CES-D, The Center for Epidemiologic Studies Depression Scale

TOIMIA-mittarit

25.1.2011 • Viimeisin muutos 14.6.2024

Tiina Autio

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Soveltuvuusarviot

CES-D-mittarin soveltuvuus iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeen arviointiin

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

Mittauslomake «»1
Pisteytysohje «»2

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Depressio-oireiden tunnistamiseen ja depression vaikeusasteen arviointiin kehitetty seulontamenetelmä koko väestölle.

Kohderyhmä

Nuoret
Työikäiset
Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

Haastattelu
Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

Psyykkinen toimintakyky
Sosiaalinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Unitoiminnot [b134], Tarkkaavaisuustoiminnot [b140], Tunne-elämän toiminnot [b152], Henkisen energian taso [b1300], Ruokahalu [b1302], Tunteiden säätely [b1521], Itsen kokeminen [b1800], Keskustelu [d350]

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Käyttöoikeus

Rajoittamaton

Maksullisuus

Tarkista maksullisuus

Mittarin suomenkielisen lomakkeen voi tilata Mapi Research Trustilta. Lisätietoja lomakkeiden tilaamisesta PROQOLID-verkkosivuilta «https://eprovide.mapi-trust.org/instruments/center-for-epidemiologic-studies-depression-scale»2

Käyttökoulutus

Suomessa ei systemaattista koulutusta, helppokäyttöinen.

Tarvittavat välineet

kyselylomake
kynä

Aikatarve

Keskimäärin 7–12 minuuttia

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Raja-arvot

Yhteispistemäärää 16 on käytetty useissa tutkimuksissa alkuperäisen CES-D -mittarin raja-arvona siten, että yhteispistemäärän ≥16 saaneet henkilöt on luokiteltu masennusoireista kärsiviksi. Kliinisessä käytössä raja-arvo ≥16 tuottaa suuren määrän vääriä positiivisia, mistä johtuen joukko tutkijoita suosittelee tilanteesta riippuen korkeampaa raja-arvoa; raja-arvosuositukset vaihtelevat ≥20 ja ≥28 välillä «Haringsma R, Engels GI, Beekman AT ym. The criterion validity of the Center for Epidemiological Studies Depression Scale (CES-D) in a sample of self-referred elders with depressive symptomatology. Int»8 «Zich JM, Attkisson CC, Greenfield TK. Screening for depression in primary care clinics: the CES-D and the BDI. Int J Psychiatry Med 1990;20(3):259–277.»27, Himmelfarb ja Murrell 1983, Schulberg ym. 1985. Ikääntyville on suositeltu eniten raja-arvoa 19/20.

Harigsman «Haringsma R, Engels GI, Beekman AT ym. The criterion validity of the Center for Epidemiological Studies Depression Scale (CES-D) in a sample of self-referred elders with depressive symptomatology. Int»8 mukaan vaikean masennuksen arvioinnissa optimaalinen raja-arvo oli 25 (sensitiivisyys 85 %, spesifisyys 64 % ja positiivinen ennustearvo oli 63 %). Kliinisesti todetulle depressiolle (clinically relevant depression) optimaalinen raja-arvo oli 22 (sensitiivisyys 84 %, spesifisyys 60 % ja positiivinen ennustearvo 77 %)

ROC-analyysissä saatiin sensitiivisyyden ja spesifisyyden maksimoivaksi raja-arvoksi 12 tavanomaisen 16 sijasta «Lewinsohn PM, Seeley JR, Roberts RE ym. Center for Epidemiologic Studies Depression Scale (CES-D) as a screening instrument for depression among community-residing older adults. Psychol Aging 1997;12(»14.

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

Suomennos vuodelta 1998. Työryhmä: David Kivinen, Riitta-Liisa Heikkinen ja Seija Äystö

Suomenkielisen version lähde: Heikkinen R-L: Iäkkäiden depressiomaisema. Kirjayhtymä, Tammer-Paino Oy, Tampere 1998.

Mittarin tausta ja kuvaus

Radloff «Radloff LS. The CES-D scale: a self-report depression scale for research in the general population. Appl Psychol Measurement. 1977; 1:385–401.»19 kehitti CES-D -itsearviointiasteikon alun perin masennuksen seulontamenetelmäksi väestötason epidemiologisten tutkimusten käyttöön. Mittaria on käytetty paljon kliinisiin tarkoituksiin ja ikääntyville tehdyissä tutkimuksissa. Osiot CES-D -skaalaan on valittu seuraavista mittareista: Beck Depression Inventory (BDI), Zung's Self-rating Depression Scale (SDS) ja Minnesota Multiphasic Personality Inventory. CES-D on suunniteltu siten, että asteikko kattaa keskeisimmät kirjallisuudesta löytyvät masennuksen oireet. Pääpaino on affektiivisilla tekijöillä: depressiivinen mieliala, syyllisyyden ja arvottomuuden tunteet, avuttomuuden ja toivottomuuden tunteet, psykomotorinen hitaus, ruokahalun väheneminen ja univaikeudet.

CES-D mittaa masennuksen somaattisia oireita sekä masennukseen liittyviä negatiivisia ja positiivisia tunteita sekä ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyviä ongelmia «Shafer AB. Meta-analysis of the factor structures of four depression questionnaires: Beck, CES-D, Hamilton, and Zung. J Clin Psychol 2006;62(1):123–146.»24.

Mittari on sopiva seulontatarkoituksiin ikääntyville perusterveydenhuollon asiakkaille «Lyness JM, Noel TK, Cox C ym. Screening for depression in elderly primary care patients. A comparison of the Center for Epidemiologic Studies-Depression Scale and the Geriatric Depression Scale. Arch »15. Katso pisteytysohjeet erillisestä liitteestä, joka on saatavilla ”Mittarin lomake ja ohje” -kohdassa.

Alkuperäisestä versiosta on kehitetty mm. 10- ja 16-osioiset versiot. CES-D -mittarista kehitetyn lyhyemmän 10-osioisen version (CESD-10) on havaittu toimivan lähes yhtä hyvin kuin alkuperäisen version «Andresen EM, Malmgren JA, Carter WB ym. Screening for depression in well older adults: evaluation of a short form of the CES-D (Center for Epidemiologic Studies Depression Scale). Am J Prev Med 1994;1»1 «Kohout FJ, Berkman LF, Evans DA ym. Two shorter forms of the CES-D (Center for Epidemiological Studies Depression) depression symptoms index. J Aging Health 1993;5(2):179–193.»13 «Irwin M, Artin KH, Oxman MN. Screening for depression in the older adult: criterion validity of the 10-item Center for Epidemiological Studies Depression Scale (CES-D). Arch Intern Med 1999;159(15):17»11 «Boey KW. Cross-validation of a short form of the CES-D in Chinese elderly. Int J Geriatr Psychiatry 1999;14(8):608–617.»3.

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

Asteikko kattaa seitsemän yhdeksästä DSM-IV -oireesta, jotka liittyvät vaikeaan masennukseen (sisältövaliditeetti) «Okun A, Stein RE, Bauman LJ ym. Content validity of the Psychiatric Symptom Index, CES-depression Scale, and State-Trait Anxiety Inventory from the perspective of DSM-IV. Psychol Rep 1996;79(3 pt 1):1»17.Mittari todettiin päteväksi mitattaessa heikkokuntoisten ikääntyneiden henkilöiden depressiota, n=303 iältään 65–102-vuotiasta kotona asuvaa henkilöä «Davidson H, Feldman PH, Crawford S. Measuring depressive symptoms in the frail elderly. J Gerontol 1994;49(4):159–164.»6.

Lewinsohnin ja Seeleyn tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alkuperäisen CES-D -mittarin soveltuvuutta kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden depression seulontamenetelmäksi. Tutkimuksen mukaan ikä, sukupuoli, kognitiiviset häiriöt, toimintakyvyn häiriö, fyysinen sairaus tai taipumus vastata sosiaalisesti toivottavalla tavalla (mittarina Marlowe Crowne Social Desirability Scale) eivät vaikuta negatiivisesti CES-D:n psykometrisiin ominaisuuksiin tai CES-D -mittarin seulontatehokkuuteen. Skaalan sisäinen konsistenssi, test-retest -reliabiliteetti ja validiteetti olivat korkeita kaikissa ryhmissä, n=1005 iältään 50–96-vuotiasta henkilöä; mukana otoksessa ei ollut hyvin vaikeasti kognitiivisesti tai fyysisesti sairaita tai vammaisia.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Tieto puuttuu.

Ennustevaliditeetti

Aivohalvauspotilaille raja-arvolle 16 sensitiivisyys 86 % ja spesifisyys 90 %, n=80 «Parikh RM, Eden DT, Price TR ym. The sensitivity and specificity of the Center for Epidemiologic Studies Depression Scale in screening for post-stroke depression. Int J Psychiatry Med 1988;18(2):169–1»18.
Potilaille, joilla oli kroonista kipua, optimaalisin raja-arvo oli 20/21, mutta sensitiivisyys oli 68 % ja spesifisyys 78 % «Geisser ME, Roth RS, Robinson ME. Assessing depression among persons with chronic pain using the Center for Epidemiological Studies-Depression Scale and the Beck Depression Inventory: a comparative an»7.
Vammaisten lasten vanhemmille sensitiivisyys oli 87,5 % ja spesifisyys 73 % raja-arvolle 15/16 «Breslau N. Depressive symptoms, major depression, and generalized anxiety: a comparison of self-reports on CES-D and results from diagnostic interviews. Psychiatry Res 1985;15(3):219–229.»4.
Raskin-skaalaa kriteerinä käyttäen eri potilasryhmillä korkea sensitiivisyys depression havaitsemisessa (akuutti depressio: sensitiivisyys 99 %; alkoholisoituneet potilaat: sensitiivisyys 94 % ja spesifisyys 84 %; skitsofreniaa sairastavat potilaat: sensitiivisyys 93 % ja spesifisyys 86 %) «Weissman MM, Sholomskas D, Pottenger M ym. Assessing depressive symptoms in five psychiatric populations: a validation study. Am J Epidemiol 1977;106(3):203–214.»25).
Schein ja Koenigin «Schein RL, Koenig HG. The Center for Epidemiological Studies-Depression (CES-D) Scale: assessment of depression in the medically ill elderly. Int J Geriatr Psychiatry 1997;12(4):436–446.»23 tutkimukseen osallistui n=76 ≥60-vuotiasta somaattisesti sairasta potilasta. Validiteetin määrittämisessä käytettiin masentuneisuuden vertailuperusteena psykiatrista haastattelua ja DSM-III-R diagnoosia. CES-D -mittarin validiteettia selvitettiin eri osaryhmien välillä; oireettomat (non-depresssion), masennusoireiset yhteensä (any depression), vaikeasti masennusoireiset (major depression) ja lievästi masennusoireiset (minor depression). Analyyseissä käytettiin CES-D -raja-arvoina yhteispistemäärää ≥16, ≥20 ja ≥27. Sensitiivisyys, spesifisyys sekä positiivinen ja negatiivinen ennustearvo vaihtelivat eri raja-arvoilla ja eri pisteytysmalleilla. Tutkijoiden mukaan CES-D -mittarin optimaalinen yhteispistemäärän raja-arvo on tilannesidonnainen. Heidän mukaansa kliinisessä työssä CES-D:n ohella tulisi aina käyttää myös haastattelua potilaan masennusoireiden syyn selvittämiseksi ja väärien positiivisten diagnoosien välttämiseksi sekä taustalla vaikuttavien asioiden havaitsemiseksi
Lewinsohnin ja Seeleyn «Lewinsohn PM, Seeley JR, Roberts RE ym. Center for Epidemiologic Studies Depression Scale (CES-D) as a screening instrument for depression among community-residing older adults. Psychol Aging 1997;12(»14 tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alkuperäisen CES-D -mittarin soveltuvuutta kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden depression seulontamenetelmäksi. Tutkimuksen mukaan ikä, sukupuoli, kognitiiviset häiriöt, toimintakyvyn häiriö, fyysinen sairaus tai taipumus vastata sosiaalisesti toivottavalla tavalla (mittarina Marlowe Crowne Social Desirability Scale) eivät vaikuta negatiivisesti CES-D:n psykometrisiin ominaisuuksiin tai CES-D -mittarin seulontatehokkuuteen. ROC-analyysiin pohjautuvassa tarkastelussa saatiin sensitiivisyyden ja spesifisyyden maksimoivaksi raja-arvoksi 12, n=1005 iältään 50–96 v henkilöä.
Beekman ym. «Beekman AT, Deeg DJ, Van Limbeek J ym. Criterion validity of the Center for Epidemiologic Studies Depression scale (CES-D): results from a community-based sample of older subjects in The Netherlands. »2käyttivät vertailuperusteena Diagnostic Inderview Scedulea, CES-D -mittarin sensitiivisyys oli 100 %, spesifisyys 55 % ja positiivinen ennustearvo vain 13,2 % (esiintyvyys 2 %), kun raja-arvona käytettiin yhteispistemäärää ≥16. Suurempi spesifisyys 74 % sekä positiivinen ennustearvo 19,3 % saatiin, jos raja-arvona käytettiin yhteispistemäärää ≥20, mutta tuolloin sensitiivisyys oli alhaisempi 94 % (95 % luottamusväli), n=487 55–85-vuotiasta kotona asuvaa hollantilaista.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Asteikko sisältää neljä faktoria (depressiivinen tunnetila, positiivinen tunnetila (asteikossa käännetty pistemäärä), somaattiset oireet ja ihmistenväliset ongelmat) «Radloff LS. The CES-D scale: a self-report depression scale for research in the general population. Appl Psychol Measurement. 1977; 1:385–401.»19. Sama faktorirakenne havaittiin tutkimuksessa, johon osallistui musta- ja valkoihoisia sekä meksikolaisperäisiä tutkittavia «Roberts RE. Reliability of the CES-D Scale in different ethnic contexts. Psychiatry Res 1980;2(2):125–134.»21. Lähes sama rakenne on havaittu myös monissa muissa tutkimuksissa «Zich JM, Attkisson CC, Greenfield TK. Screening for depression in primary care clinics: the CES-D and the BDI. Int J Psychiatry Med 1990;20(3):259–277.»27, «Davidson H, Feldman PH, Crawford S. Measuring depressive symptoms in the frail elderly. J Gerontol 1994;49(4):159–164.»6 «Shafer AB. Meta-analysis of the factor structures of four depression questionnaires: Beck, CES-D, Hamilton, and Zung. J Clin Psychol 2006;62(1):123–146.»24.

Meta-analyysissä käytiin läpi 28 mittarille tehtyä tutkimusta ja useimmissa havaittiin alkuperäinen Radloffin «Radloff LS. The CES-D scale: a self-report depression scale for research in the general population. Appl Psychol Measurement. 1977; 1:385–401.»19 toteama faktorirakenne «Shafer AB. Meta-analysis of the factor structures of four depression questionnaires: Beck, CES-D, Hamilton, and Zung. J Clin Psychol 2006;62(1):123–146.»24.

Yhtäpitävä validiteetti

CES-D -skaala korreloi selvästi muihin masennuksen itsearviointimittareihin (mm. Lubin Depression Adjective Check Lists, Bradburn's Negative Affect and Balance Scales, Langner's Scale) «Radloff LS. The CES-D scale: a self-report depression scale for research in the general population. Appl Psychol Measurement. 1977; 1:385–401.»19.

Erotteleva validiteetti

Tieto puuttuu.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Tieto puuttuu.

Kulttuurien välinen validiteetti

Tieto puuttuu.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Asteikolla oli odotusten mukaiset kohtuulliset (moderate) test-retest –korrelaatiot (yhtä lukuunottamatta välillä 0,45-0,70). Niitä alensi se, että skaalassa kysytään lähiviikon tapahtumia «Radloff LS. The CES-D scale: a self-report depression scale for research in the general population. Appl Psychol Measurement. 1977; 1:385–401.»19.

Mittaajien välinen toistettavuus

Tieto puuttuu.

Sisäinen yhdenmukaisuus

Korkea sisäinen konsistenssi sekä väestöotoksessa (alfa-kerroin 0,85) että potilasotoksessa (alfa-kerroin 0,90) «Radloff LS. The CES-D scale: a self-report depression scale for research in the general population. Appl Psychol Measurement. 1977; 1:385–401.»19.
Chronbachin alfa-kerroin oli 0,84 tutkimuksessa, jossa oli 250 iältään 64–98 -vuotiasta naista «Zauszniewski JA, Bekhet AK. Depressive symptoms in elderly women with chronic conditions: measurement issues. Aging Ment Health 2009;13(1):64–72.»26.
Yli 75-vuotiailla jyväskyläläisillä miehillä Chronbachin alfa-kerroin oli 0,82 ja naisilla 0,84; 80-vuotiailla miehillä 0,84 ja naisilla 0,87 «Heikkinen & Suutama (toim). Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn ja terveyden arviointi. Ikivihreät-projekti Osa II, Sosiaali- ja terveysministeriön kehittämisosaston julkaisuja 1991:10.»9.
Korkea sisäinen konsistenssi havaittu useissa tutkimuksissa «Schein RL, Koenig HG. The Center for Epidemiological Studies-Depression (CES-D) Scale: assessment of depression in the medically ill elderly. Int J Geriatr Psychiatry 1997;12(4):436–446.»23. Chronbachin alfa=0,86, n=303 iältään 65–102-vuotiasta valko- ja mustaihoista heikkokuntoista kotihoidon asiakasta New Yorkissa «Davidson H, Feldman PH, Crawford S. Measuring depressive symptoms in the frail elderly. J Gerontol 1994;49(4):159–164.»6.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Tieto puuttuu.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Asteikon pistemäärä aleni hoidon myötä, erityisen suuri muutos (20 pistettä) havaittiin parantuneiden potilaiden pistemäärissä «Radloff LS. The CES-D scale: a self-report depression scale for research in the general population. Appl Psychol Measurement. 1977; 1:385–401.»19.

Lattia- ja kattoefekti

Tieto puuttuu.

Pienin havaittava muutos

Tieto puuttuu.

Pienin merkittävä muutos

Tieto puuttuu.

Mittarin käyttökelpoisuus

Helppokäyttöinen
Laajalti käytössä maailmalla
Ei systemaattista koulutusta Suomessa
Naiset saattavat tunnistaa miehiä tarkemmin masennusoireet.
Väärien positiivisten diagnoosien uhka iäkkäillä somaattisesti sairailla henkilöillä.
Kliinisessä työssä CES-D:n ohella käytetään haastattelua.

Tutkimusten tiedot

Tieto puuttuu.

Linkit

Tietoa mittarista Rehabilitation Measures -tietokannassa «https://www.sralab.org/rehabilitation-measures/center-epidemiological-studies-depression-scale-ces-d»3
Tietoa Mittarista PROQOLID-verkkosivuilla «https://eprovide.mapi-trust.org/instruments/center-for-epidemiologic-studies-depression-scale»2

Mittarin tiedot koonnut

Tiina Autio, KM, LuK

Hyväksynyt: TOIMIAn iäkkäiden toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#Iakkaiden-toimintakyky»4

Alkuperäinen lähde

Radloff LS. The CES-D scale: a self-report depression scale for research in the general population. Appl Psychol Measurement. 1977;1:385–401.

Kirjallisuutta

Andresen EM, Malmgren JA, Carter WB ym. Screening for depression in well older adults: evaluation of a short form of the CES-D (Center for Epidemiologic Studies Depression Scale). Am J Prev Med 1994;10(2):77–84 «PMID: 8037935»PubMed.
Beekman AT, Deeg DJ, Van Limbeek J ym. Criterion validity of the Center for Epidemiologic Studies Depression scale (CES-D): results from a community-based sample of older subjects in The Netherlands. Psychol Med 1997;27(1):231–235 «PMID: 9122304»PubMed.
Boey KW. Cross-validation of a short form of the CES-D in Chinese elderly. Int J Geriatr Psychiatry 1999;14(8):608–617 «PMID: 10489651»PubMed.
Breslau N. Depressive symptoms, major depression, and generalized anxiety: a comparison of self-reports on CES-D and results from diagnostic interviews. Psychiatry Res 1985;15(3):219–229 «PMID: 3862157»PubMed.
Cheng ST, Chan AC. The Center for Epidemiologic Studies Depression Scale in older Chinese: thresholds for long and short forms. Int J Geriatr Psychiatry 2005;20(5):465–470 «PMID: 15852439»PubMed.
Davidson H, Feldman PH, Crawford S. Measuring depressive symptoms in the frail elderly. J Gerontol 1994;49(4):159–164 «PMID: 8014396»PubMed.
Geisser ME, Roth RS, Robinson ME. Assessing depression among persons with chronic pain using the Center for Epidemiological Studies-Depression Scale and the Beck Depression Inventory: a comparative analysis. Clin J Pain 1997;13(2):163–170 «PMID: 9186024»PubMed.
Haringsma R, Engels GI, Beekman AT ym. The criterion validity of the Center for Epidemiological Studies Depression Scale (CES-D) in a sample of self-referred elders with depressive symptomatology. Int J Geriatr Psychiatry 2004;19(6):558–563 «PMID: 15211536»PubMed.
Heikkinen & Suutama (toim). Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn ja terveyden arviointi. Ikivihreät-projekti Osa II, Sosiaali- ja terveysministeriön kehittämisosaston julkaisuja 1991:10.
Heikkinen R-L, Berg S, Avlund K. Depressive symptoms in late life. Results from a study in three Nordic urban localities as measured by the CES-D scale. Teoksessa Functional status, health and aging: The NORA study. Facts, research and intervention in geriatrics. Serdi Publishing Company Paris, France 1997, sivut 107–119.
Irwin M, Artin KH, Oxman MN. Screening for depression in the older adult: criterion validity of the 10-item Center for Epidemiological Studies Depression Scale (CES-D). Arch Intern Med 1999;159(15):1701–1704 «PMID: 10448771»PubMed.
Kane R L & Kane R A. Assessing Older Persons. Measures, meaning, and practical applications. Oxford University Press, 2000.
Kohout FJ, Berkman LF, Evans DA ym. Two shorter forms of the CES-D (Center for Epidemiological Studies Depression) depression symptoms index. J Aging Health 1993;5(2):179–193 «PMID: 10125443»PubMed.
Lewinsohn PM, Seeley JR, Roberts RE ym. Center for Epidemiologic Studies Depression Scale (CES-D) as a screening instrument for depression among community-residing older adults. Psychol Aging 1997;12(2):277–287 «PMID: 9189988»PubMed.
Lyness JM, Noel TK, Cox C ym. Screening for depression in elderly primary care patients. A comparison of the Center for Epidemiologic Studies-Depression Scale and the Geriatric Depression Scale. Arch Intern Med 1997;157(4):449–454 «PMID: 9046897»PubMed.
Manson SM; Ackerson LM, Dick RW et al. Depressive symptoms among America Indian adolescents: psychometric properties of the Center for Epidemiological Studies Depression Scale. Psycol Assess 1990; 2:231–237.
Okun A, Stein RE, Bauman LJ ym. Content validity of the Psychiatric Symptom Index, CES-depression Scale, and State-Trait Anxiety Inventory from the perspective of DSM-IV. Psychol Rep 1996;79(3 pt 1):1059–1069 «PMID: 8969117»PubMed.
Parikh RM, Eden DT, Price TR ym. The sensitivity and specificity of the Center for Epidemiologic Studies Depression Scale in screening for post-stroke depression. Int J Psychiatry Med 1988;18(2):169–181 «PMID: 3170080»PubMed.
Radloff LS. The CES-D scale: a self-report depression scale for research in the general population. Appl Psychol Measurement. 1977; 1:385–401.
Reuland DS, Cherrington A, Watkins GS ym. Diagnostic accuracy of Spanish language depression-screening instruments. Ann Fam Med 2009;7(5):455–462 «PMID: 19752474»PubMed.
Roberts RE. Reliability of the CES-D Scale in different ethnic contexts. Psychiatry Res 1980;2(2):125–134 «PMID: 6932058»PubMed.
Robison J, Gruman C, Gaztambide S ym. Screening for depression in middle-aged and older puerto rican primary care patients. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2002;57(5):308–314 «PMID: 11983725»PubMed.
Schein RL, Koenig HG. The Center for Epidemiological Studies-Depression (CES-D) Scale: assessment of depression in the medically ill elderly. Int J Geriatr Psychiatry 1997;12(4):436–446 «PMID: 9178047»PubMed.
Shafer AB. Meta-analysis of the factor structures of four depression questionnaires: Beck, CES-D, Hamilton, and Zung. J Clin Psychol 2006;62(1):123–146 «PMID: 16287149»PubMed.
Weissman MM, Sholomskas D, Pottenger M ym. Assessing depressive symptoms in five psychiatric populations: a validation study. Am J Epidemiol 1977;106(3):203–214 «PMID: 900119»PubMed.
Zauszniewski JA, Bekhet AK. Depressive symptoms in elderly women with chronic conditions: measurement issues. Aging Ment Health 2009;13(1):64–72 «PMID: 19197691»PubMed.
Zich JM, Attkisson CC, Greenfield TK. Screening for depression in primary care clinics: the CES-D and the BDI. Int J Psychiatry Med 1990;20(3):259–277 «PMID: 2265888»PubMed.