Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus

• Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on krooninen sairaus, jonka hoito voi vaatia useita hoitokertoja ja kokonaisvaltaista tukea «Benowitz NL. Pharmacology of nicotine: addiction, smoking-induced disease, and therapeutics. Annu Rev Pharmacol Toxicol 2009;49:57-71 »4.
• Nikotiiniriippuvuus on nikotiinin käytöstä syntyvä keskushermoston nikotiinireseptoreiden määrän ja toiminnan muutos, jonka seurauksena käytön lopettaminen johtaa fyysisiin vieroitusoireisiin; farmakologisilta ja käyttäytymistä sääteleviltä tekijöiltään muiden aineriippuvuuksien kaltainen; täyttää kansainvälisen psykiatrisen luokituksen mukaan kemiallisen riippuvuuden kriteerit «Benowitz NL, toim. Nicotine safety and toxicity. Oxford University Press, New York 1998»1.
• Tupakan sisältämä nikotiini on tupakasta aiheutuvan riippuvuuden ensisijainen, mutta ei ainoa syy «West, R. 2006. Theory of Addiction. Oxford UK: Blackwell Publishing»2.
• Tupakansavussa on myös muita riippuvuuteen vaikuttavia aineita, kuten monoamiinioksidaasin (MAO) inhibiittorit «Lanteri C, Hernández Vallejo SJ, Salomon L ym. Inhibition of monoamine oxidases desensitizes 5-HT1A autoreceptors and allows nicotine to induce a neurochemical and behavioral sensitization. J Neurosci»3.
• Nikotiiniriippuvuus ei yksinään ylläpidä tupakointia, sillä tupakkariippuvuus tupakasta käsittää lisäksi psyykkisen ja sosiaalisen riippuvuuden, joihin vaikuttavat ympäristö, ihmiset, toiminta, tunteet ja muut mielihyvän kokemukset.
• Nikotiinin riippuvuutta aiheuttava ominaisuus on kuvattu useissa tutkimuksissa «Benowitz NL, toim. Nicotine safety and toxicity. Oxford University Press, New York 1998»1.
• Nikotiinin riippuvuutta aiheuttava ominaisuus on tunnettu vuodesta 1826, jolloin se onnistuttiin puhdistamaan ja eristämään tupakkakasvista «Britton J, Bates C, Channer K ym. (toim). Nicotine addiction in Britain, a report of the Tobacco Advisory Group of the Royal College of Physicians. The Royal College of Physicians. London, UK 2001»5.
• Nikotiiniriippuvuus syntyy nopeasti.
  • Nikotiinireseptorien aktivoituminen tapahtuu annosvasteisesti «Benhammou K, Lee M, Strook M ym. [(3)H]Nicotine binding in peripheral blood cells of smokers is correlated with the number of cigarettes smoked per day. Neuropharmacology 2000;39:2818-29 »6. Rakenteellisia muutoksia on havaittu nikotiinille altistuneiden abortoitujen sikiöiden aivoissa «Hellström-Lindahl E, Seiger A, Kjaeldgaard A ym. Nicotine-induced alterations in the expression of nicotinic receptors in primary cultures from human prenatal brain. Neuroscience 2001;105:527-34 »7. Jo 3–6 viikon säännöllinen tupakointi lisää aivojen nikotiinireseptorien määrää, ja niiden herkkyyttä nikotiinille (lisätietoa aiheesta, ks. «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden neurobiologiaa»1).
  • Nuorilla riippuvuus voi kehittyä jo kokeiluvaiheessa.
  • Nuoret raportoivat riippuvuuden ensimmäisenä oireena autonomian menetyksen.
  • Joka viides nuorista kokee ns. "First-Inhalation-Relaxation-Experience"-tilan eli vahvan rentoutumisen tuntemuksen ensimmäisen savukkeen aikana.
    • Tällainen reaktio ennustaa sitä, kuinka nopeasti nuori tulee nikotiinista riippuvaiseksi «DiFranza JR, Savageau JA, Fletcher K ym. Symptoms of tobacco dependence after brief intermittent use: the Development and Assessment of Nicotine Dependence in Youth-2 study. Arch Pediatr Adolesc Med 2»8.
• Tupakkariippuvuus on kirjattu omalla tautikoodilla luokituksissa ICD-10-l «Tautiluokitus ICD-10. Suomalainen 3. uudistettu painos Maailman terveysjärjestön (WHO) luokituksesta ICD-10. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2011»9 ja DSM-5 «American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders, ed. 5. American Psychiatric Association, Washington, 2013»10.
• Nikotiiniriippuvuus selittää pääosan tupakoinnin pysyvyydestä «Benowitz NL, toim. Nicotine safety and toxicity. Oxford University Press, New York 1998»1.
• Nikotiiniriippuvuus täyttää alun perin alkoholiriippuvuuden määrittelyn pohjalta muodostetut American Psychiatric Associationin (APA:n) diagnoosikriteerit kemiallisesta riippuvuudesta «American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders, ed. 5. American Psychiatric Association, Washington, 2013»10, «Stakes. Psykiatrian luokituskäsikirja. Stakes. 1997»11, «Pietilä K, Ahtee L. [Smoking and nicotine dependence]. Duodecim 1999;115:237-9 »12: DSM-5-luokitus edellyttää, että vähintään 2 kriteeriä 11 kriteeristä toteutuu «American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders, ed. 5. American Psychiatric Association, Washington, 2013»10, «Heloma A, Kiianmaa K, Korhonen T, Winell K (toim). Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus. Kirjan s.119 taulukon käännös DSM-5-määrittelyissä. Duodecim, Tallinna 2017»22.
• Käytön vähentämisen tai lopettamisen vaikeudet:
  • 1. Epäonnistuneet lopettamisyritykset tai käytön vähentämisyritykset
  • 2. Tupakkaan liittyviin toimiin menee paljon aikaa
  • 3. Tupakanhimo
  • 4. Toistuva tupakointi, joka häiritsee päivittäistoimintaa
  • 5. Tupakointiin liittyviä sosiaalisia tai ihmissuhdehaittoja
  • 6. Tärkeistä toimista luopuminen tupakoinnin hyväksi
  • 7. Vaarallista tupakointikäyttäytymistä
  • 8. Tupakoinnin jatkamista sen aiheuttamista terveydellisistä tai psykologisista haitoista huolimatta
    • a. Nikotiinitoleranssin kehittyminen
  • 9. Tarve nostaa nikotiiniannoksia aiemman vaikutuksen saamiseksi ja nikotiinin vaikutuksen lasku aiemmalla annoksella
    • a. Nikotiinitoleranssin kehittyminen
    • b. Vieroitusoireiden ilmaantuminen
  • 10. Nikotiinille tyypillisten vierotusoireiden ilmaantuminen
  • 11. Nikotiinikorvaushoidon tai muun korvaavan lääkkeen ottaminen yli annostusten vierotusoireiden lievittämiseksi.
• Kaksi laajasti käytettyä nikotiiniriippuvuuden mittaria ovat Fagerströmin nikotiiniriippuvuustesti (FTND) «Heatherton TF, Kozlowski LT, Frecker RC ym. The Fagerström Test for Nicotine Dependence: a revision of the Fagerström Tolerance Questionnaire. Br J Addict 1991;86:1119-27 »13 ja sen 2 tärkeintä kysymystä sisältävä lyhyempi versio Heaviness of Smoking Index (HSI) «Heatherton TF, Kozlowski LT, Frecker RC ym. Measuring the heaviness of smoking: using self-reported time to the first cigarette of the day and number of cigarettes smoked per day. Br J Addict 1989;84:»14.
• Diagnosoidun tupakkariippuvuuden (ICD-luokitus) tai nikotiiniriippuvuuden (DSM-IV-luokitus) elinaikainen prevalenssi on noin 50 % nykyisillä tupakoijilla ja noin 30 % henkilöillä, jotka ovat joskus olleet säännöllisiä tupakoijia «Hughes JR, Helzer JE, Lindberg SA. Prevalence of DSM/ICD-defined nicotine dependence. Drug Alcohol Depend 2006;85:91-102 »15.
• Fagerströmin lyhyen, 2 kysymyksestä muodostuvan nikotiiniriippuvuustestin (HSI) mukaan suomalaisista aikuisista päivittäin tupakoivista
  • miehistä noin 20 % ja naisista 34 % on vähäisesti riippuvaisia (0–1 pistettä)
  • kohtalaisen riippuvuuden omaavia (2–3 pistettä) on miehistä 54 % ja naisista 53 %
  • vahvan tai hyvin vahvan riippuvuuden (4–6 pistettä) tasolle luokittuu miehistä 27 % ja naisista 13 % «Peltonen M. ym. Kansallinen FINRISKI 2007-terveystutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 35/2008»16, «Broms U ym. 2011 julkaisematon indeksitieto.»17.
  • Vahva nikotiiniriippuvuus oli yhteydessä alempaan koulutusasemaan sekä Fagerströmin testillä että HSI:lla mitattuna «Pennanen M, Broms U, Korhonen T ym. Smoking, nicotine dependence and nicotine intake by socio-economic status and marital status. Addict Behav 2014;39:1145-51 »24.
  • Päivittäin tupakoivista suomalaisista varusmiehistä (18–26-vuotiaat) lähes kaikki olivat vähintään kohtalaisesti nikotiinista riippuvaisia HSI:n mukaan, ja varusmiehillä vahva tai hyvin vahva nikotiiniriippuvuus oli yhteydessä useampiin aikaisempiin lopettamisyrityksiin «Toljamo T, Hamari A, Nieminen P ym. Young male daily smokers are nicotine dependent and experience several unsuccessful quit attempts. Scand J Prim Health Care 2012;30:183-8 »25.
• Nikotiiniriippuvuuden DSM-IV-diagnoosi ei ole empiirisissä tutkimuksissa ennustanut tupakoinnin lopettamista «Difranza J. A new approach to the diagnosis of tobacco addiction. Addiction 2010;105:381-2 »18, kun taas FTND ja sen osa Heaviness of Smoking Index (HSI) (erityisesti kysymys: Aika ensimmäiseen savukkeeseen heräämisen jälkeen) ennustavat hyvin tupakoinnin lopettamista «West R, McEwen A, Bolling K ym. Smoking cessation and smoking patterns in the general population: a 1-year follow-up. Addiction 2001;96:891-902 »19, «DiFranza JR, Wellman RJ, Savageau JA ym. What aspect of dependence does the fagerström test for nicotine dependence measure? ISRN Addict 2013;2013:906276 »23.
• Nikotiini- ja tupakkariippuvuus ovat moniulotteisia ilmiasuja, joten myös moniulotteisia mittareita on kehitetty «West, R. 2006. Theory of Addiction. Oxford UK: Blackwell Publishing»2.
• Nicotine Dependence Syndrome Scale (NDSS) on suomalaisessa väestössä testattu moniulotteinen nikotiiniriippuvuuden mittari «Shiffman S, Waters A, Hickcox M. The nicotine dependence syndrome scale: a multidimensional measure of nicotine dependence. Nicotine Tob Res 2004;6:327-48 »20, jossa faktorianalyysi tuotti 3 nikotiiniriippuvuuden ulottuvuutta:
  • 1. Pakonomaisuus ja ensisijaisuus
    • Tupakan himo, vieroitusoireet, pakonomaisuus ja tupakoinnin ensisijaisuus muihin asioihin verrattuna
  • 2. Jatkuvuus ja kaavamaisuus
    • Tupakoinnin säännöllisyys, tasaisuus ja samanlaisuus ympäristöstä ja ajankohdasta riippumatta
  • 3. Sietokyky
    • Vähentynyt herkkyys tupakoinnin vaikutuksille «Broms U, Madden PA, Heath AC ym. The Nicotine Dependence Syndrome Scale in Finnish smokers. Drug Alcohol Depend 2007;89:42-51 »21.

Kirjallisuutta

1. Benowitz NL, toim. Nicotine safety and toxicity. Oxford University Press, New York 1998
2. West, R. 2006. Theory of Addiction. Oxford UK: Blackwell Publishing
3. Lanteri C, Hernández Vallejo SJ, Salomon L ym. Inhibition of monoamine oxidases desensitizes 5-HT1A autoreceptors and allows nicotine to induce a neurochemical and behavioral sensitization. J Neurosci 2009;29:987-97 «PMID: 19176807»PubMed
4. Benowitz NL. Pharmacology of nicotine: addiction, smoking-induced disease, and therapeutics. Annu Rev Pharmacol Toxicol 2009;49:57-71 «PMID: 18834313»PubMed
5. Britton J, Bates C, Channer K ym. (toim). Nicotine addiction in Britain, a report of the Tobacco Advisory Group of the Royal College of Physicians. The Royal College of Physicians. London, UK 2001
6. Benhammou K, Lee M, Strook M ym. [(3)H]Nicotine binding in peripheral blood cells of smokers is correlated with the number of cigarettes smoked per day. Neuropharmacology 2000;39:2818-29 «PMID: 11044752»PubMed
7. Hellström-Lindahl E, Seiger A, Kjaeldgaard A ym. Nicotine-induced alterations in the expression of nicotinic receptors in primary cultures from human prenatal brain. Neuroscience 2001;105:527-34 «PMID: 11516820»PubMed
8. DiFranza JR, Savageau JA, Fletcher K ym. Symptoms of tobacco dependence after brief intermittent use: the Development and Assessment of Nicotine Dependence in Youth-2 study. Arch Pediatr Adolesc Med 2007;161:704-10 «PMID: 17606835»PubMed
9. Tautiluokitus ICD-10. Suomalainen 3. uudistettu painos Maailman terveysjärjestön (WHO) luokituksesta ICD-10. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2011
10. American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders, ed. 5. American Psychiatric Association, Washington, 2013
11. Stakes. Psykiatrian luokituskäsikirja. Stakes. 1997
12. Pietilä K, Ahtee L. [Smoking and nicotine dependence]. Duodecim 1999;115:237-9 «PMID: 11830868»PubMed
13. Heatherton TF, Kozlowski LT, Frecker RC ym. The Fagerström Test for Nicotine Dependence: a revision of the Fagerström Tolerance Questionnaire. Br J Addict 1991;86:1119-27 «PMID: 1932883»PubMed
14. Heatherton TF, Kozlowski LT, Frecker RC ym. Measuring the heaviness of smoking: using self-reported time to the first cigarette of the day and number of cigarettes smoked per day. Br J Addict 1989;84:791-9 «PMID: 2758152»PubMed
15. Hughes JR, Helzer JE, Lindberg SA. Prevalence of DSM/ICD-defined nicotine dependence. Drug Alcohol Depend 2006;85:91-102 «PMID: 16704909»PubMed
16. Peltonen M. ym. Kansallinen FINRISKI 2007-terveystutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 35/2008
17. Broms U ym. 2011 julkaisematon indeksitieto.
18. Difranza J. A new approach to the diagnosis of tobacco addiction. Addiction 2010;105:381-2 «PMID: 20402977»PubMed
19. West R, McEwen A, Bolling K ym. Smoking cessation and smoking patterns in the general population: a 1-year follow-up. Addiction 2001;96:891-902 «PMID: 11399220»PubMed
20. Shiffman S, Waters A, Hickcox M. The nicotine dependence syndrome scale: a multidimensional measure of nicotine dependence. Nicotine Tob Res 2004;6:327-48 «PMID: 15203807»PubMed
21. Broms U, Madden PA, Heath AC ym. The Nicotine Dependence Syndrome Scale in Finnish smokers. Drug Alcohol Depend 2007;89:42-51 «PMID: 17174039»PubMed
22. Heloma A, Kiianmaa K, Korhonen T, Winell K (toim). Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus. Kirjan s.119 taulukon käännös DSM-5-määrittelyissä. Duodecim, Tallinna 2017
23. DiFranza JR, Wellman RJ, Savageau JA ym. What aspect of dependence does the fagerström test for nicotine dependence measure? ISRN Addict 2013;2013:906276 «PMID: 25969829»PubMed
24. Pennanen M, Broms U, Korhonen T ym. Smoking, nicotine dependence and nicotine intake by socio-economic status and marital status. Addict Behav 2014;39:1145-51 «PMID: 24727110»PubMed
25. Toljamo T, Hamari A, Nieminen P ym. Young male daily smokers are nicotine dependent and experience several unsuccessful quit attempts. Scand J Prim Health Care 2012;30:183-8 «PMID: 22830506»PubMed