Käypä hoito

Itselääkitys

Käypä hoito
14.5.2024
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Apteekkariliiton asettama työryhmä

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sisältö

  • Itselääkityksen tulee olla pääsääntöisesti lyhytaikaista.
  • Monia sairauksia tai oireita voidaan hoitaa itselääkityksellä.
    • Itselääkitys on yleensä turvallista oikein käytettynä.
    • Kaikilla lääkkeillä voi olla haittavaikutuksia ja useilla lääkkeillä yhteisvaikutuksia muiden yhtä aikaa käytettyjen lääkkeiden kanssa.
    • Muut sairaudet ja käytössä olevat lääkitykset ja muut itsehoitoon käytettävät tuotteet tulee ottaa huomioon itselääkityksen yhteydessä.
  • Kaikkien lääkkeenkäyttäjien tulee olla tietoisia lääkkeiden käyttötarkoituksista, hyödyistä ja haitoista.
  • Luotettavalla lääkeinformaatiolla ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden antamalla neuvonnalla on tärkeä merkitys turvallisen, vaikuttavan ja rationaalisen lääkehoidon onnistumisessa ja hoitoon sitoutumisessa.

Tiivistelmä ja potilasversio

Vältä viisaasti -suositukset

Keskeiset suositukset

  • Itsehoitolääkkeinä käytettäviä kipulääkkeitä tulee käyttää vain lyhytaikaisesti. Kaikilla itsehoidossa käytettävillä suun kautta otettavilla kipulääkkeillä on haittavaikutuksia, jotka voivat tulla esille jo lyhytaikaisessa käytössä.
  • Jaksottaista jännityspäänsärkyä ja migreeniä voidaan hoitaa itsehoitolääkkeillä muutamien päivien ajan.
  • Tavallisen äkillisen selkäkivun paraneminen edistyy, kun potilas jatkaa kivun sallimissa rajoissa liikkumista ja tavanomaisia askareitaan. Selkäkipua, jossa kipu ei säteile alaraajaan, voidaan lyhytaikaisesti yrittää hoitaa tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla.
    • Tulehduskipulääkkeillä voidaan saavuttaa vähäinen alaselkäkivun lievittyminen, kun kipu ei säteile alaraajoihin.
    • Itsehoitokipulääkkeistä turvallisin on parasetamoli, mutta se on kuitenkin ilmeisesti tehoton akuutin alaselkäkivun hoidossa.
  • Akuuttien allergisten silmäoireiden ensisijaiseksi hoidoksi suositellaan antihistamiinisilmätippoja.
  • Allergisen nuhan hoidossa ensisijainen lääkitys ovat nenään annosteltavat kortikosteroidit tai kortikosteroidin ja antihistamiinin yhdistelmävalmisteet.
  • Vaikeiden hyttysenpistoista aiheutuvien reaktioiden ehkäisyyn voidaan käyttää suun kautta otettavaa antihistamiinia.
  • Itsehoitoyskänlääkkeillä ei ilmeisesti ole merkittävää tehoa akuutin yskän oireisiin aikuisilla.
  • Lasten yskää ei suositella hoidettavaksi itsehoitoyskänlääkkeillä.
  • Uusiutuvan huuliherpeksen hoitoon voidaan käyttää paikallisesti käytettävää asikloviiria tai pensikloviiria. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää asikloviiria tai valasikloviiria suun kautta annosteltuna. Näillä tablettimuotoisilla valmisteilla oireiden kesto on tutkimuksissa lyhentynyt noin vuorokauden verran.
  • Tilapäisiä refluksioireita voidaan hoitaa itsehoidossa käytössä olevilla närästyslääkkeillä, ensisijaisesti protonipumpun estäjillä. Hoitoaika on enintään 2 viikkoa.
  • Jos ummetusoireet ovat häiritseviä eivätkä lääkkeettömät hoidot riitä avuksi, suositellaan sekä aikuisten että lasten itselääkityksessä ensisijaisesti makrogolia. Vaihtoehtoisesti voidaan aikuisille käyttää laktuloosia tai ravintokuituja ja lapsille ravintokuituja.
  • Ripulin perushoito on nestetasapainosta huolehtiminen.
  • Akuutin ripulin tai toiminnallisiin vatsavaivoihin liittyvän ripulin hoitoon voidaan aikuisilla käyttää lyhytaikaisesti loperamidia, jonka haittavaikutukset ovat yleisiä, tai rasekadotriilia, jonka teho on samankaltainen, mutta jolla on vähemmän haittoja.
  • Emättimen hiivatulehduksen hoitoon voidaan käyttää paikallisesti annosteltavaa tai suun kautta otettavaa valmistetta.
  • Varvasvälisilsan hoitoon suositellaan atsolijohdoksia tai terbinafiinia.
    • Iholle annosteltujen sienilääkkeiden yhteisvaikutusriski muiden lääkkeiden kanssa on pieni, mutta myös varvasvälisilsaa hoidettaessa on syytä noudattaa varovaisuutta.

Suosituksen tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on ohjata itsehoitoa ja itsehoitolääkkeiden käyttöä siten, että ne ovat osa vaikuttavaa, tarkoituksenmukaista ja turvallista hoitoa.
  • Lisäksi tavoitteena on ohjata välttämään itsehoitolääkkeiden tarpeetonta ja haitallista käyttöä.

Kohderyhmä

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat farmaseutit, proviisorit, lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattihenkilöt sekä väestö.

Rajaus

  • Suosituksessa käsitellään Suomessa itsehoitoon hyväksyttyjä lääkkeitä.
  • Suosituksessa ei käsitellä lääkkeiksi luokiteltuja tai luokittelemattomia mikrobivalmisteita (ns. probiootit).
  • Ydinkysymyksillä on rajattu suositukseen mukaan tulevat aiheet. Lisätietoa aiheesta «Itselääkitys Käypä hoito -suosituksen aiheen rajaus»5.
  • Suositus ei ota kantaa raskaana olevien itselääkitykseen paitsi hiivatulehduksen osalta. Lääkkeiden käytöstä raskauden aikana on tietoa teratologisessa tietopalvelussa (ks. HUS Äidin lääkeneuvonta - Teratologinen tietopalvelu «https://www.hus.fi/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/aidin-laakeneuvonta-teratologinen-tietopalvelu»2).
  • Hoitosuositus koostuu kunkin terveysongelman kohdalla lyhyestä aiheen esittelystä ja sitä seuraavasta itsehoitosuosituksesta. Nämä itsehoitolääkkeitä koskevat suositukset on laadittu näyttöön perustuvan lääketieteen menetelmillä ja tutkimustieto on arvioitu kriittisesti.
    • Tutkimukset on tehty usein olosuhteissa ja annoksilla, jotka eivät vastaa lääkkeiden käyttöä itsehoidossa. Niistä saadut tehoa ja turvallisuutta koskevat tulokset eivät siten välttämättä ole suoraan sovellettavissa itsehoitokäyttöön.
  • Koska itsehoito useimmiten on ensisijaisesti lääkkeetöntä hoitoa, suosituksessa tuodaan useissa kohdin esille myös lääkkeettömän hoidon keinot. Niiden tehoa ja turvallisuutta ei kuitenkaan suositusta laatiessa ole arvioitu samalla tavoin kuin itsehoitolääkkeiden.
  • Itsehoitolääkkeiden annostukset on tarkistettu 3.5.2023.

Kipu

Johdanto

Taulukko 1. Aikuisille kivun itsehoitoon tarkoitetut lääkeaineet ja lääkemuodot sekä itsehoitoannokset. Taulukossa mainittuja lääkeaineita on myös yhdistelmävalmisteissa, joissa on mukana lisäksi esimerkiksi kofeiinia, askorbiinihappoa tai molempia.
LääkeaineVahvuusLääkemuotoItsehoitoannos/vrk
1) Asetyylisalisyylihappoa (ASA) ei suositella ensisijaiseksi kipulääkkeeksi. Asetyylisalisyylihappo aiheuttaa pitkäkestoisen verihiutaleiden toimintahäiriön ja pidentää vuotoaikaa. Lisäksi se suurentaa muun muassa ruoansulatuskanavan verenvuotojen riskiä enemmän kuin muut itsehoitokäytössä olevat tulehduskipulääkkeet.
2) Lisäneuvontaa vaativa itsehoitolääke (LVI)
Asetyylisalisyylihappo1) 500 mgtabletti1–2 tablettia x 1–3
Enimmäisannos 4 g
500 mgrakeet1–2 annospussia rakeita 4–8 tunnin välein
Enimmäisannos 4 g
Ibuprofeeni/ ibuprofeenilysinaatti200 mgtabletti1–2 tablettia x 1–3
Enimmäisannos 1 200 mg
400 mgtabletti
pehmeä kapseli
jauhe (oraaliliuosta varten)
1 tabletti/kapseli/annospussi (eli 400 mg) x 1–3
Enimmäisannos 1 200 mg
Ketoprofeeni25 mgtabletti1 tabletti x 1–3
Enimmäisannos 75 mg
Naprokseeni2) 250 mgtabletti1 tabletti x 1–2
Enimmäisannos 500 mg
Parasetamoli500 mgtabletti
suussa hajoava tabletti
poretabletti
rakeet
1–2 tablettia/annospussia rakeita (eli 500–1000 mg) x 1–3
Enimmäisannos 3 g
1 gtabletti½–1 tablettia x 1–3
Enimmäisannos 3 g
Iholle paikallisesti käytettävät valmisteet
Piroksikaami0,50 %geeli1–3 grammaa (1,5–4,5 cm) geeliä (5–15 mg piroksikaamia) x 2–4
Diklofenaakki11,6 mg/ggeeli2–4 grammaa geeliä (noin 5–10 cm) x 3–4
23 mg/ggeeli2–4 grammaa geeliä (noin 5–10 cm) x 2
4 %suihke iholle4–5 pumpun painallusta (32–40 mg) x 3
Ibuprofeeni50 mg/ggeeli4–10 cm geeliä x 3 enintään 7 vuorokauden ajan
Mukopolysakkaridisulfaatti/ salisyylihappo/lisämunuaisen kuorikerroksen uute2/20/10 mggeeli/emulsiovoide Geeliä/emulsiovoidetta kipualueelle kerran tai useita kertoja päivässä

Päänsärky

Itsehoito

Selkäkipu

  • Selkäkipu on yleinen oire, joka esiintyy useimmiten alaselän alueella.
  • Vastaanotolle on syytä hakeutua, jos
    • selkäkipu on voimakasta
    • selkäkipu pitkittyy tai selkäkipuun liittyy poikkeuksellisia oireita, kuten kivun säteilyä tai lihasheikkoutta
    • kyseessä on cauda equina -oireyhtymä (virtsaumpi, ulosteenpidätyskyvyn häiriö, ratsupaikka-anestesia eli tunnottomuus sukupuolielinten ja peräaukon seudussa), joka edellyttää päivystyksellisen hoidon arvion.

Itsehoito

Lihas- ja nivelkipu

  • Tässä käsitellään muun muassa nyrjähdyksistä, venähdyksistä, urheiluvammoista tai liikarasituksesta johtuvan lihas- ja nivelkivun lyhytaikaista hoitoa sekä nivelrikon itsehoitoa.
  • Valtaosa liikuntavammoista on pehmytkudoksen venähdyksiä, revähdyksiä ja ruhjeita tai rasitusvammoja. Lisätietoa vammoista ja niiden yleisyydestä sekä ehkäisystä on Lääkärin tietokannan artikkelissa Liikuntavammat ja niiden ehkäisy «Liikuntavammojen hoito ja ehkäisy»5 (vaatii käyttöoikeuden), «Parkkari J, Kannus P, Kujala U. Liikuntavammojen hoito ja ehkäisy. Terveysportti. Lääkärin käsikirja 21.4.2022»17 ja Terveyskirjaston artikkelissa Liikuntavammojen hoito ja ehkäisy – ohjeita potilaalle «Liikuntavammojen hoito ja ehkäisy - ohjeita potilaalle»6, «Parkkari J. Liikuntavammojen hoito ja ehkäisy - ohjeita potilaalle. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim 20.4.2022»18.
  • Lääkäriin on syytä hakeutua, jos
    • on syytä epäillä murtumaa
    • kipu on niin kovaa, ettei varaaminen ole mahdollista tai ei pysty käyttämään raajaa
    • kipu pitkittyy
    • itsehoidosta ei ole riittävästi apua.
  • Nivelrikko on yleinen nivelkivun aiheuttaja. Sen hoito edellyttää lääkärin diagnoosia.
    • Nivelrikossa rustopinta rikkoutuu ja nivelrusto häviää nivelpinnoilta. Tyypillinen oire on rasituskipu nivelessä. Taudin edetessä kipu rajoittaa liikuntakykyä. Myöhemmin saattaa ilmetä myös lepokipua, nivelen jäykkyyttä ja toimintakyvyn rajoittumista.
    • Nivelrikon syytä ei tiedetä. Riskiä suurentavat muun muassa perintötekijät, korkea ikä, lihavuus, nivelvammat ja nivelen rasitus työn tai raskaan liikunnan myötä.
    • Diagnoosi perustuu oireisiin sekä kliinisiin ja radiologisiin löydöksiin.
    • Nivelrikon hoidon tavoitteena ovat kivun hallinta ja lievittäminen sekä toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen.

Itsehoito

Kuukautiskipu

  • Useimmilla naisilla on ajoittain lieviä kuukautiskipuja kuukautisvuodon ensimmäisinä päivinä, mutta 5–15 %:lla naisista kivut ovat voimakkaita «Härkki P. Kuukautiskivut. Terveysportti. Lääkärin käsikirja 30.12.2021»21.
  • Lääkäriin on syytä hakeutua, jos
    • itsehoitolääkkeen teho ei riitä
    • kipuun liittyy poikkeavia piirteitä (esim. kivuttomat kuukautiset muuttuvat kivuliaiksi, kipu alkaa ennen vuotoa tai kipu kestää koko vuodon ajan)
    • kuukautiskierto muuttuu tai kuukautisten välillä on epäsäännöllistä vuotoa.

Itsehoito

Hammaskipu

Itsehoito

Siitepölyallergia ja hyttysenpistot

Johdanto

  • Allergialla tarkoitetaan allergian aiheuttajien eli allergeenien, kuten lehtipuiden ja heinien siitepölyn, pölypunkkien, ruoka-aineiden, eläinpölyn tai homeen, aiheuttamia oireita. Tässä käsitellään siitepölyn aiheuttamia allergioita ja hyttysenpiston aiheuttamia allergisia reaktioita.
  • Siitepölyallergia voi ilmetä silmien kutinana, punoituksena tai vuotamisena, nenän tukkoisuutena, kirkaseritteisenä nenän vuotamisena, kutinana tai aivasteluna sekä iho-oireina.
  • Lääkäriin on syytä hakeutua, jos
    • kyseessä on alle kouluikäisen selvittämättömät allergiaoireet
    • oireet ovat ympärivuotisia
    • oireet eivät reagoi itsehoitoon riittävästi
    • silmä rähmii voimakkaasti
    • näkö on heikentynyt
    • silmäoireet ovat toispuoleisia
    • esiintyy silmäkipua tai valonarkuutta
    • allergiseen nuhaan liittyy pitkittynyt yskä
    • hengitys vinkuu tai esiintyy hengenahdistusta
    • esiintyy allergiselle nuhalle epätyypillisiä piirteitä, kuten toispuoleista tukkoisuutta tai toistuvaa nenäverenvuotoa
    • hyttysen pistossa oireilu on voimakasta, pistoskohta tulehtuu tai potilaalla ilmenee vakavampia oireita, kuten kasvojen, kielen tai kaulan alueen turvotusta tai hengitysvaikeuksia.
  • Johdantokappaleen lähteenä on käytetty Lääkärikirja Duodecimin artikkelia Allerginen nuha ja muu yliherkkyysnuha «Allerginen nuha ja muu yliherkkyysnuha»7, «Hannuksela M. Allerginen nuha ja muu yliherkkyysnuha. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim 7.1.2013»28.

Itsehoito

Allergisten silmäoireiden hoito

Taulukko 2. Allergisten silmäoireiden itsehoidossa käytössä olevat silmätipat ja itsehoitoannokset. Lääkettä annostellaan molempiin silmiin.
LääkeaineVahvuus Itsehoitoannos tippaa/vrkIkärajoitus (vuotta)
Antihistamiinit
atselastiini0,5 mg/ml1 tippa molempiin silmiin x 2 yli 4
ketotifeeni0,25 mg/ml1 tippa molempiin silmiin x 2yli 3
levokabastiini0,5 mg/ml1 tippa molempiin silmiin x 2, tarvittaessa x 3–4yli 4
Muut
lodoksamidi1 mg/ml1 tippa molempiin silmiin x 4yli 4
natriumkromoglikaatti20 mg/ml 1–2 tippaa molempiin silmiin x 4 yli 4
40 mg/ml1–2 tippaa molempiin silmiin x 2yli 4
Taulukko 3. Allergiaoireiden itsehoidossa käytössä olevat suun kautta otettavat antihistamiinit ja itsehoitoannokset
LääkeaineVahvuusLääkemuotoItsehoitoannos/vrkIkärajoitus (vuotta)
akrivastiini8 mg kapseli1 kapseli x 1–3 yli 12
desloratadiini2,5 mgtabletti, suussa hajoava1 tabletti x 1yli 6
5 mg tabletti
(kalvopäällysteinen tai suussa hajoava)
1 tabletti x 1yli 12
ebastiini10 mg tabletti
(kalvopäällysteinen tai suussa hajoava)
1–2 tablettia x 1yli 12
20 mg tabletti
(kalvopäällysteinen tai suussa hajoava)
1 tabletti x 1yli 12
feksofenadiini120 mg tabletti1 tabletti x 1yli 12
levosetiritsiini5 mg tabletti1 tabletti x 1yli 6
5 mg/ml tipat20 tippaa x 1yli 6
loratadiini10 mg tabletti1 tabletti x 1yli 12
setiritsiini1 mg/ml oraaliliuos2–6-vuotiaat: 2,5 ml x 2
6–12-vuotiaat: 5 ml x 2
aikuiset ja yli 12-vuotiaat: 10 ml x 1
yli 2
10 mg tabletti (kalvopäällysteinen tai imeskeltävä)6–12-vuotiaat: ½ tablettia x 2
aikuiset ja yli 12-vuotiaat: 1 tabletti x 1
yli 6
10 mg/ml tipat2–6-vuotiaat: 5 tippaa x 2
6–12-vuotiaat: 10 tippaa x 2
aikuiset ja yli 12-vuotiaat: 20 tippaa x 1
yli 2

Allergisten nenäoireiden hoito

Taulukko 4. Allergisten nenäoireiden itsehoidossa käytössä olevat nenäsuihkeet ja itsehoitoannokset.
LääkeaineVahvuus/annosItsehoitoannos suihketta/vrkIkärajoitus (vuotta)
Kortikosteroidit
beklometasoni50 µg 1–2 suihketta molempiin sieraimiin x 2 yli 14
flutikasonipropionaatti50 µg 2 suihketta molempiin sieraimiin x 1–2yli 18
mometasoni50 µg aluksi 2 suihketta molempiin sieraimiin x 1, annosta voidaan pienentää annokseen 1 suihke x 1 yli 18
triamsinoloni55 µg aluksi 2 suihketta molempiin sieraimiin x 1, annosta voidaan pienentää annokseen 1 suihke x 1yli 18
Antihistamiinit
atselastiini0,13 mg aikuiset: 1–2 suihketta molempiin sieraimiin x 2
yli 6-vuotiaat: 1 suihke molempiin sieraimiin x 2
yli 6
levokabastiini0,5 mg 2 suihketta molempiin sieraimiin x 2–4yli 4
Yhdistelmävalmiste
flutikasonipropionaatti + atselastiini50 µg + 0,125 mg1 suihke molempiin sieraimiin x 2 yli 18

Hyttysenpistojen aiheuttamien reaktioiden ehkäisy ja hoito

Flunssa eli nuhakuume

Johdanto

  • Flunssalla eli nuhakuumeella tarkoitetaan akuuttia ylähengitystieoireyhtymää.
  • Flunssan oireet ovat yleensä lieviä ja kestävät tavallisesti 1–2 viikkoa. Joissakin tapauksissa oireet jatkuvat useamman viikon ajan.
    • Flunssa alkaa usein yleisoireilla: päänsäryllä, vilunväristyksillä, kurkkukivulla ja kuumeella.
    • Myöhemmin saattaa ilmetä nenän vuotamista ja tukkoisuutta, yskää ja huonovointisuutta «Heikkinen T, Järvinen A The common cold. Lancet 2003;361:51-9 »50.
    • Nenän tukkoisuus, eritys, kutina tai aivastelu ovat tavallisia nuhan oireita.
    • Yskä on hengitysteiden suojareaktio tulehdukselle ja ärsytykselle. Sen tehtävänä on poistaa limaa. Infektion aiheuttama yskä kestää yleensä 1–2 viikkoa mutta saattaa jatkua 4 viikkoa.
  • Flunssaan voi liittyä jälkitauteja, kuten korvatulehdus, poskiontelotulehdus tai keuhkokuume.
  • Lääkäriin on syytä hakeutua, jos
    • flunssan oireet pitkittyvät tai hankaloituvat
    • yskä pitkittyy (kesto yli 6 viikkoa) tai jos yskä on ilmaantunut ilman edeltäviä flunssaoireita
    • ysköksissä on verta
    • poskiontelosärkyä esiintyy yli 1 viikon ajan tai ilmaantuu otsan tai silmäseudun särkyä
    • ilmenee korvasärkyä
    • potilaan yleistila on heikko
  • Hoidon arvioon on syytä hakeutua päivystyksellisesti, jos ilmenee hälyttäviä oireita, esimerkiksi hengitysvaikeutta, nielemisvaikeutta tai poikkeuksellisen voimakasta uupumusta.

Itsehoito

  • Flunssat ovat virustauteja ja paranevat yleensä ilman hoitoa, joten hoidossa keskitytään oireiden lievittämiseen.
  • Flunssan oireiden ensisijainen hoito on lepo.

Flunssaan liittyvä kipu ja kuume

Flunssan nenäoireet

  • Nenän tukkoisuutta ja vuotamista voidaan lievittää nenään annosteltavilla verisuonia supistavilla sympatomimeeteillä (ksylometatsoliini, oksimetatsoliini sekä sympatomimeetin ja antikolinergin yhdistelmävalmisteella (ipratropium ja ksylometatsoliini)
  • Alle 1 vuoden ikäisille lapsille voidaan käyttää fysiologista keittosuolaa sisältäviä nenätippoja tai -suihkeita.

Yskä

Uusiutuva huuliherpesinfektio

Johdanto

Itsehoito

Refluksitauti

Johdanto

Itsehoito

Taulukko 5. Refluksioireiden itsehoidossa käytettävät protonipumpun estäjät ja H2-salpaajat sekä niiden itsehoitoannokset
LääkeaineryhmäLääkeaineItsehoitoannos/vrk
Protonipumpun estäjätesomepratsoli 20 mg x 1
lansopratsoli 15–30 mg x 1
omepratsoli 20 mg x 1
pantopratsoli 20 mg x 1
rabepratsoli10 mg x 1
H2-reseptorin salpaajatfamotidiini10 mg x 1–2

Ummetus

Johdanto

Aikuisen ummetus

  • Aikuisella ummetuksesta on kyse, kun ulostamiskerrat vähenevät tai uloste on niin kiinteää, että ulostaminen on useimpina kertoina vaikeaa. Normaalisti suoli tyhjenee 8–72 tunnin välein.
  • Ummetuksen syitä aikuisella voivat olla
    • elämäntavat (liikunnan vähyys, vähäkuituinen ravinto, riittämätön nesteiden saanti, ulostamistarpeen laiminlyönti)
    • lääkkeet (opioidit, antikolinergiset lääkkeet, sukralfaatti, antasidit, diureetit, rauta, kalsiuminestäjät, beetasalpaajat)
    • metaboliset ja endokriiniset syyt (mm. diabetes)
    • neurologiset sairaudet
    • psykogeeniset syyt
    • rakenteelliset syyt (mm. suolitukokset,raskaus)
    • toiminnalliset syyt (mm. ärtyvän suolen oireyhtymä).
  • Lääkäriin on syytä hakeutua, jos
    • ilmenee pahenevia vatsakipuja tai ulostamiseen liittyvää kipua
    • suolen toiminta muuttuu yhtäkkisesti tai esiintyy veriulosteita tai yleisoireita (esim. laihtuminen, väsymys)
    • itsehoito ei helpota riittävästi.
  • Johdantokappale perustuu Lääkärin käsikirjan artikkeliin Aikuisen ummetus «Aikuisen ummetus»10, «Arkkila P. Aikuisen ummetus. Terveysportti. Lääkärin käsikirja 8.9.2022»71 (vaatii käyttöoikeuden) sekä Lääketieteellisen Aikakauskirjan Duodecimin artikkeliin Aikuisen ummetus «https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2016/13/duo13210»6, «Arkkila P. Aikuisen ummetus. Aikakauskirja Duodecim 2016;132:1293-4»72.

Lapsen ummetus

  • Lapsella ummetuksesta on kyse, jos
    • uloste tulee harvemmin kuin joka kolmas päivä
    • ulosteet ovat suuria ja kovia
    • esiintyy ohivuotoripulia
    • ulostaminen kestää pitkään ja on lapselle kivuliasta.
  • Jo yksikin edellä mainituista oireista voimakkaana riittää täyttämään ummetuksen määritelmän.
    • Imeväisen suoli voi normaalistikin toimia vain kerran viikossa. Tilanne ei vaadi toimenpiteitä, jos vauvalla ei ole mitään oireita ja hän syö hyvin. Muuten imeväisikäiset on syytä ohjata lääkärille tai neuvolaan hoidon tarpeen arviointia varten.
  • Ummetus alkaa tavallisimmin 2–3 vuoden iässä, mutta se voi myös ilmetä jo ensimmäisen vuoden aikana. Lasten ummetus on useimmiten (> 90 %) toiminnallista (ei elimellistä sairautta), ja usein mitään selvää syytä ummetuksen alkamiselle ei löydetä.
  • Lääkäriin on syytä hakeutua, jos
    • ilmenee tuhrimista (ulosteen tahatonta valumista)
    • alle 4-vuotiaalla ummetus on jatkunut 1 kuukauden
    • yli 4-vuotiaalla lapsilla ummetus on jatkunut 2 kuukautta
    • itsehoito ei auta riittävästi.
  • Johdantokappale perustuu Suomen Lääkärilehden artikkeliin Lasten ummetus «Lasten ummetus (40/2010)»11, «Kolho KL, Grönlund J, Kalliomäki M, Lähdeaho ML, Ruuska T. Lasten ummetus. Suom Lääkäril 2010;65:3219-25»73 sekä Lääkärin käsikirjan artikkeliin Lapsen ummetus «Lapsen ummetus»12 (vaatii käyttöoikeuden), «Merras-Salmio L, Lehmusjärvi P.,Peldan P, Nylund M. Lapsen ummetus. Terveysportti. Lääkärin käsikirja 2.6.2021»74.

Itsehoito

  • Ummetuksen hoidon perusta ovat kuitupitoinen ruokavalio, riittävä nesteen nauttiminen, riittävä liikunta, säännölliset ateriat ja säännöllinen ulostamisrytmi. Lääkkeet ja muu hoito ovat aina toissijaisia hoitomuotoja.
    • Lääkkeettömät hoidot eivät vaikuta välittömästi. Vaikutus voidaan arvioida vasta 1–2 kuukauden kuluttua.
    • Muutoksien tulee olla pysyviä, jotta niiden ummetusta ehkäisevä teho säilyisi.

Aikuiset

Taulukko 6. Aikuisten ummetuksen itsehoidossa käytössä olevat lääkeaineet ja itsehoitoannokset
LääkeaineLääkemuotoItsehoitoannos/vrkAnnosteluHuomioitavaa
Bisakodyyli
enterotabletti5–10 mg x 1kerta-annos iltaisinKorkeintaan viikon ajan.
Nautittava riittävän nestemäärän kanssa.
Kuituvalmisteet (ispaghula/psyllium) rakeet1–2 5 g:n teelusikallista tai 2–3 annosmitallista tai -pussillista Iltaisin tai 1–3 x/vrk valmisteesta riippuenNestettä pitää nauttia vähintään 110 ml (noin lasillinen) yhtä annosmitallista tai -pussillista kohti.
Ei juuri ennen nukkumaanmenoa.
LaktuloosioraaliliuosAloitusannos 15–45 ml, ylläpitoannos valmisteittain 10–30 mlKerta-annos aamuisin tai jaettuna kahteen osa-annokseenLaktoosi-intoleranssi altistaa haittavaikutuksille.
Korkeintaan 2 viikon ajan, hankalassa ummetuksessa voidaan käyttää pitempään.
Makrogoli, PEGjauhe oraaliliuosta varten1 annospussi (valmisteittain 12–14 g) x 1–3Tasaisin väliajoinKorkeintaan 2 viikkoa.
Nautittava riittävän nestemäärän kanssa.
Natriumpikosulfaattikapseli5–10 mg x 1Kerta-annos iltaisinKorkeintaan viikon ajan.
tablettiAloitusannos 5 mg x 1, ylläpitoannos joko pienempi tai korkeintaan 10 mg x 1 Kerta-annos iltaisin. Tabletti voidaan puolittaa.Korkeintaan viikon ajan.
tipatAlkuannos 10 tippaa, ylläpitoannos korkeintaan 20 tippaaKerta-annos iltaisinKorkeintaan viikon ajan.
Sennosidi
tabletti12 mg 1–2 x 1Kerta-annos iltaisinNautittava riittävän nestemäärän (250 ml) kanssa.
Peräruiskeet
Bisakodyyliperäruiske1 kerta-annos Kerta-annos aamuisinAkuutin tilanteen laukaisemiseen.
Lämmitetään huoneenlämpöiseksi ennen annostelua.
Lauryylisulfaattiperäruiske1 kerta-annos
Natriumdokusaattiperäruiske1 kerta-annos

Lapset

Taulukko 7. Lapsen ummetuksen itsehoidossa käytössä olevat lääkeaineet ja itsehoitoannokset. Muokattu lähteestä «Kolho KL, Grönlund J, Kalliomäki M, Lähdeaho ML, Ruuska T. Lasten ummetus. Suom Lääkäril 2010;65:3219-25»73.
LääkeaineLääkemuotoItsehoitoannos/vrkAnnosteluHuomioitavaa
Kuituvalmisteet (ispaghula/psyllium) rakeet6–12-vuotiaat: 1–2 annosmitallista tai 1–2 annospussillista 1–3 antokertaan jaettunaNestettä pitää nauttia vähintään 110 ml (noin lasillinen) yhtä annosmitallista tai annospussillista kohti.
Ei juuri ennen nukkumaanmenoa.
Makrogoli, PEGjauhe oraaliliuosta varten2–3-vuotiaat: 1 annospussi (6 g) x 1
4–7-vuotiaat: 1 annospussi (6 g) x 1–2
Tasaisin väliajoin
Ikärajoituksissa ja veteen liuottamisessa valmistekohtaisia eroja.
Ulostetukkeuman hoitoon erilliset ohjeet.
Nautittava riittävän nestemäärän kanssa.
NatriumpikosulfaattitipatYli 12-vuotiaat: 10–14 tippaa x 1. Korkeintaan 20 tippaa x 1Kerta-annos iltaisinMarkkinoilla 2 valmistetta, joista toinen sisältää sorbitolia.
Korkeintaan viikon ajan.
tablettiYli 12-vuotiaat: kuten aikuisetKerta-annos iltaisinKorkeintaan viikon ajan.
SennosiditablettiYli 12-vuotiaat: 12–24 mg x 1IltaisinKorkeintaan viikon ajan.
Saattaa muuttaa virtsan väriä.
Nautittava riittävän nestemäärän kanssa.
Natriumdokusaatti tai lauryylisulfaattiperäruiske1 kerta-annosAkuutin tilanteen laukaisemiseen.
Lämmitetään huoneenlämpöiseksi ennen annostelua.
Vain puolet putkilon kärjestä työnnetään peräsuoleen.

Lyhytkestoinen ripuli

Johdanto

Itsehoito ja ehkäisy

  • Käsi- ja elintarvikehygieniasta huolehtiminen on ensisijaista akuutin ripulin ja turistiripulin ehkäisyssä «Lääveri T, Kantele A, Hakanen A, Mattila L. Turistiripuli, matkailijan yleisin vitsaus. Aikakauskirja Duodecim 2010;126:403-10»83.
  • Ripulin perushoitona on nestetasapainosta huolehtiminen.
  • Terveen aikuisen nesteytys onnistuu yleensä kotona. Suositeltavia juotavia ovat esimerkiksi tuoremehu, vesi, tee ja maito. Makeaa virvoitusjuomaa ei kannata juoda liikaa eikä yksistään, sillä se saattaa aiheuttaa osmoosiripulin. Ruokaa voi nauttia pieniä annoksia kerrallaan. Syöminen ei pahenna ripulia.
  • Kuivumista voi ehkäistä ja lievää kuivumista hoitaa suoloja ja sokeria sisältävillä valmisteilla (oral rehydration solution, ORS).

Akuutti ripuli

Antibioottiripuli

  • Antibioottien käyttöön liittyvä ripuli ei ole loperamidin käyttöaihe. Mikrobilääkkeen käyttöön liittyvä pseudomembranoottinen koliitti (usein vaikea suolistotulehdus, jossa haavaumia peittää kalvomainen peite) taas on loperamidin käytön vasta-aihe.

Emättimen hiivatulehdus

Johdanto

Itsehoito

Peräpukamat

Johdanto

  • Peräpukamissa normaali verisuonirakenne suurentuu tai pullistuu peräaukon ulkopuolelle.
  • Peräpukamat aiheuttavat toistuvia tai pitkäaikaisia oireita, kuten verenvuotoa (ulostamisen jälkeen tai paperiin pyyhittäessä ilmenevä vuoto) ja kutinaa. Peräpukamista voi aiheutua hygieniaongelmia. Palautumattomasti pullistuneessa peräpukamassa voi olla kipua.
  • Kirurgista hoitoa vaativat yleensä vain jatkuvasti peräaukon ulkopuolelle pullistuneet pukamat.
  • Lääkärin hoitoon on syytä hakeutua, jos
    • peräaukosta tuleva verenvuoto on runsasta tai pitkäaikaista tai veri on ulosteen seassa
    • häiritsevät vaivat kestävät päiviä tai viikkoja itsehoidosta huolimatta
    • pukamat ovat luiskahtaneet peräaukon ulkopuolelle eivätkä pysy sisällä
    • ilmenee kovaa, äkillistä kipua (merkki peräpukaman kureutumisesta)
    • kyseessä on lapsi.
  • Johdantokappale perustuu Lääkärin käsikirjan artikkeliin Peräpukamat «Peräpukamat»17 (vaatii käyttöoikeuden), «Kairaluoma MV. Peräpukamat. Terveysportti. Lääkärin käsikirja 16.2.2022»95.

Itsehoito

Varvasvälisilsa

Johdanto

  • Dermatofyyttien (silsasienten) aiheuttamaa infektiota ihossa kutsutaan silsaksi.
  • Yleisin varvasvälisilsan (tinea pedis) aiheuttaja on Trichophyton rubrum -silsasieni.
  • Varvasvälisilsa esiintyy yleensä yhdessä tai kahdessa reunimmaisessa varvasvälissä.
  • Varvasvälisilsan tyypillisiä oireita ovat varvasvälin punoitus, kutina, hilseily ja halkeilu. Myös rakkuloita voi esiintyä. Ks. Terveyskirjastossa julkaistu kuva Jalkasilsa varvasvälissä «Jalkasilsa varvasvälissä»18.
  • Silsa voi esiintyä myös jalkapohjassa punoituksena, rakkuloina, hilseilynä tai halkeiluna.
  • Tyypillisen varvasvälisilsan voi hoitaa itsehoitona ilman lääkärissä käyntiä.
  • Lääkäriin on syytä hakeutua, jos
    • infektio on levinnyt jalkapohjaan
    • varvasvälisilsaan liittyy nivussilsa (tinea cruris)
    • itsehoito ei tehoa.
  • Mahdollinen sieninäyte on otettava ennen lääkityksen aloittamista. Jos iholla on käytetty sienilääkettä, näytettä ei tule ottaa ennen kuin lääkityksen lopettamisesta on kulunut 2 viikkoa.
  • Johdantokappale perustuu Käypä hoito -suositukseen Ihoinfektiot «Ihoinfektiot»10 sekä Lääkärin tietokantojen artikkeliin Ihon ja kynsien sieni-infektiot «Ihon ja kynsien sieni-infektiot»19 (vaatii käyttöoikeuden), «Heikkilä H. Ihon ja kynsien sieni-infektiot. Terveysportti. Lääkärin käsikirja 14.1.2014»98.

Itsehoito

Taulukko 8. Varvasvälisilsan itsehoidossa käytössä olevat paikallisesti käytettävät allyyliamiinit ja atsolijohdokset ja niiden itsehoitoannokset
LääkeaineItsehoitoannosHuomioitavaa
Allyyliamiinit
terbinafiiniKerran päivässä 1 viikon ajan tai kerta-annoshoito (liuos)
Atsolijohdokset
bifonatsoliKerran päivässä 3 viikon ajanKäytetään 1–2 viikkoa ihon kliinisen paranemisen jälkeen
ketokonatsoliKerran päivässä 4–6 viikon ajan
klotrimatsoli2–3 kertaa päivässä 3–4 viikon ajan
mikonatsoli1–2 kertaa päivässä 2–6 viikon ajan valmisteesta riippuen
tiokonatsoli1–2 kertaa päivässä 4–6 viikon ajan
Taulukko 9. Itsehoitolääkkeiden kliinisesti merkittäviä yhteisvaikutuksia lääkeryhmittäin. Pienillä itsehoitolääkeannoksilla ja lyhytkestoisessa hoidossa joidenkin yhteisvaikutusten kliininen merkitys voi jäädä vähäiseksi.
Itsehoitolääke Muu lääkeSeuraus
Tulehduskipulääkkeet
Asetyylisalisyylihappo (ASA)
Ibuprofeeni
Ketoprofeeni
Naprokseeni (lisäneuvontaa vaativa itsehoitolääke)
Apiksabaani
Dabigatraani
Edoksabaani
Daltepariini
Enoksapariini
Rivaroksabaani
Varfariini
Ruoansulatuskanavan verenvuotoriski suurenee
Muut tulehduskipulääkkeet
Klopidogreeli
Prasugreeli
Tikagrelori
Ruoansulatuskanavan verenvuotoriski suurenee
Duloksetiini
Klomipramiini
Milnasipraani
SSRI-lääkkeet
Tratsodoni
Venlafaksiini
Ruoansulatuskanavan verenvuotoriski suurenee
Systeeminen suuriannoksinen kortikosteroidilääkitysRuoansulatuskanavan verenvuotoriski suurenee
ACE:n estäjät
Amiloridi
Aliskireeni
Angiotensiini II -reseptorin salpaajat
Beetasalpaajat
Furosemidi
Hydroklooritiatsidi
Spironolaktoni
Verenpaine- tai sydänlääkkeen teho voi heikentyä
LitiumYhteiskäyttö voi suurentaa litiumin pitoisuutta
IbuprofeeniASA (pieni annos)ASAn verihiutalevaikutus voi heikentyä
Flukonatsoli (CYP2C9-estäjä)Ibuprofeenin pitoisuus suurenee
Muut kipulääkkeet
Parasetamoli VarfariiniVerenvuotoriski saattaa hieman suurentua, kun parasetamolia käytetään jatkuvasti yli 2 g:n päiväannoksina
Migreenilääkkeet
Sumatriptaani (lisäneuvontaa vaativa itsehoitolääke)Linetsolidi
Moklobemidi
Selegiliini
Serotonergiset masennuslääkkeet
Liiallinen serotonerginen vaikutus on mahdollinen.
Allergialääkkeet
EbastiiniItrakonatsoli
Klaritromysiini
Telitromysiini
Ritonaviiri
(CYP3A4-estäjät)
Altistus ebastiinille ja sen aktiiviselle metaboliitille voi lisääntyä huomattavasti
Karbamatsepiini
Fenytoiini
Rifampisiini
Mäkikuisma (entsyymi-induktio)
Altistus ebastiinille ja sen aktiiviselle metaboliitille voi vähentyä huomattavasti
Feksofenadiini Alumiini
Greippi-, appelsiini-, omenamehu

Karbamatsepiini
Mäkikuisma
Feksofenadiinin pitoisuus pienentyy, jos ne annostellaan samanaikaisesti antasidien tai mehun kanssa, sekä voimakkaiden entsyymi-induktorien vaikutuksesta
Itrakonatsoli
Verapamiili
Feksofenadiinin pitoisuus suurenee
Kortikosteroidinenäsuihkeet
Flutikasonipropionaatti
Mometasoni
Triamsinoloni
Itrakonatsoli
Ritonaviiri
Flukonatsoli
(CYP3A4-estäjät)
Varsinkin flutikasonin, mutta myös triamsinolonin ja mometasonin systeeminen altistus voi lisääntyä kliinisesti merkittäväksi. Muun muassa inhaloidun ja nasaalisen flutikasonin käytön yhteydessä on raportoitu useita Cushingin oireyhtymä -tapauksia potilailla, jotka ovat käyttäneet useiden viikkojen ajan samanaikaisesti ritonaviiria tai itrakonatsolia.
Yskänlääkkeet
Dekstrometorfaani Bupropioni
Fluoksetiini
Kinidiini
Moklobemidi
Paroksetiini
Terbinafiini
(CYP2D6-estäjät)
Dekstrometorfaanin pitoisuudet ja keskushermostohaittavaikutuksien riski suurenevat
Kodeiini Bupropioni
Fluoksetiini
Kinidiini
Moklobemidi
Paroksetiini
Terbinafiini
(CYP2D6-estäjät)
Kodeiinin analgeettinen ja yskää hillitsevää teho heikkenee, koska kodeiinista muodostuu vähemmän morfiinia
Protonipumpun estäjät
Esomepratsoli
Lansopratsoli
Omepratsoli
Pantopratsoli
Rabepratsoli
Bosutinibi
Dabigatraani
Doksisykliini
Itrakonatsoli
Muun lääkkeen imeytyminen huononee
Esomepratsoli
Omepratsoli
Lansopratsoli
Mäkikuisma
Neidonhiuspuu
Protonipumpun estäjän pitoisuus pienenee
Esomepratsoli
Omepratsoli
KlopidogreeliKlopidogreelin aktiivisen metaboliitin muodostuminen vähenee ja verihiutalevaikutus voi heiketä
Essitalopraami
Vorikonatsoli
Essitalopraamin ja vorikonatsolin pitoisuus voi suurentua
H2-salpaajat
Famotidiini
Dasatinibi
Itrakonatsoli
Muun lääkkeen imeytyminen vähenee ja pitoisuudet pienenevät
Antasidit ja sukralfaatti
Alumiini
Kalsium
Magnesium
Sukralfaatti
Bisfosfonaatit
Feksofenadiini
Fluorokinolonit
Gabapentiini
Gemfibrotsiili
Itrakonatsoli
Levotyroksiini
Rauta
Strontium
Tetrasykliinit
Useiden muiden lääkkeiden imeytyminen vähenee ja pitoisuudet pienenevät
Ripulilääkkeet
Loperamidi Gemfibrotsiili
Itrakonatsoli
Kinidiini
(CYP2C8- tai CYP3A4-estäjät)
Loperamidin pitoisuus voi suurentua merkittävästi
RasekadotriiliACE:n -estäjätAngioödeeman riski suurenee
Lääkehiili Useimmat lääkeaineetMuun lääkkeen imeytyminen vähenee
Sienilääkkeet
Flukonatsoli Useat lääkeaineetFlukonatsoli estää erityisesti CYP2C9- ja CYP2C19-entsyymejä, mutta myös CYP3A4-entsyymiä, minkä vuoksi muiden lääkkeiden metabolia hidastuu. Kerta-annoksina käytetyn flukonatsolin yhteisvaikutusriski on lyhytkestoinen.
Mikonatsoli (paikallinen valmiste voi imeytyä verenkiertoon limakalvolta ja rikkoutuneelta iholta) Fenytoiini
Glimepiridi
Varfariini
Mikonatsoli estää CYP-entsyymejä, minkä vuoksi muun lääkkeen metabolia voi hidastua ja pitoisuus suurentua. Esimerkiksi varfariinia koskevia yhteisvaikutuksia on kuvattu paikallisen mikonatsolivalmisteen käytön yhteydessä.
Ketokonatsoli
Klotrimatsoli
Tiokonatsoli (paikallinen valmiste voi imeytyä verenkiertoon limakalvolta ja rikkoutuneelta iholta)
Varfariini
Takrolimuusi
Paikallisesti (runsaasti) annosteltaessa atsoliryhmän sienilääkkeistä osa voi imeytyä systeemiverenkiertoon ja estää maksan CYP-entsyymien toimintaa, jolloin niillä saattaa olla myös muiden lääkkeiden pitoisuutta suurentavaa vaikutusta. Tutkimustietoa paikallisvalmisteiden yhteisvaikutuksista on niukasti.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Apteekkariliiton asettama työryhmä

Itselääkitys-suosituksen historiatiedot «Itselääkitys, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»8

Puheenjohtaja:

Jorma Komulainen, LT, dosentti; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kokoava kirjoittaja:

Katariina Lehtinen, proviisori, tietopalvelupäällikkö; Yliopiston Apteekki, Lääkeneuvonta ja asiakaspalveluyksikkö

Jäsenet:

Janne Backman, professori, ylilääkäri, kliininen farmakologia ja yksilöllinen lääketiede; Helsingin yliopiston kliinisen farmakologian yksikkö ja HUS diagnostiikkakeskus.

Anna-Kaija Hannula, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, osastonlääkäri; HUS

Aapo Honkanen, FaT, dosentti, apteekkari; Naantalin apteekki

Henna Kyllönen, proviisori; Suomen Apteekkariliitto

Janne Mikkola, FaT, apteekkari; Arabianrannan apteekki

Kirsi Pietilä, FaT, dosentti, apteekkari; Riihimäen Aurinko apteekki

Outi Salminen, FaT, dosentti; sosiaali- ja terveysministeriö, lääkkeiden hintalautakunta

Charlotta Sandler, FaT, farmaseuttinen johtaja; Suomen Apteekkariliitto

Tuula Teinilä, proviisori, apteekkari; Aulangon apteekki

Asiantuntija:

Marja Pöllänen, HLT, EHL; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 15.6.2023 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Janne Backman: Asiantuntijapalkkio (Orion Oy), luentopalkkio (Pfizer Oy)

Anna-Kaija Hannula: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia

Aapo Honkanen: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia

Jorma Komulainen: Fimean Lääkeinformaatioverkoston koordinaatioryhmän jäsen

Henna Kyllönen: Fimean Lääkeinformaatioverkoston koordinaatioryhmän varajäsen, luentopalkkio (Farmasian oppimiskeskus)

Katariina Lehtinen: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia

Janne Mikkola: Koulutus-/kongressikuluja yrityksen tuella (Orion)

Kirsi Pietilä: Koulutus-/kongressikuluja yrityksen tuella (Orion, KRKA)

Charlotta Sandler: Fimean Lääkeinformaatioverkoston koordinaatioryhmän jäsen, luentopalkkio (Farmasian oppimiskeskus, Lääketietokeskus), asiantuntijapalkkio (Orion)

Outi Salminen: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia

Tuula Teinilä: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia

Rahoitus

Käypä hoito -toimintaa tehdään pääosin valtionavustuksen turvin.

Suomen Apteekkariliitto on tukenut taloudellisesti tämän hoitosuosituksen laatimista.

Kirjallisuusviite

Itselääkitys. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Apteekkariliiton asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»7

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Kipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 12.11.2022). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  2. Kriikku P, Ojanperä I. Alkoholimyrkytyskuolemat ovat vähentyneet, huumekuolemat eivät. Suom Lääkäril 2020;75:126-34
  3. Derry CJ, Derry S, Moore RA Caffeine as an analgesic adjuvant for acute pain in adults. Cochrane Database Syst Rev 2014;(12):CD009281 «PMID: 25502052»PubMed
  4. Migreeni. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 12.11.2022). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  5. Päänsärky (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 12.11.2022). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  6. Paakkari P. Kipulääkkeet. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim 18.2.2022
  7. Saarelma O. Päänsärky. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim 19.1.2022.
  8. Nissilä M. Särkylääkepäänsärky ja päänsärkylääkkeiden turvallinen käyttö. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim 22.10.2021
  9. Könönen E. Hammassärky. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim 27.1.2021.
  10. Moore RA, Derry S, Wiffen PJ, ym. Evidence for efficacy of acute treatment of episodic tension-type headache: methodological critique of randomised trials for oral treatments. Pain 2014;155:2220-8 «PMID: 25139586»PubMed
  11. Law S, Derry S, Moore RA Naproxen with or without an antiemetic for acute migraine headaches in adults. Cochrane Database Syst Rev 2013;(10):CD009455 «PMID: 24142263»PubMed
  12. Kirthi V, Derry S, Moore RA Aspirin with or without an antiemetic for acute migraine headaches in adults. Cochrane Database Syst Rev 2013;(4):CD008041 «PMID: 23633350»PubMed
  13. Rabbie R, Derry S, Moore RA Ibuprofen with or without an antiemetic for acute migraine headaches in adults. Cochrane Database Syst Rev 2013;(4):CD008039 «PMID: 23633348»PubMed
  14. Derry S, Moore RA Paracetamol (acetaminophen) with or without an antiemetic for acute migraine headaches in adults. Cochrane Database Syst Rev 2013;(4):CD008040 «PMID: 23633349»PubMed
  15. Moore RA, Derry S, McQuay HJ, ym. Single dose oral analgesics for acute postoperative pain in adults. Cochrane Database Syst Rev 2011;(9):CD008659. «PMID: 21901726»PubMed
  16. Alaselkäkipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 12.11.2022). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  17. Parkkari J, Kannus P, Kujala U. Liikuntavammojen hoito ja ehkäisy. Terveysportti. Lääkärin käsikirja 21.4.2022
  18. Parkkari J. Liikuntavammojen hoito ja ehkäisy - ohjeita potilaalle. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim 20.4.2022
  19. Derry S, Moore RA, Gaskell H, ym. Topical NSAIDs for acute musculoskeletal pain in adults. Cochrane Database Syst Rev 2015;(6):CD007402 «PMID: 26068955»PubMed
  20. Polvi- ja lonkkanivelrikko. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 12.11.2022). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  21. Härkki P. Kuukautiskivut. Terveysportti. Lääkärin käsikirja 30.12.2021
  22. Marjoribanks J, Ayeleke RO, Farquhar C, ym. Nonsteroidal anti-inflammatory drugs for dysmenorrhoea. Cochrane Database Syst Rev 2015;(7):CD001751 «PMID: 26224322»PubMed
  23. Viisaudenhammas. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 12.11.2022). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  24. Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 12.11.2022). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  25. Yatani H, Komiyama O, Matsuka Y, ym. Systematic review and recommendations for nonodontogenic toothache. J Oral Rehabil 2014;41:843-52 «PMID: 25040436»PubMed
  26. Jalali N, Vilke GM, Korenevsky M, ym. The tooth, the whole tooth, and nothing but the tooth: can dental pain ever be the sole presenting symptom of a myocardial infarction? A systematic review. J Emerg Med 2014;46:865-72 «PMID: 24472352»PubMed
  27. DeAngelis AF, Barrowman RA, Harrod R, ym. Review article: Maxillofacial emergencies: oral pain and odontogenic infections. Emerg Med Australas 2014;26:336-42. «PMID: 25065769»PubMed
  28. Hannuksela M. Allerginen nuha ja muu yliherkkyysnuha. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim 7.1.2013
  29. Owen CG, Shah A, Henshaw K, ym. Topical treatments for seasonal allergic conjunctivitis: systematic review and meta-analysis of efficacy and effectiveness. Br J Gen Pract 2004;54:451-6 «PMID: 15186569»PubMed
  30. Azevedo M, Castel-Branco MG, Oliveira JF, ym. Double-blind comparison of levocabastine eye drops with sodium cromoglycate and placebo in the treatment of seasonal allergic conjunctivitis. Clin Exp Allergy 1991;21:689-94 «PMID: 1685691»PubMed
  31. Davies BH, Mullins J Topical levocabastine is more effective than sodium cromoglycate for the prophylaxis and treatment of seasonal allergic conjunctivitis. Allergy 1993;48:519-24 «PMID: 7902022»PubMed
  32. Juniper EF, Guyatt GH, Ferrie PJ, ym. Sodium cromoglycate eye drops: regular versus "as needed" use in the treatment of seasonal allergic conjunctivitis. J Allergy Clin Immunol 1994;94:36-43 «PMID: 8027497»PubMed
  33. Crampton HJ Comparison of ketotifen fumarate ophthalmic solution alone, desloratadine alone, and their combination for inhibition of the signs and symptoms of seasonal allergic rhinoconjunctivitis in the conjunctival allergen challenge model: a double-masked, placebo- and active-controlled trial. Clin Ther 2003;25:1975-87 «PMID: 12946545»PubMed
  34. Topical levocabastine compared with oral loratadine for the treatment of seasonal allergic rhinoconjunctivitis. Swedish GP Allergy Team. Allergy 1994;49:611-5 «PMID: 7653738»PubMed
  35. Bielory L, Lien KW, Bigelsen S Efficacy and tolerability of newer antihistamines in the treatment of allergic conjunctivitis. Drugs 2005;65:215-28 «PMID: 15631542»PubMed
  36. Lange B, Lukat KF, Rettig K, ym. Efficacy, cost-effectiveness, and tolerability of mometasone furoate, levocabastine, and disodium cromoglycate nasal sprays in the treatment of seasonal allergic rhinitis. Ann Allergy Asthma Immunol 2005;95:272-82 «PMID: 16200819»PubMed
  37. Drouin M, Yang WH, Bertrand B, ym. Once daily mometasone furoate aqueous nasal spray is as effective as twice daily beclomethasone dipropionate for treating perennial allergic rhinitis patients. Ann Allergy Asthma Immunol 1996;77:153-60 «PMID: 8760782»PubMed
  38. Mandl M, Nolop K, Lutsky BN Comparison of once daily mometasone furoate (Nasonex) and fluticasone propionate aqueous nasal sprays for the treatment of perennial rhinitis. 194-079 Study Group. Ann Allergy Asthma Immunol 1997;79:370-8 «PMID: 9357385»PubMed
  39. van As A, Bronsky EA, Dockhorn RJ, ym. Once daily fluticasone propionate is as effective for perennial allergic rhinitis as twice daily beclomethasone diproprionate. J Allergy Clin Immunol 1993;91:1146-54 «PMID: 8509578»PubMed
  40. Carr W, Bernstein J, Lieberman P, ym. A novel intranasal therapy of azelastine with fluticasone for the treatment of allergic rhinitis. J Allergy Clin Immunol 2012;129:1282-1289.e10. «PMID: 22418065»PubMed
  41. Klimek L, Berger WE, Bousquet J, ym. MP-AzeFlu in Moderate-to-Severe Allergic Rhinitis: A Literature Review. Int Arch Allergy Immunol 2021;182:1026-1035 «PMID: 34082425»PubMed
  42. Corren J, Storms W, Bernstein J, ym. Effectiveness of azelastine nasal spray compared with oral cetirizine in patients with seasonal allergic rhinitis. Clin Ther 2005;27:543-53. «PMID: 15978303»PubMed
  43. Tapiala J, Toppila-Salmi S, Penttilä E. Nenän suolavesihuuhtelu. Duodecim 2021;137:1885-91
  44. Ratner PH, van Bavel JH, Martin BG, ym. A comparison of the efficacy of fluticasone propionate aqueous nasal spray and loratadine, alone and in combination, for the treatment of seasonal allergic rhinitis. J Fam Pract 1998;47:118-25 «PMID: 9722799»PubMed
  45. Di Lorenzo G, Pacor ML, Pellitteri ME, ym. Randomized placebo-controlled trial comparing fluticasone aqueous nasal spray in mono-therapy, fluticasone plus cetirizine, fluticasone plus montelukast and cetirizine plus montelukast for seasonal allergic rhinitis. Clin Exp Allergy 2004;34(2)259-67 «PMID: 14987306»PubMed
  46. Anolik R, Mometasone Furoate Nasal Spray With Loratadine Study Group Clinical benefits of combination treatment with mometasone furoate nasal spray and loratadine vs monotherapy with mometasone furoate in the treatment of seasonal allergic rhinitis. Ann Allergy Asthma Immunol 2008;100:264-71 «PMID: 18426147»PubMed
  47. Barnes ML, Ward JH, Fardon TC, ym. Effects of levocetirizine as add-on therapy to fluticasone in seasonal allergic rhinitis. Clin Exp Allergy 2006;36:676-84 «PMID: 16650054»PubMed
  48. Brummer-Korvenkontio H, Reunala T. Hyttysallergia. Duodecim 2013;129:1363-7
  49. Eccles R Understanding the symptoms of the common cold and influenza. Lancet Infect Dis 2005;5:718-25. «PMID: 16253889»PubMed
  50. Heikkinen T, Järvinen A The common cold. Lancet 2003;361:51-9 «PMID: 12517470»PubMed
  51. McNally D, Simpson M, Morris C, ym. Rapid relief of acute sore throat with AMC/DCBA throat lozenges: randomised controlled trial. Int J Clin Pract 2010;64:194-207 «PMID: 19849767»PubMed
  52. Cingi C, Songu M, Ural A, ym. Effect of chlorhexidine gluconate and benzydamine hydrochloride mouth spray on clinical signs and quality of life of patients with streptococcal tonsillopharyngitis: multicentre, prospective, randomised, double-blinded, placebo-controlled study. J Laryngol Otol 2011;125:620-5 «PMID: 21310101»PubMed
  53. Wethington JF Double-blind study of benzydamine hydrochloride, a new treatment for sore throat. Clin Ther 1985;7:641-6 «PMID: 3902241»PubMed
  54. Chrubasik S, Beime B, Magora F Efficacy of a benzocaine lozenge in the treatment of uncomplicated sore throat. Eur Arch Otorhinolaryngol 2012;269:571-7 «PMID: 22015737»PubMed
  55. Radkova E, Burova N, Bychkova V, ym. Efficacy of flurbiprofen 8.75 mg delivered as a spray or lozenge in patients with sore throat due to upper respiratory tract infection: a randomized, non-inferiority trial in the Russian Federation. J Pain Res 2017;10:1591-1600 «PMID: 28740426»PubMed
  56. de Looze F, Russo M, Bloch M, ym. Efficacy of flurbiprofen 8.75 mg spray in patients with sore throat due to an upper respiratory tract infection: A randomised controlled trial. Eur J Gen Pract 2016;22:111-8 «PMID: 27028316»PubMed
  57. Smith SM, Schroeder K, Fahey T Over-the-counter (OTC) medications for acute cough in children and adults in community settings. Cochrane Database Syst Rev 2014;(11):CD001831 «PMID: 25420096»PubMed
  58. Fimea. Iäkkäiden lääkityksen hakupalvelu Lääke75+, «http://www.fimea.fi/laakehaut_ja_luettelot/laake75-»4
  59. Chalumeau M, Duijvestijn YC Acetylcysteine and carbocysteine for acute upper and lower respiratory tract infections in paediatric patients without chronic broncho-pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2013;(5):CD003124 «PMID: 23728642»PubMed
  60. European Medicines Agency (EMA). Codeine not to be used in children below 12 years for cough and cold. European Medicines agency. EMA/249413/2015. 24.04.2015
  61. Reho T. Imusuonitulehdus (lymfangiitti, "verenmyrkytys"). Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim 14.9.2021
  62. Airola K. Ihon herpesinfektio (huuliherpes eli yskänrokko) Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim 28.3.2022
  63. Rosa MI, Souza SL, Farias BF, ym. Efficacy of Topical 5% Acyclovir-1% Hydrocortisone Cream (ME-609) for Treatment of Herpes Labialis: a systematic review. An Acad Bras Cienc 2015;87(2 Suppl):1415-20 «PMID: 26247156»PubMed
  64. Arain N, Paravastu SC, Arain MA Effectiveness of topical corticosteroids in addition to antiviral therapy in the management of recurrent herpes labialis: a systematic review and meta-analysis. BMC Infect Dis 2015;15:82 «PMID: 25887308»PubMed
  65. Kiviniemi M. Refluksitauti. Duodecim Lääkärin käsikirja 22.4.2021
  66. Ylävatsavaivat ja refluksioireet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 12.11.2022) Saatavilla internetistä: www.käypähoito.fi
  67. Gillen D, McColl KE Problems related to acid rebound and tachyphylaxis. Best Pract Res Clin Gastroenterol 2001;15:487-95 «PMID: 11403541»PubMed
  68. Wang WH, Huang JQ, Zheng GF, ym. Head-to-head comparison of H2-receptor antagonists and proton pump inhibitors in the treatment of erosive esophagitis: a meta-analysis. World J Gastroenterol 2005;11:4067-77 «PMID: 15996033»PubMed
  69. Klok RM, Postma MJ, van Hout BA, ym. Meta-analysis: comparing the efficacy of proton pump inhibitors in short-term use. Aliment Pharmacol Ther 2003;17:1237-45 «PMID: 12755837»PubMed
  70. Nissinen M. Protonipumpun estäjät lääkemarkkinoilla yli kaksi vuosikymmentä. Aikakauskirja Duodecim 2011;127:785-92
  71. Arkkila P. Aikuisen ummetus. Terveysportti. Lääkärin käsikirja 8.9.2022
  72. Arkkila P. Aikuisen ummetus. Aikakauskirja Duodecim 2016;132:1293-4
  73. Kolho KL, Grönlund J, Kalliomäki M, Lähdeaho ML, Ruuska T. Lasten ummetus. Suom Lääkäril 2010;65:3219-25
  74. Merras-Salmio L, Lehmusjärvi P.,Peldan P, Nylund M. Lapsen ummetus. Terveysportti. Lääkärin käsikirja 2.6.2021
  75. Ramkumar D, Rao SS Efficacy and safety of traditional medical therapies for chronic constipation: systematic review. Am J Gastroenterol 2005;100:936-71 «PMID: 15784043»PubMed
  76. Attar A, Lémann M, Ferguson A, ym. Comparison of a low dose polyethylene glycol electrolyte solution with lactulose for treatment of chronic constipation. Gut 1999;44:226-30 «PMID: 9895382»PubMed
  77. Paré P, Fedorak RN Systematic review of stimulant and nonstimulant laxatives for the treatment of functional constipation. Can J Gastroenterol Hepatol 2014;28:549-57 «PMID: 25390617»PubMed
  78. Brenner DM Stimulant laxatives for the treatment of chronic constipation: is it time to change the paradigm? Gastroenterology 2012;142:402-4 «PMID: 22192430»PubMed
  79. Podzemny V, Pescatori LC, Pescatori M Management of obstructed defecation. World J Gastroenterol 2015;21:1053-60 «PMID: 25632177»PubMed
  80. Gordon M, Naidoo K, Akobeng AK, ym. Osmotic and stimulant laxatives for the management of childhood constipation. Cochrane Database Syst Rev 2012;(7):CD009118 «PMID: 22786523»PubMed
  81. Chen SL, Cai SR, Deng L, ym. Efficacy and complications of polyethylene glycols for treatment of constipation in children: a meta-analysis. Medicine (Baltimore) 2014;93:e65 «PMID: 25310742»PubMed
  82. Greenwood Z, Black J, Weld L, ym. Gastrointestinal infection among international travelers globally. J Travel Med 2008;15:221-8 «PMID: 18666921»PubMed
  83. Lääveri T, Kantele A, Hakanen A, Mattila L. Turistiripuli, matkailijan yleisin vitsaus. Aikakauskirja Duodecim 2010;126:403-10
  84. Kantele A. Mikrobien aiheuttamat ripulitaudit. Terveysportti. Lääkärin käsikirja 7.7.2022
  85. Kantele A. Äkillinen ripulitauti matkailijalla. Terveysportti. Lääkärin käsikirja 30.3.2022
  86. Lesbros-Pantoflickova D, Michetti P, Fried M, ym. Meta-analysis: The treatment of irritable bowel syndrome. Aliment Pharmacol Ther 2004;20:1253-69 «PMID: 15606387»PubMed
  87. Efskind PS, Bernklev T, Vatn MH A double-blind placebo-controlled trial with loperamide in irritable bowel syndrome. Scand J Gastroenterol 1996;31:463-8 «PMID: 8734343»PubMed
  88. Truven Health Analytics. DynaMed Plus (Internet). Ipswich (MA): EBSCO Information Services. 1995-. Record No. 233135, Loperamide; updated 2015 Dec 03, cited 2015 Dec 07
  89. Li ST, Grossman DC, Cummings P Loperamide therapy for acute diarrhea in children: systematic review and meta-analysis. PLoS Med 2007;4:e98 «PMID: 17388664»PubMed
  90. Gottlieb T, Heather CS Diarrhoea in adults (acute). BMJ Clin Evid 2011;2011 «PMID: 21718555»PubMed
  91. Nieminen P. Hiivasienien aiheuttama vulvovaginiitti – usein väärä diagnoosi. Sic!: Lääketietoa Fimeasta 1/2017 «https://sic.fimea.fi/verkkolehdet/2017/1_2017/gynekologia-ja-urologia/hiivasienen-aiheuttama-vulvovaginiitti-usein-vaara-diagnoosi»8
  92. Tiitinen A. Emättimen hiivatulehdus. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim 26.10.2015
  93. Nurbhai M, Grimshaw J, Watson M, ym. Oral versus intra-vaginal imidazole and triazole anti-fungal treatment of uncomplicated vulvovaginal candidiasis (thrush). Cochrane Database Syst Rev 2007;(4):CD002845. «PMID: 17943774»PubMed
  94. SFINX-PHARAO-yhteisvaikutustietokanta. Terveysportti. Kustannus Oy Duodecim, 2015
  95. Kairaluoma MV. Peräpukamat. Terveysportti. Lääkärin käsikirja 16.2.2022
  96. Alonso-Coello P, Mills E, Heels-Ansdell D, ym. Fiber for the treatment of hemorrhoids complications: a systematic review and meta-analysis. Am J Gastroenterol 2006;101:181-8 «PMID: 16405552»PubMed
  97. Jacobs D Clinical practice. Hemorrhoids. N Engl J Med 2014;371:944-51 «PMID: 25184866»PubMed
  98. Heikkilä H. Ihon ja kynsien sieni-infektiot. Terveysportti. Lääkärin käsikirja 14.1.2014
  99. Crawford F, Hollis S Topical treatments for fungal infections of the skin and nails of the foot. Cochrane Database Syst Rev 2007;(3):CD001434 «PMID: 17636672»PubMed
  100. El-Gohary M, van Zuuren EJ, Fedorowicz Z, ym. Topical antifungal treatments for tinea cruris and tinea corporis. Cochrane Database Syst Rev 2014;(8):CD009992 «PMID: 25090020»PubMed
  101. Devaraj A, O'Beirne JP, Veasey R, ym. Interaction between warfarin and topical miconazole cream. BMJ 2002;325:77 «PMID: 12114237»PubMed