Nuoruusiän kehitys ja autismikirjon häiriö

Nuoruusikään lasketaan yleensä kuuluvaksi ikävuodet 13–18 ja WHO:n määritelmän mukaan ikävuodet 10–19 «Patton GC, Sawyer SM, Santelli JS ym. Our future: a Lancet commission on adolescent health and wellbeing. Lancet 2016;387:2423-78 »1. Se on muutosten aikaa, joista keskeisiä ovat murrosiän fyysiset (kehon kasvu, puberteettikehitys, keskushermoston kehitys) ja psykologiset muutokset. Käsitykset nuoruusiän kehityksestä perustuvat pääosin tietoon sellaisten lasten ja nuorten fysiologisesta kehityksestä ja kehityspsykologiasta, joilla ei ole todettu autismikirjon häiriötä. Tieteellisesti tutkittua tietoa nuoruusikäisten autismikirjon henkilöiden kehityksestä on vähän, ja se on usein varsin ongelmalähtöistä. Tieteellinen tutkimus koskee pääosin poikia, ja tyttöjen kehitysvaiheesta on vain vähän tietoa. Nuoruusikä voi edetä – ja usein eteneekin – ilman erityisiä ongelmia, myös nuorella, jolla on todettu autismikirjon häiriö. Aikuisten tehtävänä on auttaa nuorta ymmärtämään omat vahvuutensa ja tuen tarpeensa ja tukea eteenpäin kasvussa, myös ongelmakohdissa.

Keskushermoston kehityksellisten muutosten myötä kognitiiviset taidot, kuten abstrakti ajattelu, päättelykyky, suunnitelmallisuus, tavoitteiden asettaminen, päätöksenteko ja kokonaisuuksien hallinta kehittyvät kohti aikuisten taitoja. Tunteiden tunnistamiseen, käyttäytymisen säätelyyn ja toiminnanohjaukseen liittyvät aivojen osa-alueet kehittyvät myöhäisnuoruudessa ja vielä varhaisaikuisuudessakin «Patton GC, Sawyer SM, Santelli JS ym. Our future: a Lancet commission on adolescent health and wellbeing. Lancet 2016;387:2423-78 »1, «Sawyer SM, Azzopardi PS, Wickremarathne D ym. The age of adolescence. Lancet Child Adolesc Health 2018;2:223-228 »2, «Hermanson E, Sajaniemi N. Nuoruuden kehitys - mitä tapahtuu pinnan alla? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2018;134:843-9»3. Nuoren aivot reagoivat stressiin voimakkaammin kuin aikuisen «Eiland L, Romeo RD. Stress and the developing adolescent brain: literature review. Neurosci 2013;249:161-71»4. Nuoreen kohdistuu monenlaisia paineita ja odotuksia ympäristöstä. Sosiaaliset suhteet muuttuvat painotuksiltaan ja monimutkaistuvat. Ikätoverisuhteiden merkitys kasvaa, ja vanhemmista pyritään irrottautumaan vähitellen. Romanttinen ja seksuaalinen kiinnostus herää, ja seurustelusuhteita aloitetaan. Koulutyön vaatimukset lisääntyvät yläasteelle ja toisen asteen opintoihin siirryttäessä. Harrastuksissa edellytetään enemmän suunnitelmallista harjoittelua iän lisääntyessä «Patton GC, Sawyer SM, Santelli JS ym. Our future: a Lancet commission on adolescent health and wellbeing. Lancet 2016;387:2423-78 »1, «Sawyer SM, Azzopardi PS, Wickremarathne D ym. The age of adolescence. Lancet Child Adolesc Health 2018;2:223-228 »2, «Hermanson E, Sajaniemi N. Nuoruuden kehitys - mitä tapahtuu pinnan alla? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2018;134:843-9»3.

Nuoruusiän psykologisen kehityksen tavoitteita ovat oman identiteetin muodostuminen ja jäsentyminen sekä itsenäistyminen; vähitellen oman paikan löytäminen ihmissuhteissa, opinnoissa, työelämässä ja yhteiskunnassa «Erikson E. Identity: youth and crisis. 1968, New York: Norton»5, «Moshman D. Adolescent rationality and development. Cognition, morality and identity. (3rd ed.) 2011. New York: Psychology Press»6. Autismikirjon häiriöön liittyen näillä kehityksen osa-alueilla voi ilmetä vaikeuksia useista eri syistä «Rosello R, Martinez-Raga J, Mira A ym. Developmental outcomes in adolescence of children with autism spectrum disorder without intellectual disability: A systematic review of prospective studies. Neur»7.

• Autismikirjon nuorilla voi olla merkittävää erilaisuuden tai ulkopuolisuuden kokemusta verrattuna ikätovereihin. Mielenkiinnon kohteet saattavat olla erilaisia kuin muilla nuorilla. Sosiaalisissa tilanteissa voi tulla väärinymmärretyksi tai itse ymmärtää väärin sosiaalisia vihjeitä. Tilanteet, joissa ei tiedä muiden odotuksia tai jotka ovat yllättäviä, voivat aiheuttaa ahdistusta. Monilla on tarvetta saada olla yksin omassa rauhassa sosiaalisen kuormituksen ja aistikuormituksen vuoksi, mutta samanaikaisesti myös yksinäisyyden kokemusta. Oman kehon muutokset voivat olla hämmentäviä. Myös kouluympäristön muuttuminen siirryttäessä yläasteelle tai toiselle asteelle voi olla kuormittavaa: ryhmät, luokkahuoneet ja opettajat vaihtuvat samankin päivän aikana useita kertoja. Kouluympäristössä on usein enemmän hälyä kuin ala-asteella. Ruokailutilanne voi olla stressaava melun, kiireen ja ihmismäärän vuoksi.
• Koululaiset, joilla on autismikirjon häiriö, voivat joutua ikätovereita useammin kiusatuiksi. 67 % on kokenut kiusaamista «Park I, Gong J, Lyons GL ym. Prevalence of and Factors Associated with School Bullying in Students with Autism Spectrum Disorder: A Cross-Cultural Meta-Analysis. Yonsei Med J 2020;61:909-922 »8. Kiusaaminen on yleisimmin sanallista tai ihmissuhteisiin liittyvää (syrjiminen, ulkopuolelle jättäminen, pahan puhuminen), mutta myös fyysistä. Haavoittuvaisuutta kiusaamiselle voivat aiheuttaa sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation vaikeudet, ystävyyssuhteiden vähäisyys ja psykiatriset samanaikaissairaudet «Park I, Gong J, Lyons GL ym. Prevalence of and Factors Associated with School Bullying in Students with Autism Spectrum Disorder: A Cross-Cultural Meta-Analysis. Yonsei Med J 2020;61:909-922 »8. Kiusatuksi joutumisen on todettu lisäävän masennuksen, ahdistuneisuuden, itsetuhoisuuden ja itsemurhayritysten riskiä. Kiusatuksi joutuminen on yhteydessä myös koulupoissaoloihin «Park I, Gong J, Lyons GL ym. Prevalence of and Factors Associated with School Bullying in Students with Autism Spectrum Disorder: A Cross-Cultural Meta-Analysis. Yonsei Med J 2020;61:909-922 »8, «Chou WJ, Wang PW, Hsiao RC ym. Role of School Bullying Involvement in Depression, Anxiety, Suicidality, and Low Self-Esteem Among Adolescents With High-Functioning Autism Spectrum Disorder. Front Psyc»9, «Bitsika V, Heyne DA, Sharpley CF. Is Bullying Associated with Emerging School Refusal in Autistic Boys? J Autism Dev Disord 2021;51:1081-1092 »10.
• Nuoruusiän kehitystä voi vaikeuttaa sairastuminen johonkin mielenterveyden häiriöön. Monet psykiatriset sairaudet alkavat nuoruusiässä «Kessler RC, Angermeyer M, Anthony JC ym. Lifetime prevalence and age-of-onset distributions of mental disorders in the World Health Organization's World Mental Health Survey Initiative. World Psychiat»11, «Paus T, Keshavan M, Giedd JN. Why do many psychiatric disorders emerge during adolescence? Nat Rev Neurosci 2008;9:947-57 »12. Maailmanlaajuisesti 10–20 %:lla nuorista on todettavissa jokin mielenterveyden häiriö «Patel V, Flisher AJ, Hetrick S ym. Mental health of young people: a global public-health challenge. Lancet 2007;369:1302-1313 »13. Yleisimmät psykiatriset häiriöt nuoruusiässä ovat masennus, ahdistuneisuushäiriöt, syömishäiriöt, ADHD, käytöshäiriöt ja päihdehäiriöt. Autismikirjon häiriö lisää psykiatrisen samanaikaissairauden, kuten masennuksen, ahdistuneisuushäiriön, ADHD:n ja pakko-oireisen häiriön, riskiä «Lai MC, Kassee C, Besney R ym. Prevalence of co-occurring mental health diagnoses in the autism population: a systematic review and meta-analysis. Lancet Psychiatry 2019;6:819-829 »14, «Hossain MM, Khan N, Sultana A ym. Prevalence of comorbid psychiatric disorders among people with autism spectrum disorder: An umbrella review of systematic reviews and meta-analyses. Psychiatry Res 20»15, «Mutluer T, Aslan Genç H, Özcan Morey A ym. Population-Based Psychiatric Comorbidity in Children and Adolescents With Autism Spectrum Disorder: A Meta-Analysis. Front Psychiatry 2022;13:856208 »16. Nuoruusikäisten masennuksen prevalenssiksi arvioidaan 8 % ja pakko-oireisen häiriön 4 % [R17]. Autismikirjon nuoren samanaikaissairauksien tunnistaminen voi olla vaikeaa. Ne voivat näkyä ulospäin käyttäytymisen muutoksena, kuten vetäytymisenä tai aggressiivisuutena, ja toimintakyvyn laskuna. Nuoruusiän kehityksen pysähtymisellä tarkoitetaan laaja-alaista toimintakyvyn heikkenemistä, kuten koulunkäynnin vaikeutumista, vetäytymistä ihmissuhteista ja harrastuksista sekä vaikeutta huolehtia itsestään iänmukaisella tavalla (nukkuminen, syöminen, peseytyminen). Tällöin nuoren tilanteesta, psyykkisestä voinnista ja tuen tarpeesta tarvitaan kokonaisvaltaista perheen ja eri ammattilaisten (terveydenhuolto, lastensuojelu, oppilashuolto tai koulu) yhteistyönä toteutettavaa arviota. Ks. myös «Elinikäinen kuntoutus autismikirjon häiriössä»1.
• Jos kehitysvammaa ei ole, nuori voi jäädä tukitoimien ja palveluiden ulkopuolelle, vaikka arjen perustaidoissa ja toimintakyvyssä olisi kuntoutuksen tarvetta. Lapsuudenaikaiset tukitoimet katkeavat usein nuoruudessa eikä tuen tarvetta tunnisteta. Opintojen nivelvaiheissa tulisi huolehtia, että tuen tarvetta arvioidaan yksilöllisesti huomioiden henkilön vahvuudet ja autismikirjon erityispiirteet, ja että tukitoimet suunnitellaan riittäviksi. Tässä nuoren ja huoltajien arvion ja mielipiteen kuuleminen on oleellista, jotta tukitoimet kohdistuvat oikeisiin asioihin. Esimerkiksi koulumenestyksen heikkenemisen tai koulupoissaolojen taustalla voi olla erilaisia yksilöllisiä tekijöitä. Aikuistuva nuori voi tarvita vahvaa ja konkreettista tukea saavuttaakseen itsenäiseen elämään vaadittavia taitoja, vaikka kognitiiviset taidot olisivat hyvät. Tällaisia taitoja voivat olla asioiden hoitaminen tai liikkuminen kodin ulkopuolella. Tukea voidaan tarvita itsestä huolehtimisessa, sosiaalisissa suhteissa ja mielekkään harrastuksen löytämisessä «THL Ohjaus 20/2016. Haravuori H, Muinonen E, Kanste O, Marttunen M. Mielenterveys- ja päihdetyön menetelmät opiskeluterveydenhuollossa. Opas arviointiin, hoitoon ja käytäntöihin.»18, «THL Ohjaus 6/ 2020. Aalto-Setälä T, Huikko E, Appelqvist-Schmidlechner K, Haravuori H, Marttunen M. Kouluikäisten mielenterveysongelmien tuki ja hoito perustason palveluissa. Opas tutkimiseen, hoitoon»19. Ks. myös lisätietoa «Tietoinen läsnäolo (mindfulness) ja autismikirjon häiriö»2, «Sosiaalisia taitoja kehittävät ohjelmat autismikirjon henkilöille»3, «Elinikäinen kuntoutus autismikirjon häiriössä»1.

Hyödyllisiä linkkejä:

www.kela.fi/oma-vayla-kuntoutus «https://www.kela.fi/oma-vayla-kuntoutus»1

www.kela.fi/nuotti-valmennus «https://www.kela.fi/nuotti-valmennus»2

https://askelaikuisuuteen.fi/ «https://askelaikuisuuteen.fi/»3