Ydinkysymys 15: Mitä tiedetään sairauspoissaolojen hallintamallien ja lääkärin ja potilaan ja viranomaisten välisen kommunikaation vaikutuksesta?
Lisätietoa aiheesta
19.8.2019
- Nykyinen toimintamalli Suomessa potilaan, lääkärin ja eri viranomaistahojen välisessä kommunikaatiossa pohjautuu voimassaoleviin säädöksiin ja ohjeisiin, jotka on tarkemmin kuvattu suosituksen lisätietoartikkeleissa «Sairauspoissaolon lainsäädännöllinen tausta»1 ja «Sairauspoissaolotodistuksiin liittyviä työelämän säädöksiä ja käytäntöjä»2.
- Toimintamallien jalkauttamista helpottamaan on laadittu eritasoisia ohjeistuksia (lisätietoa julkaisussa Sairauspoissaolokäytäntö työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä «http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/73682/Julk_2007_7_sairauspoissaolo_verkko2.pdf»1 ja Terveysportin työterveyshuollon tietokanta «http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti»2).
- Työnantajan järjestämän työterveyshuollon Kela-korvattavuuden osalta löytyy lisätietoa linkistä «https://www.kela.fi/tyonantajat-tyoterveyshuolto-pikaopas»3.
- Osasairauspäivärahaa käsitellään suosituksen ydinkysymyksessä 12 «Miten arvioidaan kokopäiväisen sairauspoissaolon vaihtoehdot ja kuka ne arvioi?»3.
- Työnantajan järjestämän työterveyshuollon Kela-korvattavuuden osalta löytyy lisätietoa linkistä «https://www.kela.fi/tyonantajat-tyoterveyshuolto-pikaopas»3.
- Lisätietoa kansainvälisistä tutkimuksista on kuvattu suosituksen sähköisessä lisäaineistossa «Lisätietoa eri toimijoiden välisestä tiedonkulusta»4.
- Lyhyet sairauspoissaolot liittyvät joko äkillisiin sairauksiin tai pitkäaikaisiin sairauksiin liittyvien oireiden pahenemiseen.
- Lyhyiden sairauspoissaolojen kohdalla ns. omailmoituskäytäntö eli poissaolo omalla ilmoituksella, ilman lääkärintodistusta, vähentää turhia lääkärissä käyntejä ja säästää aikaa, vaivaa ja rahaa «Pesonen S, Halonen JI, Liira J. Omailmoitus -tutkimus sairauspoissaolojen omailmoituksen käyttöönotosta ja vaikutuksista. Työterveyslaitos 2016»1.
- Työkyvyn varhainen tuki tarkoittaa niitä toimenpiteitä, joilla edistetään työkykyä ja ehkäistään työkyvyn heikkenemistä.
- Toimenpiteet työkyvyn varhaiseksi tukemiseksi sovitaan työpaikalla yhdessä työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon kesken. Ne kuvataan työpaikan työkyvyn tuen mallissa. Malli tulee laatia jokaisella työpaikalla.
- Työkykyä voi ja tulee johtaa. Työpaikalla työkyvyn tuen keinot tulee määritellä, ja työkyvyn johtamisen tavoitteelle tulee laatia mittarit.
- Varhaisen tuen keskustelussa esimies ja työntekijä keskustelevat työkykyyn sisältyvistä asioista, kuten työoloista, työn mielekkyydestä, ammatillisesta osaamisesta, toimintakyvystä ja mahdollisesti näihin vaikuttavista työelämän ulkopuolisista tekijöistä
- Vuoden 2012 lakimuutoksessa velvoitetaan työnantajaa ilmoittamaan työterveyshuoltoon yli 30 päivää kestäneestä sairauspoissaolosta.
- Työterveyslaitos, Kela ja Eläketurvakeskus toteuttivat tutkimuksen, jossa selvitettiin vuoden 2012 lakimuutosten vaikuttavuutta «Halonen JI, Solovieva S, Virta LJ ym. Sustained return to work and work participation after a new legislation obligating employers to notify prolonged sickness absence. Scand J Public Health 2018;46:6»2.
- Tutkimuksessa havaittiin, että yli 30 päivän sairauspoissaolojen lyheneminen oli voimakkaampaa lakimuutoksen jälkeisenä aikana verrattuna sitä edeltäviin vuosiin.
- Saman tutkimusryhmän aiempi tutkimus «Halonen JI, Solovieva S, Pentti J ym. Effectiveness of legislative changes obligating notification of prolonged sickness absence and assessment of remaining work ability on return to work and work par»3 selvitti työhön paluuta sairauspoissaololta ennen ja jälkeen lainsäädäntömuutosten Suomessa ajanjaksoilla 2008–11 ja 2013–14 julkisen sektorin työntekijöillä. Työhön paluu 60 päivän sairauspoissaolojaksolta oli tilastollisesti merkitsevästi nopeampaa jälkimmäisellä ajanjaksolla (p = 0,017). 30 ja 90 sairauspoissaolojen osalta vastaavaa eroa ei todettu.
- Suomalaisessa kuvailevassa tutkimuksessa «Reho T, Atkins S, Talola N ym. Työterveysneuvottelu työssä jatkamisen tukena - kuvaileva tutkimus. Suom Lääkäril 2018;73:1948-53»4 koottiin tietoa työterveysneuvotteluista vuosina 2013–15 1 926 henkilön osalta. Tietoa kerättiin neuvottelumuistioista ja sairauskertomuksista, ja aineistoon yhdistettiin sairauspoissaolotietoa samoilta vuosilta. Työterveysneuvottelut keskittyivät henkilöille, joilla oli ollut sairauspoissaoloja erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien tai mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Kolme neljästä neuvottelusta käytiin ennen kuin työntekijälle oli kertynyt 90 päivän sairauspoissaolo. Neuvottelun perusteella tehtiin sekä työaika- että työnkuvamuutoksia, ja sairauspoissaolokerrat vähenivät neuvottelun jälkeen. Tutkijoiden mukaan strukturoidumpi neuvottelun kirjaaminen mahdollistaisi toimenpiteiden paremman seurannan. Aineisto oli valikoitunut.
Kirjallisuutta
- Pesonen S, Halonen JI, Liira J. Omailmoitus -tutkimus sairauspoissaolojen omailmoituksen käyttöönotosta ja vaikutuksista. Työterveyslaitos 2016
- Halonen JI, Solovieva S, Virta LJ ym. Sustained return to work and work participation after a new legislation obligating employers to notify prolonged sickness absence. Scand J Public Health 2018;46:65-73 «PMID: 29471755»PubMed
- Halonen JI, Solovieva S, Pentti J ym. Effectiveness of legislative changes obligating notification of prolonged sickness absence and assessment of remaining work ability on return to work and work participation: a natural experiment in Finland. Occup Environ Med 2016;73:42-50 «PMID: 26464504»PubMed
- Reho T, Atkins S, Talola N ym. Työterveysneuvottelu työssä jatkamisen tukena - kuvaileva tutkimus. Suom Lääkäril 2018;73:1948-53