WHOQOL-BREF: Maailman terveysjärjestön elämänlaatumittari - lyhyt versio

TOIMIA-mittarit
13.1.2015 • Viimeisin muutos 20.6.2024
Ulla Korpilahti ja Anna Takatupa

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Lyhenne: WHOQOL-BREF

Nimi englanniksi: The World Health Organization Quality of Life (WHOQOL) -BREF

Nimi ruotsiksi: WHOQOL-BREF, Världshälsoorganisationens mätinstrument för livskvalitet – kort version

Mittarin versio: WHOQOL-BREF, lyhyt versio

TOIMIA-tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot: suomi, ruotsi (suomenruotsi)

Toimiametassa: kyllä

Soveltuvuusarviot

WHOQOL-BREF-mittarin soveltuvuus aikuisten elämänlaadun mittaamiseen terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa sekä terveys- ja kuntoutuspalvelujen vaikutusten arvioinnissa

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

  • Suomenkielinen kyselylomake «»1
  • Ruotsinkielinen (suomenruotsi) kyselylomake «»2
  • Pisteytysohje «»3
  • Viitearvot «»4

Alkuperäinen käyttötarkoitus

WHOQOL-BREF-elämänlaatumittari on kehitetty WHOQOL-100-mittarista. Se on lyhennettynä versiona soveltuvampi sekä tutkimukseen että kliiniseen käyttöön terveydenhuollon ammattihenkilöille nopeaan elämänlaadun kartoittamiseen sekä suurten väestömäärien epidemiologiseen elämänlaadun tutkimiseen. «Development of the World Health Organization WHOQOL-BREF quality of life assessment. The WHOQOL Group. Psychol Med 1998;28:551-8 »44

Kohderyhmä

  • Työikäiset
  • Iäkkäät

Ei erityisen diagnoosin saaneille.

Tiedonkeruumenetelmät

  • Haastattelu
  • Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Muu

Mittarin eri osien ICF-koodit

Henkisen energian taso [b1300], Unitilan laatu [b1343], Tarkkaavuuden ylläpito [b1400], Tunne-elämän toiminnot [b152], Itsen kokeminen [b1800], Kehonkuva [b1801], Kuulotoiminnot [b230], Kipuaistimus [b280], Päivittäin toistuvien tehtävien ja toimien suorittaminen [d230], PÄÄLUOKKA 4 LIIKKUMINEN [d4], Kulkuneuvojen käyttäminen [d470], Vaatteiden pukeminen [d5400], PÄÄLUOKKA 7 HENKILÖIDEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS JA IHMISSUHTEET [d7], Seksuaalisuhteet [d7702], Vastikkeellinen työ [d850], Henkilökohtaiset taloudelliset varat [d8700], Virkistäytyminen ja vapaa-aika [d920], PÄÄLUOKKA 1 TUOTTEET JA TEKNOLOGIAT [e1], Lääkkeet [e1101], Henkilökohtaisen liikkumisen ja liikenteen tuotteet ja teknologiat sisä- ja ulkokäyttöön [e120], Rahallinen varallisuus [e1650], PÄÄLUOKKA 2 LUONNONMUKAINEN YMPÄRISTÖ JA IHMISEN TEKEMÄT YMPÄRISTÖMUUTOKSET [e2], Ystävät [e320], Viestintä - palvelut, hallinnointijärjestelmät ja politiikka [e535], Liikennepalvelut [e5400], Terveydenhuoltopalvelut [e5800]

Mittarin ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Englanninkielisen alkuperäisen version ylläpidosta vastaa Maailman terveysjärjestö (WHO). The WHOQOL Group/Dr. John Orley, Programme on Mental Health, WHO, CH-1211 Geneva 27, Switzerland (whoqol(at)who.int).

Mittarin suomenkielisen ja ruotsinkielisen (suomenruotsi) lomakkeen ylläpidosta vastaa THL.

Käyttöoikeus

  • Osin rajoitettu

WHOQOL-BREF -mittarin kaikki oikeudet kuuluvat Maailman terveysjärjestölle (WHO). Suomenkielinen ja ruotsinkielinen (suomenruotsi) kyselylomake on julkaistu TOIMIA-tietokannassa WHO:n Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle myöntämän julkaisuluvan perusteella. Kyselylomakkeen saa ottaa omaan, ei-kaupalliseen käyttöön, eikä sitä saa muuttaa. Kyselylomaketta ei saa käyttää kaupalliseen tarkoitukseen. Nämä lähdetiedot tulee olla aina kirjattuna lomakkeeseen: WHOQOL Group. Development of the World Health Organization WHOQOL-BREF quality of life assessment. Psychol Med May. 1998; 28(3):551–558. Lomakkeen suomennos ja validiointi Suomessa: Vaarama M & Ylönen L. Kotihoidon laatu ja tuloksellisuus Espoossa. Asiakkaiden näkökulma. Espoon vanhuspalvelujen tuloksellisuus-projekti. Osa- raportti I. 2006. Espoon kaupunki. Sosiaali- ja terveystoimen julkaisuja 3/2006. Espoon kaupunki ja STAKES; 2006.

Maksullisuus

  • Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

  • Mittarin käyttö ei vaadi erillistä koulutusta, mutta riittävän perehtymisen mittarin käsikirjaan ja pisteiden laskemiseen mittarin laatijoiden ohjeistamalla tavalla.

Tarvittavat välineet

  • Mittauslomake ja kynä.

Aikatarve

Itse täytettynä aikatarve on noin 5–10 min, haastateltuna noin 10–15 min. Keskimääräinen mittarin täyttämisen aika on Cruzin ja kollegoiden (2011) tutkimuksen mukaan itse täytettynä kahdeksan minuuttia.

Raja-arvot

Ei määriteltyjä raja-arvoja.

Viitearvot

Suomalaiset väestöarvot perustuvat Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut -tutkimukseen vuodelta 2009 «Vaarama M, Siljander E, Luoma M-L, Meriläinen S: Suomalaisten kokema elämänlaatu nuoruudesta vanhuuteen.Teoksessa: Vaarama M, Moisio P, Karvonen S. (toim). Suomalaisten hyvinvointi 2010. Terveyden ja »40, «Vaarama M, Luoma M-L, Siljander E, Meriläinen S: 80 vuotta täyttäneiden koettu elämänlaatu. Teoksessa: Vaarama M, Moisio P, Karvonen S. (toim). Suomalaisten hyvinvointi 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin»41. Katso viitearvot kohdasta "Mittarin lomake ja ohje" «»1

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa.

Mittarin käännös

Käännösprosessi suomeksi

WHOQOL-BREF-mittarin on WHO:n luvalla kääntänyt suomeksi Marja Vaarama (THL) ym. osana Care Keys -projektia vuonna 2004. Käännöksen ja takaisinkäännöksen suorittivat kaksi toisistaan riippumatonta, laillistettua kielenkääntäjää. Ensimmäisen käännösversion arvioi asiantuntijapaneeli, johon kuuluivat johtaja Sari Ahonen (Turku, vanhustyön käytäntö), tutkija Milla Meretniemi (Stakes), johtaja Jaakko Valvanne (Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, geriatria), professori Marja Vaarama (Stakes, sosiaaligerontologia) sekä erikoistutkija Riitta-Liisa Heikkinen (Jyväskylän yliopisto, iäkkäiden toimintakyky ja elämänlaatu). «Vaarama M, Ylönen L. Kotihoidon laatu ja tuloksellisuus Espoossa. Asiakkaiden näkökulma. Espoon vanhuspalvelujen tuloksellisuus-projekti. Osa- raportti I. 2006. Espoon kaupunki. Sosiaali- ja terveysto»42

Mittarin käytettävyyttä testattiin pilottitutkimuksessa, johon osallistui viisi palvelukeskuksen 75–87-vuotiasta asiakasta (kolme naista, kaksi miestä). Pilottiryhmä täytti mittarin lomakkeen ensin itsenäisesti, minkä jälkeen kukin kysymys käytiin läpi ymmärrettävyyden ja käytettävyyden (vastaamisen vaatiman ajan) osalta. Palautteen perusteella lomaketta muokattiin ja takaisinkäännetty muokattu versio ja alkuperäinen englanninkielinen versio tarkistettiin Liverpoolin yliopistossa, joka oli yksi Care Keys - projektin yhteistyökumppani. «Vaarama M, Ylönen L. Kotihoidon laatu ja tuloksellisuus Espoossa. Asiakkaiden näkökulma. Espoon vanhuspalvelujen tuloksellisuus-projekti. Osa- raportti I. 2006. Espoon kaupunki. Sosiaali- ja terveysto»42

Käännösprosessi suomenruotsiksi

Virallinen kielenkääntäjä käänsi WHOQOL-BREF -mittarin englanninkielisen lomakkeen suomenruotsille kesäkuussa 2015. Kaksi kielenkääntäjää teki takaisinkäännöksen suomenruotsista englanniksi kesäkuussa 2015. Mittarilomakkeen käännös ja takaisinkäännös tehtiin eri käännöstoimistoissa. Syyskuussa 2015 asiantuntijapaneeli arvioi käännösten yhtenäisyyden ja hyväksyi, että kysymysten merkitys oli säilynyt käännösprosessin aikana. Käännösversioiden yksittäisissä vivahde-eroissa tukeuduttiin jo vakiintuneeseen suomenkieliseen käännökseen, jolloin varmistuttiin siitä, että äidinkielestä riippumatta vastaajat ymmärtävät kysymykset samalla tavalla. Asiantuntijapaneeliin kuuluivat tutkimuspäällikkö Minna-Liisa Luoma, tutkimusprofessori Seppo Koskinen, erityisasiantuntija Stina Sjöblom ja tutkija Mariitta Vaara.

Mittarin tausta ja kuvaus

Maailman Terveysjärjestön (WHO) elämänlaaturyhmä (WHOQOL Group) kehitti WHOQOL-100-elämänlaatumittarin yhteistyössä sen 15 alueellisen kansainvälisen keskuksen kanssa 1990-luvun alussa ihmisen kokeman elämänlaadun selvittämiseksi «Saxena S, Orley J, WHOQOL Group.. Quality of life assessment: The world health organization perspective. Eur Psychiatry 1997;12 Suppl 3:263s-6s .»34. Kohdeväestönä oli sairaalapotilaita, avoterveydenhuollon potilaita ja valikoitumatonta väestöä: kohderyhmästä noin 45 %:lla ei ollut terveysongelmia. Tavoitteena oli kehittää kansainvälinen elämänlaadun mittari, jonka avulla saadaan vertailukelpoista tietoa elämänlaadusta eri maissa. Mittarilla arvioidaan yksilön käsityksiä elämänlaadusta oman kulttuurinsa ja arvojärjestelmänsä kontekstissa, heidän henkilökohtaisia tavoitteitaan, arvojaan ja huoliaan. Mittari arvioi ihmisen tyytyväisyyttä fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä sosiaalisiin suhteisiin ja elinympäristöön. WHOQOL-BREF-mittari on kehitetty WHOQOL-100-mittarista lyhentämällä kysymysten määrää ja teemoja «Development of the World Health Organization WHOQOL-BREF quality of life assessment. The WHOQOL Group. Psychol Med 1998;28:551-8 »44 Kehittämistyöryhmä WHOQOL Group julkaisi WHOQOL-BREF-mittarin käsikirjan vuonna 1996 «World Health Organization (WHO).WHOQOL-BREF: Introduction, Administration, Scoring and Genetic version of the assessment. Field trial version. December 1996. Programme on Mental Health. »45. WHOQOL-BREF-mittarista on kehitetty edelleen lyhennetty versio EUROHIS QOL-8 (WHOQOL-8) «Schmidt S, Mühlan H, Power M. The EUROHIS-QOL 8-item index: psychometric results of a cross-cultural field study. Eur J Public Health 2006;16:420-8 »35 eli EuroHIS-8-elämänlaatumittari (ks.TOIMIA–tietokanta). WHOQOL Groupin mittareiden pohjalta on myös kehitetty elämänlaatumittari 60 vuotta täyttäneille (WHOQOL-Old) tai tiettyyn sairausryhmään kuuluville (WHOQOL-HIV) «Dragomirecká E, Bartonová J, Eisemann M ym. Demographic and psychosocial correlates of quality of life in the elderly from a cross-cultural perspective. Clin Psychol Psychother 2008;15:193-204 »9, «Schmidt S, Mühlan H, Power M. The EUROHIS-QOL 8-item index: psychometric results of a cross-cultural field study. Eur J Public Health 2006;16:420-8 »35.

WHOQOL-BREF-mittarissa on yhteensä 26 kysymystä, joista yksi liittyy yleiseen terveydentilaan (general health) ja yksi yleiseen elämänlaatuun (overall quality of life). Loput 24 kysymystä liittyvät neljään eri ulottuvuuteen: fyysinen (7 kysymystä), psyykkinen (6 kysymystä) ja sosiaalinen ulottuvuus (3 kysymystä) ja elinympäristö (8 kysymystä). Kysymysten muistijakso on kaksi viikkoa eli vastaaja arvioi elämänlaatuaan kyselyä edeltävän kahden viikon ajalta. «World Health Organization (WHO).WHOQOL-BREF: Introduction, Administration, Scoring and Genetic version of the assessment. Field trial version. December 1996. Programme on Mental Health. »45, «Development of the World Health Organization WHOQOL-BREF quality of life assessment. The WHOQOL Group. Psychol Med 1998;28:551-8 »44, «Skevington SM, Lotfy M, O'Connell KA ym. The World Health Organization's WHOQOL-BREF quality of life assessment: psychometric properties and results of the international field trial. A report from the»36. Muistijakso voi joissain erityistapauksissa olla myös pidempi «Development of the World Health Organization WHOQOL-BREF quality of life assessment. The WHOQOL Group. Psychol Med 1998;28:551-8 »44, mutta tietojen vertailukelpoisuuden vuoksi on suositeltavaa käyttää kahden viikon muistijaksoa, joka on siis myös suomenkielisessä lomakkeessa.

Mittarin vastausvaihtoehdot ovat Likert-asteikolla 1–5. Pisteiden laskeminen ja muuntaminen skaalapisteiksi tapahtuu pisteytysohjeessa kuvatun laskentaohjeen mukaan. Pisteytys voidaan tehdä joko asteikolle 4–20 tai 0–100, joissa suurempi arvo tarkoittaa parempaa elämänlaatua. Suomessa käytetään yleensä asteikkoa 0–100. Pisteytystä ei lasketa niistä lomakkeista, joissa puuttuvia vastauksia yli 20 %. Jos yksi vastaus puuttuu, korvataan se käyttämällä muiden ko. ulottuvuuden kysymysten keskiarvoa. Fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen ulottuvuuden pistemäärää ei lasketa, jos niiden kysymyksistä puuttuu kaksi tai enemmän. Ympäristöulottuvuuden pistemäärää ei lasketa, jos sen kysymyksistä puuttuu kolme tai enemmän. «World Health Organization (WHO).WHOQOL-BREF: Introduction, Administration, Scoring and Genetic version of the assessment. Field trial version. December 1996. Programme on Mental Health. »45, «Development of the World Health Organization WHOQOL-BREF quality of life assessment. The WHOQOL Group. Psychol Med 1998;28:551-8 »44

Mittaria on käytetty Suomessa esimerkiksi väestötutkimuksissa (Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut -kysely «Vaarama M, Siljander E, Luoma M-L, Meriläinen S: Suomalaisten kokema elämänlaatu nuoruudesta vanhuuteen.Teoksessa: Vaarama M, Moisio P, Karvonen S. (toim). Suomalaisten hyvinvointi 2010. Terveyden ja »40, «Vaarama M, Luoma M-L, Siljander E, Meriläinen S: 80 vuotta täyttäneiden koettu elämänlaatu. Teoksessa: Vaarama M, Moisio P, Karvonen S. (toim). Suomalaisten hyvinvointi 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin»41) sekä vanhusväestön, mielenterveys- ja päihdepotilaiden elämänlaatututkimuksissa «Muurinen S, Vaarama M, Haapaniemi H ym. Vanhainkotiasiakkaiden elämänlaatu, hoidon laatu ja hoidon kohdennustehokkuus. Tutkimuksia 2006:2. Care Keys –projekti/ Helsinki-tiimi. Helsingin kaupungin sosi»27, «Vaarama M, Ylönen L. Kotihoidon laatu ja tuloksellisuus Espoossa. Asiakkaiden näkökulma. Espoon vanhuspalvelujen tuloksellisuus-projekti. Osa- raportti I. 2006. Espoon kaupunki. Sosiaali- ja terveysto»42, «Nurminen V. Elämänlaatu päihdeongelmaisen läheisellä. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma Kasvatustieteiden laitos; 2010. Jyväskylän yliopisto.»30. Lisäksi mittaria käytetään Kelan kuntoutuksen suunnittelussa mm. mielenterveyskuntoutuksessa .

Kansainvälisesti mittaria on käytetty väestötasolla (esim. «Hanestad BR, Rustøen T, Knudsen O Jr ym. Psychometric properties of the WHOQOL-BREF questionnaire for the Norwegian general population. J Nurs Meas 2004;12:147-59 »15, «Skevington SM, Lotfy M, O'Connell KA ym. The World Health Organization's WHOQOL-BREF quality of life assessment: psychometric properties and results of the international field trial. A report from the»36) ja erikseen iäkkäillä «Hwang HF, Liang WM, Chiu YN ym. Suitability of the WHOQOL-BREF for community-dwelling older people in Taiwan. Age Ageing 2003;32:593-600 »18 sekä eri potilasryhmillä, joista esimerkkejä alla olevassa luettelossa:

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ennustevaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Yhtäpitävä validiteetti

Erotteleva validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Mittari erottelee hyvin sairaiden ja terveiden henkilöiden elämänalaatua (p<0.001) «World Health Organization (WHO).WHOQOL-BREF: Introduction, Administration, Scoring and Genetic version of the assessment. Field trial version. December 1996. Programme on Mental Health. »45, «Skevington SM, Lotfy M, O'Connell KA ym. The World Health Organization's WHOQOL-BREF quality of life assessment: psychometric properties and results of the international field trial. A report from the»36, «Eljedi A, Mikolajczyk RT, Kraemer A ym. Health-related quality of life in diabetic patients and controls without diabetes in refugee camps in the Gaza strip: a cross-sectional study. BMC Public Health»10, «Skevington SM, McCrate FM. Expecting a good quality of life in health: assessing people with diverse diseases and conditions using the WHOQOL-BREF. Health Expect 2012;15:49-62 »37.

Kulttuurien välinen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Uudessa-Seelannissa tehdyssä nivelreumapotilaita (n = 72) koskevassa seurantatutkimuksessa «Taylor WJ, Myers J, Simpson RT ym. Quality of life of people with rheumatoid arthritis as measured by the World Health Organization Quality of Life Instrument, short form (WHOQOL-BREF): score distribu»38 WHOQOL-BREF-mittarin toistettavuus oli kaikilla ulottuvuuksilla hyväksyttävällä tasolla (seurantaväli 2 viikkoa). Intraclass correlation coefficient (ICC):

  • fyysinen ulottuvuus ICC 0.79
  • psyykkinen ulottuvuus ICC 0.86
  • sosiaaliset suhteet ICC 0.91
  • elinympäristö ICC 0.72

Espanjalaisilla dementiapotilailla (n = 27) tehdyssä seurantatutkimuksessa «Lucas-Carrasco R, Skevington SM, Gómez-Benito J ym. Using the WHOQOL-BREF in persons with dementia: a validation study. Alzheimer Dis Assoc Disord 2011;25:345-51 »25 mittarin toistettavuus oli hyväksyttävällä tasolla (uusintatestausväli 2 viikkoa, p<0.001). Intraclass correlation coefficient (ICC):

  • koko mittari ICC 0.71
  • fyysinen ulottuvuus ICC 0.70
  • psyykkinen ulottuvuus ICC 0.51
  • sosiaaliset suhteet ICC 0.59
  • elinympäristö ICC 0.61

Selkäydinvammapotilailla tehdyssä seurantatutkimuksessa «Lin MR, Hwang HF, Chen CY ym. Comparisons of the brief form of the World Health Organization Quality of Life and Short Form-36 for persons with spinal cord injuries. Am J Phys Med Rehabil 2007;86:104-»24 mittarin toistettavuuden todettiin olevan kaikilla ulottuvuuksilla hyvän saman mittajan tekemänä (n = 10) ja eri mittaajan tekemänä (n = 10) hyväksyttävällä tasolla lukuun ottamatta sosiaalista ulottuvuutta (uusintatestausväli 2 viikkoa). Intraclass correlation coefficient (ICC):

  • saman mittaajan tekemänä: yleinen terveys 0.84, fyysinen ulottuvuus 0.93, psyykkinen ulottuvuus 0.98, sosiaalinen ulottuvuus 0.84, ympäristöulottuvuus 0.89
  • eri mittaajien välinen: yleinen terveys 0.63, fyysinen ulottuvuus 0.88, psyykkinen ulottuvuus 0.95, sosiaalinen ulottuvuus 0.56, ympäristöulottuvuus 0.80

WHOQOL Groupin tekemässä mittarin kehittämistutkimuksessa toistettavuutta on arvioitu Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla, jota ei nykyisin pidetä pätevänä menetelmänä arvioida toistettavuutta. Näiden korrelaatiokertoimien perusteella toistettavuuden todettiin olevan hyvä WHOQOL-BREFin eri ulottuvuuksilla (uusintatestausväli 2–8 viikkoa, n=391) «Development of the World Health Organization WHOQOL-BREF quality of life assessment. The WHOQOL Group. Psychol Med 1998;28:551-8 »44.

Pearsonin korrelaatiokertoimet vaihtelivat eri kysymyksissä r=0.56–0.84

Osa-alueittain: fyysinen ulottuvuus r=0.66, psyykkinen ulottuvuus r=0.72, sosiaaliset suhteet r=0.76, elinympäristö r=0.87

Mittaajien välinen toistettavuus

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Sisäinen yhdenmukaisuus

Mittarin sisäisen yhtenevyyden on todettu olevan hyvä tai erinomainen muiden ulottuvuuksien kohdalla paitsi sosiaalisissa suhteissa se on tyydyttävä tai heikko «Development of the World Health Organization WHOQOL-BREF quality of life assessment. The WHOQOL Group. Psychol Med 1998;28:551-8 »44, «Skevington SM, Lotfy M, O'Connell KA ym. The World Health Organization's WHOQOL-BREF quality of life assessment: psychometric properties and results of the international field trial. A report from the»36, «Hanestad BR, Rustøen T, Knudsen O Jr ym. Psychometric properties of the WHOQOL-BREF questionnaire for the Norwegian general population. J Nurs Meas 2004;12:147-59 »15, «Skevington SM, McCrate FM. Expecting a good quality of life in health: assessing people with diverse diseases and conditions using the WHOQOL-BREF. Health Expect 2012;15:49-62 »37.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Muutosherkkyyden määrittämisessä käytetään nykyään area under curve (AUC) –menetelmää, jota pidetään myös luotettavimpana. Muutosherkkyyden määrittämisessä myös käytettyjä Effect size (ES)- ja Standardized response mean (SMR) -menetelmiä ei pidetä nykyisin yhtä luotettavina muutosherkkyyden osoittimina, koska menetelmät mittavat muutoksen määrän, mutta eivät sen validiteettia.

Uudessa-Seelannissa tehdyssä nivelreumapotilaita koskevassa tutkimuksessa WHOQOL-BREF-mittarin muutosherkkyys todettiin vaihtelevan välillä tyydyttävästä hyvään «Taylor WJ, Myers J, Simpson RT ym. Quality of life of people with rheumatoid arthritis as measured by the World Health Organization Quality of Life Instrument, short form (WHOQOL-BREF): score distribu»38 Pisteasteikko välillä 0–100, uusintamittausväli 2 viikkoa sairaalahoidon jälkeen. Kutakin ulottuvuutta on verrattu yleiseen elämänlaatu-arvioon.

  • fyysinen ulottuvuus: hyvä, pistemuutos keskimäärin (mean change): 18.2. Area under the curve (AUC), confidence interval (CI) 95 %: 0.78 (0.65–0.91). Effect size (ES):1.13;
  • psyykkinen ulottuvuus: kohtalainen, pistemuutos keskimäärin 9.1. AUC, (CI 95 %): 0.79 (0.67–0.91). ES: 0.55;
  • sosiaaliset suhteet: tyydyttävä: pistemuutos keskimäärin 5.6. AUC (CI 95 %): 0.69 (0.52–0.85). ES: 0.31;
  • elinympäristö: tyydyttävä: pistemuutos keskimäärin 5.4. AUC (CI 95 %): 0.68 (0.53–0.83). ES: 0.43;

Isossa-Britanniassa tehdyssä maksansiirtopotilaita koskevassa tutkimuksessa mittarin muutosherkkyys todettiin vaihtelevan kohtalaisesta hyvään fyysisen, psyykkisen ja elinympäristön ulottuvuuksissa ja olevan tyydyttävä sosiaalisten suhteiden ulottuvuuden alueella «O'Carroll RE, Smith K, Couston M ym. A comparison of the WHOQOL-100 and the WHOQOL-BREF in detecting change in quality of life following liver transplantation. Qual Life Res 2000;9:121-4 »31. Asteikko välillä 4–20, uusintamittaus 3 kk maksansiirtoleikkauksen jälkeen.

  • fyysinen ulottuvuus: hyvä. Lähtöpisteet 10.6 (SD 2.8), seurantapisteet 13.7 (SD 2.7), t-arvo 6.51, p=0.000. Standardised response means (SRM): 0.92, p=0.267
  • psyykkinen ulottuvuus: hyvä. Lähtöpisteet 12.5 (SD 2.6), seurantapisteet 14.9 (SD 2.6), t-arvo 6.46, p=0.000. SRM: 0.91, p=0.573
  • sosiaaliset suhteet: tyydyttävä. Lähtöpisteet 14.0 (SD 2.8), seurantapisteet 15.2 (SD 3.4), t-arvo 3.09, p=0.003. SRM: 0.43, p=0.008
  • elinympäristö: kohtalainen. Lähtöpisteet 14.2 (SD 2.3), seurantapisteet 15.9 (SD 2.3), t-arvo 5.21, p=0.000. SRM: 0.74, p=0.220

Iäkkäitä koskevassa taiwanilaisessa tutkimuksessa WHOQOL-BREFin muutosherkkyyden on todettu vaihtelevan hyvästä kohtalaiseen «Hwang HF, Liang WM, Chiu YN ym. Suitability of the WHOQOL-BREF for community-dwelling older people in Taiwan. Age Ageing 2003;32:593-600 »18: Asteikko välillä 4–20, seurantatutkimus (3kk) pistemuutos ryhmien kaatuneet vs. ei kaatuneet välillä.

  • yleinen elämänlaatu/terveydentila: kohtalainen. Pistemuutos keskimäärin: kaatuneet -1.25 (SD 2.83), ei kaatuneet -0.71 (SD 2.97). Effect size (ES) -0.56
  • fyysinen ulottuvuus: hyvä. Pistemuutos keskimäärin: kaatuneet -3.52 (SD 2.96), ei kaatuneet -3.36 (SD 2.49). ES -1,42
  • psyykkinen ulottuvuus: hyvä. Pistemuutos keskimäärin: kaatuneet -2.25 (SD 2.26), ei kaatuneet -1.22 (SD 2.81). ES -0,80
  • sosiaaliset suhteet: kohtalainen. Pistemuutos keskimäärin: kaatuneet -1.41 (SD 2.61), ei kaatuneet -0.25 (SD 3.06). ES -0.46
  • elinympäristö: kohtalainen. Pistemuutos keskimäärin: kaatuneet -1.70 (SD 1.93), ei kaatuneet -1.95 (SD 2.38). ES -0,71

Australialaisessa lonkka- ja polvileikkauspotilaiden tutkimuksessa mittarin muutosherkkyys vaihteli tyydyttävästä hyvään fyysisen, psyykkisen ja elinympäristön ulottuvuuksien alueilla «Ackerman IN, Graves SE, Bennell KL ym. Evaluating quality of life in hip and knee replacement: Psychometric properties of the World Health Organization Quality of Life short version instrument. Arthri»1. Asteikko 0–100, kysely lähtötilanteessa ja 3 kk leikkauksen jälkeen.

  • fyysinen ulottuvuus: hyvä. Pistemuutos keskimäärin 17.7 (SD 18.3), effect size (ES): 0.98
  • psyykkinen ulottuvuus; tyydyttävä. Pistemuutos keskimäärin 6.5 (SD 14.5), ES: 0.42
  • elinympäristö: tyydyttävä. Pistemuutos keskimäärin 5.8 (SD 13.3), ES: 0.43

Selkäydinvammapotilaita koskevassa taiwanilaisessa tutkimuksessa WHOQOL-BREF-mittarin muutosherkkyyden todettiin vaihtelevan hyvästä kohtalaiseen «Lin MR, Hwang HF, Chen CY ym. Comparisons of the brief form of the World Health Organization Quality of Life and Short Form-36 for persons with spinal cord injuries. Am J Phys Med Rehabil 2007;86:104-»24. Asteikko 0–100, vertailu ennen vammautumista ollut elämänlaatu vs. nykytilanne työssä olevien ja ilman työtä olevien välillä n=30.

  • yleinen elämänlaatu ja terveydentila: hyvä. Keskimääräinen pistemuutos: työssä olevat 26.9 (SD 23.9), työttömät 6.3 (SD 20.4). Effect size (ES): 1.01
  • fyysinen ulottuvuus: hyvä. Pistemuutos keskimäärin: työssä olevat 36.5 (SD 19.9), työttömät 0.0 (SD 20.0). ES:1.83
  • psyykkinen ulottuvuus: kohtalainen. Pistemuutos keskimäärin: työssä olevat 16.2 (SD 20.6), työttömät 0.4 (SD 20.3). ES: 0.78
  • sosiaaliset suhteet: hyvä. Pistemuutos keskimäärin: työssä olevat 9.6 (SD 26.0), työttömät 15.2 (SD 21.4). ES 1.16
  • elinympäristö: kohtalainen. Pistemuutos keskimäärin: työssä olevat 3.8 (SD 18.4), työttömät 6.3.(SD 12.9). ES: 0.78

Lattia- ja kattoefekti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Pienin havaittava muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Pienin merkittävä muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käyttökelpoisuus

WHOQOL-BREF-mittari on käännetty yli 20 kielelle ja on kansainvälisesti tunnettu ja paljon käytetty erilaisissa tutkimuksissa. Mittari on kehitetty monikulttuurisessa yhteistyössä soveltuvaksi kansainväliseen käyttöön «Development of the World Health Organization WHOQOL-BREF quality of life assessment. The WHOQOL Group. Psychol Med 1998;28:551-8 »44. Mittari on käyttökelpoinen kaikille väestöryhmille tiettyjä erityisryhmiä lukuun ottamatta esim. muistihäiriöiset, joilla Mini Mental State Examination (MMSE) –testin pistemäärä on 15 pistettä tai alle «Vaarama M, Ylönen L. Kotihoidon laatu ja tuloksellisuus Espoossa. Asiakkaiden näkökulma. Espoon vanhuspalvelujen tuloksellisuus-projekti. Osa- raportti I. 2006. Espoon kaupunki. Sosiaali- ja terveysto»42. 

Mittaria on käytetty useissa väestötutkimuksissa sekä eri potilasryhmien kohdalla (selkäydinvamma, HIV, maksansiirtopotilaat, krooninen väsymyssyndrooma, dementia, diabetes sekä psykiatriset sairaudet kuten skitsofrenia, masennus, psykoosi). Lisäksi mittari on ollut käytössä erilaisissa poikkeustilanteissa kuten luonnonkatastrofien vaikutukset. (Skevington ym. 2012.)

Mittarista on olemassa suomalaiset viitearvot, jotka helpottavat tulosten tulkintaa. (Viitearvot löytyvät TOIMIA-tietokannasta WHOQOL-BREF-mittarin sivulta kohdasta Mittarin lomake ja ohje).

Tutkimusartikkeleiden tietoja käytettävyydestä:

Tutkimusten tiedot

WHOQOL Group (1998) «Development of the World Health Organization WHOQOL-BREF quality of life assessment. The WHOQOL Group. Psychol Med 1998;28:551-8 »44: Tutkimusartikkeli WHOQOL-BREF-mittarin kehittämisestä. Väestötutkimus yhteistyössä 15 WHO:n aluetoimiston kanssa, jossa kolme aineistoa I (n=4 802), II (n=3 882), III (n=2 369) liittyen WHOQOL-100-mittarin kehittämiseen. Tässä tutkimuksessa kolmesta aineistosta on poimittu vertailuun WHOQOL-BREF-mittarin osuudet (26 kysymystä) eli tutkimuksessa ei ollut WHOQOL-BREF-mittarin empiiristä testausta.

O`Carroll ym. (2000) «O'Carroll RE, Smith K, Couston M ym. A comparison of the WHOQOL-100 and the WHOQOL-BREF in detecting change in quality of life following liver transplantation. Qual Life Res 2000;9:121-4 »31: Vastaajina maksansiirtopotilaita (n=50) Isossa-Britanniassa, muutosherkkyyttä mitattiin WHOQOL-BREF-kyselyllä ennen leikkausta ja kolme kuukautta leikkauksen jälkeen.

Amir ym. (2002) «Amir M, Lewin-Epstein N, Becker G ym. Psychometric properties of the SF-12 (Hebrew version) in a primary care population in Israel. Med Care 2002;40:918-28 »3: Israelilaisia masennusdiagnoosin saaneita perusterveydenhuollon potilaita (n = 3631). Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia SF-12 (Hebrew version)-mittarin psykometrisia ominaisuuksia ja verrata mittaria seuraaviin muihin mittareihin: WHOQOL-BREF, Center for Epidemiological Studies – Depression scale (CES-D), kaksi osa-aluetta Hopkins Symptom Scale (SCL-90)-mittarista, Quality of Life Depression scale (QLDS) ja Composite International Diagnostic Interview (CIDI).

Hwang ym (2003) «Hwang HF, Liang WM, Chiu YN ym. Suitability of the WHOQOL-BREF for community-dwelling older people in Taiwan. Age Ageing 2003;32:593-600 »18: kotona asuvia yli 65-vuotiaita taiwanilaisia (n= 2 072, osallistumisprosentti 58 %); muutosherkkyyden määrityksessä otos (n =24) henkilöä, jotka olivat kaatuneet kolmen kuukauden aikana.

Hanestad ym. (2004) «Hanestad BR, Rustøen T, Knudsen O Jr ym. Psychometric properties of the WHOQOL-BREF questionnaire for the Norwegian general population. J Nurs Meas 2004;12:147-59 »15: väestötutkimus Norjassa (n=1 912), ikäryhmä 19–81 v, naisia 52 %; parisuhteessa 58 %, naimattomia 28 %, eronneita/erillään asuvia 7/1 %, leskiä 5 %; palkkatyössä 63 %, yrittäjiä 8 %, opiskelu/armeija 7 %, työttömiä 3 %, eläkkeellä (vanhuus/työkyvyttömyys) 23 %; koulutus: peruskoulu 19 %, keski-asteen koulutus 44 %, alempi korkeakoulututkinto 20 %, ylempi korkeakoulututkinto 17 %; pitkäaikaissairaus 27 %.

Skevington ym. (2004) «Skevington SM, Lotfy M, O'Connell KA ym. The World Health Organization's WHOQOL-BREF quality of life assessment: psychometric properties and results of the international field trial. A report from the»36: väestötutkimus (n=11 830) 23 maassa kaikilla mantereilla yhteistyössä WHO:n 24 aluetoimiston kanssa. Ikäryhmä 12–97 v (keskiarvo 45, SD 16), alle 0.3 % alle 16 v. Avioliitossa 60 %, yksineläjiä 25 %, naisia 53 % (vaihtelu 32–75 %).

Taylor ym.(2004) «Taylor WJ, Myers J, Simpson RT ym. Quality of life of people with rheumatoid arthritis as measured by the World Health Organization Quality of Life Instrument, short form (WHOQOL-BREF): score distribu»38: Nivelreumapotilaita (n=190, vastausprosentti 75 %) Uudessa-Seelannissa, postikysely kaikille ja muutosherkkyyden suhteen vaikeaa nivelreumaa poteville (n=72) kysely ennen sairaalahoitojaksoa, hoitoontulo- ja kotiutuspäivinä sekä kaksi viikkoa kotiutumisesta.

Ackerman ym.(2006) «Ackerman IN, Graves SE, Bennell KL ym. Evaluating quality of life in hip and knee replacement: Psychometric properties of the World Health Organization Quality of Life short version instrument. Arthri»1: Vastaajat australialaisia lonkka- ja polviproteesileikkauspotilaita (n=279), jotka täyttivät WHOQOL-BREF -kyselyn leikkaukseen tullessaan. Muutosherkkyyden määrityksessä otos n=74, kysely täytettiin kolme kuukautta leikkauksen jälkeen.

Eljedi ym (2006) «Eljedi A, Mikolajczyk RT, Kraemer A ym. Health-related quality of life in diabetic patients and controls without diabetes in refugee camps in the Gaza strip: a cross-sectional study. BMC Public Health»10: Pakolaisleirillä Gazassa olevien tyypin 1 ja 2 diabeetikoiden (n = 197) ja samalla leirillä olevien terveiden verrokkiryhmän (n = 197) elämänlaadun vertailu WHOQOL-BREF mittarin avulla.

Huusko ym. (2006) «Huusko T, Kautiainen H, Pitkälä K. WHOQOL-Bref ja 15D iäkkäiden omaishoitajien elämänlaadun tutkimuksessa. Teoksessa Huusko T, Strandberg T, Pitkälä K. (toim.). Voiko ikääntyneiden elämänlaatua mitata»21: Vanhustyön keskusliiton Omaishoidon tukeminen -interventiotutkimus v. 2004–2005. Otos 125 dementiaa sairastavan ikääntyneen puolisoa/omaishoitajaa. Kaikki naimisissa, keski-ikä 75 (SD 6.7), 65 % naisia. Korkeakoulun käyneitä 28 %, kansakoulu tai vähemmän 27 %. Toimeentulonsa hyväksi koki 30 %, heikoksi 2 %.  Terveytensä hyväksi tai melko hyväksi koki 81 %. Tutkittavista 10 %:lla ei kroonisia sairauksia tai lääkityksiä. Yleisimmät sairaudet verenpainetauti (48 %), koronaaritauti (26 %), sokeritauti (10 %) ja aivoverenkiertohäiriöt (9 %).

Lin ym. (2007) «Lin MR, Hwang HF, Chen CY ym. Comparisons of the brief form of the World Health Organization Quality of Life and Short Form-36 for persons with spinal cord injuries. Am J Phys Med Rehabil 2007;86:104-»24: Taiwanilaiset selkäydinvammapotilaat (n = 187 puhelinhaastattelu). Vastaajien ikä onnettomuushetkellä ka 42.9v, onnettomuudesta aikaa (ka) 7.4 vuotta. Vamman aste: 48 (25.7 %) ei täydellinen tetraplegia, 28 (15 %) täydellinen tetraplegia, 73 (39 %) ei-täydellinen paraplegia, 38 (20.3 %) täyd.paraplegia. Miehiä 151 (80.7 %), putoamis- tai moottoriajoneuvo-onnettomuustausta noin 90 %. Työttöminä haastatteluhetkellä101 (54 %).

Lucas-Carrasco ym. (2011) «Lucas-Carrasco R, Skevington SM, Gómez-Benito J ym. Using the WHOQOL-BREF in persons with dementia: a validation study. Alzheimer Dis Assoc Disord 2011;25:345-51 »25: Espanjalaisia lievää tai keskivaikeaa dementiaa (Mini-Mental State Examination (MMSE)-testin pisteet >10) sairastavat potilaat (n = 104) kuudesta dementiayksiköstä. Seurantatutkimukseen (2vko kuluttua)vastaajia n = 27. Käytössä seuraavat mittarit: WHOQOL-BREF, Dementia-specifi HRQOL-mittari (DEMQOL), depressiomittari GDS-15, vajaakuntoisuutta jokapäiväisissä toiminnoissa arvioiva BI-mittari.

Skevington ja McCrate (2011) «Skevington SM, McCrate FM. Expecting a good quality of life in health: assessing people with diverse diseases and conditions using the WHOQOL-BREF. Health Expect 2012;15:49-62 »37: Aineisto (n=4669) (Iso-Britannia) jaettuna 27 erityyppiseen ryhmään. Terveen väestön (n=1328) ryhmään kuuluivat terveydentilansa hyväksi ilmoittaneiden lisäksi sairaanhoitaja- ja yliopisto-opiskelijoita, hammashoidon asiakkaita ja vanhusten hoitajia. Muita ryhmiä olivat vangit (n=388), väsymysoireyhtymää sairastavat (n=123), plastiikkakirurgiset potilaat (n=694), psykiatriset potilaat (sis. myös lievä dementia n=80), hermoston rappeumasairaudet (n=45), liikuntaelinsairaudet, sis. myös reumaattiset tulehdussairaudet ja krooniset kipupotilaat(n=506), ihotautipotilaat (n=70), sydän- ja verisuonitaudit (n=59), endokrinologiset sairaudet, tässä diabetes (n=524), suolistosairaudet kuten Crohnin tauti (n=270) ja urogenitaaliset sairaudet, tässä PCO (n=87). Miehiä n=1446 ja naisia n=3006, ikäryhmä 16–105 v (k.a 44.5, SD 14.4), 58 % parisuhteessa, yksineläjiä 21 %, asumuserossa/eronneita 7 %, leskiä 6 %. 

Linkit

Mittarin tiedot koonnut

Ulla Korpilahti, Th, TtM ja mittarin käännöksen osalta Anna Takatupa, Sh, YAMK-opiskelija

Hyväksynyt: TOIMIA/Elämänlaatutyöryhmä: Anna-Mari Aalto, Seppo Koskinen, Minna-Liisa Luoma, Antti Malmivaara, Samuli Saarni, Päivi Sainio, Heli Valkeinen

Alkuperäinen lähde

Development of the World Health Organization WHOQOL-BREF quality of life assessment. The WHOQOL Group. Psychol Med 1998;28:551-8 «PMID: 9626712»PubMed.

Kirjallisuutta

  1. Ackerman IN, Graves SE, Bennell KL ym. Evaluating quality of life in hip and knee replacement: Psychometric properties of the World Health Organization Quality of Life short version instrument. Arthritis Rheum 2006;55:583-90 «PMID: 16874780»PubMed
  2. Akvardar Y, Akdede BB, Ozerdem A ym. Assessment of quality of life with the WHOQOL-BREF in a group of Turkish psychiatric patients compared with diabetic and healthy subjects. Psychiatry Clin Neurosci 2006;60:693-9 «PMID: 17109703»PubMed
  3. Amir M, Lewin-Epstein N, Becker G ym. Psychometric properties of the SF-12 (Hebrew version) in a primary care population in Israel. Med Care 2002;40:918-28 «PMID: 12395025»PubMed
  4. Asnani MR, Lipps GE, Reid ME. Utility of WHOQOL-BREF in measuring quality of life in sickle cell disease. Health Qual Life Outcomes 2009;7:75 «PMID: 19664266»PubMed
  5. Berlim MT, Pavanello DP, Caldieraro MA ym. Reliability and validity of the WHOQOL BREF in a sample of Brazilian outpatients with major depression. Qual Life Res 2005;14:561-4 «PMID: 15892446»PubMed
  6. Brissos S, Dias VV, Carita AI ym. Quality of life in bipolar type I disorder and schizophrenia in remission: clinical and neurocognitive correlates. Psychiatry Res 2008;160:55-62 «PMID: 18485488»PubMed
  7. Carter G, Lewin T, Rashid G ym. Computerised assessment of quality of life in oncology patients and carers. Psychooncology 2008;17:26-33 «PMID: 17328030»PubMed
  8. Chapin MH, Miller SM, Ferrin JM ym. Psychometric validation of a subjective well-being measure for people with spinal cord injuries. Disabil Rehabil 2004;26:1135-42 «PMID: 15371026»PubMed
  9. Dragomirecká E, Bartonová J, Eisemann M ym. Demographic and psychosocial correlates of quality of life in the elderly from a cross-cultural perspective. Clin Psychol Psychother 2008;15:193-204 «PMID: 19115440»PubMed
  10. Eljedi A, Mikolajczyk RT, Kraemer A ym. Health-related quality of life in diabetic patients and controls without diabetes in refugee camps in the Gaza strip: a cross-sectional study. BMC Public Health 2006;6:268 «PMID: 17074088»PubMed
  11. Engin B, Uguz F, Yilmaz E ym. The levels of depression, anxiety and quality of life in patients with chronic idiopathic urticaria. J Eur Acad Dermatol Venereol 2008;22:36-40 «PMID: 18181971»PubMed
  12. Fang CT, Hsiung PC, Yu CF ym. Validation of the World Health Organization quality of life instrument in patients with HIV infection. Qual Life Res 2002;11:753-62 «PMID: 12482159»PubMed
  13. Fellinger J, Holzinger D, Dobner U ym. Mental distress and quality of life in a deaf population. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2005;40:737-42 «PMID: 16143834»PubMed
  14. Franz M, Fritz M, Meyer T. Discriminant and convergent validity of a subjective quality-of-life instrument aimed at high content validity for schizophrenic persons. Qual Life Res 2013;22:1113-22 «PMID: 22723151»PubMed
  15. Hanestad BR, Rustøen T, Knudsen O Jr ym. Psychometric properties of the WHOQOL-BREF questionnaire for the Norwegian general population. J Nurs Meas 2004;12:147-59 «PMID: 16092712»PubMed
  16. Herrman H, Hawthorne G, Thomas R. Quality of life assessment in people living with psychosis. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2002;37:510-8 «PMID: 12395140»PubMed
  17. Hill MR, Noonan VK, Sakakibara BM ym. Quality of life instruments and definitions in individuals with spinal cord injury: a systematic review. Spinal Cord 2010;48:438-50 «PMID: 20029393»PubMed
  18. Hwang HF, Liang WM, Chiu YN ym. Suitability of the WHOQOL-BREF for community-dwelling older people in Taiwan. Age Ageing 2003;32:593-600 «PMID: 14599999»PubMed
  19. Hirayama MS, Gobbi S, Gobbi LT ym. Quality of life (QoL) in relation to disease severity in Brazilian Parkinson's patients as measured using the WHOQOL-BREF. Arch Gerontol Geriatr 2008;46:147-60 «PMID: 17512065»PubMed
  20. Hsiung PC, Fang CT, Chang YY ym. Comparison of WHOQOL-bREF and SF-36 in patients with HIV infection. Qual Life Res 2005;14:141-50 «PMID: 15789948»PubMed.
  21. Huusko T, Kautiainen H, Pitkälä K. WHOQOL-Bref ja 15D iäkkäiden omaishoitajien elämänlaadun tutkimuksessa. Teoksessa Huusko T, Strandberg T, Pitkälä K. (toim.). Voiko ikääntyneiden elämänlaatua mitata? Vanhustyön keskusliitto: Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 12, Gummerus Kirjapaino Oy. 2006, 76–90.
  22. Jang Y, Hsieh CL, Wang YH ym. A validity study of the WHOQOL-BREF assessment in persons with traumatic spinal cord injury. Arch Phys Med Rehabil 2004;85:1890-5 «PMID: 15520987»PubMed
  23. Lee LJ, Chen CH, Yao G ym. Quality of life in patients with hepatocellular carcinoma received surgical resection. J Surg Oncol 2007;95:34-9 «PMID: 17192864»PubMed
  24. Lin MR, Hwang HF, Chen CY ym. Comparisons of the brief form of the World Health Organization Quality of Life and Short Form-36 for persons with spinal cord injuries. Am J Phys Med Rehabil 2007;86:104-13 «PMID: 17075363»PubMed
  25. Lucas-Carrasco R, Skevington SM, Gómez-Benito J ym. Using the WHOQOL-BREF in persons with dementia: a validation study. Alzheimer Dis Assoc Disord 2011;25:345-51 «PMID: 21297426»PubMed
  26. Mas-Expósito L, Amador-Campos JA, Gómez-Benito J ym. The World Health Organization Quality of Life Scale Brief Version: a validation study in patients with schizophrenia. Qual Life Res 2011;20:1079-89 «PMID: 21290191»PubMed
  27. Muurinen S, Vaarama M, Haapaniemi H ym. Vanhainkotiasiakkaiden elämänlaatu, hoidon laatu ja hoidon kohdennustehokkuus. Tutkimuksia 2006:2. Care Keys –projekti/ Helsinki-tiimi. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto; 2006.
  28. Najafi M, Sheikhvatan M, Montazeri A ym. Reliability of World Health Organization's Quality of Life-BREF versus Short Form 36 Health Survey questionnaires for assessment of quality of life in patients with coronary artery disease. J Cardiovasc Med (Hagerstown) 2009;10:316-21 «PMID: 19430342»PubMed
  29. Naumann VJ, Byrne GJ. WHOQOL-BREF as a measure of quality of life in older patients with depression. Int Psychogeriatr 2004;16:159-73 «PMID: 15318762»PubMed
  30. Nurminen V. Elämänlaatu päihdeongelmaisen läheisellä. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma Kasvatustieteiden laitos; 2010. Jyväskylän yliopisto.
  31. O'Carroll RE, Smith K, Couston M ym. A comparison of the WHOQOL-100 and the WHOQOL-BREF in detecting change in quality of life following liver transplantation. Qual Life Res 2000;9:121-4 «PMID: 10981212»PubMed
  32. Palfreyman SJ, Tod AM, Brazier JE ym. A systematic review of health-related quality of life instruments used for people with venous ulcers: an assessment of their suitability and psychometric properties. J Clin Nurs 2010;19:2673-703 «PMID: 20846219»PubMed.
  33. Ay-Woan P, Sarah CP, Lyinn C ym. Quality of life in depression: predictive models. Qual Life Res 2006;15:39-48 «PMID: 16411029»PubMed
  34. Saxena S, Orley J, WHOQOL Group.. Quality of life assessment: The world health organization perspective. Eur Psychiatry 1997;12 Suppl 3:263s-6s «PMID: 19698578»PubMed.
  35. Schmidt S, Mühlan H, Power M. The EUROHIS-QOL 8-item index: psychometric results of a cross-cultural field study. Eur J Public Health 2006;16:420-8 «PMID: 16141303»PubMed
  36. Skevington SM, Lotfy M, O'Connell KA ym. The World Health Organization's WHOQOL-BREF quality of life assessment: psychometric properties and results of the international field trial. A report from the WHOQOL group. Qual Life Res 2004;13:299-310 «PMID: 15085902»PubMed
  37. Skevington SM, McCrate FM. Expecting a good quality of life in health: assessing people with diverse diseases and conditions using the WHOQOL-BREF. Health Expect 2012;15:49-62 «PMID: 21281412»PubMed
  38. Taylor WJ, Myers J, Simpson RT ym. Quality of life of people with rheumatoid arthritis as measured by the World Health Organization Quality of Life Instrument, short form (WHOQOL-BREF): score distributions and psychometric properties. Arthritis Rheum 2004;51:350-7 «PMID: 15188318»PubMed
  39. Trompenaars FJ, Masthoff ED, Van Heck GL ym. Content validity, construct validity, and reliability of the WHOQOL-Bref in a population of Dutch adult psychiatric outpatients. Qual Life Res 2005;14:151-60 «PMID: 15789949»PubMed
  40. Vaarama M, Siljander E, Luoma M-L, Meriläinen S: Suomalaisten kokema elämänlaatu nuoruudesta vanhuuteen.Teoksessa: Vaarama M, Moisio P, Karvonen S. (toim). Suomalaisten hyvinvointi 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Yliopistopaino; 2010a. Helsinki. Ss. 126–149. «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085398»5
  41. Vaarama M, Luoma M-L, Siljander E, Meriläinen S: 80 vuotta täyttäneiden koettu elämänlaatu. Teoksessa: Vaarama M, Moisio P, Karvonen S. (toim). Suomalaisten hyvinvointi 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Yliopistopaino; 2010b. Helsinki. Ss. 150–166. «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085398»5
  42. Vaarama M, Ylönen L. Kotihoidon laatu ja tuloksellisuus Espoossa. Asiakkaiden näkökulma. Espoon vanhuspalvelujen tuloksellisuus-projekti. Osa- raportti I. 2006. Espoon kaupunki. Sosiaali- ja terveystoimen julkaisuja 3/2006. Espoon kaupunki ja STAKES; 2006.
  43. Wynia K, Middel B, De Ruiter H ym. Adding a subjective dimension to an ICF-based disability measure for people with multiple sclerosis: development and use of a measure for perception of disabilities. Disabil Rehabil 2009;31:1008-17 «PMID: 19241198»PubMed
  44. Development of the World Health Organization WHOQOL-BREF quality of life assessment. The WHOQOL Group. Psychol Med 1998;28:551-8 «PMID: 9626712»PubMed
  45. World Health Organization (WHO).WHOQOL-BREF: Introduction, Administration, Scoring and Genetic version of the assessment. Field trial version. December 1996. Programme on Mental Health. «https://www.who.int/publications/i/item/WHOQOL-BREF»6
  46. World Health Organization (WHO). WHOQOL. User manual. Programme of Mental Health. Division of Mental Health and Prevention of Substance Abuse. 1998. «https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/77932/WHO_HIS_HSI_Rev.2012.03_eng.pdf?sequence=1»7
  47. Ozakbas S, Akdede BB, Kösehasanogullari G ym. Difference between generic and multiple sclerosis-specific quality of life instruments regarding the assessment of treatment efficacy. J Neurol Sci 2007;256:30-4 «PMID: 17379247»PubMed