Oppimisvaikeudet ja autismikirjon häiriö

• Oppimisvaikeuksiin (ICD-10 Oppimiskyvyn häiriöt; DSM-5 Oppimisen erityishäiriöt) luetaan lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudet sekä matematiikan oppimisvaikeudet.
• Oppimisvaikeudet eivät selity yleisen kognitiivisen tason heikkoudella, ympäristötekijöillä (kuten riittämättömällä kouluopetuksella) tai aistitoimintojen puutteilla. Ne voivat kuitenkin esiintyä yhdessä näiden kanssa.
• Tietoa oppimisvaikeuksista ja niiden tukemisesta löytyy osoitteista www.oppimisvaikeus.fi «http://www.oppimisvaikeus.fi»1 ja www.nmi.fi/niilo-maki-instituutti/tietoa-oppimisesta-ja-oppimisvaikeuksista/ «https://www.nmi.fi/niilo-maki-instituutti/tietoa-oppimisesta-ja-oppimisvaikeuksista/»2
• Autismikirjon häiriössä oppimisvaikeudet ovat tavallista yleisempiä, joten mahdollisten oppimisvaikeuksien arvio on tarpeen sisällyttää osaksi diagnostista kokonaisarviota.
• Tutkimustulokset oppimisvaikeuksien yleisyydestä autismikirjon häiriössä ovat vaihtelevia. Tämä johtunee häiriön heterogeenisyydestä sekä siitä, että eri tutkimuksissa oppimisvaikeudet on määritelty eri tavoin.
  • Kimin ym. (2018) tutkimuksessa «Kim S, Bal V, Lord C. Longitudinal follow-up of academic achievement in children with autism from age 2-18. J Child Psychol Psychiatr 2018;59:258-67 »1 selvitettiin lukemisen (sanojen lukeminen, luetun ymmärtäminen), kirjoittamisen ja matematiikan taitoja autismikirjon häiriön diagnoosin saaneilla lapsilla ja nuorilla 9:n ja 18 vuoden iässä. Tutkimuksessa todettiin, että päättelytaidoiltaan keskitasoisesti tai vähän alle keskitasoisesti suoriutuvista autismikirjon häiriön diagnoosin saaneista lapsista 22 % suoriutui 9 vuoden iässä ainakin yhdellä akateemisten taitojen osa-alueella heikommin kuin kognitiivisen suoriutumisen perusteella olisi voinut odottaa. 18 vuoden iässä vastaava luku oli 32 %. Parempi kognitiivinen suoriutuminen 3 vuoden iässä ennusti parempia akateemisia taitoja 9 vuoden ja 18 vuoden iässä; edelleen parempi kognitiivinen suoriutuminen 9 vuoden iässä ennusti parempia akateemisia taitoja 18 vuoden iässä. 
  • Estes ym. (2013) «Estes A, Rivera V, Bryan M ym. Discrepancies between academic achievement and intellectual ability in higher-functioning school-aged children with autism spectrum disorder. J Autism Dev Disord 2011;41»2 tutkivat autismikirjon häiriön diagnoosin saaneiden lasten (n = 30) akateemisia taitoja (kirjoittaminen, sanojen lukeminen, matemaattiset taidot) ja päättelytaitoja 9 vuoden iässä. Lasten kielellisen älykkyysosamäärän (ÄO) keskiarvo oli 91 ja ei-kielellisen ÄO:n keskiarvo 100. Tulosten mukaan 60 % lapsista suoriutui vähintään yhdessä akateemisessa taidossa heikommin kuin kognitiivisen suoriutumisen perusteella olisi voinut odottaa. Toisaalta 60 % lapsista suoriutui vähintään yhdessä akateemisessa taidossa paremmin kuin kognitiivisen suoriutumisen perusteella olisi voinut odottaa.
  • Arviot matematiikan oppimisvaikeuksien yleisyydestä autismikirjon häiriön yhteydessä ovat vaihtelevia «Dowker A. Arithmetic in developmental cognitive disabilities. Res Dev Disabil 2020;107:103778 »3.
• Autismikirjon häiriön diagnoosin saaneet henkilöt suoriutuvat keskimäärin paremmin yksittäisten sanojen lukemista vaativista tehtävistä kuin luetun ymmärtämisen tehtävistä «Brown HM, Oram-Cardy J, Johnson A. A meta-analysis of the reading comprehension skills of individuals on the autism spectrum. J Autism Dev Disord 2013;43:932-55 »4, «Fernandes FD, de La Higuera Amato CA, Cardoso C ym. Reading in Autism Spectrum Disorders: A Literature Review. Folia Phoniatr Logop 2015;67:169-77 »5. Toisin sanoen heillä voi olla hyvästä peruslukutaidosta huolimatta vaikeutta luetun ymmärtämisessä. Paremmat kielelliset taidot ovat yhteydessä parempiin luetun ymmärtämisen taitoihin. Niiden henkilöiden määrä, joilla on sekä autismikirjon häiriö että lukemisen erityisvaikeus, on luultavasti pieni «Russell G, Pavelka Z. Co-Occurrence of Developmental Disorders: Children Who Share Symptoms of Autism, Dyslexia and Attention Deficit Hyperactivity Disorder. Kirjassa: Fitzgerald, M. (Ed) Recent Advan»6.

Edellä kuvattujen oppimisvaikeuksien ohella oppimista voivat hankaloittaa muut liitännäishäiriöt, kuten kielelliset erityisvaikeudet, tarkkaavuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet, näönvaraisen hahmottamisen vaikeudet sekä kognitiivisen kehityksen laaja-alaiset vaikeudet (monimuotoinen kehityshäiriö tai älyllinen kehitysvammaisuus (ks. myös «Älyllinen kehitysvammaisuus ja autismikirjon häiriö»1). Oppimista voivat hankaloittaa myös kognitiivisen joustavuuden puutteet sekä kouluympäristön sosiaalinen kuormittavuus ja aistikuormittavuus.

• Ei-kielellisellä oppimisvaikeudella (NLD) tarkoitetaan heterogeenistä oppimisvaikeuksien ryhmää, jossa korostuvat hahmottamisen, ei-kielellisen päättelyn, kosketustunnon, psykomotoriikan ja sosiaalisen havaitsemisen vaikeudet. Ei-kielellinen oppimisvaikeus ei ole mukana diagnostisissa luokitteluissa, koska sen erillisyyttä muista oppimisvaikeuksista ei ole pystytty johdonmukaisesti osoittamaan «Nyman-Luotonen T. Ei-kielellinen oppimisvaikeus. NMI-bulletin 2013;23:4-18. Niilo Mäki -säätiö.»7.
• Autismikirjon häiriössä ja ei-kielellisessä oppimisvaikeudessa on yhteneviä piirteitä varsinkin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa: kasvojen tunnistamisen vaikeudet sekä eleiden ja ilmeiden ymmärtämisen ja sosiaalisten tilanteiden hahmottamisen hankaluus. Vaikka ei-kielellinen oppimisvaikeus ja autismikirjon häiriö ovat nykykäsityksen mukaan erillisiä häiriöitä «Nyman-Luotonen T. Ei-kielellinen oppimisvaikeus. NMI-bulletin 2013;23:4-18. Niilo Mäki -säätiö.»7, voivat ne esiintyä myös yhdessä. Ei-kielellistä oppimisvaikeutta on raportoitu etenkin osalla lievän autismikirjon häiriön diagnoosin saaneista henkilöistä (ks. esim. «Hagberg B, Billstedt E, Nydén A ym. Asperger syndrome and nonverbal learning difficulties in adult males: self- and parent-reported autism, attention and executive problems. Eur Child Adolesc Psychiat»8). Sen sijaan etenkin vaikeammin autistisilla henkilöillä näönvaraisen hahmottamisen taidot ovat usein kielellisiä taitoja paremmat. Tietoa hahmotusvaikeuksista sekä niiden tukemisesta ja kuntouttamisesta löytyy osoitteesta www.hahku.fi «http://www.hahku.fi»3.
• Monimuotoisesta kehityshäiriöstä (F83) on kyse silloin, kun henkilöllä todetaan laaja-alaista vaikeutta kahdella tai useammalla kehityksen osa-alueella. Näitä ovat puheen ja kielen kehityshäiriöt, oppimiskyvyn häiriöt sekä motoriikan kehityshäiriöt.