Tupakka- ja nikotiinituotteiden lopettamiseen liittyvät vieroitusoireet

• Tupakoinnin lopettaminen aiheuttaa valtaosalle sekä fyysisiä että psyykkisiä vierotusoireita, joita ei voida täysin erottaa toistaan (taulukko «Vieroitusoireiden yleisyys lopettamista yrittäneillä (%) .»1).
• Suomalaisten tupakoijien vieroitusoireita on selvitetty 1 väestöpohjaisessa tutkimuksessa «Puska P, Helakorpi S, Uutela A, Korhonen T. Tupakoinnin lopettaminen Suomessa. Suom Lääkäril 1998;53:3217-24»1.
• Tupakkatuotteiden käytön lopettamisen jälkeen ensimmäiset vieroitusoireet alkavat 2–12 tunnin kuluessa.
• Vieroitusoireiden vaikein vaihe on 1–3 vuorokautta lopettamisesta ja oireiden keskimääräinen kesto on 3–4 viikkoa, mutta tässä on suurta yksilöllistä vaihtelua.
• Vaihtelu ei ole suoraan riippuvainen poltettujen savukkeiden määrästä tai nikotiiniriippuvuutta mittaavan testin tuloksesta «Dols M, van den Hout M, Kindt M ym. The urge to smoke depends on the expectation of smoking. Addiction 2002;97:87-93 »2.
• Yleisesti ajatellaan, että nikotiiniriippuvuus aiheuttaa pääosan vieroitusoireista «Benowitz NL. Nicotine safety and toxicity. Oxford University Press, New York 1998»3, «Britton J, Bates C, Channer K ym. (toim.) Nicotine addiction in Britain, a report of the Tobacco Advisory Group of the Royal College of Phycicians. London, UK. The Royal College of Phycicians of Londo»4 ja nikotiiniriippuvuus muistuttaa muun muassa opioidiriippuvuutta.
• Tupakoinnin lopettaminen aiheuttaa valtaosalle vieroitusoireita. Yleisimmät fyysiset vierotusoireet ja niiden kesto on esitetty taulukossa «Vieroitusoireet ja niiden kesto lopettamisen jälkeen.»2, «Patja K, Iivonen K, Aatela E. Pystyt kyllä, eroon tupakasta. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki 2005»5.
• Fysiologisia vaikutuksia ovat
  • vähentynyt kortisolin ja adrenaliinin ja kilpirauhashormonin eritys
  • pienentynyt sydämen syke
  • ortostaasi sekä vapina ja lisääntynyt makean himo
  • lepoaineenvaihdunta
  • lihominen sekä muutokset lääkkeiden aineenvaihdunnassa ja
  • EEG-aaltojen hidastuminen «Dols M, Willems B, van den Hout M ym. Smokers can learn to influence their urge to smoke. Addict Behav 2000;25:103-8 »7.
• Käytösmuutoksia ovat muun muassa
  • hidastunut suoritusnopeus etenkin tarkkuutta vaativissa tehtävissä ja
  • lisääntynyt vihamielisyys.
• DSM-V luettelee nikotiinin riippuvuuden vieroitusoireiksi muun muassa
  • lisääntyneen ärtyvyyden
  • masentuneisuuden
  • lisääntyneen ruokahalun
  • lisääntyneen levottomuuden
  • keskittymisvaikeudet
  • univaikeudet ja
  • lisääntyneen ahdistuneisuuden «Hughes JR, Higgins ST, Bickel WK. Nicotine withdrawal versus other drug withdrawal syndromes: similarities and dissimilarities. Addiction 1994;89:1461-70 »8.
• Nikotiiniriippuvuudesta vieroittautuminen ei myöskään lisää merkittävästi sairastuvuutta, mutta yksilöiden välillä on suuria eroja. Ks. myös lisätietoaineisto «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus»1.

Tupakanhimo

• Tupakanhimo (craving) on keskeinen tupakointia ylläpitävä tekijä «Mustonen T. [The neurobiology of nicotine addiction]. Duodecim 2004;120:145-52 »18.
• Tupakanhimo syntyy sekä nikotiinin pitoisuuden vähenemisestä että tupakointiin liittyvien ärsykkeiden seurauksena.
• Ärsykkeitä ovat ne tilanteet, joissa tupakoija aiemmin on tupakoinut, esimerkiksi aterian päätteeksi.
• Alkoholin nauttiminen lisää tupakanhimoa «King A, McNamara P, Conrad M ym. Alcohol-induced increases in smoking behavior for nicotinized and denicotinized cigarettes in men and women. Psychopharmacology (Berl) 2009;207:107-17 »19.
• Oppimisteorian mukaan vaste ärsykkeeseen opitaan, jolloin tupakointitilanne sisältää ehdollistuneita ärsykkeitä, joihin henkilö reagoi tupakoimalla, vaikka veren nikotiinin pitoisuus ei sitä vaatisi.
• Kahdessa tutkimuksessa on havaittu, että ärsykkeen sisältö on vähemmän tärkeä kuin tupakoijan omat odotukset ärsykkeen laukaisemasta tupakanhimosta «Dols M, van den Hout M, Kindt M ym. The urge to smoke depends on the expectation of smoking. Addiction 2002;97:87-93 »2, «Perkins KA, Grobe JE. Increased desire to smoke during acute stress. Br J Addict 1992;87:1037-40 »6.
• Tästä voi johtua se ilmiö, että tupakointi ei vie pois tupakanhimoa vaan synnyttää ja ylläpitää uusia ärsykkeitä.
• Käytännössä yhteyden löytäminen omien odotusten ja ärsykkeiden välille voi helpottaa katkaisemaan käyttäytymismalleja «Dols M, Willems B, van den Hout M ym. Smokers can learn to influence their urge to smoke. Addict Behav 2000;25:103-8 »7.
• Se selittäisi myös sen, miksi nikotiinikorvaushoito ei tehoa kovin hyvin tupakanhimoon, sillä tupakointi on paljon muutakin kuin nikotiinin annostelua.
• Yksilöiden välillä on suuria eroja tupakanhimossa «Reuter M, Netter P. The influence of personality on nicotine craving: a hierarchical multivariate statistical prediction model. Neuropsychobiology 2001;44:47-53 »9 Muun muassa stressi lisää tupakanhimoa «Perkins KA, Grobe JE. Increased desire to smoke during acute stress. Br J Addict 1992;87:1037-40 »6.
• Tupakanhimo vaihtelee naisen kuukautiskierron mukaan ollen suurempi luteaali- kuin follikulaarivaiheessa «Allen AM, Allen SS, Widenmier J ym. Patterns of cortisol and craving by menstrual phase in women attempting to quit smoking. Addict Behav 2009;34:632-5 »20.
• Kuukautiskierron vaihe saattaa vaikuttaa vieroittautumisessa onnistumiseen «Allen AM, Allen SS, Lunos S ym. Severity of withdrawal symptomatology in follicular versus luteal quitters: The combined effects of menstrual phase and withdrawal on smoking cessation outcome. Addict »21.

Ärtyvyys, levottomuus, keskittymisvaikeudet

• Nikotiinista riippuvaisilla henkilöillä nikotiinipitoisuuden väheneminen aiheuttaa
  • keskittymisvaikeuksia sekä
  • muistitoimintojen, erityisesti lyhytkestoisen muistin häiriöitä.
• Nikotiinikorvaushoito vähentää näitä vaikutuksia «Heishman SJ. Behavioral and cognitive effects of smoking: relationship to nicotine addiction. Nicotine Tob Res 1999;1 Suppl 2:S143-7; discussion S165-6 »10, «Gentry MV, Hammersley JJ, Hale CR ym. Nicotine patches improve mood and response speed in a lexical decision task. Addict Behav 2000;25:549-57 »11.
• Muisti ja keskittymiskyky palautuvat entisiksi, kun vierotusoireet helpottuvat.
• Nikotiini saattaa parantaa koeolosuhteissa huomiokykyä ja työmuistia «Ernst M, Heishman SJ, Spurgeon L ym. Smoking history and nicotine effects on cognitive performance. Neuropsychopharmacology 2001;25:313-9 »12, mutta esimerkiksi aivosairauksissa, kuten Alzheimerin taudissa se ei paranna suorituskykyä «López-Arrieta JM, Rodríguez JL, Sanz F. Efficacy and safety of nicotine on Alzheimer's disease patients. Cochrane Database Syst Rev 2001;:CD001749 »13.
• Nuorilla aikuisilla tupakointi heikensi suoriutumista kognitiivisissa testeissä verrattuna tupakoimattomiin «Riaz T, Murtaza G, Arif A, ym. Nicotine smoking is associated with impaired cognitive performance in Pakistani young people. PeerJ 2021;9():e11470 »24.
• Stressin aiheuttamaa painetta helpottaa myös pelkkä tupakointi. Tilannesidonnainen tapa ilman nikotiinia voi myös tuoda helpotusta «Perkins KA, Karelitz JL, Conklin CA ym. Acute negative affect relief from smoking depends on the affect situation and measure but not on nicotine. Biol Psychiatry 2010;67:707-14 »22.
• Monia vieroitusoireita voidaan helpottaa nikotiinittomalla tupakalla «Barrett SP. The effects of nicotine, denicotinized tobacco, and nicotine-containing tobacco on cigarette craving, withdrawal, and self-administration in male and female smokers. Behav Pharmacol 2010;2»23.

Univaikeudet

• Tupakoinnin lopettamiseen liittyy usein univaikeuksia.
• Toisaalta tupakoijilla on enemmän univaikeuksia kuin ei tupakoivilla «Wetter DW, Young TB, Bidwell TR ym. Smoking as a risk factor for sleep-disordered breathing. Arch Intern Med 1994;154:2219-24 »14 ja uni on useammin rikkonaista. Heillä esiintyy myös päiväväsymystä «Phillips BA, Danner FJ. Cigarette smoking and sleep disturbance. Arch Intern Med 1995;155:734-7 »15.
• Tupakoivilta tulisi kysyä myös unen laadusta.
• Nikotiinikorvaushoidon (etenkin laastarin) haittavaikutuksena mainitaan usein univaikeudet, mutta univaikeudet johtuvat todennäköisemmin vieroitusoireista kuin itse korvaushoidosta «Gourlay SG, Forbes A, Marriner T ym. Predictors and timing of adverse experiences during trandsdermal nicotine therapy. Drug Saf 1999;20:545-55 »16.
• Kahvin aineenvaihdunnan hidastuminen kannattaa muistaa myös yhtenä mahdollisena univaikeuksien aiheuttajana.
• Tupakoinnin lopettavalle tulee kertoa vieroituksen aikaisesta mahdollisesta unen määrän ja laadun vähenemisestä ja sen seurauksena mahdollisesta päiväväsymyksestä «Prosise GL, Bonnet MH, Berry RB ym. Effects of abstinence from smoking on sleep and daytime sleepiness. Chest 1994;105:1136-41 »17.