Pakko-oireinen häiriö (OCD)

• Pakko-oireinen häiriö on pakkoajatuksina ja -toimintoina ilmenevä psykiatrinen häiriö.
• Häiriö alkaa useimmiten lapsuudessa tai nuoruudessa, ja ilman hoitoa se on pitkäaikainen. Lapsuudessa voi myös esiintyä ohimeneviä pakkoajatuksia ja rituaaleja osana normaalikehitystä.
• Pakko-oireisen häiriön vuosiesiintyvyys on 1–3 %.
• Häiriön tunnistamisen viive on usein vuosia tai vuosikymmeniä.
• Tämä suppea hoitosuositus käsittelee pakko-oireisen häiriön diagnostiikkaa ja hoitoa lapsilla, nuorilla ja aikuisilla.
• Häiriötä voidaan kaiken ikäisillä hoitaa tehokkaasti kognitiivis-käyttäytymisterapeuttisilla menetelmillä, kuten altistushoidolla. Hoito voidaan aikuisilla aloittaa myös lääkehoidolla tai voidaan käyttää lääkkeen ja psykoterapian yhdistelmähoitoa.
• Neuromodulaatiohoitoja voidaan käyttää yksilöllisen harkinnan mukaan hoidon tehostamiseen.
• Lieväoireista ja keskivaikeaa häiriötä voidaan tehokkaasti hoitaa perusterveydenhuollossa.
• Näyttöön perustuvia hoitoja voidaan aloittaa pitkäänkin jatkuneiden oireiden jälkeen. Pitkä sairaushistoria ilman vaikuttavia hoitoja ei tarkoita hoitoresistenssiä.
• Häiriöön liittyy suuri psykiatrinen oheissairastavuus, ja noin 90 % potilaista sairastuu elämänsä aikana johonkin toiseen psykiatriseen häiriöön, tavallisimmin depressioon tai ahdistuneisuushäiriöön.

Diagnostiikka

• Pakkoajatukset (obsessiot) ovat mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä, vastentahtoisia ja vieraan tuntuisia ajatuksia, mielikuvia tai yllykkeitä.
  • Pakkoajatusten sisältö voi olla potilaalle häpeällistä, ja hänen voi olla vaikea kertoa ajatuksistaan.
• Pakkotoiminnot (kompulsiot) ovat tietyn kaavan tai säännön mukaan tehtäviä aikaa vieviä toimintoja, joilla pyritään tavalla tai toisella vähentämään pakkoajatuksiin liittyvää ahdistusta tai estämään vahingolliseksi pelättyä tekoa tai tapahtumaa.
  • Pakkotoiminnot voivat olla myös pelkästään mielensisäisiä, esimerkiksi laskemista ja sanojen tai lauseiden toistamista.
• Oireiden vaikeusastetta voi arvioida kysymällä, kuinka paljon pakkoajatukset vievät yhtäjaksoisesti aikaa päivästä (< 1 tuntia "lievä", 1–3 tuntia "keskivaikea", 3–8 tuntia "vaikea" ja yli 8 tuntia "erittäin vaikea") tai kuinka useasti niitä esiintyy päivän aikana.
  • Potilaalta voi vaihtoehtoisesti kysyä, kuinka monta tuntia hän on hereillä ollessaan ilman pakkoajatuksia tai pakkotoimintoja.
• Jos potilaan oireilu viittaa pakkoajatuksiin tai -toimintoihin, oireiden seulontakyselynä kannattaa käyttää OCI-R-mittaria «https://www.mielenterveystalo.fi/fi/oirekyselyt/pakko-oirekysely-oci-r»1. Kysely kartoittaa 18 kysymyksellä oireista pesemistä, pakkoajatuksia, hamstraamista, järjestämistä, tarkastamista ja laskemista.

Hoito

• Kognitiivinen psykoterapia, altistus ja reaktion esto -terapia (ERP) sekä näiden menetelmien yhdistelmät vähentävät tehokkaasti lasten ja nuorten «Kognitiivinen käyttäytymisterapia vähentää lasten ja nuorten pakko-oireita.»A ja aikuisten pakko-oireita «Kognitiivinen psykoterapia, altistus- ja reaktion esto -terapia (ERP) sekä näiden menetelmien yhdistelmät vähentävät tehokkaasti aikuisten pakko-oireisen häiriön oireita.»A. Niitä voidaan tarjota myös verkkovälitteisesti nettiterapiana «Internet delivered therapies (self-guided or assisted) based on CBT or ERP are effective in reducing syptoms of obsessive compulsive disorder (OCD) in adults.»A.
  • Käyttäytymisterapia ja kognitiivinen käyttäytymisterapia saattavat soveltua myös OCD-potilaille, joilla on autismikirjon häiriö «Behavioural therapy (BT) and cognitive behavioural therapy (CBT) may be effective in those with OCD co-occurring with ASD.»C.
  • Neljän päivän intensiivinen altistushoito on ilmeisesti vaikuttava hoitomuoto pakko-oireisen häiriön hoidossa «Neljän päivän intensiivinen altistushoito on ilmeisesti vaikuttava hoitomuoto pakko-oireisen häiriön hoidossa.»B.
• Eräiden muiden psykoterapeuttisten menetelmien, kuten hyväksymis- ja omistautumisterapian, metakognitiivisen harjoittelun ja tietoisuustaitopohjaisten (mindfulness) interventioiden tehosta on tehty vain niukasti tutkimuksia «Hyväksymis- ja omistautumisterapia saattaa vähentää pakko-oireita joko itsenäisenä interventiona tai lääkehoitoon yhdistettynä pakko-oireisessa häiriössä.»C, «Metakognitiivinen harjoittelu ilmeisesti vähentää pakko-oireisen häiriön oireita hieman enemmän kuin odotuslistalla oleminen, ei kuitenkaan kliinisesti merkittävästi.»C, «Mindfulness-pohjaiset interventiot saattavat vähentää potilaiden kokemia, mutta ei kliinikon arvioimia pakko-oireita aktiivisia tai passiivisia vertailuhoitoja enemmän pakko-oireisessa häiriössä.»C.
• Neuromodulaatiohoidoista rTMS-hoito on lumehoitoa tehokkaampaa pakko-oireisen häiriön hoidossa «rTMS-hoito on lumehoitoa tehokkaampaa pakko-oireisen häiriön hoidossa.»A.
• Essitalopraami, sitalopraami, fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini ja sertraliini vähentävät pakko-oireisen häiriön oireita aikuisilla «Essitalopraami, sitalopraami, fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini ja sertraliini vähentävät pakko-oireisen häiriön oireita enemmän kuin lumelääke.»A.
  • SSRI-lääkkeen annoksen suurentaminen 40 mg:n fluoksetiiniekvivalenttiin asti saattaa lisätä lääkehoidon tehoa pakko-oireisessa häiriössä «SSRI-lääkkeen annoksen kasvattaminen 40 mg:n fluoksetiiniekvivalenttiin asti saattaa lisätä lääkehoidon tehoa pakko-oireisessa häiriössä.»C.
    • Tätä suuremmilla annoksilla lisähyötyä ei välttämättä saavuteta ja haittavaikutukset lisääntyvät annoksen kasvaessa.
• Sertraliini «Sertraliini lievittää tehokkaasti lasten ja nuorten pakko-oireisen häiriön oireita.»A, fluoksetiini «Fluoksetiini on ilmeisesti tehokas lasten ja nuorten pakko-oireisen häiriön oireiden lievittämisessä.»B ja fluvoksamiini «Fluvoksamiini ja paroksetiini ovat todennäköisesti tehokkaita lasten ja nuorten pakko-oireisen häiriön oireiden lievittämisessä.»B soveltuvat lasten ja nuorten pakko-oireisen häiriön lääkehoidoksi.
• SSRI-lääkitys vähentää relapseja pakko-oireisen häiriön pitkäaikaishoidossa aikuisilla «SSRI-lääkitys vähentää relapseja pakko-oireisen häiriön pitkäaikaishoidossa.»A.
• Myös klomipramiini vähentää pakko-oireita «Klomipramiini vähentää pakko-oireita merkittävästi enemmän kuin lumelääke.»A.
• Hoitosuosituksessa on tarkemmat ohjeet eri ikäryhmien lääkehoidon aloituksesta ja hoidon kestosta.
• Kognitiivisen käyttäytymisterapian (KKT) ja SSRI-lääkehoidon yhdistäminen on tehokasta lasten ja nuorten pakko-oireisen häiriön hoidossa, mutta siitä ei ilmeisesti ole lisähyötyä pelkkään KKT-hoitoon verrattuna «Kognitiivisen käyttäytymisterapian (KKT) ja SSRI-lääkehoidon yhdistäminen on tehokasta lasten ja nuorten pakko-oireisen häiriön hoidossa, mutta siitä ei ilmeisesti ole lisähyötyä pelkkään KKT-hoitoon verrattuna.»B.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Suoma Saarni (puheenjohtaja, kokoava kirjoittaja)

Erkki Heinonen

Kaija Järventausta

Max Karukivi

Tanja Laukkala (Käypä hoito -toimittaja)

Sami Leppämäki

Elina Paloniemi

Anita Puustjärvi

Otto Soininen