Emättimen hiivan systeeminen tai paikallishoito

Cochrane-katsauksen «Nurbhai M, Grimshaw J, Watson M ym. Oral versus intra-vaginal imidazole and triazole anti-fungal treatment of uncomplicated vulvovaginal candidiasis (thrush). Cochrane Database Syst Rev 2007;(4):CD002»1, tavoitteena oli verrata paikallisesti annosteltujen imidatsoli- ja triatsolijohdosten tehoa systeemiseen annosteluun emättimen komplisoitumattoman hiivatulehduksen hoidossa. Lisäksi arvioitiin näiden lääkkeiden turvallisuutta ja potilaiden tyytyväisyyttä lääkemuotoon. Kirjallisuushaut oli tehty vuosilta 1980–2000 tietokannoista Cochrane, Medline, Embase ja STD, ja päivitetty haku tehtiin vuosilta 2000–2006 tietokannoista Central, Pubmed, Embase ja Cochrane STD. Sisäänottokriteereinä oli satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset millä kielellä tahansa. Tutkimuksessa täytyi verrata vähintään yhtä systeemistä ja paikallista lääkettä. Tutkimukseen osallistujien tuli olla 16-vuotiaita tai vanhempia, ja heillä tuli olla oli laboratoriokokeella todettu komplisoitumaton emättimen hiivatulehdus. Tutkimuksista pois suljettiin osallistujat, joilla oli HIV, immuunipuutossairaus, diabetes sekä raskaana olevat ja imettävät. Katsaukseen valittiin 19 tutkimusta.

Jälkiseuranta jaettiin kahteen ajanjaksoon: lyhyt 5–15 päivää ja pitkä 2–12 viikkoa. Ensisijainen lopputulosmuuttuja oli kliininen paraneminen. Toissijaisia lopputulosmuuttujia olivat mykologinen paraneminen, hoidon turvallisuus, potilaiden tyytyväisyys ja kustannusvaikuttavuus.

Tutkimuksissa oli verrattu valmisteita seuraavasti (taulukko «Emättimen hiivatulehduksen erilaisia hoitoja vertailevien tutkimusten tuloksia muokattuna lähteestä . Taulukossa on esitetty yksityiskohtaisemmin Suomessa myynnissä olevat valmisteet (3.11.2015).»1)

• yksilöllinen systeeminen lääke yhdessä paikallisen lääkkeen kanssa
• yksi annos systeemistä lääkettä yhdistettynä yhteen annokseen paikallisesti annosteltavaa lääkettä
• yksi annos systeemistä lääkettä yhdistettynä useaan annokseen paikallisesti annosteltavaa lääkettä.

Verrattaessa paikallista ja systeemistä hoitoa emättimen hiivan hoidossa oli lyhytkestoisessa jälkiseurannassa paranemisen OR 0,94 (95 % luottamusväli 0,75–1,17) ja pitkäkestoisessa OR 1,07 (0,82–1,41). Mykologisessa paranemisessa oli lyhytkestoisessa jälkiseurannassa OR 1,15 (0,94–1,42). Tilastollisesti merkittävä ero todettiin mykologisessa paranemisessa pitkäkestoisessa jälkiseurannassa systeemisen hoidon eduksi OR 1,29 (1,05–1,60). On kuitenkin huomioitava, että tuloksen kliininen merkitys on epävarma.

Haittavaikutuksia oli raportoitu harvoin, 13 tutkimuksessa. Paikallishoidossa haittoja olivat limakalvojen ärsytys, kuumotus ja kutina. Systeemisen hoidon osalta haittavaikutuksina raportoitiin mahan ja suoliston oireita sekä päänsärkyä. Naisten tyytyväisyyttä hoitoon oli huonosti raportoitu. Merkittäviä johtopäätöksiä ei voitu tehdä myöskään turvallisuuteen liittyen.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä