Voimalevyllä mitatun asentohuojunnan soveltuvuus asentohuojunnan arviointiin MS-tautia ja aivoverenkiertohäiriötä sairastavilla

TOIMIA-arvioinnit
24.1.2011

Asentohuojunnan mittaus on hyödyllinen tasapainon ja asennon hallinnan vaikeuksien erottelussa, koska asennon hallinnan ja siihen vaikuttavien eri aistijärjestelmien ongelmat ovat erittäin yleisiä.

Yhteenveto pätevyydestä

MS-tautia sairastavien tasapainovaikeuksiin liittyy lisääntynyt asentohuojunta, viivästyneet asentoreaktiot ja vaikeus siirtää painoa tukipinnan reunalle. Nämä vaikeudet aiheuttavat herkästi kaatumisia ja ovat yhteydessä kävelynopeuden hidastumiseen sekä muutoksiin askelparin pituudessa ja askeltiheydessä. Asentohuojunnan käyttäminen tutkimuksissa/vaikuttavuuden osoittamisessa edellyttää lisätutkimuksia muutosvasteesta kullakin laitteella tehtynä.

Yhteenveto toistettavuudesta

Reliabiliteetti riippuu käytetystä mittausmenetelmästä/laitteistosta, ja tarvittava tieto tulee hakea menetelmä- ja muuttujakohtaisesti. Yleisesti menetelmien reliabiliteettia on tutkittu paljon ja se on osoitettu hyväksi.

Yhteenveto muutosherkkyydestä

Tieto puuttuu.

Yhteenveto käyttökelpoisuudesta

Asentohuojunnan mittaus voimalevyn avulla on Suomessa yleisin asentohuojunnan mittaustapa ja on edelleen yleistynyt laitteesta saatavan yksinkertaisemman, ns. terveyskeskusmallin tultua markkinoille. Kun laitteisto on saatavilla, sen käyttöön perehtynyt henkilö pystyy nopeasti saamaan tietoa testattavan asentohuojunnasta ja edelleen tasapainosta. Mittaus vaatii edelleen suhteellisen kalliin laitteiston hankinnan ja mittaamiseen perehtyneen henkilökunnan, joka tekee mittauksia riittävän paljon jotta tulokset olisivat luotettavia ja jotta tuloksia osattaisiin tulkita oikein.

Rajoitukset

Mittauksissa suositellaan useamman (2–5) toiston tekemistä ja niistä parhaan tuloksen huomioimista. Tämä tosin lisää testiin käytettävää aikaa. Mittausolosuhteiden vakiointiin (ohjeet, ympäristö) on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Tulosten tulkinnassa etenkin muutoksen kohdalla on oltava varovainen, jotta liian pientä muutosta ei tulkittaisi merkitseväksi (ks. muutosherkkyys). Vaikeavammaisista vain parempikuntoiset pystyvät suoriutumaan asentohuojunnan arvioinnista voimalevyllä, koska mittaukset tapahtuvat seisoma-asennossa ilman tukea. Osalle seisoma-asento on mahdollinen silmät auki, mutta ei silmät kiinni.

Suosituksen koonnut

Jaana Paltamaa, TtT, ft ja Sinikka H. Peurala, FT, TtM, ft

Hyväksynyt: TOIMIA/Vaikeavammaisten toimintakyky -ryhmä «https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/etusivu/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»1