Neuropatia
Lisätietoa aiheesta
12.11.2025
- Yleisimmät diabetekseen liittyvät hermostomuutokset (neuropatiat) ovat perifeerinen neuropatia ja autonominen neuropatia.
- Neuropatian syntymekanismia ei tunneta tarkasti, mutta veren suuri glukoosipitoisuus on taudin tärkein riskitekijä «Niskanen L, Haanpää M, Partanen J ym. Osa I. Diabeettisen neuropatian diagnostiikka- ja hoitosuositus. Perifeerinen neuropatia. Suom Lääkäril 2000;55:33-43»1, «Niskanen L, Haanpää M, Partanen J ym. Osa II. Diabeettisen neuropatian diagnostiikka- ja hoitosuositus. Autonominen neuropatia. Suom Lääkäril 2000;3:179-86 »2, «Young RJ. The clinical features and management of diabetic neuropathy. Kirjassa: Textbook of diabetes 2. Pickup JC, Williams G (toim.) Turin: Blackwell Publishing 2003:51.1-51.22 »3, «Zochodne DW. Peripheral nerve disease. Kirjassa: Evidence based diabetes care. Gerstein HC, Haynes RB (toim.) Hamilton: BC Decker Inc 2001:466-87 »4.
- Jopa 50 % perifeerisistä neuropatioista voi olla oireettomia, minkä seurauksena saattaa kehittyä diabeettinen jalkahaava. Ks. Käypä hoito -suositus Diabetekseen liittyvät jalkaongelmat «Diabetekseen liittyvät jalkaongelmat»1.
- Oireeton diabeettinen neuropatia saattaa tulla esiin sattumalöydöksenä muun syyn takia tehdyssä ENMG-tutkimuksessa tai neurologisessa tutkimuksessa.
- Diabeettisen neuropatian luokittelu «Niskanen L, Haanpää M, Partanen J ym. Osa I. Diabeettisen neuropatian diagnostiikka- ja hoitosuositus. Perifeerinen neuropatia. Suom Lääkäril 2000;55:33-43»1, «Niskanen L, Haanpää M, Partanen J ym. Osa II. Diabeettisen neuropatian diagnostiikka- ja hoitosuositus. Autonominen neuropatia. Suom Lääkäril 2000;3:179-86 »2 ja lisätietoa aiheesta «Neuropatian oireet»1:
- 1. Polyneuropatiat:
- Symmetrinen, sensomotorinen polyneuropatia on diabeettisen neuropatian yleisin muoto. Se alkaa jalkateristä puutumisen ja pistelyn tunteina. Lisäksi kuvaan liittyy vaihtelevasti motorisia oireita, jotka ilmenevät lihasheikkoutena ja kävelyvaikeuksina.
- Akuutti sensorinen polyneuropatia voi liittyä äkillisiin glukoositasapainon muutoksiin ja on yleensä korjaantuva.
- Ohutsäieneuropatia on yleensä kivulias ja aiheuttaa myös kylmä-kuumatunnon häiriöitä. Ohutsäieneuropatiaa ei voida diagnosoida ENMG-tutkimuksen avulla.
- 2. Mononeuropatiat:
- Oireita ovat raajojen yhden hermon vauriot, kuten femoralis- ja peroneushermojen aiheuttamat oireet.
- Silmän liikehermojen häiriöt voivat aiheuttaa kaksoiskuvia.
- Trunkaalinen radikuloneuropatia aiheuttaa rintakehän tai vatsan alueen vyömäisen kivun ja lihasheikkouden.
- Diabeettinen amyotrofia aiheuttaa reisilihaksen voiman heikentymistä ja kipua.
- 3. Autonominen neuropatia:
- Sydän- ja verisuoniperäisiä oireita ovat esimerkiksi syketaajuuden vaihtelun puuttuminen ja posturaalinen hypotonia, johon liittyy huimausta.
- Suoliston toimintahäiriöt voivat aiheuttaa sekä ripulia että ummetusta.
- Mahalaukun motiliteettihäiriö (gastropareesi) aiheuttaa aterianjälkeistä pahoinvointia, johon liittyy labiili glukoositasapaino. Ks. Gastropareesi ja suosituksen kohta: Insuliinipumppuhoidon aiheet ja edellytykset.
- Virtsarakon toimintahäiriöt voivat altistaa infektiolle.
- Erektiohäiriön taustalla voivat olla autonomisen neuropatian ohella ateroskleroosi, verisuonen endoteelihäiriö ja lääkkeet, tärkeimpinä beetasalpaajat, tiatsididiureetit ja monet psyykenlääkkeet. Autonominen neuropatia voi myös aiheuttaa retrogradista siemensyöksyä ja naisilla yhdyntäkipuja ja kostumisen puutetta. Ks. kohta Seksuaali- ja lisääntymisterveys.
- Autonomisen neuropatian oireisiin kuuluvat myös hikoiluhäiriöt ja hypoglykemiaoireiden tunnistamisen heikkeneminen.
- Autonomiseen neuropatiaan voi liittyä lisääntynyttä kuolleisuutta, mutta äkkikuoleman liittymisestä puhtaasti autonomiseen neuropatiaan ei ole vahvaa näyttöä «Autonomiseen neuropatiaan ei liittyne lisääntynyttä äkkikuoleman vaaraa.»C.
- 1. Polyneuropatiat:
Neuropatian epidemiologia
- Diabeettinen polyneuropatia on yleisin neuropatian muoto, ja sitä esiintyy noin 30–50 %:lla diabetesta sairastavista «Shaw JE, Zimmet PZ. The epidemiology of diabetic neuropathy. Diabetes Rev 1999;7:245-52 »5, «Dyck PJ, Kratz KM, Karnes JL, ym. The prevalence by staged severity of various types of diabetic neuropathy, retinopathy, and nephropathy in a population-based cohort: the Rochester Diabetic Neuropath»6, «Maser RE, Steenkiste AR, Dorman JS, ym. Epidemiological correlates of diabetic neuropathy. Report from Pittsburgh Epidemiology of Diabetes Complications Study. Diabetes 1989;38(11):1456-61 »7, «Franklin GM, Kahn LB, Baxter J, ym. Sensory neuropathy in non-insulin-dependent diabetes mellitus. The San Luis Valley Diabetes Study. Am J Epidemiol 1990;131(4):633-43 »8. Esiintyvyys vaihtelee huomattavasti etenkin diagnoosimenetelmien mukaan.
- Polyneuropatia ei välttämättä ole diabeteksen myöhäiskomplikaatio, sillä neuropatia voi olla havaittavissa jo taudin toteamisvaiheessa «Solders G, Thalme B, Aguirre-Aquino M, ym. Nerve conduction and autonomic nerve function in diabetic children. A 10-year follow-up study. Acta Paediatr 1997;86(4):361-6 »9.
- Suuressa aineistossa neuropatia havaittiin 28,5 %:lla tutkituista 6 487 diabetesta sairastavista.
- Neuropatia oli tavallisempi tyypin 2 kuin tyypin 1 diabetesta sairastavilla.
- Neuropatian esiintyvyys lisääntyi iän ja diabeteksen keston myötä «Young MJ, Boulton AJ, MacLeod AF, ym. A multicentre study of the prevalence of diabetic peripheral neuropathy in the United Kingdom hospital clinic population. Diabetologia 1993;36(2):150-4 »10.
Neuropatian riskitekijät
- Neuropatialle altistavia tekijöitä:
- Veren suuri glukoosipitoisuus on tärkein diabeettisen polyneuropatian riskitekijä sekä tyypin 1 «Hyperglykemia on diabeettisen polyneuropatian riskitekijä tyypin 1 diabetesta sairastavilla .»A että tyypin 2 diabeteksessa «Hyperglykemia on diabeettisen polyneuropatian riskitekijä tyypin 2 diabeetikoilla.»A.
- Runsas alkoholinkäyttö sekä B12-vitamiinin ja folaatin puute suurentavat neuropatian riskiä.
- Hyperglykemian ohella kohonnut verenpaine, hyperlipidemia, lihavuus ja tupakointi saattavat suurentaa diabeettisen polyneuropatian riskiä tyypin 1 diabetesta sairastavilla «Hyperglykemian ohella hypertonia, hyperlipidemia, obesiteetti ja tupakointi saattavat nostaa diabeettisen polyneuropatian riskiä tyypin 1 diabetesta sairastavilla.»C.
- Hyperglykemian ohella pieni C-peptidipitoisuus, insuliinihoito, tupakointi ja sairastettu sydäninfarkti saattavat suurentaa diabeettisen polyneuropatian riskiä tyypin 2 diabetesta sairastavilla «Hyperglykemian ohella matala C-peptidi, insuliinihoito, tupakointi ja sairastettu sydäninfarkti saattavat nostaa diabeettisen polyneuropatian riskiä tyypin 2 diabeetikoilla.»C
Neuropatian diagnostiikka
- Diagnoosi perustuu tyypillisiin oireisiin tai kliinisiin löydöksiin ja muiden neuropatiaa aiheuttavien tekijöiden sulkemiseen pois.
- Neuropatian tunnistaminen ja hoitomahdollisuuksien selvittäminen ovat osa diabetesta sairastavien seurantaa ja hoitoa.
- Huolellisen anamneesin merkitys korostuu neuropatiaa selviteltäessä.
- Seuraavat neuropatian vähimmäisselvitykset ovat suositeltavia «Niskanen L, Haanpää M, Partanen J ym. Osa I. Diabeettisen neuropatian diagnostiikka- ja hoitosuositus. Perifeerinen neuropatia. Suom Lääkäril 2000;55:33-43»1:
- kosketustunnon tutkiminen 10 g:n monofilamenttitutkimuksella ja värinätunnon tutkiminen 128 Hz:n ääniraudalla
- pinnetilojen rekisteröinti (rannekanavaoire, nilkkakanavaoire)
- jalkojen virheasentojen selvittely (motorinen neuropatia, vasaravarpaat, pes cavus).
- Autonomiseen neuropatiaan viittaavat oireet rekisteröidään. Niitä ovat oksentelutaipumus, vetovaikeudet gastropareesin merkkinä, ripuli, labiili glukoositasapaino, joka voi viitata gastropareesiongelmaan, huimaus, ortostatismi, sykevaihtelun puuttuminen, hypoglykemiaoireiden puuttuminen ja erektiohäiriön esiintyminen «Punkkinen J, Koskenpato J, Rosengård-Bärlund M. Autonominen neuropatia – verenkiertoelimistön ja ruoansulatuskanavan ongelma. Duodecim 2014;130:1223-33»11.
- Jos oireiden taustalla epäillään neuropatiaa, muut syyt tulee seuraavien vähimmäistutkimusten avulla sulkea pois «Niskanen L, Haanpää M, Partanen J ym. Osa I. Diabeettisen neuropatian diagnostiikka- ja hoitosuositus. Perifeerinen neuropatia. Suom Lääkäril 2000;55:33-43»1:
- lasko (useat krooniset perussairaudet), verenkuva (makrosytaarinen verenkuva), tyreotropiini (TSH), B12-vitamiini, folaatti, kreatiniini (munuaisten vajaatoimintaan liittyvä neuropatia), gamma-glutamyylitransferaasi (alkoholineuropatia) ja testosteroni (jos erektiohäiriö).
- Pinneoireet tutkitaan ENMG:llä.
- Jos muuta syytä ei löydetä, diabeettinen neuropatia voidaan katsoa oireiden syyksi.
Neuropatian hoito
- Hyvä glukoositasapaino estää neuropatian ilmaantumista ja etenemistä sekä tyypin 1 «Hyvällä glukoositasapainolla voidaan estää neuropatian ilmaantumista ja hidastaa jo todetun neuropatian etenemistä tyypin 1 diabetesta sairastavilla.»A että tyypin 2 diabeteksessa «Hyvällä glukoositasapainolla voidaan estää neuropatian ilmaantumista ja etenemistä tyypin 2 diabetesta sairastavilla.»A.
- Tupakoinnin lopettamista tulee tukea.
- Neuropatiaoireiden ilmaantuessa alkoholinkäyttö tulee lopettaa kokonaan.
- Ilmaantuneen neuropatian hoitoon käytetään mainittujen lisäksi seuraavia keinoja:
- Potilaalle annetaan fysioterapiaa «Niskanen L, Haanpää M, Partanen J ym. Osa I. Diabeettisen neuropatian diagnostiikka- ja hoitosuositus. Perifeerinen neuropatia. Suom Lääkäril 2000;55:33-43»1 ja jalkinevalinnan ja jalkojen omahoidon ohjausta sekä neuvontaa tukipohjallisista ja niiden uusimisesta huolehtimiseksi.
- Verenpaineen hoidossa tulee huomioida ortostatismi ja säätää verenpainelääkitys sekä istuma-asennossa että seisten mitattujen verenpainemittausten perusteella. Tarvittaessa käyttäen apuna 24 tunnin ambulatorista verenpainerekisteröintiä.
- Näyttöä lääkkeiden vaikuttavuudesta ei ole:
- kivun hoito: trisykliset masennuslääkkeet, epilepsialääkkeet (gabapentiini, pregabaliini), serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät (duloksetiini, venlafaksiini) ja tramadoli «Haanpää M. Neuropaattisen kivun hoito-opas 2005. Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry ja Kustannus Oy Duodecim»12. Kliiniset tutkimukset, joissa lääkkeiden tehoa olisi verrattu toisiinsa, puuttuvat.
- suolisto-oireiden hoito: gastropareesissa rakenteeltaan muutettu ruoka «Haapa E. Gastropareesi hallintaan uudella ruokavaliohoidolla. Diabetes ja lääkäri 2002;6:16-9»13 (ravitsemusterapeutin konsultaatio), metoklopramidi (vaikeimmat tapaukset) ja erytromysiini. Lisäksi on huomioitava gastropareesin vaikutus hyperglykemian hoitoon. Ripulioireeseen käytetään loperamidia «Punkkinen J, Koskenpato J, Rosengård-Bärlund M. Autonominen neuropatia – verenkiertoelimistön ja ruoansulatuskanavan ongelma. Duodecim 2014;130:1223-33»11, «Niskanen L, Haanpää M, Partanen J ym. Osa II. Diabeettisen neuropatian diagnostiikka- ja hoitosuositus. Autonominen neuropatia. Suom Lääkäril 2000;3:179-86 »2. GLP-1-reseptoriagonistit eivät sovi gastropareesipotilaan hoitoon.
- erektiohäiriöt: fosfodiesteraasi 5:n (PDE-5) estäjät ja alprostadiili «Niskanen L, Haanpää M, Partanen J ym. Osa II. Diabeettisen neuropatian diagnostiikka- ja hoitosuositus. Autonominen neuropatia. Suom Lääkäril 2000;3:179-86 »2. Ongelmatilanteissa urologin tai erikoispoliklinikan tutkimukset saattavat tulla kysymykseen. Erektiohäiriöitä käsitellään myös suosituksen kohdassa Seksuaaliterveys.
- Haittaavat pinneoireet hoidetaan tarvittaessa kirurgisesti.
- Hankala gastropareesi hoidetaan tarvittaessa mahalaukun neurostimulaattorilla.
- Neuropatiaoireisiin kohdistetun lääkehoidon periaatteet:
- Potilaan kanssa on sovittava hoitokokeilusta.
- Potilas seuraa ja raportoi tehosta aikataulun mukaisesti.
- Odotusten tulee olla realistisia: lääke voi korjata oireita muttei neuropatiaa.
- Hoito aloitetaan pienillä annoksilla.
- Annoksia suurennetaan sovitun aikataulun mukaisesti.
- Suurimmasta annoksesta sovitaan potilaan kanssa.
- Annokselle määritellään omasäätörajat.
- Tehon tarkistamisajankohdasta sovitaan.
- Tehoton lääkitys lopetetaan.
- Lääkkeistä kokeillaan yhtä kerrallaan.
- Komplisoituneessa neuropatiakivussa yhdistelmähoito on usein tarpeellinen, jolloin erikoisyksikön konsultaatio voi olla aiheellista.
- Potilaan kanssa on sovittava hoitokokeilusta.
Gastropareesi
- Gastropareesin hoidoksi (Ravitsemushoitosuositus «https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/ravitsemushoito/»1 suositellaan useita pieniä, niukasti rasvaa sisältäviä aterioita päivässä «Punkkinen J, Koskenpato J, Rosengård-Bärlund M. Autonominen neuropatia – verenkiertoelimistön ja ruoansulatuskanavan ongelma. Duodecim 2014;130:1223-33»11. Ks. kohta Neuropatia.
- Pienen partikkelikoon (muutettu rakenteeltaan helpommin sulavaksi) ruokavalio ilmeisesti vähentää ruoansulatuskanavan oireita diabeettisessa gastropareesissa «Pienen partikkelikoon ruokavalio ilmeisesti vähentää ruoansulatuskanavan oireita diabeettisessa gastropareesissa.»B, «Punkkinen J, Koskenpato J, Rosengård-Bärlund M. Autonominen neuropatia – verenkiertoelimistön ja ruoansulatuskanavan ongelma. Duodecim 2014;130:1223-33»11.
- Gastropareesissa suolisto-oireita hoidetaan rakenteeltaan muutetun ruoan «Haapa E. Gastropareesi hallintaan uudella ruokavaliohoidolla. Diabetes ja lääkäri 2002;6:16-9»13, (ravitsemusterapeutin konsultaatio), metoklopramidin (vaikeimmat tapaukset) ja erytromysiinin avulla.
- Jos potilaalla on käytössään GLP-1-reseptoriagonistilääkitys, sen lopettamista tulee harkita ennen muun hoidon aloittamista.
- Lisäksi on huomioitava ateriainsuliinia käyttävillä gastropareesin vaikutus aterianjälkeiseen verensokerivasteeseen.
Kirjallisuutta
- Niskanen L, Haanpää M, Partanen J ym. Osa I. Diabeettisen neuropatian diagnostiikka- ja hoitosuositus. Perifeerinen neuropatia. Suom Lääkäril 2000;55:33-43
- Niskanen L, Haanpää M, Partanen J ym. Osa II. Diabeettisen neuropatian diagnostiikka- ja hoitosuositus. Autonominen neuropatia. Suom Lääkäril 2000;3:179-86
- Young RJ. The clinical features and management of diabetic neuropathy. Kirjassa: Textbook of diabetes 2. Pickup JC, Williams G (toim.) Turin: Blackwell Publishing 2003:51.1-51.22
- Zochodne DW. Peripheral nerve disease. Kirjassa: Evidence based diabetes care. Gerstein HC, Haynes RB (toim.) Hamilton: BC Decker Inc 2001:466-87
- Shaw JE, Zimmet PZ. The epidemiology of diabetic neuropathy. Diabetes Rev 1999;7:245-52
- Dyck PJ, Kratz KM, Karnes JL, ym. The prevalence by staged severity of various types of diabetic neuropathy, retinopathy, and nephropathy in a population-based cohort: the Rochester Diabetic Neuropathy Study. Neurology 1993;43(4):817-24 «PMID: 8469345»PubMed
- Maser RE, Steenkiste AR, Dorman JS, ym. Epidemiological correlates of diabetic neuropathy. Report from Pittsburgh Epidemiology of Diabetes Complications Study. Diabetes 1989;38(11):1456-61 «PMID: 2620781»PubMed
- Franklin GM, Kahn LB, Baxter J, ym. Sensory neuropathy in non-insulin-dependent diabetes mellitus. The San Luis Valley Diabetes Study. Am J Epidemiol 1990;131(4):633-43 «PMID: 2316495»PubMed
- Solders G, Thalme B, Aguirre-Aquino M, ym. Nerve conduction and autonomic nerve function in diabetic children. A 10-year follow-up study. Acta Paediatr 1997;86(4):361-6 «PMID: 9174220»PubMed
- Young MJ, Boulton AJ, MacLeod AF, ym. A multicentre study of the prevalence of diabetic peripheral neuropathy in the United Kingdom hospital clinic population. Diabetologia 1993;36(2):150-4 «PMID: 8458529»PubMed
- Punkkinen J, Koskenpato J, Rosengård-Bärlund M. Autonominen neuropatia – verenkiertoelimistön ja ruoansulatuskanavan ongelma. Duodecim 2014;130:1223-33
- Haanpää M. Neuropaattisen kivun hoito-opas 2005. Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry ja Kustannus Oy Duodecim
- Haapa E. Gastropareesi hallintaan uudella ruokavaliohoidolla. Diabetes ja lääkäri 2002;6:16-9