Hampaan juurihoito

Esiintyvyys ja altistavat tekijät

• Kahdella kolmasosalla hampaallisista suomalaisista on vähintään yksi juurihoidettu hammas, ja hoitamatonta apikaaliparodontiittia todetaan noin 20 %:lla aikuisväestöstä.
• Yleisin syy pulpan infektoitumiselle on hampaan reikiintyminen (hammaskaries).

Diagnostiikka

• Pulpan ja periapikaalialueen tila arvioidaan esitietojen sekä kliinisen ja röntgenologisen tutkimuksen avulla.
• Kylmätestiä ja EPT:tä suositellaan käytettäväksi pulpan tilan arvioinnissa ja hoitopäätöksen tekemisessä «Kylmä-, kuuma- tai elektroninen pulpan testaus (EPT) eivät ilmeisesti ole yksinään riittäviä arvioimaan pulpan tilaa.»B.

Juurihoidon tarvetta ehkäisevät toimet

• Juurihoitojen tarvetta voidaan ehkäistä tai vähentää karieksen hallinnalla. Ks. Käypä hoito -suositus Karies (hallinta) «Karies (hallinta)»2.
• Jos syvä kariesvaurio on jo muodostunut mutta hammas on oireeton, voidaan pyrkiä säilyttämään hampaan vitaliteetti poistamalla karioitunut dentiini kahdessa vaiheessa «Pysyvistä hampaista säilyy vitaalina ja oireettomana 5 vuoden seuranta-ajan 56–60 %, kun syvä kariesvaurio puhdistetaan vaiheittain, ja 80 %, jos se puhdistetaan osittain. Jos vaurio puhdistetaan täydellisesti, onnistumisprosentti on 46 %.»B tai osittain «Pysyvistä hampaista säilyy vitaalina ja oireettomana 5 vuoden seuranta-ajan 56–60 %, kun syvä kariesvaurio puhdistetaan vaiheittain, ja 80 %, jos se puhdistetaan osittain. Jos vaurio puhdistetaan täydellisesti, onnistumisprosentti on 46 %.»B.
  • Vaiheittaisen kariesvaurion puhdistuksen onnistumisprosentti on 1–1,5 vuoden seurannassa 74–86, 3 vuoden seurannassa 69–83 ja 5 vuoden seurannassa 56–60 «Pysyvistä hampaista säilyy vitaalina ja oireettomana 5 vuoden seuranta-ajan 56–60 %, kun syvä kariesvaurio puhdistetaan vaiheittain, ja 80 %, jos se puhdistetaan osittain. Jos vaurio puhdistetaan täydellisesti, onnistumisprosentti on 46 %.»B.
  • Osittaisen kariesvaurion puhdistuksen jälkeen lähes kaikki hampaat (91–96 %) säilyvät vitaaleina ja oireettomina 3 vuoden ja 80 % hampaista 5 vuoden ajan «Pysyvistä hampaista säilyy vitaalina ja oireettomana 5 vuoden seuranta-ajan 56–60 %, kun syvä kariesvaurio puhdistetaan vaiheittain, ja 80 %, jos se puhdistetaan osittain. Jos vaurio puhdistetaan täydellisesti, onnistumisprosentti on 46 %.»B.
• Pulpaperforaation välitöntä kattamista «Kun pysyvässä hampaassa on syvä kariesvaurio, mutta hammas on lähtötilanteessa oireeton tai siinä on korkeintaan reversiibelin pulpiitin oireita, välitön kattaminen onnistuu kalsiumhydroksidia käyttäen 56 %:ssa ja kalsiumsilikaatteja (MTA tai bioaggregaatti) käyttäen 84–86 %:ssa tapauksia 2–3 vuoden seurannassa.»B, osittaista kruunupulpan poistoa tai koko kruunupulpan poistoa (pulpotomia) voidaan myös käyttää hampaan vitaliteetin säilyttämiseksi «Both partial- and full coronal pulpotomy can be used in the treatment of deep carious lesions in permanent teeth with reversible pulpitis.»C.
  • Kun kattamisessa käytetään kalsiumsilikaatteja, 2–3 vuoden seurannassa 86 % hampaista on oireettomia ja vitaaleja. Vastaava osuus Ca(OH)₂:ta käytettäessä on 59 % «Kun pysyvässä hampaassa on syvä kariesvaurio, mutta hammas on lähtötilanteessa oireeton tai siinä on korkeintaan reversiibelin pulpiitin oireita, välitön kattaminen onnistuu kalsiumhydroksidia käyttäen 56 %:ssa ja kalsiumsilikaatteja (MTA tai bioaggregaatti) käyttäen 84–86 %:ssa tapauksia 2–3 vuoden seurannassa.»B.
  • Pulpotomia on teknisesti juurihoitoa helpompi, minkä lisäksi se vie vähemmän aikaa ja on edullisempi. Vuoden seurannassa onnistumisprosentti on > 90 «Both partial- and full coronal pulpotomy can be used in the treatment of deep carious lesions in permanent teeth with reversible pulpitis.»C ja vielä neljän vuoden seurannassakin 90.
  • On mahdollista, että pulpotomia onnistuu myös, kun pulpa on osittain palautumattomasti tulehtunut, mutta pulpakuolio ja apikaaliparodontiitti ovat pulpotomian vasta-aiheita.

Hoitopäätös ja hoito

• Juurihoidon aiheita ovat muun muassa palautumaton pulpiitti, apikaaliparodontiitti ja traumat.
• Ennen juurihoidon aloitusta arvioidaan kyseisen hampaan ennuste, potilaan yleisterveys ja hoitomyöntyvyys sekä purentaelimistö kokonaisuutena.
• Juurihoidon sijasta voidaan päätyä hampaan poistoon, jos potilaan yleisterveys on huono, omahoito tai hoitomyöntyvyys on riittämätöntä, hammas on huonokuntoinen tai jos sen merkitys purennan kokonaisuuden kannalta on vähäinen.
• Juurihoito suositellaan tehtävän yhdellä «Juurihoidon hoitotuloksen kannalta ei ilmeisesti ole merkitystä, tehdäänkö juurihoito terveille aikuisille yhdellä vai useammalla hoitokäynnillä.»B tai 2–3 hoitokäynnillä.
• Aseptisen ja potilasturvallisen juurihoidon perustana on kofferdamin käyttö «Kofferdam-suojauksen käyttö juurihoidossa ilmeisesti parantaa ensimmäistä kertaa juurihoidettujen hampaiden elinajan odotetta.»B.
• Puudutusta tulee käyttää kivun hallintaan aina kun se on tarpeen.
  • Pulpiittisen alaposkihampaan puudutuksessa artikaiini saattaa olla muita puudutusaineita tehokkaampi «Pulpiittisen alamolaarin puudutuksessa artikaiini saattaa olla tehokkain puudutusaine.»C.
  • Erityisen haasteellisen kivun hallinnassa suun kautta käytettävä kortikosteroidilääkitys voi edistää puudutuksen tehoa «Kortikosteroidin käyttö saattaa vähentää toimenpiteen jälkeistä kipua juurihoidossa.»C,
• Hoito perustuu juurikanavasysteemin kemomekaaniseen desinfiointiin ja täyttöön. Preparoinnin ja huuhtelun tavoitteena on poistaa pulpakudos ja mikrobit koko juurikanavasysteemistä ja mahdollistaa tiivis ja oikeaan mittaan (0–2 mm röntgenologisesta apeksista) ulottuva juurentäyte «Juuritäytteen ulottuminen 0–2 millimetriä radiologisesta apeksista ilmeisesti parantaa juurihoidon onnistumista.»B, «Juurentäytössä käytetyllä tiivistysainemateriaalilla ei näyttäisi olevan merkitystä apikaalisen parodontiitin paranemisen kannalta.»B, «Lateraalikondensaatio- ja lämminguttaperkkatekniikka ovat ilmeisesti yhtä hyviä täyttömenetelmiä juurihoidon onnistumisen kannalta.»B.
• Kun juurihoitotoimenpiteet suoritetaan adekvaatisti, Ca(OH)₂-lääkityksen merkitys on vähäinen «Juurihoidon hoitotuloksen kannalta ei ilmeisesti ole merkitystä, tehdäänkö juurihoito terveille aikuisille yhdellä vai useammalla hoitokäynnillä.»B.
• Myös kehittyviin hampaisiin voidaan tehdä juurihoitotoimenpiteitä, joiden avulla voidaan saada juuren kärki sulkeutumaan (apeksifikaatio) «MTA (93–100 %) ja Ca(OH)2 (77–100 %) saattavat olla lähes yhtä tehokkaita kehittyvän pysyvän hampaan juuren hoidossa, kun tavoitteena on juuren kärjen sulkeutuminen.»C.
  • Tulokset ovat kohtalaisen lupaavia myös dentiiniseinämien vahvistumisen osalta «By using RET, permanent immature teeth may remain asymptomatic and root apex may close, but significant ( gt; 20% of root length) root lengthening may not be achieved.»C.

Ennuste ja juurihoidetun hampaan restaurointi

• Juurihoidetun hampaan paranemisen ensimmäinen seuranta tehdään viimeistään vuoden kuluttua juurihoidosta.
• Primaarijuurihoidetun hampaan täydellisen paranemisen ennuste on 73–90 % «Apikaalisen parodontiitin vuoksi primaarijuurihoidettujen hampaiden pitkän ajan ennuste (vähintään kolme vuotta paranemisen jälkeen) on ilmeisesti hyvä ja hoidetut hampaat säilyvät vuosia oireettomina ja ilman periapikaalimuutoksia.»B.
• Vitaalin, pulpiittisen hampaan juurihoidon paranemisennuste on noin 10–20 % parempi kuin hampaiden, joihin on jo kehittynyt apikaalinen parodontiitti «Primaarijuurihoidon onnistumisen todennäköisyys on 57–81 % silloin, kun hampaassa on apikaalinen parodontiitti, ja 80–90 % silloin, kun apikaalista muutosta ei ole.»A.
• Juurihoidon laatu ja hampaan restaurointi juurihoidon jälkeen ovat tärkeimmät hoitotulokseen vaikuttavat tekijät «Adekvaatisti juurihoidettu hammas on periapikaalialueeltaan terve vähintään 1 vuoden seurannassa todennäköisimmin silloin, kun hampaan restauraatio on hyväkuntoinen.»A.
  • Kunnollinen restauraatio on saumoiltaan tiivis ja estää mikrobien pääsyn takaisin juurikanaviin
  • Juurihoidetun hampaan kruunuttaminen ilmeisesti pidentää hampaan elinikää pitkällä aikavälillä «Juurihoidetun hampaan kruunuttaminen ilmeisesti pidentää hampaan elinikää.»B.

Potilasnäkökulma

• Suurin osa potilaista valitsee oman hampaan säilyttämisen ja juurihoidon mieluummin kuin hampaan poiston. Elämänlaatu paranee juurihoidon myötä.
• Juurihoidon kustannukset aiheuttavat tyytymättömyyttä, mutta ne koetaan kuitenkin pienemmiksi kuin implanttien tai muun proteettisen hoidon kustannukset.
• Juurihoitoon liittyvää kipua pelätään, mutta kipu on kyselytutkimuksen mukaan vähäisempää kuin potilaat alun perin pelkäsivät, minkä myötä pelko tulevia juurihoitoja kohtaan vähenee.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

Leo Tjäderhane (pj.)

Marja Pöllänen

Vuokko Anttonen

Anja Kotiranta

Merja Laine

Olli-Pekka Lappalainen

Erika Laukkanen

Nina Mandelin

Kirsi Mikkola

Päivi Siukosaari

Liisa Suominen