Ahdistuneisuushäiriöt

Käypä hoito -suositus «Ahdistuneisuushäiriöt»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Anxiety Disorders»2

Johdanto

• Ahdistuneisuus on yleinen oire. Ahdistuneisuushäiriöt esiintyvät usein samanaikaisesti muiden psykiatristen, somaattisten ja päihdehäiriöiden kanssa.
• Diagnosoidut ahdistuneisuushäiriöt, joista suositus käsittelee julkaisten paikkojen pelkoa, paniikkihäiriötä, sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä, aiheuttavat toimintakyvyn ja elämänlaadun heikkenemistä, joita voidaan vähentää asianmukaisella hoidolla.
• Valtaosa ahdistuneisuushäiriöiden hoidosta voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa tarvittaessa psykiatrin konsultaatioin.
• Psykiatrian erikoisalan arvioon kuuluvat pitkittyneet, vaikeasti toimintakykyä heikentävät ja huonosti hoitoon reagoivat ahdistuneisuushäiriöt, joihin liittyy esimerkiksi vakavaa itsetuhoisuutta tai muuta merkittävää samanaikaissairastavuutta.
• Keskeisiä hoitoja psykososiaalisista hoidoista ovat eri psykoterapiat, erityisesti kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia (KBT), ja lääkehoidoista masennuslääkkeet.

Diagnostiikka

• Yksittäinen paniikkikohtaus ei riitä paniikkihäiriön diagnoosiin. Paniikkihäiriödiagnoosi edellyttää, että potilaalla on toistuvia, odottamattomia paniikkikohtauksia ja pitkäaikainen huoli kohtausten uusiutumisesta. Samanaikainen julkisten paikkojen pelko on yleistä.
• Yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä kannattaa epäillä potilailla, joilla on ahdistuneisuutta, huomattavaa huolestuneisuutta tai liiallista murehtimisherkkyyttä.
• Sosiaalisten tilanteiden pelkoa epäiltäessä voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia seulontakysymyksiä:
  • Huomaatko välttäväsi sosiaalisia tilanteita?
  • Pelkäätkö sosiaalisia tilanteita tai tunnetko olosi niissä noloksi?
• Perusterveydenhuollossa diagnostiikan apuna voidaan käyttää oirekartoituslomakkeita ja psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa strukturoituja haastatteluja.

Hoito ja kuntoutus

• Suosituksen kohteena olevia ahdistuneisuushäiriöitä voidaan tehokkaasti hoitaa psykososiaalisilla hoitomuodoilla, kuten eri psykoterapioilla, lääkehoidolla tai niitä yhdistämällä.
• Yksilöllistä hoitovaihtoehtoa valittaessa tulee huomioida hoidon teho, mahdolliset haitat sekä potilaan yksilökohtaiset tekijät ja hoitoa koskevat näkemykset.
  • Hoitoja yhdistetään erityisesti vaikeampien oirekuvien ja toimintakyvyn vaikean heikkenemisen yhteydessä.
• Psykoedukaatio on ilmeisesti tehokasta yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä «Psykoedukaatio on ilmeisesti tehokasta yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä.»B, mutta liikunnan merkityksestä on vähemmän näyttöä kuin depression yhteydessä. Kolmiohoitomallilla toteutettu hoito on ilmeisesti tehokas paniikkihäiriön hoidossa perusterveydenhuollossa «Kolmiohoitomallilla toteutettu hoito on ilmeisesti tehokas paniikkihäiriön hoidossa.»B.
• Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia vähentää tehokkaasti paniikkikohtausten määrää ja julkisten paikkojen pelkoon liittyvää välttämiskäyttäytymistä «Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia vähentää paniikkikohtausten määrää ja niihin liittyvää välttämiskäyttäytymistä.»A.
  • Hoitotulos säilyy ilmeisesti ainakin 6 kuukautta «Kognitiivis-behavioraalisella psykoterapialla saavutettu hoitotulos säilyy ilmeisesti ainakin 6 kuukauden ajan hoidon päättymisen jälkeen.»B.
• Akuuttilääkehoitovaiheella tarkoitetaan noin 3 kuukauden mittaisiin tutkimuksiin perustuvia lääkehoitojen suosituksia.
  • Fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini, sitalopraami «SSRI-lääkkeet fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini , sertraliini ja sitalopraami ovat tehokkaita paniikkihäiriön akuuttihoidossa.»A ja venlafaksiini «Venlafaksiini on tehokas paniikkihäiriön akuuttihoidossa.»A ovat tehokkaita, ja essitalopraami on ilmeisesti tehokas «Essitalopraami on ilmeisesti tehokas paniikkihäiriön akuuttihoidossa.»B paniikkihäiriön akuuttihoidossa.
  • Trisyklistä masennuslääkkeistä imipramiini ja klomipramiini ovat tehokkaita paniikkihäiriön akuuttihoidossa «Trisyklisistä masennuslääkkeistä imipramiini ja klomipramiini ovat tehokkaita paniikkihäiriön akuuttihoidossa.»A, mutta mirtatsapiinin «Mirtatsapiinin tehosta paniikkihäiriön akuuttihoidossa ei ole riittävää näyttöä.»C, ketiapiinin, risperidonin ja aripipratsolin «Toisen polven psykoosilääkkeiden (ketiapiini, olantsapiini, risperidoni, aripipratsoli) tehosta paniikkihäiriön akuuttihoidossa ei ole riittävää näyttöä.»C tehosta ei ole riittävää näyttöä.
• SSRI-lääkkeistä fluoksetiini, fluvoksamiini, essitalopraami, paroksetiini ja sertraliini ovat tehokkaita sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa «SSRI-lääkkeistä fluoksetiini, fluvoksamiini, essitalopraami, paroksetiini ja sertraliini ovat tehokkaita sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa.»A.
  • Venlafaksiini on ilmeisesti tehokas sosiaalisten tilanteiden pelon akuutissa hoidossa «Venlafaksiini on ilmeisesti tehokas sosiaalisten tilanteiden pelon akuutissa hoidossa.»B. Sitalopraamista «Sitalopraamin tehosta sosiaalisten tilanteiden pelon akuutissa hoidossa ei liene riittävää näyttöä.»C ja mirtatsapiinista «Mirtatsapiini saattaa olla tehokas sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa.»C on niukempi näyttö.
• Masennuslääkkeistä agomelatiini, duloksetiini, essitalopraami, paroksetiini, sertraliini ja venlafaksiini ovat tehokkaita «Masennuslääkkeistä agomelatiini, duloksetiini, essitalopraami, paroksetiini, sertraliini ja venlafaksiini ovat tehokkaita yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa.»A ja fluoksetiini on ilmeisesti tehokas «Masennuslääkkeistä fluoksetiini on ilmeisesti tehokas yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa.»B yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa.
  • Myös buspironi «Buspironi on tehokas yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa.»A ja ketiapiini «Toisen polven psykoosilääkkeistä ketiapiini on tehokas yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa, muista psykoosilääkkeistä ei ole riittävää näyttöä.»A ovat tehokkaita.
• Jatkolääkehoidolla tarkoitetaan yli 3 kuukauden jatkuvaa lääkehoitoa.
  • Masennuslääkkeet sertraliini, paroksetiini, sitalopraami, fluoksetiini, venlafaksiini ja klomipramiini ovat tehokkaita paniikkihäiriön pitkäaikaishoidossa «Masennuslääkkeet sertraliini, paroksetiini, sitalopraami, fluoksetiini, venlafaksiini ja klomipramiini ovat tehokkaita paniikkihäiriön pitkäaikaishoidossa.»A.
• Bentsodiatsepiinien päivittäistä käyttöä on perusteltua välttää ja käyttö rajata ahdistuneisuushäiriöiden hoidon alussa vain vaikeimpiin tilanteisiin ja rajatuksi ajaksi riippuvuusriskin minimoimiseksi.
• Essitalopraami, paroksetiini, venlafaksiini, ketiapiini ja pregabaliini ovat tehokkaita «Essitalopraami, paroksetiini, venlafaksiini, ketiapiini ja pregabaliini ovat tehokkaita yleistyneen ahdistuneisuushäiriön jatkohoidossa ja uusiutumisvaiheiden estossa.»A ja agomelatiini, duloksetiini ja vortioksetiini ilmeisesti tehokkaita yleistyneen ahdistuneisuushäiriön jatkohoidossa ja uusiutumisvaiheiden estossa «Agomelatiini, duloksetiini ja vortioksetiini ovat ilmeisesti tehokkaita yleistyneen ahdistuneisuushäiriön jatkohoidossa ja uusiutumisvaiheiden estossa.»B.
• Masennuslääkkeet vähensivät yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, paniikkihäiriön ja sosiaalisten tilanteiden pelon uusiutumisen riskiä 1 vuoden kestäneen hoidon aikana «Masennuslääkkeet vähentävät yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, paniikkihäiriön ja sosiaalisten tilanteiden pelon uusiutumisriskiä 1 vuoden kestävän hoidon aikana.»A.
• Hoitosuosituksessa käsitellään erikseen eräiden erityisryhmien, kuten nuorten, ikääntyneiden, samanaikaista päihteiden käyttöön liittyvää häiriötä sairastavien ja pakolaisten, ahdistuneisuushäiriöiden hoitoa.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä

Hannu Koponen (pj.)

Tanja Laukkala

Jarmo Lappalainen

Venla Lehti

Esa Leinonen

Sari Lindeman

Mauri Marttunen

Solja Niemelä

Maija Purhonen

Kimmo Räsänen

Minna Valkonen-Korhonen

Merja Viikki