Hampaan paikkaushoito

Hampaan paikkaushoito

• Paikkaushoito on kokonaisuus, joka perustuu suun tutkimukseen ja diagnostiikkaan ja johon kuuluvat etiologisten syiden selvittäminen ja niihin puuttuminen, hoitopäätös, paikkaustoimenpide sekä hoitotuloksen seuranta.
• Hampaan paikkauksen tarkoitus on suojata pulpa ja pysäyttää kariesvaurion eteneminen.

Esiintyvyys ja altistavat tekijät

• Vaikka tervehampaisten määrä etenkin nuorissa ikäluokissa lisääntyy, on pienellä osalla väestöstä paljon paikkaushoidon tarvetta.
• Suuri kariesriskitekijöiden määrä altistaa kaiken ikäiset paikkaushoidolle ja lisääntyneelle paikkojen korjaus- ja uusimistarpeelle «Korkean kariesriskin potilailla yhdistelmämuovien kestoikä on ilmeisesti lyhyempi kuin matalan kariesriskin potilailla.»B.
• Hampaan paikkaukseen johtaa useimmiten kariesvaurio, jota ei ole saatu pysäytettyä. Lohkeamiset ovat myös tavallinen paikkauksen aihe. Hampaiden erosiivinen kuluminen on yleistynyt nuorilla ja aikuisilla.

Diagnostiikka

• Diagnostiikan perustana ovat esitiedot, kliininen tutkimus ja niitä täydentävä kuituvalo- ja röntgentutkimus.

Paikkauksen tarvetta ehkäisevät toimet

• Paikkauksen tarvetta voidaan vähentää kariesvaurioiden ehkäisy- ja pysäytyshoidolla, jonka toteuttaminen on tärkeää myös silloin, kun joudutaan tekemään paikkaustoimenpiteitä. Ks. Käypä hoito -suositus Karies (hallinta) «Karies (hallinta)»2.

Hoitopäätös ja hoito

• Paikkaustoimenpiteen aiheita ovat pysyvissä hampaissa muun muassa yli dentiinin puolivälin edennyt kariesvaurio tai dentiiniin ulottuva kavitoitunut kariesvaurio, joka ei ole puhdistettavissa, oireileva laaja-alainen dentiiniin ulottuva eroosiovaurio ja hampaan tai paikan lohkeaminen. Maitohampaissa paikkaus on aiheellinen, kun kariesvaurio on läpäissyt kiilteen.
• Paikkauspäätös on aina yksilöllinen, ja siihen vaikuttavat kariesvaurioon ja potilaaseen liittyvät tekijät. Hoitomenetelmä ja -materiaali valitaan yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.
• Yhdistelmämuovi on yleisin paikkausmateriaali pysyvissä hampaissa, ja huolellisesti tehdyt yhdistelmämuovitäytteet ovat kestäviä «Nano-, nanohybridi-, hybridi- ja bulkkimuovista suoralla tekniikalla pysyviin väli- ja poskihampaisiin tehtyjen I- ja II-luokan paikkojen kestävyydessä (AFR) ei ilmeisesti ole eroja materiaalityyppien välillä.»B.
• Keraamisia täytteitä suositellaan laajoihin 3 tai useamman pinnan vaurioihin erityisesti poskihammasalueella «Epäsuoralla tekniikalla tehty paikka ilmeisesti selviytyy hyvin.»B, «Kullasta (AFR 0,29 %), metallokeramiasta (AFR 0,52 %) tai maasälpäposliinista (AFR 1,62 %) valmistettujen laajojen epäsuoran tekniikan paikkojen tai kruunujen kesto on ilmeisesti parempi kuin suoralla tekniikalla yhdistelmämuovista (AFR 2,19 %), amalgaamista (AFR 2,73 %) tai lasi-ionomeerista (AFR 10,02 %) tehtyjen paikkojen.»B ja juurihoidettuihin hampaisiin «Endokruunu saattaa selviytyä yhtä pitkään kuin juurikanava-ankkuroitu kruunu juurihoidetuissa väli- ja poskihampaissa.»C, «Juurihoidettuun hampaaseen epäsuoralla tekniikalla tehty paikka ilmeisesti selviytyy paremmin kuin suoralla tekniikalla tehty, mutta juurihoidetussa hampaassa sen selviytyminen on ilmeisesti huonompi kuin elävässä hampaassa.»B.
• Vanhojen hyväkuntoisten paikkojen pienten vaurioiden korjausta suositellaan. Korjatun yhdistelmämuovipaikan kesto on yhtä hyvä kuin kokonaan uusitun paikan «Korjatun paikan kestävyys on ilmeisesti yhtä hyvä kuin kokonaan uusitun paikan.»B.
• Vaikka amalgaamin käytöstä ollaankin luopumassa, ei hyväkuntoisten amalgaamitäytteiden vaihtamista kuitenkaan suositella etenkään kariesriskipotilailla «Amalgaamipaikat ovat ilmeisesti yhdistelmämuovipaikkoja kestävämpiä (pysyvissä) väli- ja poskihampaissa ja amalgaamipaikkojen saumoissa sekundaarikariesvaurioiden riski on pienempi kuin yhdistelmämuovipaikkojen.»B.
• Maitohampaissa paikkausaineena voidaan käyttää yhdistelmämuovia, kompomeeria, tai lasi-ionomeeria. Maitoposkihampaiden kulmatäytteissä ja laajoissa vaurioissa on suositeltavaa käyttää teräskruunuja «Karioituneiden maitoposkihampaiden hoidossa tehdasvalmisteisten kruunujen käyttö ilmeisesti parantaa maitohampaan ennustetta 2,5–5 vuoden seurannassa.»B, «Karioituneita maitoposkihampaita voidaan hoitaa kustannusvaikuttavimmin ilmeisesti teräskruunuilla käyttäen Hallin tekniikkaa.»B.
• Kariesvaurio määrää kaviteetin muodon. Kariesvaurion syvyyden perusteella päätetään, poistetaanko karioitunut kudos kaviteetin pulpaseinämältä kiinteään dentiiniin asti vai jätetäänkö pehmeää dentiiniä pulpaseinämälle perforaation välttämiseksi.
• Yhdistelmämuovin sidostamiseen suositellaan kolmevaiheisia etsaa ja huuhtele -sidosaineita sekä yksi- tai kaksivaiheisia itse-etsaavia sidosaineita «Kolmevaiheisen etsaa ja huuhtele -sidosaineen tai kaksivaiheisen itse-etsaavan sidosaineen käyttö ilmeisesti parantaa yhdistelmämuovipaikan selviytymistä suussa verrattuna kaksivaiheiseen etsaa ja huuhtele -sidosaineeseen. Paikkojen pysyvyydessä ei ilmeisesti ole eroa käytettäessä 1-tai 2-vaiheista itse-etsaavaa sidostusmenetelmää.»B. Nykyisiä yksivaiheisia itse-etsaavia sidosaineita (universaalisidosaineita) käytettäessä suositellaan kiilteen tai koko kaviteetin etsausta «Koko kaviteetin tai kiilteen erillinen fosforihappoetsaus ilmeisesti parantaa paikan kestävyyttä ja onnistumista verrattuna ilman fosforihappoetsausta tehtävään sidostukseen, kun käytetään itse-etsaavia 1-vaiheisia universaalisidosaineita.»B.
• Varsinaisen paikkausmateriaalin alla voidaan käyttää alusmateriaalina ohutta tai paksumpaa kerrosta juoksevaa yhdistelmämuovia, bulkkimuovia, lasi-ionomeeria tai kalsiumsilikaattia «Kaviteetin alusmateriaalien käyttö ei ilmeisesti vaikuta I–II-luokan yhdistelmämuovipaikan kestoon 1–7 vuoden seurannassa eikä pulpan tilaan tai paikkauksen jälkeiseen kipuherkkyyteen.»B. Alusmateriaalin käyttö ei ilmeisesti vaikuta paikan kestoon tai paikkauksen jälkeiseen hypersensitiivisyyteen «Kaviteetin alusmateriaalien käyttö ei ilmeisesti vaikuta I–II-luokan yhdistelmämuovipaikan kestoon 1–7 vuoden seurannassa eikä pulpan tilaan tai paikkauksen jälkeiseen kipuherkkyyteen.»B.

Seuranta ja ennuste

• Suun tutkimuskäynnillä arvioidaan aiemmin tehtyjen paikkojen laatu ja toimivuus ja potilaan kariesriski.
• Paikkojen kestävyyteen vaikuttavat useat tekijät, kuten purentavoima ja kariesriski «Korkean kariesriskin potilailla yhdistelmämuovien kestoikä on ilmeisesti lyhyempi kuin matalan kariesriskin potilailla.»B, paikan laajuus ja sijainti hammaspinnalla sekä hammaskaarella «Yhdistelmämuovista suoralla tekniikalla tehtyjen kahdenpinnan paikkojen kestävyys on parempi kuin kolmenpinnan tai laajempien ja välihampaiden paikkojen kestävyys on parempi kuin poskihampaiden.»B, käytetty materiaali «Nano-, nanohybridi-, hybridi- ja bulkkimuovista suoralla tekniikalla pysyviin väli- ja poskihampaisiin tehtyjen I- ja II-luokan paikkojen kestävyydessä (AFR) ei ilmeisesti ole eroja materiaalityyppien välillä.»B, «Amalgaamipaikat ovat ilmeisesti yhdistelmämuovipaikkoja kestävämpiä (pysyvissä) väli- ja poskihampaissa ja amalgaamipaikkojen saumoissa sekundaarikariesvaurioiden riski on pienempi kuin yhdistelmämuovipaikkojen.»B ja hammaslääkärin työskentelytavat.
• Suomalaisen aineiston perusteella yhdistelmämuovipaikkojen vuosittainen menetys (AFR) oli 4,2 % 13 vuoden seurannassa.
• Väli- ja poskihammasalueille tehdyistä keraamisista täytteistä jouduttiin 10 vuoden seurannan aikana uusimaan vuosittain 1–3 %.
• Vähentynyt syljeneritys lisää paikkojen menetystä.

Kustannusnäkökohdat

• Paikkaushoidon kansantaloudelliset kustannukset ovat merkittävät.
• Hampaaseen tehtyä paikkaa joudutaan korjaamaan tai uusimaan yleensä useita kertoja ihmisen elämän aikana.
• Karioituneita maitoposkihampaita voidaan hoitaa kustannusvaikuttavimmin teräskruunuilla käyttäen Hallin tekniikkaa «Karioituneita maitoposkihampaita voidaan hoitaa kustannusvaikuttavimmin ilmeisesti teräskruunuilla käyttäen Hallin tekniikkaa.»B.
• Yhdistelmämuovipaikan korjaamisen ja uusimisen välillä ei ole havaittu eroa hoidon aiheuttamissa pitkäaikaiskustannuksissa tai kustannusvaikuttavuudessa.
• Kariesvaurioiden ehkäisy osana terveitä elintapoja ja tarvittaessa yksilöllisesti kohdennettu pysäytyshoito ovat yksilön ja yhteiskunnan kannalta paikkaustoimenpiteitä merkittävästi edullisempia. Ks. Käypä hoito -suositus Karies (hallinta) «Karies (hallinta)»2.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

Anja Kotiranta (pj.)

Helena Forss

Kaija Hiltunen

Eero Kerosuo

Taina Käkilehto

Mirja Methuen

Ulla Palotie

Marja Pöllänen (Käypä hoito -toimittaja)

Teemu Taipale

Helena Yli-Urpo