Ydinkysymys 14: Kuinka toimitaan tilanteissa, joissa työn tekeminen sairaana vaarantaa muiden turvallisuutta?

Keskeiset huomioitavat tilat, joissa työntekijä voi vaarantaa muiden turvallisuutta, koskevat tarttuvia tauteja ja eräitä akuutteja psykiatrisia ja päihdehäiriöitä sekä muista syistä johtuvia sekavuustiloja.

Myös muut toimintakyvyn rajoitteet voivat muodostaa eräissä ammateissa turvallisuusriskin.

• Turvallisuus- ja liikenneammateissa sekä esim. osaa ydinvoimaloiden henkilöstöstä koskevat erillissäädökset ja ohjeet tunnetaan parhaiten omassa työterveyshuollossa, jonne työntekijän voi aina ohjata työkyvyn arvioon, epäselvässä tilanteessa lyhyen sairauspoissaolon puitteissa. Lisätietoa erityisammattiryhmistä, ks. «Erityisammattiryhmien terveysvaatimukset ja sairauspoissaolon tarpeen arviointi»1.
  • Vastaavasti työterveyshuollon henkilöstön on tärkeä tuntea vastuunjako suhteessa työnantajan vastuuseen ottaessaan kantaa erityisammattiryhmien työkykyyn.
    • Mikäli sairauspoissaoloa pysyvämpi työkyvyttömyys vaikuttaa ilmeiseltä, on muistettava, että 300 päivän jälkeen pääsääntöisesti 60 ikävuoteen saakka työkykyä arvioidaan ammatillisen sijasta yleisenä työkyvyttömyytenä. Ks. lisätietoartikkeli «Sairauspoissaolon lainsäädännöllinen tausta»2.
    • Lääkinnälliset ja ammatilliset kuntoutusmahdollisuudet tulee selvittää jo sairauspoissaoloaikana, jos niihin on edellytyksiä. Lisätietoa kuntoutuksesta myös seuraavista linkeistä: «http://www.kela.fi/kuntoutus ja http://www.vkk.fi/»1.

Tartuntataudit

• Työstä taudin kantajuuden vuoksi pidätettävien osalta toimitaan Tartuntatautilain mukaan. Lisätietoa «Tartuntatautilaki, saatavana https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227 ja linkki https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/ohjeet-ja-saadokset/saadokset/kansalliset/uusi-tartuntatautilaki-1.3.2017-»2 (Internet «https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/ohjeet-ja-saadokset/saadokset/kansalliset/uusi-tartuntatautilaki-1.3.2017-alkaen-muutoksia-aiempaan»2).
  • Ansionmenetys korvataan yleensä sairauspäivärahan sijasta tartuntatautipäivärahalla, joka ei edellytä työkyvyttömyyttä.
    • Todistuksen sitä varten voi kirjoittaa tartuntataudeista vastaava kunnan tai sairaanhoitopiirin lääkäri. Lisätietoa myös «https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit_tartuntatautietuus»3.
  • Seuraavasta linkistä löytyvät ilmoitettavat tartuntataudit ja ilmoitusohjeet lääkärille: «https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/seuranta-ja-epidemiat/tartuntatautirekisteri/laakarin-ilmoitus»4.

Aggressiivisesti tai sekavasti käyttäytyvä työntekijä

• Akuuttitilanteessa on oleellista keskittyä sen edellyttämään hoitoon.
• Jos käytös on sekavaa tai aggressiivista, on ensin tehtävä nopea tilannearvio, joka sisältää seuraavien tekijöiden huomioimisen «Rovasalo A, Jüriloo A, Toivonen A. Väkivaltaisen tai uhkaavan henkilön kohtaaminen. Lääkärin käsikirja 10.5.2016»1:
  • Turvallisuus: Keiden turvallisuus on uhattuna? Onko aseita?
    • Jos on, jatkossa aseluvan arvio, lisätietoa «Lisätietoa aselupailmoituksista linkit https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/terveydenhuollon-ammattihenkilon-ilmoitusvelvollisuuksia ja https://www.poliisi.fi/luvat/tervey»3 (Internet «https://www.poliisi.fi/luvat/terveydenhuollon_ammattihenkilon_ampuma-aseilmoitus»5)
  • Yhteistyö: Pääseekö uhkaavan henkilön kanssa sanallisesti neuvotteluyhteyteen?
  • Hoito: Onko potilaalla somaattinen tai psykiatrinen sairaus tai päihtymystila, joka vaatii päivystystoimia?
• Potilaan tutkimus on syytä erityisesti näissä tilanteissa myös kirjata huolellisesti kaikkien oikeusturvan varmistamiseksi.
• Mikäli epäillään psykiatrista häiriötä, kuten akuuttia psykoosia oireiden taustalla, konsultoidaan psykiatria päivystyksellisesti. M1-lähetteen tarve ja lastensuojeluilmoitus voivat tulla arvioitaviksi, ja tällöin on myös kiinnitettävä huomiota siirtymisiin hoitopaikkojen välillä «Rovasalo A, Jüriloo A, Toivonen A. Väkivaltaisen tai uhkaavan henkilön kohtaaminen. Lääkärin käsikirja 10.5.2016»1.
  • M1-lähete, ks. myös «Tahdosta riippumaton hoito. Lääkärin käsikirja 17.6.2016»4.
• Jos tutkimuksen jälkeen lääkäri arvioi, että työntekijä ei ole kykenevä työhönsä, työpaikalta poissaolon tarve on perusteltua osoittaa potilaalle sairauspoissaolotodistuksella SVA. Todistuksen kirjoittaminen vahvistaa lääkärin arvion potilaalle, vaikka sen toimittaminen työnantajalle jääkin potilaan vastuulle.
• Vastuu työpaikan turvallisuudesta säilyy työnantajalla, jolla on määräysvalta työntekijän työtehtäviin.
  • Joissain tilanteissa lääkärillä voi olla lakisäätöisiä ilmoitusvelvollisuuksia. Esimerkiksi liikennetyön kyseessä ollen lääkäri voi ilmoittaa ajokelpoisuuden keskeytyksestä poliisiviranomaiselle ja/tai Trafille «Erityisammattiryhmien terveysvaatimukset ja sairauspoissaolon tarpeen arviointi»1 tai lasten kanssa tapahtuvan työn kyseessä ollen lastensuojeluun. Ks. myös Valviran sivut «https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/terveydenhuollon-ammattihenkilon-ilmoitusvelvollisuuksia»6.
• Akuutin tilanteen arvioinnin jälkeen tulee huolehtia, että henkilö ohjataan työkykyarvioon työterveyshuoltoon.