Asentohuojunta (mitattuna voimalevyllä)

Mittarin lomake ja ohje

• Ei saatavilla TOIMIA-tietokannassa.

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Voimalevyjä on eri valmistajien valmistamia. Näissä yleisenä tavoitteena on arvioida seisoma-asennon aikaista huojuntaa suhteessa viitearvoihin, paikallaan tapahtuvaa painonsiirtoa, eri aistikanavien osuutta tasapainon säätelyssä ja/tai tukipinnan suuruuden vaikutusta huojuntaan. Erilaisia mitattavia suureita on runsaasti, riippuen voimalevystä ja mittausohjelmistosta.

Kohderyhmä

• Nuoret
• Työikäiset
• Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

• Mittaus / testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Fyysinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Seisoma-asennon ylläpitäminen [d4154]

Mittarin ylläpitotaho

Laitevalmistajat

Käyttöoikeus

• Rajoitettu

Käyttöoikeus tulee laitehankinnan kautta valmistajalta/myyjältä (esim Good Balance/Metitur Oy ja Balance Master/Kuntoväline Oy).

Maksullisuus

• Tarkista maksullisuus

Käyttökoulutus

• Vaatii erikoislaitteiston (ks. kohta Tarvittavat välineet) ja koulutetun mittaajan. Käyttöohjeet ja -koulutus saatavissa laitevalmistajilta.
• Mittaus on herkkä häiriötekijöille kuten ympäristö, väsymys tms., joten tilan tulee olla rauhallinen.

Tarvittavat välineet

• huojuntalevy
• tietokonekärry
• tietokone
• väritulostin
• muuntaja
• mittausohjelmisto

Aikatarve

10 minuuttia

Raja-arvot

Mitä suurempi on huojunta, sitä huonompi on asennon hallinta. Raja-arvot ovat mukana mittausohjelmistoissa.

Viitearvot

Viitearvot ovat mukana mittausohjelmistoissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin tausta ja kuvaus

Seistessä vartalo huojuu niin eteen ja taakse kuin sivusuuntaan. Tasapainon ylläpitämiseksi kehon painopiste tulee pitää mahdollisimman lähellä seisomatukipinnan keskipistettä. Kaatuminen on yleensä seurausta riittämättömästä tai puutteellisesta tasapainonhallintakyvystä «Alexander NB. Postural control in older adults. J Am Geriatr Soc 1994;42(1):93–108.»1, « Rose D. Fallproof A. Comprehensive Balance & Mobility Training Program. 2nd Edition. Human Kinetics Publishers. 2010.»19.

Asennon hallinta ja tasapainon ylläpito vaativat somatosensorien, näköaistin ja tasapainoelinten välittämän sensorisen tiedon yhdistelemistä sekä tuki- ja liikuntaelimistön motoristen vasteiden tuottamista. Keskushermoston kontrolli käsittää sopivan liikestrategian valinnan sekä voimien, ajoituksen ja järjestyksen määrittelyn. Tasapainon hallinta on perusedellytys kaikelle toiminnalle. Tehtävän, ympäristön tai terveydentilan muuttuessa muuttuvat myös tasapainoa ylläpitävään järjestelmään kohdistuvat vaatimukset «Shumway-Cook A & Woollacott M. Motor Control-Theory and practical applications. Baltimore: Williams & Wilkins. 2001.»22.

Tasapainoa voidaan mitata oikeastaan vain yhdellä riittävän luotettavalla menetelmällä, josta on useita sovelluksia. Menetelmä toimii joko kolmi- tai nelikulmaisella voimalevyllä, joka mittaa pystyvoimia. Yleensä mittauksissa tarkastellaan x- ja y-suuntaista huojuntaa (postural swaying) sekä vauhtimomenttia, joka kertoo esim. kuinka paljon 1 cm² pinta-alasta (%) peittyy 1 sekunnin aikana huojunnan vaikutuksesta. Tasapainoa voidaan mitata myös liikuttamalla voimalevyä tietokoneohjatusti, tasapainolauta-tyyppisesti, epävakaalla alustalla. Voimalevyllä voidaan suorittaa liikkeitä kuten tuolilta ylös nousua. Henkilön tasapainoa voidaan horjuttaa voimalevyllä vakiovoimalla ja -nopeudella, esim. tietokoneohjatulla vaijerivetojärjestelmällä. Tällöin refleksitoiminnot, nopea voimantuotto ja proptioseptiikka mm. jalkapohjissa, nivelissä ja lihaksissa korostuu verrattuna ns. staattisiin mittauksiin. Epävakaalla alustalla tehdyn mittauksen tarkoituksena on, että koehenkilö pyrkii minimoimaan tasapainonsa menetyksen ja horjahtelun «Sallinen J, Holviala J. Tasapainon testaaminen laboratoriossa. Kuntotestauksen neuvottelupäivät, Jyväskylä 2003. http://www.lts.fi/filearc/36_demo_sallinen.holviala1.pdf?LTS_reg=ov3pbdjfiargpvs0jdqmq»20.

Voimalevymittauksen etuina on tarkkuus ja toistettavuus. Se soveltuu kaikille, jotka pystyvät seisomaan ilman tukea.

Laitevalmistajien ohjeiden noudattaminen on tärkeää luotettavan mittaustuloksen saamiseksi. Yleensä mukana on monipuolinen ohjelmisto, joka mahdollistaa staattisen ja usein myös dynaamisen mittauksen sekä painojakauman mittauksen. Laitteilla voidaan mitata painopisteen hallinnan laajuutta (LOS, Limits of Stability) sekä huojuntaa seisoma-asennossa erilaisilla tukipinnoilla, erilaisilla alustoilla (modifioitu CTSIB-testi, The Clincal Test for Sensory Interaction on Balance), näkökontrollin kanssa tai ilman « Rose D. Fallproof A. Comprehensive Balance & Mobility Training Program. 2nd Edition. Human Kinetics Publishers. 2010.»19.

Voimalevyllä toteutetuissa mittauksissa analysoidaan kehon painokeskipisteen/kehon voimavaikutuksien keskipisteen liikettä seisoma-asennossa. Yksityiskohtainen mittausprotokolla tulee laatia kirjallisena toimipistekohtaisesti. Graafista kuvaa analysoidaan ja tuloksia verrataan iän mukaisiin viitearvoihin ja/tai normaaliin seisoma-asentoon silmät auki.

Mittausmenetelmän ICF-koodit riippuvat testin sisällöstä: esim b229 (näkö), b235 (tasapainoelintoiminnot) ja b260 (asentoaistitoiminnot).

Mittarin pätevyys

Terveys 2000 -tutkimuksessa esitetään perustulokset voimalevytestistä (Good Balance) ikäryhmittäin ja sukupuolittain (sisältäen näiden ryhmien välisen vertailun), raportoidaan eri testityyppien tulosten välisiä yhteyksiä (visuaalisen informaation ja tukipinnan koon/muodon merkitys) sekä huojuntatulosten ja Guralnik-kriteerein arvioidun tasapainon välisiä yhteyksiä «Aromaa A, Koskinen S, toim. Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000 tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002.»2, «»?.

MS-tauti

MS-tautia sairastavilla on osoitettu olevan huono asennon hallinta «Daley ML, Swank RL. Quantitative posturography: use in multiple sclerosis. IEEE Trans Biomed Eng 1981;28(9):668–671.»6, «Jackson RT, Epstein CM, De l'Aune WR. Abnormalities in posturography and estimations of visual vertical and horizontal in multiple sclerosis. Am J Otol 1995;16(1):88–93.»10, «Cattaneo D, Jonsdottir J. Sensory impairments in quiet standing in subjects with multiple sclerosis. Mult Scler 2009;15(1):59–67.»5, «Cameron MH, Lord S. Postural control in multiple sclerosis: implications for fall prevention. Curr Neurol Neurosci Rep 2010;10(5):407–412.»3.

• Vain muutamilla lievän toiminnan haitan omaavilla MS-tautia sairastavilla oli poikkeavaa asentohuojuntaa, kun taas kaikilla vaikeamman toimintahaitan omaavilla oli poikkeavan suurta huojuntaa silmät kiinni seistessä «Daley ML, Swank RL. Quantitative posturography: use in multiple sclerosis. IEEE Trans Biomed Eng 1981;28(9):668–671.»6.
• Kahdella kolmasosalla tutkituista oli vaikeuksia asennon hallinnassa (Balance Master) silmät auki seistessä. Kun yhtä aistijärjestelmää häirittiin, vaikeuksia oli 82 %:lla tutkituista, ja vestibulaarijärjestelmään kohdistuva häiriö aiheutti vaikeuksia lähes kaikille tutkituille, 22 %:lle jopa kaatumisen «Cattaneo D, Jonsdottir J. Sensory impairments in quiet standing in subjects with multiple sclerosis. Mult Scler 2009;15(1):59–67.»5.
• Heikko suoriutuminen (Equitest) osoitti häiriötä visuaalisen, vestibulaarisen ja somatosensorisen aistitiedon yhdistämisessä «Jackson RT, Epstein CM, De l'Aune WR. Abnormalities in posturography and estimations of visual vertical and horizontal in multiple sclerosis. Am J Otol 1995;16(1):88–93.»10.
• Cameron & Lord (2010) katsauksen «Cameron MH, Lord S. Postural control in multiple sclerosis: implications for fall prevention. Curr Neurol Neurosci Rep 2010;10(5):407–412.»3 mukaan MS-tautia sairastavien tasapainovaikeuksiin liittyy lisääntynyt asentohuojunta, viivästyneet asentoreaktiot ja vaikeus siirtää painoa tukipinnan reunalle. Nämä vaikeudet aiheuttavat herkästi kaatumisia ja ovat yhteydessä kävelynopeuden hidastumiseen sekä muutoksiin askelparin pituudessa sekä askeltiheydessä.

Mittarin toistettavuus

MS-tauti

Asentohuojunnan mittausta on käytetty muutamassa uusimmassa tasapainoharjoittelun vaikuttavuustutkimuksessa (mm. «Stephens J, DuShuttle D, Hatcher C, Shmunes J, Slaninka C. Use of Awareness Through Movement Improves Balance and Balance Confidence in People with Multiple Sclerosis: A Randomized Controlled Study. N»23, «DeBolt LS, McCubbin JA. The effects of home-based resistance exercise on balance, power, and mobility in adults with multiple sclerosis. Arch Phys Med Rehabil 2004;85(2):290–297.»7, «Schuhfried O, Mittermaier C, Jovanovic T ym. Effects of whole-body vibration in patients with multiple sclerosis: a pilot study. Clin Rehabil 2005;19(8):834–842.»21, «Prosperini L, Leonardi L, De Carli P ym. Visuo-proprioceptive training reduces risk of falls in patients with multiple sclerosis. Mult Scler 2010;16(4):491–499.»17), mutta niissä on harvoin raportoitu voimalevymittauksen reliabiliteettia MS-tautia sairastavilla. Reliabiliteetti riippuu käytetystä mittausmenetelmästä/laitteistosta, ja tarvittava tieto tulee hakea menetelmä- ja muuttujakohtaisesti. Yleisesti menetelmien reliabiliteettia on tutkittu paljon ja se on osoitettu hyväksi.

Suomessa käytettyjä voimalevylaitteistoja ovat ainakin Good Balance ja Balance Master, joiden reliabiliteetista on tutkimustietoa MS-tautia sairastavien kohdalla. Muilla menetelmillä (BioGP) tehtyjä tutkimuksia ei tähän ole koottu «Davide C, Roldano C, Pierpaolo M ym. Computerized assessment of voluntary control in the shift of the center of pressure: a pilot study. Neurorehabil Neural Repair 2000;14(2):119–126.»4.

AVH ja työikäiset

Varhaisin artikkeli aivohalvaukseen sairastuneiden asentohuojunnan mittauksen reliabiliteetistä löytyy vuodelta 1993 «Dickstein R, Dvir Z. Quantitative evaluation of stance balance performance in the clinic using a novel measurement device. Physiother Can 1993;45(2):102–108.»8. Todennäköisesti reliabiliteetti noudattelee samaa linjaa kuin mitä MS-taudin reliabiliteetistä on todettu «Paltamaa J. 2008. Assessment of physical functioning in ambulatory persons with multiple sclerosis. Aspects of reliability, responsiveness, and clinical usefulness in the ICF framework. Helsinki:Kela.»13.

Intrasession reliabiliteettiä on tutkittu terveillä ikääntyneillä (ke. ikä 60 vuotta), ja ICC-arvot osoittivat vauhtimomentin luotettavimmaksi asentohuojunnan yhteydessä käytetyistä muuttujista «Lafond D, Corriveau H, Hébert R ym. Intrasession reliability of center of pressure measures of postural steadiness in healthy elderly people. Arch Phys Med Rehabil 2004;85(6):896–901.»11. Kahden peräkkäisen 120 sekuntia kestävän seisomatasapainon mittauksen keskiarvo tuotti ICC:n 0.90, neljän mittauksen keskiarvo tuotti ICC:n yli 0.95 sekä eteen-taakse- että sivusuuntaisessa huojunnassa. Yleisesti toistettavuus parani testiajan kasvaessa 30 sekunnista 120 sekuntiin.

Test-retest -reliabiliteettiä on tutkittu terveillä henkilöillä 3kk mittausvälillä (ke. ikä 55) «Du Pasquier RA, Blanc Y, Sinnreich M ym. The effect of aging on postural stability: a cross sectional and longitudinal study. Neurophysiol Clin 2003;33(5):213–218.»9. Asentohuojunnan mittaustulokset olivat 80-prosenttisesti samoja. Staattisen seisomatasapainomittauksen kesto oli 30s. Le Clair and Riach (1996) «Le Clair K, Riach C. Postural stability measures: what to measure and for how long. Clin Biomech (Bristol, Avon) 1996;11(3):176–178.»12 raportoivat parhaan test-retest -reliabiliteetin saavutettavan 20–30 sekunnin testikestolla. ICC:n mukaan dynaaminen testitulos, ainakin terveillä miehillä, tulisi tulkita viiden suorituksen parhaasta suorituksesta «Punakallio A. 2004. Balance abilities of workers in physically demanding jobs with special reference to firefighters of different ages Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede. ISBN 951-781-481-X.»18.

Mittarin muutosherkkyys

MS-tauti:

Tieto puuttuu.

AVH:

• Aivohalvaukseen sairastuneilla ei pystytty vaikuttamaan staattisessa seisoma-asennossa mitattuun asentohuojuntaan kolmen viikon intensiivisellä kävelyyn keskittyvällä kuntoutusinterventiolla «Peurala SH, Tarkka IM, Pitkänen K ym. The effectiveness of body weight-supported gait training and floor walking in patients with chronic stroke. Arch Phys Med Rehabil 2005;86(8):1557–1564.»14. Kaksi 45 aivohalvaukseen sairastuneesta tarvitsi toisen henkilön apua tasapainon ylläpitämiseksi kävellessään, kuusi tarvitsi henkistä tukea kävellessään, 18 tarvitsi apua vain portaissa tai epätasaisella alustalla kävellessään ja 17 sairastuneista oli täysin itsenäisiä kävelijöitä.
• Dynaamisen tasapainotehtävän aika ja matka (kehon voimavaikutuksien keskipisteen siirtymä painonsiirtotehtävässä ja siihen käytetty aika, viiden suorituksen keskiarvot) vähenivät kävelyintervention seurauksena, ja muutokset toimintakyvyssä näkyivät myös kävelynopeuden kasvuna, kävelymatkan lisääntymisenä sekä motoristen suorituskykypisteiden lisääntymisenä. FIM ei kuitenkaan osoittanut muutoksia itsenäisessä selviytymisessä «Peurala SH, Tarkka IM, Pitkänen K ym. The effectiveness of body weight-supported gait training and floor walking in patients with chronic stroke. Arch Phys Med Rehabil 2005;86(8):1557–1564.»14.

Mittarin käyttökelpoisuus

Testi on kallis ja edellyttää mittaajalta asiantuntemusta. Testi on kuitenkin hyödyllinen MS-tautia sairastavien ja aivohalvaukseen sairastuneiden tasapainon ja asennon hallinnan vaikeuksien erottelussa, koska asennon hallinnan ja siihen vaikuttavien eri aistijärjestelmien ongelmat ovat kummassakin sairausryhmässä erittäin yleisiä.

Good Balance -laitteella tehdyissä mittauksissa variaatiokertoimet ovat suuria ja reliabiliteetti vaihtelee heikosta hyvään. Näin ollen kliinisessä työssä suositellaan useamman (2–3) toiston tekemistä ja niistä parhaan tuloksen huomioimista. Tämä tosin lisää testiin käytettävää aikaa. Mittausolosuhteiden vakiointiin (ohjeet, ympäristö) on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Tulosten tulkinnassa etenkin muutoksen kohdalla on oltava varovainen, jotta liian pientä muutosta ei tulkittaisi merkitseväksi (ks. muutosherkkyys).

Mittarin tiedot koonnut

Jaana Paltamaa, TtT, ft ja Sinikka H. Peurala, FT, TtM, ft

Hyväksynyt: TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»2

Alkuperäinen lähde