Lisätietoa aiheesta

Liikunta raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen

Lisätietoa aiheesta

9.6.2026

Maija Paukkunen ja Minna Aittasalo

WHO:n suosituksien «World Health Organisation. WHO guidelines on physical activity and sedentary behaviour, https://www.who.int/publications/i/item/9789240015128 »6, «WHO guidelines on physical activity and sedentary behaviour: Web Annex. Evidence profiles. Geneva: World Health Organization; 2020. https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/336657/978924001511»32, «Bull FC, Al-Ansari SS, Biddle S, ym. World Health Organization 2020 guidelines on physical activity and sedentary behaviour. Br J Sports Med 2020;54(24):1451-1462 »33 lisäksi on julkaistu kanadalaisen «Mottola MF, Davenport MH, Ruchat SM, ym. 2019 Canadian guideline for physical activity throughout pregnancy. Br J Sports Med 2018;52(21):1339-1346 »7 ja suomalaisen «Hamari L, Grym K, Harsunen H, Niela-Vilén H, Ryhtä I, Saarikko J, Sinisalo M. Raskaana olevat ja synnyttäneet terveydenhuollossa: liikunnan perustelut ja liikuntaan ohjaaminen. Hoitotyön tutkimussääti»34 asiantuntijaryhmän suositukset.

Liikunta raskauden aikana

Kaikentyyppinen liikunta (kestävyys-, lihasvoima-, vesiliikunta- ja yhdistelmäharjoittelu) on hyödyllistä raskauden aikana, kun se toteutetaan hallitulla kuormituksella ja yksilöllisesti soveltaen «Prevett C, Gingerich J, Sivak A, ym. Resistance training in pregnancy: systematic review and meta-analysis of pregnancy, delivery, fetal and pelvic floor outcomes and call to action. Br J Sports Med 2»1, «Duchette C, Perera M, Arnett S, ym. Benefits of Resistance Training During Pregnancy for Maternal and Fetal Health: A Brief Overview. Int J Womens Health 2024;16():1137-1147 »2, «Davenport MH, Ruchat SM, Sobierajski F, ym. Impact of prenatal exercise on maternal harms, labour and delivery outcomes: a systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med 2019;53(2):99-107 »3.
Taulukossa «Raskaudenaikaisen liikunnan periaatteet, vasta-aiheet ja turvallisuus»1 on esitetty raskaana olevien liikunnan periaatteet, vasta-aiheet ja turvallisuus.

Taulukko 1. Raskaudenaikaisen liikunnan periaatteet, vasta-aiheet ja turvallisuus
Liikuntasuositus	Raskaana oleviin, joilla ei ole liikunnan vasta-aiheita, pätevät yleiset 18–64-vuotiaita koskevat liikuntasuositukset «2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee. 2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee Scientific Report. Washington, DC: U.S. Department of Health and Human Services, 2018»4, «Physical Activity and Exercise During Pregnancy and the Postpartum Period: ACOG Committee Opinion, Number 804. Obstet Gynecol 2020;135(4):e178-e188 »5, «World Health Organisation. WHO guidelines on physical activity and sedentary behaviour, https://www.who.int/publications/i/item/9789240015128 »6, «Mottola MF, Davenport MH, Ruchat SM, ym. 2019 Canadian guideline for physical activity throughout pregnancy. Br J Sports Med 2018;52(21):1339-1346 »7. Niihin kuuluu vähintään 150 minuuttia kohtuukuormitteista kestävyystyyppistä liikuntaa viikossa ja vähintään kaksi kertaa viikossa liikuntaa, joka harjoittaa lihaskuntoa ja liikehallintaa. Lisäksi raskaana olevien olisi suositeltavaa tehdä säännöllisesti lantionpohjan lihasten harjoituksia. Raskauden aikana sopivia liikuntalajeja ovat esimerkiksi kävely, hölkkä, pyöräily, uinti, soutu, hiihto, luistelu, tanssi ja kuntosaliharjoittelu.
Vältettävät liikuntamuodot	Ohjataan välttämään kaatumis- ja vammariskiä lisääviä lajeja (ratsastus, isku- ja kontaktiurheilu). Lähes maksimitehoista harjoittelua (teho > 90 % VO_2max) ei suositella. Raskauden edetessä on suositeltavaa välttää liikkeitä, jotka aiheuttavat voimakasta paineen nousua vatsaontelossa tai pitkittynyttä selinmakuuta viimeisellä kolmanneksella. Suositellaan vaihtoehtoisia asentoja (esim. kylkiasento, puoli-istuva asento), etenkin myöhäisraskaudessa «Duchette C, Perera M, Arnett S, ym. Benefits of Resistance Training During Pregnancy for Maternal and Fetal Health: A Brief Overview. Int J Womens Health 2024;16():1137-1147 »2, «2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee. 2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee Scientific Report. Washington, DC: U.S. Department of Health and Human Services, 2018»4, «Physical Activity and Exercise During Pregnancy and the Postpartum Period: ACOG Committee Opinion, Number 804. Obstet Gynecol 2020;135(4):e178-e188 »5, «World Health Organisation. WHO guidelines on physical activity and sedentary behaviour, https://www.who.int/publications/i/item/9789240015128 »6, «Mottola MF, Davenport MH, Ruchat SM, ym. 2019 Canadian guideline for physical activity throughout pregnancy. Br J Sports Med 2018;52(21):1339-1346 »7, «Mottola MF, Nagpal TS, Bgeginski R, ym. Is supine exercise associated with adverse maternal and fetal outcomes? A systematic review. Br J Sports Med 2019;53(2):82-89 »8. Hypoksisissa (korkea vuoristo, erittäin raskas harjoittelu, > 85 % maksimaalisesta sykkeestä) ja kuumissa olosuhteissa harjoittelu ei ole suositeltavaa ilman lääkärin seurantaa. Ehdoton kielto: laitesukellus.
Sikiöturvallisuus liikunnan aikana	Kohtuukuormitteinen liikunta ei heikennä sikiön hapensaantia tai verenkiertoa «Skow RJ, Davenport MH, Mottola MF, ym. Effects of prenatal exercise on fetal heart rate, umbilical and uterine blood flow: a systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med 2019;53(2):124-133 »9. Lievä sikiön sykkeen nousu on normaali fysiologinen vaste. Liikunta lämpimässä (≤ 32 °C, ≤ 45 min) on turvallista, kun muistetaan hyvä nesteytys ja tauotus.
Ehdottomat vasta-aiheet	Selvittämätön verenvuoto, vaikea-asteinen pre-eklampsia, ennenaikaisen synnytyksen uhka, istukan ennenaikainen irtoaminen, vaikea sydän- tai keuhkosairaus, kohdunkaulan heikkous
Liikuntaharjoituksen keskeyttäminen	Liikunta tulee keskeyttää, jos ilmenee hengenahdistusta levossa, huimausta tai pyörtymisen tunnetta, rintakipua, kovaa päänsärkyä, emättimen verenvuotoa tai sikiön liikkeiden selvää vähenemistä. Liikunta voi lisätä jonkin verran kohdun supistelua, mutta mikäli supistukset muuttuvat säännöllisiksi tai kivuliaiksi, liikunta on keskeytettävä.
Turvallisuus	Useimmat raskaana olevat voivat liikkua turvallisesti, kun liikutaan oireiden mukaan ja mahdolliset yksilölliset riskitekijät huomioiden.

Raskaana olevat kokivat yleisimmiksi liikunnan esteiksi raskausajan oireet, puutteellisen tiedon turvallisesta liikunnasta ja oman sosiaalisen piirin näkemykset «McKeough R, Blanchard C, Piccinini-Vallis H. Pregnant and Postpartum Women's Perceptions of Barriers to and Enablers of Physical Activity During Pregnancy: A Qualitative Systematic Review. J Midwifery»10, «Harrison AL, Taylor NF, Shields N, ym. Attitudes, barriers and enablers to physical activity in pregnant women: a systematic review. J Physiother 2018;64(1):24-32 »11, «Leppänen M, Aittasalo M, Raitanen J, ym. Physical activity during pregnancy: predictors of change, perceived support and barriers among women at increased risk of gestational diabetes. Matern Child He»12.
Kannustavina tekijöinä pidettiin sosiaalista tukea ja koettuja fysiologisia, psyykkisiä ja sosiaalisia hyötyjä «McKeough R, Blanchard C, Piccinini-Vallis H. Pregnant and Postpartum Women's Perceptions of Barriers to and Enablers of Physical Activity During Pregnancy: A Qualitative Systematic Review. J Midwifery»10, «Harrison AL, Taylor NF, Shields N, ym. Attitudes, barriers and enablers to physical activity in pregnant women: a systematic review. J Physiother 2018;64(1):24-32 »11, «Leppänen M, Aittasalo M, Raitanen J, ym. Physical activity during pregnancy: predictors of change, perceived support and barriers among women at increased risk of gestational diabetes. Matern Child He»12.

Liikunnan terveyshyödyt ja -haitat raskaana oleville

Naisilla, jotka harrastivat ennen raskaaksi tuloa säännöllistä kohtuukuormitteista tai raskasta liikuntaa, on 25 % pienempi raskausajan hypertension riski verrattuna vähiten aktiivisiin (RR (suhteellinen riski) 0,75; 95 % luottamusväli 0,65–0,87) «Arvizu M, Minguez-Alarcon L, Stuart JJ, ym. Physical activity before pregnancy and the risk of hypertensive disorders of pregnancy. Am J Obstet Gynecol MFM 2022;4(2):100556 »13.
Kaikentyyppinen liikunta (kestävyys-, lihasvoima-, vesiliikunta- ja yhdistelmäharjoittelu) on hyödyllistä raskauden aikana.
- Liikuntainterventioihin osallistuminen ilmeisesti pienentää liiallisen painonnousun riskiä ja nopeuttaa painon palautumista synnytyksen jälkeen «Physical Activity and Exercise During Pregnancy and the Postpartum Period: ACOG Committee Opinion, Number 804. Obstet Gynecol 2020;135(4):e178-e188 »5, «Ruchat SM, Mottola MF, Skow RJ, ym. Effectiveness of exercise interventions in the prevention of excessive gestational weight gain and postpartum weight retention: a systematic review and meta-analysi»14.
- Ohjattu liikunta ilmeisesti vähentää raskausajan masennuksen riskiä liikkumattomuuteen verrattuna (vetosuhde, OR 0,33; 95 % luottamusväli 0,21–0,53) «Davenport MH, McCurdy AP, Mottola MF, ym. Impact of prenatal exercise on both prenatal and postnatal anxiety and depressive symptoms: a systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med 2018;52(21)»15.
- Liikunta vähentää ilmeisesti alaselkäkivun riskiä raskauden aikana «Shiri R, Coggon D, Falah-Hassani K. Exercise for the Prevention of Low Back Pain: Systematic Review and Meta-Analysis of Controlled Trials. Am J Epidemiol 2018;187(5):1093-1101 »16.
- Liikunta, painonhallinta ja terveellinen ravitsemus ovat tehokkaimmat keinot ehkäistä raskausdiabetesta. Paras tulos saavutetaan, kun harjoittelu aloitetaan varhain ja se yhdistetään terveyttä edistävään ruokavalioon ja elintapaohjaukseen. Ks. Käypä hoito -suositus Raskausdiabetes «Raskausdiabetes»1, «Raskausdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäris»17.
- Liikuntainterventio pienentää raskausdiabeteksen riskiä verrattuna tavanomaista hoitoa saaneeseen ryhmään (OR 0,56; 95 % luottamusväli 0,44–0,71) «Ren Y, Zhang L, Cheng J, ym. Preventive effects of different types of exercises during pregnancy on gestational diabetes: a systematic review and network meta-analysis. BMC Public Health 2025;25(1):36»18.
- Aerobinen liikunta (OR 0,40; 95 % luottamusväli 0,25–0,64), jooga (OR 0,19; 95 % luottamusväli 0,05–0,69) sekä ruokavalio- ja liikuntaohjaus (OR 0,53; 95 % luottamusväli 0,37–0,76) vähentävät raskausdiabeteksen riskiä verrattuna vertailuryhmään. Raskaudenaikainen liikuntainterventio vähentää raskausdiabeteksen riskiä terveillä raskaana olevilla (OR 0,63; 95 % luottamusväli 0,43–0,93), naisilla, joilla on ylipainoa tai lihavuutta (OR 0,53: 95 % luottamusväli 0,36–0,79) tai suurentunut raskausdiabeteksen riski (OR 0,53; 95 % luottamusväli 0,34–0,82). Lisäksi varhaisessa raskaudessa aloitettu liikuntainterventio ehkäisee raskausdiabeteksen kehittymistä (OR 0,51; 95 % luottamusväli 0,39–0,68).
Kestävyystyyppinen liikunta raskauden aikana tukee synnytyksen fysiologista kulkua ja vähentää lääketieteellisten toimenpiteiden tarvetta ilman haittaa sikiölle.
- Kestävyystyyppinen liikunta raskauden aikana
  - ei lisää synnytyskomplikaatioiden riskiä
  - pienentää sektion riskiä (OR 0,76; 95 % luottamusväli 0,63–0,92) «Davenport MH, Ruchat SM, Sobierajski F, ym. Impact of prenatal exercise on maternal harms, labour and delivery outcomes: a systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med 2019;53(2):99-107 »3
  - vähentää raskausdiabeteksen (OR 0,62; 95 % luottamusväli 0,52–0,75), raskausajan hypertension (OR 0,61; 95 % luottamusväli 0,43–0,85) ja pre-eklampsian (OR 0,59; 95 % luottamusväli 0,37–0,9) riskiä «Davenport MH, McCurdy AP, Mottola MF, ym. Impact of prenatal exercise on both prenatal and postnatal anxiety and depressive symptoms: a systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med 2018;52(21)»15, «WHO recommendations on care for women with diabetes during pregnancy. Geneva: World Health Organization; 2025. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO»19.
- Liikuntaharjoittelu ei ilmeisesti ole yhteydessä lisääntyneeseen keskenmenon (OR 0,69; 95 % luottamusväli 0,40–1,22), ennenaikaisen synnytyksen, sikiön kasvun hidastumisen tai sektion riskiin «Davenport MH, Kathol AJ, Mottola MF, ym. Prenatal exercise is not associated with fetal mortality: a systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med 2019;53(2):108-115 »20 «Barakat R, Zhang D, Silva-José C, ym. The Influence of Physical Activity during Pregnancy on Miscarriage-Systematic Review and Meta-Analysis. J Clin Med 2023;12(16): »31.
  - Tutkimusnäyttö raskaan liikunnan vaikutuksesta ensimmäisten raskausviikkojen ajalta on kuitenkin niukkaa ja osin ristiriitaista. Lapsettomuushoitojen ja toistuvien keskenmenojen yhteydessä tulee noudattaa terveydenhuollon erillisiä ammattilaisen ohjeita «Barakat R, Zhang D, Silva-José C, ym. The Influence of Physical Activity during Pregnancy on Miscarriage-Systematic Review and Meta-Analysis. J Clin Med 2023;12(16): »31.
Lihasvoimaharjoittelu raskauden aikana on turvallista ja suositeltavaa, kun se toteutetaan hallitulla kuormituksella ja yksilöllisesti soveltaen «Prevett C, Gingerich J, Sivak A, ym. Resistance training in pregnancy: systematic review and meta-analysis of pregnancy, delivery, fetal and pelvic floor outcomes and call to action. Br J Sports Med 2»1, «Duchette C, Perera M, Arnett S, ym. Benefits of Resistance Training During Pregnancy for Maternal and Fetal Health: A Brief Overview. Int J Womens Health 2024;16():1137-1147 »2, «Davenport MH, Ruchat SM, Sobierajski F, ym. Impact of prenatal exercise on maternal harms, labour and delivery outcomes: a systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med 2019;53(2):99-107 »3.
- Harjoittelu ei heikennä sikiön sydämen sykettä tai napavaltimon ja kohdun verenkiertoa «Skow RJ, Davenport MH, Mottola MF, ym. Effects of prenatal exercise on fetal heart rate, umbilical and uterine blood flow: a systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med 2019;53(2):124-133 »9.
- Harjoittelu parantaa raskaana olevan lihasvoimaa ja toimintakykyä ja edistää verenkiertoelimistön ja tuki- ja liikuntaelimistön sopeutumista raskauden aiheuttamaan kuormitukseen «Prevett C, Gingerich J, Sivak A, ym. Resistance training in pregnancy: systematic review and meta-analysis of pregnancy, delivery, fetal and pelvic floor outcomes and call to action. Br J Sports Med 2»1, «Duchette C, Perera M, Arnett S, ym. Benefits of Resistance Training During Pregnancy for Maternal and Fetal Health: A Brief Overview. Int J Womens Health 2024;16():1137-1147 »2.
Säännöllinen liikunta ja lantionpohjan lihasten harjoittelu raskauden aikana vähentävät virtsankarkailun riskiä sekä raskauden aikana että sen jälkeen. Hyödyt ovat suurimmat, kun harjoittelu aloitetaan varhain ja sitä jatketaan synnytyksen jälkeen.
- Lihasvoimaharjoittelu ei lisää virtsankarkailua tai lantionpohjan toimintahäiriöitä «Prevett C, Gingerich J, Sivak A, ym. Resistance training in pregnancy: systematic review and meta-analysis of pregnancy, delivery, fetal and pelvic floor outcomes and call to action. Br J Sports Med 2»1, «Davenport MH, Nagpal TS, Mottola MF, ym. Prenatal exercise (including but not limited to pelvic floor muscle training) and urinary incontinence during and following pregnancy: a systematic review and »21.
  - Katso lantionpohjan lihasten harjoitteluohje Käypä hoito -suosituksen Virtsankarkailu (naiset) lisätietomateriaali «Lantionpohjan lihasten harjoitteluohje»1, «Virtsankarkailu (naiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 9.1»22.
Liikunnan suhteellisia vasta-aiheita ovat ennenaikaisen synnytyksen uhka, sikiökalvojen puhkeaminen, vaikea anemia ja useat aiemmat keskenmenot
- Keskeistä on yksilöllinen tilanteen arviointi.

Raskaudenaikaisen liikunnan terveyshyödyt syntyvälle lapselle

Raskaudenaikainen liikunta tukee lapsen normaalia painonkehitystä ja edistää sydänterveyttä myöhemmin elämässä.
Liikunta raskauden ja imetyksen aikana on tehokas keino ehkäistä lapsuusiän lihavuutta ja metabolisten ongelmien riskiä «Davenport MH, Meah VL, Ruchat SM, ym. Impact of prenatal exercise on neonatal and childhood outcomes: a systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med 2018;52(21):1386-1396 »23, «Calcaterra V, Cena H, Pirazzi A ym. From Pregnancy to Breastfeeding: The Role of Maternal Exercise in Preventing Childhood Obesity. Nutrients 2025;17:660»24.

Liikunta synnytyksen jälkeen

Synnytyksestä toipuminen on yksilöllistä. Siihen vaikuttavat muun muassa synnytystapa, synnyttäjän tausta sekä raskauteen ja synnytykseen liittyneet komplikaatiot.
Liikuntaan voi palata heti, kun fyysinen toipuminen sen sallii. Liikuntaa lisätään asteittain.
- Yhdistetään arkiaktiivisuus, lyhyet liikuntahetket ja esimerkiksi vauvanhoitoon liittyvät liikkeet.
Taulukossa «Synnytyksen jälkeisen liikunnan periaatteet»2 on esitetty synnytyksen jälkeisen liikunnan periaatteet, vasta-aiheet ja turvallisuus.

Taulukko 2. Synnytyksen jälkeisen liikunnan periaatteet
Liikkumisen määrä	Asteittainen aloitus kehoa kuunnellen. Yhdistetään arkiaktiivisuus, lyhyet liikuntahetket ja esimerkiksi vauvanhoitoon liittyvät liikkeet. Liikkumisen määrän suhteen tavoite on sama kuin väestön yleinen suositus: vähintään 150 minuuttia viikossa kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa sekä lihaskuntoharjoittelua vähintään kahdesti viikossa «Evenson KR, Brown WJ, Brinson AK, ym. A review of public health guidelines for postpartum physical activity and sedentary behavior from around the world. J Sport Health Sci 2024;13(4):472-483 »25.
Lantionpohjan lihasten harjoittelu	Lantionpohjaa vahvistavat harjoitteet ehkäisevät ja hoitavat virtsankarkailua. Harjoitteet suositellaan aloitettavaksi heti synnytyksen jälkeen ennen muuta liikuntaa. Raskauden aikana suorat vatsalihakset erkanevat keskiviivasta. Jos erkauma ei palaudu synnytyksen jälkeen, kuntoutukseen voi tarvita asiantuntijan ohjausta.
Liikuntamuodot	Esimerkiksi kävely, vauvan kanssa ulkoilu, vesiliikunta, jooga, pilates ja kevyet lihasvoimaharjoitukset. Vältetään suuria ponnistuksia tai iskuja, kunnes lantionpohjan lihasten tuki on palautunut. Ennen toistuvia tärähdyksiä tai vatsaontelon painetta lisäävien lajien aloittamista lantionpohjan on hyvä vahvistua ja vaurioiden korjautua. Ryhmämuotoiset, tavoitteelliset ja vauvan mukaan ottavat ohjelmat tuottavat parhaat tulokset sekä liikunnan lisäämisessä että hyvinvoinnin vahvistamisessa «Gilinsky AS, Dale H, Robinson C, ym. Efficacy of physical activity interventions in post-natal populations: systematic review, meta-analysis and content coding of behaviour change techniques. Health P»26, «Peralta LR, Cotton WG, Dudley DA, ym. Group-based physical activity interventions for postpartum women with children aged 0-5 years old: a systematic review of randomized controlled trials. BMC Womens»27.
Imetys ja liikunta	Liikunta ei vähennä maidon määrää tai muuta sen koostumusta. Suositellaan imettämään ennen liikuntaa mukavuuden vuoksi ja huolehtimaan nesteytyksestä. Liikkuminen tuntuu usein miellyttävämmältä, kun käytössä on rintoja hyvin tukevat liivit. Imetyksen aikana elimistö menettää tavallista enemmän kalsiumia, minkä vuoksi riittävä kalsiumin saanti (ruoasta tai tarvittaessa valmisteista) on tärkeää. Näin tuetaan luuston palautumista eikä esimerkiksi tärähdysliikunta lisää tarpeettomasti rasitusmurtuman riskiä.
Istumisen vähentäminen	Istumisen tauottamista suositellaan. Liikkumista suositellaan lisäämään vähitellen: jo muutaman minuutin pätkät ovat hyödyllisiä, kun ne toistuvat useita kertoja päivässä.

Liikunnan terveyshyödyt ja -haitat hiljattain synnyttäneille

Säännöllinen, kohtuukuormitteinen kestävyystyyppinen liikunta on tehokas, turvallinen ja edullinen keino ehkäistä ja hoitaa synnytyksenjälkeistä masennusta.
- Kestävyystyyppinen liikunta vähentää synnytyksenjälkeistä depressio-oireistoa, ks. Käypä hoito -suositus Depressio «Depressio»2, «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 24.10.2025). Saat»28. Keskimääräinen vaikutus oli kohtalainen (SMD = -0,64; 95 % luottamusväli -0,85 – -0,43). Tulokset olivat yhteneviä sekä ehkäisy- että hoitointerventioissa. Liikunta vähensi synnytyksenjälkeisen depression puhkeamisen riskiä 35–40 % naisilla, joilla ei ollut vielä oireita.
- Parhaat tulokset saavutetaan, kun harjoittelu aloitetaan varhain, se sisältää sosiaalista tukea ja jatkuu vähintään 8 viikkoa «Xu H, Liu R, Wang X, ym. Effectiveness of aerobic exercise in the prevention and treatment of postpartum depression: Meta-analysis and network meta-analysis. PLoS One 2023;18(11):e0287650 »29.
Liikunta edistää yleistä hyvinvointia, unen laatua ja painon vähenemistä «Ruchat SM, Mottola MF, Skow RJ, ym. Effectiveness of exercise interventions in the prevention of excessive gestational weight gain and postpartum weight retention: a systematic review and meta-analysi»14, «Xu H, Liu R, Wang X, ym. Effectiveness of aerobic exercise in the prevention and treatment of postpartum depression: Meta-analysis and network meta-analysis. PLoS One 2023;18(11):e0287650 »29.
- Säännöllinen, kohtalaisesti kuormittava yhdistelmäharjoittelu (kestävyystyyppinen liikunta ja lihasvoimaharjoittelu) hidastaa imetyksenaikaista luukatoa ja tukee äidin luuston palautumista «Lee LL, Huang SF, Lai PC, ym. Effect of exercise on slowing breastfeeding-induced bone loss: A meta-analysis and trial sequential analysis. J Obstet Gynaecol Res 2020;46(9):1790-1800 »30.
Riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti tukee liikunnan vaikutusta.
Liikunta ehkäisee tyypin 2 diabetesta «WHO recommendations on care for women with diabetes during pregnancy. Geneva: World Health Organization; 2025. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO»19, ks. Käypä hoito -suositus Raskausdiabetes «Raskausdiabetes»1, «Raskausdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäris»17.

Kirjallisuutta

Prevett C, Gingerich J, Sivak A, ym. Resistance training in pregnancy: systematic review and meta-analysis of pregnancy, delivery, fetal and pelvic floor outcomes and call to action. Br J Sports Med 2025;59(16):1173-1182 «PMID: 40610191»PubMed
Duchette C, Perera M, Arnett S, ym. Benefits of Resistance Training During Pregnancy for Maternal and Fetal Health: A Brief Overview. Int J Womens Health 2024;16():1137-1147 «PMID: 38912201»PubMed
Davenport MH, Ruchat SM, Sobierajski F, ym. Impact of prenatal exercise on maternal harms, labour and delivery outcomes: a systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med 2019;53(2):99-107 «PMID: 30337349»PubMed
2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee. 2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee Scientific Report. Washington, DC: U.S. Department of Health and Human Services, 2018
Physical Activity and Exercise During Pregnancy and the Postpartum Period: ACOG Committee Opinion, Number 804. Obstet Gynecol 2020;135(4):e178-e188 «PMID: 32217980»PubMed
World Health Organisation. WHO guidelines on physical activity and sedentary behaviour, https://www.who.int/publications/i/item/9789240015128
Mottola MF, Davenport MH, Ruchat SM, ym. 2019 Canadian guideline for physical activity throughout pregnancy. Br J Sports Med 2018;52(21):1339-1346 «PMID: 30337460»PubMed
Mottola MF, Nagpal TS, Bgeginski R, ym. Is supine exercise associated with adverse maternal and fetal outcomes? A systematic review. Br J Sports Med 2019;53(2):82-89 «PMID: 30337348»PubMed
Skow RJ, Davenport MH, Mottola MF, ym. Effects of prenatal exercise on fetal heart rate, umbilical and uterine blood flow: a systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med 2019;53(2):124-133 «PMID: 30337345»PubMed
McKeough R, Blanchard C, Piccinini-Vallis H. Pregnant and Postpartum Women's Perceptions of Barriers to and Enablers of Physical Activity During Pregnancy: A Qualitative Systematic Review. J Midwifery Womens Health 2022;67(4):448-462 «PMID: 35621324»PubMed
Harrison AL, Taylor NF, Shields N, ym. Attitudes, barriers and enablers to physical activity in pregnant women: a systematic review. J Physiother 2018;64(1):24-32 «PMID: 29289592»PubMed
Leppänen M, Aittasalo M, Raitanen J, ym. Physical activity during pregnancy: predictors of change, perceived support and barriers among women at increased risk of gestational diabetes. Matern Child Health J 2014;18(9):2158-66 «PMID: 24615354»PubMed
Arvizu M, Minguez-Alarcon L, Stuart JJ, ym. Physical activity before pregnancy and the risk of hypertensive disorders of pregnancy. Am J Obstet Gynecol MFM 2022;4(2):100556 «PMID: 34933145»PubMed
Ruchat SM, Mottola MF, Skow RJ, ym. Effectiveness of exercise interventions in the prevention of excessive gestational weight gain and postpartum weight retention: a systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med 2018;52(21):1347-1356 «PMID: 30337461»PubMed
Davenport MH, McCurdy AP, Mottola MF, ym. Impact of prenatal exercise on both prenatal and postnatal anxiety and depressive symptoms: a systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med 2018;52(21):1376-1385 «PMID: 30337464»PubMed
Shiri R, Coggon D, Falah-Hassani K. Exercise for the Prevention of Low Back Pain: Systematic Review and Meta-Analysis of Controlled Trials. Am J Epidemiol 2018;187(5):1093-1101 «PMID: 29053873»PubMed
Raskausdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 24.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Ren Y, Zhang L, Cheng J, ym. Preventive effects of different types of exercises during pregnancy on gestational diabetes: a systematic review and network meta-analysis. BMC Public Health 2025;25(1):3638 «PMID: 41152871»PubMed
WHO recommendations on care for women with diabetes during pregnancy. Geneva: World Health Organization; 2025. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO
Davenport MH, Kathol AJ, Mottola MF, ym. Prenatal exercise is not associated with fetal mortality: a systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med 2019;53(2):108-115 «PMID: 30337346»PubMed
Davenport MH, Nagpal TS, Mottola MF, ym. Prenatal exercise (including but not limited to pelvic floor muscle training) and urinary incontinence during and following pregnancy: a systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med 2018;52(21):1397-1404 «PMID: 30337466»PubMed
Virtsankarkailu (naiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 9.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Davenport MH, Meah VL, Ruchat SM, ym. Impact of prenatal exercise on neonatal and childhood outcomes: a systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med 2018;52(21):1386-1396 «PMID: 30337465»PubMed
Calcaterra V, Cena H, Pirazzi A ym. From Pregnancy to Breastfeeding: The Role of Maternal Exercise in Preventing Childhood Obesity. Nutrients 2025;17:660
Evenson KR, Brown WJ, Brinson AK, ym. A review of public health guidelines for postpartum physical activity and sedentary behavior from around the world. J Sport Health Sci 2024;13(4):472-483 «PMID: 38158180»PubMed
Gilinsky AS, Dale H, Robinson C, ym. Efficacy of physical activity interventions in post-natal populations: systematic review, meta-analysis and content coding of behaviour change techniques. Health Psychol Rev 2015;9(2):244-63 «PMID: 26209211»PubMed
Peralta LR, Cotton WG, Dudley DA, ym. Group-based physical activity interventions for postpartum women with children aged 0-5 years old: a systematic review of randomized controlled trials. BMC Womens Health 2021;21(1):435 «PMID: 34963456»PubMed
Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 24.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Xu H, Liu R, Wang X, ym. Effectiveness of aerobic exercise in the prevention and treatment of postpartum depression: Meta-analysis and network meta-analysis. PLoS One 2023;18(11):e0287650 «PMID: 38019729»PubMed
Lee LL, Huang SF, Lai PC, ym. Effect of exercise on slowing breastfeeding-induced bone loss: A meta-analysis and trial sequential analysis. J Obstet Gynaecol Res 2020;46(9):1790-1800 «PMID: 32643316»PubMed
Barakat R, Zhang D, Silva-José C, ym. The Influence of Physical Activity during Pregnancy on Miscarriage-Systematic Review and Meta-Analysis. J Clin Med 2023;12(16): «PMID: 37629435»PubMed
WHO guidelines on physical activity and sedentary behaviour: Web Annex. Evidence profiles. Geneva: World Health Organization; 2020. https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/336657/9789240015111-eng.pdf
Bull FC, Al-Ansari SS, Biddle S, ym. World Health Organization 2020 guidelines on physical activity and sedentary behaviour. Br J Sports Med 2020;54(24):1451-1462 «PMID: 33239350»PubMed
Hamari L, Grym K, Harsunen H, Niela-Vilén H, Ryhtä I, Saarikko J, Sinisalo M. Raskaana olevat ja synnyttäneet terveydenhuollossa: liikunnan perustelut ja liikuntaan ohjaaminen. Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) 2022. https://hotus.fi/hoitosuositus/raskaana-olevat-ja-synnyttaneet-terveydenhuollossa-liikunnan-perustelut-ja-liikuntaan-ohjaaminen/