sairastaneille. Lääkehoitoa saaneille raskausdiabeetikoille tehdään glukoosirasituskoe 6–12 viikon kuluttua synnytyksestä. Muilla raskausdiabeetikoilla glukoosirasituskoe uusitaan noin vuoden kuluttua synnytyksestä.
• Jatkossa raskausdiabeteksen sairastaneilta seurataan HbA1c:tä tai glukoosirasituskoetta 1–3 vuoden välein.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä

Risto Kaaja (pj.)

Heidi Alenius

Heidi Hakkarainen

Kia Koivusilta

Kalle Korhonen

Tuula Meinander (Käypä hoito -toimittaja)

Ulla Sankilampi

Kristiina Tertti

Marja Vääräsmäki