Niskakipu (aikuiset)
Käyvän hoidon tiivistelmät
17.2.2017
- Mitä uutta päivityksessä?
- Keskeinen sisältö
- Kliininen luokittelu
- Esitiedot ja kliininen tutkimus
- Laboratoriotutkimukset, kuvantaminen ja kliinisneurofysiologiset tutkimukset
- Hoito
- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n ja Suomen yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä
Käypä hoito -suositus «Niskakipu (aikuiset)»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Neck pain (adults)»2
Mitä uutta päivityksessä?
- Niskalihaksiin ja hartia-olkalihaksiin kohdistuvasta lihasvoimaa tai -kestävyyttä parantavasta harjoittelusta saattaa olla hyötyä kroonisessa niskakivussa.
- Kuvantamista suositellaan, jos anamneesin tai löydösten perusteella herää epäily vakavasta sairaudesta.
Keskeinen sisältö
- Täsmällisen diagnoosin tekeminen ei niskakivussa yleensä ole mahdollista.
- Anamneesilla ja kliinisellä tutkimuksella pyritään selvittämään, onko kysymyksessä vakava sairaus tai yleissairauteen liittyvä niskakipu, ja tunnistamaan hermojuuren kompressiotila ja myelopatia.
- Koska niskakipupotilaan ennuste on useimmiten hyvä, oireita voidaan hoitaa ilman spesifistä diagnoosia, kunhan vakavat sairaudet, yleissairaudet ja välitöntä hoitoa vaativat sairaudet on suljettu pois.
- Hyvä potilaan informointi on tärkeää.
Kliininen luokittelu
- Esitietojen, oireiden ja löydösten perusteella niskakivut voidaan luokitella neljään ryhmään ja muihin niskakipuihin:
- paikallinen niskakipu
- säteilevä niskakipu
- piiskaniskuvammaan (whiplash injury) liittyvä niskakipu
- myelopatia (ydinkompressio)
- muut niskakivut: yleissairauksiin ja kasvaimiin liittyvät sekä kaularangan murtumien jälkitilat.
- Oireen keston perusteella paikallinen ja säteilevä niskakipu jaetaan akuutteihin (alle 12 viikkoa) ja kroonisiin (vähintään 12 viikkoa). Niskakipu on usein osa laajaa oirekokonaisuutta.
Esitiedot ja kliininen tutkimus
- Anamneesilla ja kliinisellä tutkimuksella pyritään selvittämään, onko kysymyksessä vakava sairaus tai yleissairauteen liittyvä niskakipu, ja tunnistamaan hermojuuren kompressiotila ja myelopatia.
- Anamneesia voidaan täydentää kipupiirroksella ja kyselyllä. Kaularangan liikkuvuus ja liikkeissä ilmenevät oireet arvioidaan sekä tutkitaan yläraajojen neurologinen tila.
Laboratoriotutkimukset, kuvantaminen ja kliinisneurofysiologiset tutkimukset
- Laboratoriotutkimukset eivät yleensä ole tarpeen. Jos todetaan vakavaan sairauteen liittyviä varoitusmerkkejä, määritetään lisätutkimuksina lasko, CRP ja perusverenkuva tai lähetetään potilas jatkotutkimuksiin.
- Jos esitiedot tai löydökset herättävät epäilyn vakavasta tai hoitoa vaativasta spesifisestä sairaudesta, magneettikuvaus on ensisijainen kuvantamistutkimus. Rutiininomaisesta röntgenkuvauksesta ei ole hyötyä. Pitkittyneessä haittaavassa epäspesifisessä niskakivussa hoitava lääkäri arvioi kaularangan natiiviröntgenin tarpeellisuuden.
- ENMG-tutkimusta voidaan käyttää tarvittaessa hermoperäisen vaurion osoittamiseen.
Hoito
- Akuutti niskakipu paranee usein ilman erityisiä hoitoja. Niskakipupotilasta rohkaistaan pysymään aktiivisena ja kehotetaan jatkamaan päivittäisiä toimintoja kivusta huolimatta.
- Niskakivussa voi käyttää tulehduskipulääkettä tai parasetamolia. Mikäli nämä eivät sovi potilaalle, voidaan harkita lihasrelaksanttia. Lääkkeiden tehon ollessa riittämätön voidaan lääkehoitoon yhdistää mieto opioidi.
- Parantamalla ergonomiaa (työasennot, tauotus, työvälineet ja työskentelytavat) voitaneen vähentää niskakipua ja siitä aiheutuvaa haittaa «Ergonomiset toimenpiteet saattavat olla vaikuttavia niskakivun hoidossa, mutta vakuuttavaa tutkimusnäyttöä tästä ei ole.»D.
- Sairausloman tarve harkitaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon sairauden vaikeus ja työn kuormittavuus. Niskakipupotilaalle riittää yleensä 1–3 päivän sairausloma, ja yli viikon mittaista sairauslomaa tarvitaan harvoin. Työssäoloa voidaan tukea myös osasairauspäivärahan turvin, kun sairausloma on kestänyt vähintään 2 viikkoa.
- Liike- tai liikuntahoitojen, akupunktuurin tai manipulaatiohoitojen vaikuttavuudesta akuuteissa niskakivuissa ei ole näyttöä, eikä niitä suositella.
- Varhaisvaiheessa aloitettu paluu tavanomaisiin päivittäisiin toimiin piiskaniskuvamman jälkeen ilmeisesti johtaa useammin oireettomuuteen pitkäaikaisseurannassa kuin varhaisvaiheen lepo tai passiiviset hoidot «Varhaisvaiheessa aloitettu paluu tavanomaisiin päivittäisiin toimiin piiskaniskuvamman jälkeen ilmeisesti johtaa useammin oireettomuuteen pitkäaikaisseurannassa kuin varhaisvaiheen lepo tai passiiviset hoidot.»B.
Krooninen niskakipu
- Spesifisti niskalihaksiin ja hartia-olkalihaksiin kohdistuva lihasvoimaa, lihaskestävyyttä, joustavuutta tai koordinaatiota parantava harjoittelu saattaa vähentää kroonista niskakipua «Spesifisti niskalihaksiin ja hartia-olkalihaksiin kohdistuva lihasvoimaa, lihaskestävyyttä, joustavuutta tai koordinaatiota parantava harjoittelu saattaa vähentää kroonista niskakipua.»C.
- Toimistotyötä tekevillä naisilla hartia-olkalihasten dynaamiset lihasharjoitteet tai hartia-olkalihasten rentoutusharjoitteet eivät vähentäne kroonista niskakipua «Hartia-olkalihasten rentoutusharjoitteet toimistotyötä tekevillä naisilla eivät vähentäne kroonista niskakipua.»C.
- Moniammatillisia toimenpiteitä suositellaan viimeistään silloin, kun haittaavat kivut ovat jatkuneet kaksi kuukautta «Moniammatillisen biopsykososiaalisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta krooniseen niska-hartiakipuun ei ole luotettavaa tietoa.»D.
- Moniammatillinen kuntoutus voi vähentää kroonisten piiskaniskuvammapotilaiden kipua ja parantaa toimintakykyä.
- Mobilisaatiolla ei ilmeisesti ole pitkäaikaista vaikuttavuutta. Siitä saattaa olla lyhytaikaista hyötyä muun hoidon osana pitkittyvässä ja kroonisessa niskakivussa «Mobilisaatiohoidosta saattaa olla lyhytaikaista hyötyä muun hoidon osana pitkittyvien ja kroonisten niskakipujen hoidossa, mutta näyttöä pitkäaikaisesta vaikuttavuudesta ei ole.»C.
- Tulehduskipulääkkeitä ei suositella niskakivun pitkäaikaishoitoon. Mietoa opioidia voidaan kokeilla erityistapauksissa. Depressiolääke voi olla tarpeen neuropaattisessa kivussa, jännityspäänsäryssä tai silloin, kun kivussa on mukana psyykkistä kuormittuneisuutta.
- Akupunktuurin vaikutus krooniseen niskakipuun lienee lyhytaikaista «Akupunktuuri saattaa lyhytaikaisesti lievittää kroonista niskakipua, pidempiaikaisesta vaikuttavuudesta ei ole näyttöä.»C.
- Manipulaation vaikuttavuus ei näytä eroavan tavanomaisen hoidon vaikuttavuudesta «Manipulaatiolla ei ilmeisesti ole pitkäaikaista vaikuttavuutta kroonisessa niskakivussa eikä lyhytaikainen vaikuttavuus ilmeisesti eroa tavanomaisen hoidon vaikuttavuudesta.»B. Koska manipulaatioon liittyy verrattain usein haittavaikutuksia, sitä ei suositella niskakivun hoidoksi.
- Fysikaalisen lääketieteen piiriin kuuluvien hoitomenetelmien (TNS, traktiohoito, kauluri, fysikaaliset konehoidot, matala-teho -laser) vaikutus lienee vähäinen.
- Etenevä lihasheikkous tai myelopatia on aihe lähettää potilas kiireelliseen tai välittömään leikkaushoidon arviointiin.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n ja Suomen yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä
Jaro Karppinen (pj.)
Katri Laimi
Ville Leinonen
Antti Malmivaara
Jaakko Niinimäki
Olavi Airaksinen
Jari Arokoski
Juha Auvinen
Juhani Jääskeläinen
Kari-Pekka Martimo
Petri Salo
Lauri Soinne