Ydinkysymys 13: Milloin sairauspoissaoloja tulee jaksottaa kirjoittamalla vain lyhyehköjä sairauspoissaolotodistuksia kerrallaan seurannasta sopien?

Sairauspoissaolotodistusta ei tule kirjoittaa pidemmälle ajalle, kuin mitä potilaan toipuminen asianmukaisen hoidon myötä työkykyiseksi todennäköisesti kestää. Jos toipumisen keston arviointi on hyvin epävarmaa, kannattaa potilaan kanssa suunnitella uusi yhteydenotto, jolloin sairauspoissaolon jatkamisen tarve arvioidaan.

Sairauspoissaolon pitkittyessä tulee erityisesti varmistaa, että potilas saa tarvitsemansa hoidon ja kuntoutuksen, ja laatia hänen kanssaan suunnitelma työhön palaamiseksi.

Tilanteissa, joissa työhön palaaminen heti kun se on mahdollista edistää potilaan toipumista, tulee sairauspoissaolotodistus kirjoittaa lyhyimmäksi perustelluksi ajaksi kerrallaan. Kun potilas on riittävän työkykyinen, tulee häntä kannustaa työhön paluuseen.

• Sairauspoissaolon tarpeen pitkittyessä on syytä konsultoida työterveyshuoltoa, tehdä suunnitelma työhön paluun tukemiseksi ja pitää yhteyttä potilaaseen hoidon vaikutusten ja toipumisen arvioimiseksi. Työn muokkaamisen mahdollisuus kannattaa selvittää. Ks. ydinkysymys 12 «Miten arvioidaan kokopäiväisen sairauspoissaolon vaihtoehdot ja kuka ne arvioi?»1.
• Akuutissa alaselkäkivussa sairauspoissaolo suunnitellaan lyhyeksi, jos sitä ylipäätään tarvitaan. Ks. Käypä hoito -suositus Alaselkäkipu «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi20001»1 «Miten arvioidaan kokopäiväisen sairauspoissaolon vaihtoehdot ja kuka ne arvioi?»1.
• Subakuutissa alaselkäkivussa mahdollisesti tarvittavaan sairauspoissaoloon tulee yhdistää aktiivinen kuntoutus «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi20001»1 «Alaselkäkipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 05.05.2017). Saat»1. Niistäkin selkäkipuisista potilaista, joiden sairauspoissaolo on kestänyt yli 10 vuorokautta, puolet palaa töihin 21–22 vuorokauden kuluessa ja 80 % 50 päivän kuluessa «Kausto J, Kaila-Kangas L, Leino-Arjas P, Oksanen T. Sairauspoissaolojen kesto, uusiutuminen ja onnistunut työhön paluu. Kuntatyöntekijöiden seurantatutkimus. Työterveyslaitos 2018»2.
• Nivelrikon vuoksi yli 10 vuorokautta työstä poissa olleista potilaista puolet palaa työhön 31–32 vuorokauden (polvi) ja 73–84 vuorokauden (lonkka) kuluessa. Vastaavasti 80 % potilaista palaa työhön 100 vuorokauden (polvi) ja 120 vuorokauden (lonkka) kuluessa. «Kausto J, Kaila-Kangas L, Leino-Arjas P, Oksanen T. Sairauspoissaolojen kesto, uusiutuminen ja onnistunut työhön paluu. Kuntatyöntekijöiden seurantatutkimus. Työterveyslaitos 2018»2.
• Depression vuoksi sairauspoissaoloa tarvitsevilla ensimmäinen sairauspoissaolo kannattaa yleensä suunnitella 2–4 viikon pituiseksi, jona aikana lääkehoidon hoitovaste on odotettavissa. Puolet niistä potilaista, joiden sairauspoissaolo on kestänyt vähintään 10 vuorokautta, palaa työhön noin 40–50 vuorokauden kuluessa ja 80 % noin 120–150 vuorokauden kuluessa «Kausto J, Kaila-Kangas L, Leino-Arjas P, Oksanen T. Sairauspoissaolojen kesto, uusiutuminen ja onnistunut työhön paluu. Kuntatyöntekijöiden seurantatutkimus. Työterveyslaitos 2018»2.
• Neuroottisten ja stressiin liittyvien häiriöiden vuoksi yli 10 vuorokautta sairauspoissaoloa tarvinneista potilaista puolet palaa työhön noin 20–25 vuorokauden kuluessa ja 80 % noin 45–50 vuorokauden kuluessa «Kausto J, Kaila-Kangas L, Leino-Arjas P, Oksanen T. Sairauspoissaolojen kesto, uusiutuminen ja onnistunut työhön paluu. Kuntatyöntekijöiden seurantatutkimus. Työterveyslaitos 2018»2.
• Subjektiivisten vaivojen kohdalla norjalaisessa tutkimuksessa käytetty strategia oli potilaan kanssa yhteistyössä ja hänen tuntemuksiaan kuunnellen aluksi suunniteltu lyhyt tai lyhyehkö sairauspoissaolo, jonka jälkeen potilasta motivoitiin työhön palaamisen ja laadittiin suunnitelma sitä varten «Nilsen S, Malterud K, Werner EL ym. GPs' negotiation strategies regarding sick leave for subjective health complaints. Scand J Prim Health Care 2015;33:40-6 »3.
• Komplisoitumaton akuutti stressireaktio aiheuttaa yleensä enintään muutaman vuorokauden sairausloman tarpeen «Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 17.12.2014. S»4 (Internet «http://www.kaypahoito.fi»2). Vaikeaoireinen traumaperäinen stressihäiriö saattaa heikentää työkykyä huomattavasti, joten sairausloma voi olla joskus erityisterapian aikana välttämätöntä. Kohtuullisen nopean työhön paluun tukemisella on kuitenkin myös hoidollista merkitystä «De Silva M, Maclachlan M, Devane D ym. Psychosocial interventions for the prevention of disability following traumatic physical injury. Cochrane Database Syst Rev 2009;(4):CD006422 »5.