10 metrin kävelytesti muistitoimintokellolla

Mittarin lomake ja ohje

• Mittauslomake «»1
• Suoritusohje «»2

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Lyhyen matkan kävelytestit on kehitetty liikkumiskyvyn arviointiin. Kävely edellyttää monien järjestelmien yhteistoimintaa, mm. lihasvoimaa, nivelten liikkuvuutta, koordinaatiota, proprioseptiikkaa, näköaistin toimintaa ja tasapainoa. Lyhyen matkan kävelytestejä on raportoitu eripituisille matkoille (yleisimmin 2,4–10 metriä) ja kävelyvauhdeille. Tässä esitelty testi pohjaa George Turnbullin 2001 «Turnbull G: Neurologisen fysioterapian luennot Satakunnan ammattikorkeakoulussa 9.2.2001. Julkaisematon.»39 koulutusmateriaalissa esiteltyyn testiin, joka on tarkoitettu neurologisille potilaille.

Kohderyhmä

• Lapset
• Nuoret
• Työikäiset
• Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

• Mittaus / testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Fyysinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Kävely- ja juoksutyylit [b770], Käveleminen [d450]

Mittarin ylläpitotaho

Ei ylläpitotahoa.

Käyttöoikeus

• Rajoittamaton

Maksullisuus

• Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

• Testaajan tulee perehtyä protokollaan. Suositellaan ammattilaisen kanssa käytävää demonstraatio-harjoitusta.

Tarvittavat välineet

• muistitoiminnolla varustettu kello
• tiedonkeruulomake
• esteetön 14 metriä pitkä käytävä, jonka keskelle on teipillä merkitty 10 metrin kävelymatkan alku- ja loppupiste

Aikatarve

< 5 minuuttia

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Viitearvot

Neurologisilla potilailla kävelyn arvioinnin tuloksia voidaan käyttää ilmoittamaan poikkeamaa normaalista. Normaalistandardeihin vertaaminen ei ilmaise kävelyn toiminnallista vajetta eikä pieniä muutoksia potilaan suorituskyvyssä «Krebbs D. Interpretation of standards in locomotion studies. Teoksessa, Graik RL, Oatis CA (toim.) Gait analysis: theory and applications. Mosby, 1995. »17. Vertailu normaaliin on mielekästä, jos tavoitteena on mitata, kuinka paljon tutkittavan kävelykyky poikkeaa normaalista. Sen sijaan normaalistandardien käyttö ei ole järkevää, jos hoidon tavoitteena on toiminnallinen kävely, joka ei tarkoita samaa kuin virheetön kävely. Tällöin paras vertailukohta on potilaan ennen hoitoa saavuttama tulos «Shumway-Cook A, Woollacott M. Motor control: theory and practi­cal applications. Baltimore: Williams & Wilkins, 1995.»35, «Krebbs D. Interpretation of standards in locomotion studies. Teoksessa, Graik RL, Oatis CA (toim.) Gait analysis: theory and applications. Mosby, 1995. »17

Yleisesti käytetty normaali kävelynopeus vaihtelee eri lähteiden mukaan 1,2 m/s - 1,46 m/s riippuen mm. iästä, sukupuolesta ja testattavan pituudesta sekä muista antropometrisistä tekijöistä. Kävelyn matkamuuttujat puolestaan vaihtelevat käytetyn kävelynopeuden mukaan. Näin ollen neurologisten potilaiden kävelyn testauksessa ns. normaaliarvoihin vertaaminen on vaikeaa ja ensisijaisesti on hyvä verrata tulosten muutosta eri testauskertojen välillä. Eri mittauskertojen tulosten vertailussa on huomioitava testattavan käyttämä kävelynopeus (eli kävelynopeuden huomattavat erot kahden eri kerran välillä aiheuttavat myös matkamuuttujien eroja). Tulosten vertaaminen eri diagnoosiryhmien tuloksiin on mahdollista.

Tulosten tulkinnasta (viitearvoista) enemmän suoritusohjeen kohdassa "tulosten tulkinta". Suoritusohje löytyy sivun ylälaidasta kohdasta "Mittarin lomake ja ohje" «»1.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Fyysisen toimintakyvyn / kuntoutuksen mittarit «Finch E, Brooks D, Stratford PW, Mayo NE. Physical Rehabilitation Outcome Measures. A guide to enhanced clinical decision making. Toronto: Canadian Physiotherapy Association. 2nd ed. 2002.»10

”Timed 25 foot walk” on mukana ”MS-EDGE task force” -suosituksessa 2012 käytettäväksi sekä akuutissa vaiheessa, laitos- ja avokuntoutuksessa että kuntoutuksessa.

Amerikan fysioterapiayhdistyksen neurologisen fysioterapian alajaosto suosittelee 10 metrin kävelytestiä käytettäväksi yleisesti eri potilasryhmillä kävelyä arvioitaessa.

MS-EDGE task force recommendations «https://www.neuropt.org/practice-resources/neurology-section-outcome-measures-recommendations/multiple-sclerosis»2

Mittarin käännös

Lyhyen matkan kävelytesteistä on useita erilaisia versioita (matkoja ja kävelynopeuksia). Tämä testi on suomennettu George Turnbullin (2001) «Turnbull G: Neurologisen fysioterapian luennot Satakunnan ammattikorkeakoulussa 9.2.2001. Julkaisematon.»39 koulutusmateriaalin pohjalta Jaana Paltamaan ja Esa Bärlundin toimesta 2001 «Paltamaa J, Bärlund E. Aika-matkamittaukset neurologisen potilaan kävelyn arvioinnissa. Fysioterapia 2001;48(8):29-33.  »26.

Mittarin tausta ja kuvaus

Kävely- ja liikkumiskyky erilaisissa, usein hankalissakin ympäristöissä on ihmisen itsenäisen selviytymisen edellytys. Lähes kaikissa neurologisissa sairauksissa kävely vaikeutuu ja usein fysioterapian keskeisenä päämääränä on auttaa potilasta saavuttamaan niin suuri liikkumisen itsenäisyys kuin mahdollista. Näin ollen kävelyn huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. Kliinisessä työssä perinteisen havainnoinnin ja videoinnin lisäksi kävelyä voidaan arvioida myös mittaamalla aika- ja matka muuttujia (esim. kävelynopeus, askelpituus, askeltiheys, askelleveys «Holden MK, Gill KM, Magliozzi MR ym. Clinical gait assessment in the neurologically impaired. Reliability and meaningfulness. Phys Ther 1984;64:35-40 »13, «Paltamaa J, Bärlund E. Aika-matkamittaukset neurologisen potilaan kävelyn arvioinnissa. Fysioterapia 2001;48(8):29-33.  »26, «Pearson OR, Busse ME, Deursen RWM ym. Quantification of walking mobility in neurological disorders: review. Q J Med 2004;97:463-475.»32. 5 - 10 metrin kävelyyn kuluvan ajan mittaamista pidetään erittäin käyttökelpoisena ja suositeltavana mittarina, koska se on yksinkertainen, luotettava, validi, herkkä ja olennaista mittaava «Finch E, Brooks D, Stratford PW, Mayo NE. Physical Rehabilitation Outcome Measures. A guide to enhanced clinical decision making. Toronto: Canadian Physiotherapy Association. 2nd ed. 2002.»10. Validiteettia osoittaa muun muassa kävelynopeuden yhteydet tasapainoon «Bohannon RW. Comfortable and maximum walking speed of adults aged 20-79 years: reference values and determinants. Age Ageing 1997;26:15-9 »5, toiminnallisiin liikuntakyvyn luokkii «Holden MK, Gill KM, Magliozzi MR ym. Clinical gait assessment in the neurologically impaired. Reliability and meaningfulness. Phys Ther 1984;64:35-40 »13 ja käytettyyn kävelyn apuvälineeseen 12, «  Wade DT, Wood VA, Heller A ym. Walking after stroke. Measurement and recovery over the first 3 months. Scand J Rehabil Med 1987;19:25-30 »42

Kävelyn analysoinnilla voidaan pyrkiä yhteen tai useampaan tavoitteeseen. Sillä voidaan

• määrittää, kuinka paljon tutkittavan kävelykyky eroaa normaalista (patologisen kävelyn tyypin ja tason arviointi);
• tunnistaa mekanismit, jotka aiheuttavat epänormaalin kävelyn;
• arvioida lopputulosta suhteessa alkutilanteeseen;
• arvioida terapian tai apuvälineiden käytön tuloksellisuutta;
• käyttää apuna lääketieteellistä diagnoosia varmistettaessa; ja
• motivoida kuntoutettavaa (ja fysioterapeuttia). «Paltamaa J, Bärlund E. Aika-matkamittaukset neurologisen potilaan kävelyn arvioinnissa. Fysioterapia 2001;48(8):29-33.  »26

Eräs kävelyn tärkeimmistä mitattavista muuttujista on kävelynopeus (m/s). Kävelynopeuden mittaaminen lyhyillä kävelymatkoilla on usein käytetty menetelmä kuvaamaan kävelyä ja muun muassa arvioimaan kaatumisriski «Wall JC, Scarbrough J. Use of a multimemory stopwatch to measure the temporal gait parameters. J Orthop Sports Phys Ther 1997;25:277-81 »43 , «Pearson OR, Busse ME, Deursen RWM ym. Quantification of walking mobility in neurological disorders: review. Q J Med 2004;97:463-475.»32.Kävelynopeuden saavuttaminen riippuu askelpituudesta ja askeltiheydestä, joten myös niitä on syytä arvioida. Niiden arviointiin kliinisessä käytössä soveltuva menetelmä on muistitoimintokellon käyttö. «Turnbull G: Neurologisen fysioterapian luennot Satakunnan ammattikorkeakoulussa 9.2.2001. Julkaisematon.»39, «Wall JC, Scarbrough J. Use of a multimemory stopwatch to measure the temporal gait parameters. J Orthop Sports Phys Ther 1997;25:277-81 »43

10 metrin kävelytesti on helppo tehdä kliinisessä työssä ja se sopii myös tutkimuskäyttöön. Tuloksista voidaan laskea erilaisia kävelyn aika-matka -muuttujia, joiden avulla voidaan mm. määrittää kävelyn poikkeavuuden tyyppiä ja määrää, arvioida kuntoutus- ja apuvälinetarvetta sekä seurata kuntoutuksen vaikuttavuutta. Kävelytesti soveltuu hyvin niille tutkittaville, jotka eivät tarvitse kävellessä ulkopuolisen henkilön tukea / avus­tusta. Tutkittavan tulee kyetä kävelemään sisätiloissa 14 metriä joko apuvälinein tai ilman sekä ymmärtämään ja noudattamaan sanallisia ohjeita.

10 metrin kävelytesti mittaa lyhyen matkan kävelykykyä. Siinä mitataan sekuntikellolla aika (sekunneissa), jonka tutkittava käyttää 10 metrin kävelyyn. Testi suoritetaan lentävällä lähdöllä siten, että tutkittava kävelee 14 metriä ja aika otetaan keskimmäiselle 10 metrille. Testi pitää sisällään siis vähintään 2 metrin kiihdytys- ja 2 metrin jarrutusmatkan. Testi tehdään kaksi kertaa omalla normaalilla vauhdilla ja kaksi kertaa maksimivauhdilla «Duncan PW, Sullivan KJ, Behrman AL ym. Protocol for the Locomotor Experience Applied Post-stroke (LEAPS) trial: a randomized controlled trial. BMC Neurol 2007;7:39 »9

Testissä suositellaan käytettäväksi muistitoimintokelloa, «Paltamaa J, Bärlund E. Aika-matkamittaukset neurologisen potilaan kävelyn arvioinnissa. Fysioterapia 2001;48(8):29-33.  »26 jolloin kävelynopeuden lisäksi saadaan mitattua kävelynopeuteen olennaisesti vaikuttavat tekijät (askelparin pituus ja askeltiheys), joita voidaan käyttää apuna arvioitaessa kävelymallin poikkeavuutta. Testin suoritusohjeet löytyvät sivun oikeasta reunasta kohdasta ”Mittarin lomake ja ohje” «»1.

Mittarin pätevyys

Mittarin toistettavuus

Yhteenveto

Parkinsonin tautia sairastavilla 10 metrin kävelytestillä on todettu olevan hyvä toistettavuus eri mittauskertojen välillä

Mittaajien välinen toistettavuus (inter-rater)

Parkinsonin tauti

Eri mittaajien välinen (inter-rater) toistettavuus (intraclass correlation coefficient, ICC) omalla, itse valitulla kävelynopeudella:

ICC=0.87 «Lim LI, van Wegen EE, de Goede CJ ym. Measuring gait and gait-related activities in Parkinson's patients own home environment: a reliability, responsiveness and feasibility study. Parkinsonism Relat D»21

Askeltiheyden eri mittauskertojen välinen toistettavuus (intraclass correlation coefficient, ICC) omalla, itse valitulla kävelynopeudella:

ICC= 0.80 «Lim LI, van Wegen EE, de Goede CJ ym. Measuring gait and gait-related activities in Parkinson's patients own home environment: a reliability, responsiveness and feasibility study. Parkinsonism Relat D»21

Yhteenveto

Parkinsonin tautia sairastavilla 10 metrin kävelytestillä on todettu hyvä toistettavuus eri mittaajien välillä.

Mittarin muutosherkkyys

Parkinsonin tauti

Parkinsonin tautia sairastavilla on saatu suuntaa antavia tuloksia toteutetuista 10 metrin kävelytestin pienimmästä havaittavasta muutoksesta kävelynopeudessa ja askeltiheydessä riippuen tehdystä testistä (oma vai max. nopeus) ja alkutilanteen kävelynopeudesta. Kävelynopeuden pienin havaittava muutos omalla vauhdilla vaihteli 0.09 - 0.22 m/s välillä ja maksimi kävelynopeudella 0.13 - 0.25 m/s välillä. Askeltiheyden pienin havaittava muutos oli 15 askelta/min omalla vauhdilla ja 17 askelta/min maksimivauhdilla.

Mittarin käyttökelpoisuus

Kävelyn tutkimiseen voidaan käyttää erilaisia liikeanalyysilaitteita tai elektronisia kävelymattoja, mutta niiden soveltuvuus käytännön kliinisen työhön on huono erityisesti niiden kalliin hankintahinnan takia. Ne ovat hyvä lisä erikoissairaanhoidossa ja kuntoutuslaitoksissa tehtyihin kävelyanalyyseihin. Sen sijaan useimpiin paikkoihin 10 metrin kävelytesti soveltuu parhaiten. Rajoituksena saattaa olla tilavaatimus (14 metrin avoin käytävä), mutta muuten testin käyttökelpoisuus on erittäin hyvä.

10 metrin kävelytestiä pidetään psykometrisiltä ominaisuuksiltaan riittävänä ja kliinisesti käyttökelpoisena MS-tautia sairastavilla. «Tyson S, Connell L. The psychometric properties and clinical utility of measures of walking and mobility in neurological conditions: a systematic review. Clin Rehabil 2009;23:1018-33 »40, «Kieseier BC, Pozzilli C. Assessing walking disability in multiple sclerosis. Mult Scler 2012;18:914-24 . »15, «Bethoux F, Bennett S. Evaluating walking in patients with multiple sclerosis: which assessment tools are useful in clinical practice? Int J MS Care 2011;13:4-14 . »210 metrin kävelytestiä käytetään tällä hetkellä laajasti, mutta hyvin usein mitataan pelkkää kävelynopeutta. Kävelymalliin liittyviä tekijöitä (askelparin pituus ja askeltiheys) suositellaan mitattavaksi testin yhteydessä. Niiden mittaaminen ei juurikaan lisää testin tekemiseen vaadittavaa aikaa eikä kustannuksia, mutta antaa tärkeää lisäinformaatiota.

10 metrin kävelytesti muistitoimintokellolla on nopea tehdä eikä edellytä kalliita laitehankintoja. Tulosten tulkintaan on hyvin saatavissa viitearvoja ja testin validiteetista ja reliabiliteetista on tutkimustuloksia eri diagnoosiryhmillä. Tulosten tulkinnassa voidaan käyttää myös muilla menetelmillä saatuja viitearvoja.

Koska 10 metrin kävelytestin toteutustapa (2 metrin kiihdytys ennen ajanoton alkamista ja paikaltaan lähtö) vaikuttaa merkitsevästi kävelynopeuteen «Gijbels D, Dalgas U, Romberg A ym. Which walking capacity tests to use in multiple sclerosis? A multicentre study providing the basis for a core set. Mult Scler 2012;18:364-71 »11, on tärkeä noudattaa vakioitua suoritusohjetta. 

Tutkimusten tiedot

Brusse ym. 2005 (USA) «Brusse KJ, Zimdars S, Zalewski KR ym. Testing functional performance in people with Parkinson disease. Phys Ther 2005;85:134-41 »6 - 25 Parkinsonin tautia sairastavaa, 11 naista ja 14 miestä, keski-ikä 76 ± 7 vuotta (61-86 vuotta) - Hoehn & Yahr 1 - 4 (keskimäärin 2) - mittareina Begin tasapainotesti, eteenpäin kurkotuksen testi, taaksepäin kurkotuksen testi, Timed Up & Go (TUG) –testi ja kävelynopeus

Bryant ym. 2015 (USA) «Bryant MS, Workman CD, Jackson GR. Multidirectional walk test in individuals with Parkinson's disease: a validity study. Int J Rehabil Res 2015;38:88-91 »7 - 13 Parkinsonin tautia sairastavaa miestä, keski-ikä 65.5±7.0 vuotta - Hohen & Yahr mediaani 2.5, diagnoosista aikaa keskimäärin 5.0±4.5 vuotta - GAITRite kävelytesti (eteenpäin, taaksepäin ja sivuttain keskiarvo oikealle ja vasemmalle kävelyssä) - sen jälkeen lyhyen matkan kävelytesti (5 m) jokaiseen neljään suuntaan (nopeus sekuntikellolla mitattuna ja askelten lukumäärä laskettuna) - oma, itse valittu kävelynopeus; kaksi mittauskertaa; kummallakin kerralla joka mittauksesta kaksi toistoa joista laskettiin keskiarvo

Combs ym. 2014 (USA) «Combs SA, Diehl MD, Filip J ym. Short-distance walking speed tests in people with Parkinson disease: reliability, responsiveness, and validity. Gait Posture 2014;39:784-8 »8 - 88 Parkinsonin tautia sairastavaa, 27 naista ja 61 miestä, keski-ikä 66.4±9.3 vuotta - Hoehn & Yahr 1 - 4 (mediaani 2), diagnoosista aikaa keskimäärin 66.2±52.6 kuukautta - testattu lääkityksen aikana - 10 metrin kävelytesti omalla ja maksiminopeudella, kolme peräkkäistä arviointia yhdellä vastaanottokäynnillä ON-vaiheessa - toissijaiset muuttujat: 6 minuutin kävelytesti, mini-BEST Test, kaatumisen pelko kysely (FoF) ja ABC-asteikko

Gijbels ym. 2012 «Gijbels D, Dalgas U, Romberg A ym. Which walking capacity tests to use in multiple sclerosis? A multicentre study providing the basis for a core set. Mult Scler 2012;18:364-71 »11: - 178 MS-tautia sairastavaa 11:sta kuntoutuskeskuksesta; miehiä 41 % ja naisia 59 %; keski-ikä 47±11 vuotta (vaihteluväli 21–70 vuotta); MS-taudista aiheutuva toimintahaitta (EDSS) 0–6.5 (keskiarvo 4.0 ± 1.8) - lievä toimintahaitta (EDSS ≤ 4.0) n=99 (56 %) ja kohtalainen toimintahaitta (EDSS 4.5–6.5) n=79 (44 %) 

Holden ym. 1984 «Holden MK, Gill KM, Magliozzi MR ym. Clinical gait assessment in the neurologically impaired. Reliability and meaningfulness. Phys Ther 1984;64:35-40 »13: - 24 MS-tautia sairastavaa; miehiä 33 % ja naisia 67 %; keski-ikä 39±9.8 vuotta (vaihteluväli 21–60 vuotta) - kaksi kävelytestiä 15 minuutin välein

Hoskovcova ym. 2015 (Tsekki) 14- 45 Parkinsonin tautia sairastavaa, 11 naista ja 34 miestä, keski-ikä 67.2±7.4 vuotta (49–81 vuotta) - Hoehn & Yahr 2 - 3 (keskiarvo 2.6), diagnoosista aikaa keskimäärin 10.2±3.4 vuotta (6–20 vuotta) - 22 tervettä kontrollia, 9 naista ja 13 miestä, keski-ikä 65.5±8.4 vuotta (48–80 vuotta) - Itsenäisesti ilman apuvälineitä käveleviä henkilöitä (sekä ON- että OFF-vaiheessa), joilla ei ole ollut kaatumisia - Testattu tasapainoa (huojunta Balance Master) ja kävelyä (askelsensorit, TUG, omalla vauhdilla tehty kävelytesti) - 6 kk seuranta-aika; kaatumispäiväkirja - > kaatuneet (60% Parkinsonin tautia sairastavista ja 18% terveistä) ja ei kaatuneet

Kileff & Asburn 2005 «Kileff J, Ashburn A. A pilot study of the effect of aerobic exercise on people with moderate disability multiple sclerosis. Clin Rehabil 2005;19:165-9 »19: - 8 tukittavaa; kaikki naisia; keskimääräinen ikä 45 vuotta (vaihteluväli 33–61 vuotta); kohtalainen MS-taudista aiheutuva toimintahaitta (EDSS 4–6)

Kokko ym. 1997 (Suomi) «Kokko SM, Paltamaa J, Ahola E ym. The assessment of functional ability in patients with Parkinson's disease: the PLM-test and three clinical tests. Physiother Res Int 1997;2:29-45 »16 - 40 Parkinsonin tautia sairastavaa, 13 naista ja 27 miestä, keski-ikä 67 vuotta (35–84 vuotta) - diagnoosista aikaa keskimäärin 5.5 vuotta (2–19 vuotta) - mittareina Posturo-Locomotor-Manual (PLM) –testi, Bergin tasapainotesti, 10 metrin kävelytesti ja Box&Block-testi sekä FSQ-kysely - testien ja viimeisen lääkkeenoton väli keskimäärin 2,5 tuntia

Lang ym. 2016 (USA) «Lang JT, Kassan TO, Devaney LL ym. Test-Retest Reliability and Minimal Detectable Change for the 10-Meter Walk Test in Older Adults With Parkinson's disease. J Geriatr Phys Ther 2016;39:165-70 »20 - 35 Parkinsonin tautia sairastavaa, 15 naista ja 24 miestä, keski-ikä 72±8 vuotta (56–88 vuotta) - Hoehn & Yahr 1 - 4, diagnoosista aikaa keskimäärin 7±7 vuotta (1–31 vuotta) - mittauskertojen välinen toistettavuus (ICC ja Bland-Altman) ja Pienin havaittava muutos (Minimal Detectable Changes, MDC) - 2 arviointikertaa keskimäärin 9 päivän (5-19 päivän) välillä; kaksi arvioitsijaa, joista kumpikin toisti mittaukset 90 sekunnin levon jälkeen - Kävelynopeus 10 metrin kävelytestissä omalla ja maksiminopeudella sekuntikellolla mitattuna, askeltiheys visuaalisesti arvioituna

Lim ym. 2005 (Hollanti) «Lim LI, van Wegen EE, de Goede CJ ym. Measuring gait and gait-related activities in Parkinson's patients own home environment: a reliability, responsiveness and feasibility study. Parkinsonism Relat D»21- 26 Parkinsonin tautia sairastavaa, 11 naista ja 15 miestä, keski-ikä 62.5±8.2 vuotta (44–80 vuotta) - Hoehn & Yahr 1 - 3, diagnoosista aikaa keskimäärin 6.5± 4.2 vuotta (1–20 vuotta) - mittareina kävelytesti sekä Bergin tasapainotesti, UPDRS (Unified Parkinson's Disease Rating Scale), Timed Up&Go (TUG) testi ja eteenpäin kurkotuksen testi - kolme testaajaa, kaksi arviota peräkkäisinä kotikäyntikertoina suunnilleen samaan aikaan päivässä (± 1 tunti) on-vaiheessa

Nemanich ym. 2013 (USA) «Nemanich ST, Duncan RP, Dibble LE ym. Predictors of gait speeds and the relationship of gait speeds to falls in men and women with Parkinson disease. Parkinsons Dis 2013;2013:141720 »23 - 78 Parkinsonin tautia sairastavaa, 33 naista ja 45 miestä, keski-ikä 68.18± 9.35 vuotta (45–88 vuotta) - Hoehn & Yahr 0 - 5, diagnoosista aikaa keskimäärin 8.5± 4.88 vuotta (10–25 vuotta) - mittareina 10 metrin kävelytesti

Nilsagård ym. 2007 ja Nilsagård 2008 «Nilsagard Y, Lundholm C, Gunnarsson LG ym. Clinical relevance using timed walk tests and 'timed up and go' testing in persons with multiple sclerosis. Physiother Res Int 2007;12:105-14 »24, «Nilsagård Y. Walking ability, balance and accidental falls in persons with Multiple Sclerosis. Örebro Studies in Medicine, 2008. »25: - 43 kohtalaisen toimintahaitan (EDSS 3.0–6.0, mediaani 4.0) omaavaa MS-tautia sairastavaa henkilöä mitattiin kolme kertaa viikon välein; miehiä 13 ja naisia 30; keski-ikä 52±9 vuotta

Morris ym. 2002 «Morris ME, Cantwell C, Vowels L ym. Changes in gait and fatigue from morning to afternoon in people with multiple sclerosis. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2002;72:361-5 »22: - 14 MS-tautia sairastavaa henkilöä suoritti 4 normaalilla vauhdilla tehtyä kävelytestiä aamupäivällä ja uudestaan iltapäivällä (5 tuntia väliä) - lievästä kohtalaiseen vaihteleva toimintahaitta (EDSS keskiarvo 3.8); miehiä 6 ja naisia 8; ikä 23–65 vuotta

Paltamaa ym. 2005 ja Paltamaa 2008 «Paltamaa J, Sarasoja T, Leskinen E ym. Measuring deterioration in international classification of functioning domains of people with multiple sclerosis who are ambulatory. Phys Ther 2008;88:176-90 »27, «Paltamaa J, West H, Sarasoja T ym. Reliability of physical functioning measures in ambulatory subjects with MS. Physiother Res Int 2005;10:93-109 »28 (reliabiliteetti): - test-retest reliabiliteetti: 19 MS-tautia sairastavaa henkilöä, joilla kolme mittausta viikon välein; miehiä 10 ja naisia 9; keski-ikä 42.7±9.2 vuotta (vaihteluväli 24–58 vuotta); keskimääräinen taudin kesto diagnoosista 5.8±5.7 vuotta (1–19 vuotta) - inter-rater reliabiliteetti: 9 MS-tautia sairastavaa henkilöä, joille kaksi mittausta eri testaajien suorittamana viikon välein; miehiä 3 ja naisia 6; keski-ikä 48.9±8.8 vuotta (vaihteluväli 34–58 vuotta); keskimääräinen taudin kesto diagnoosista 9.3±8.3 vuotta (1–24 vuotta)

Paltamaa ym. 2008 ja Paltamaa 2008 (validiteetti ja muutosherkkyys) «Paltamaa J, Sarasoja T, Leskinen E ym. Measuring deterioration in international classification of functioning domains of people with multiple sclerosis who are ambulatory. Phys Ther 2008;88:176-90 »27, «Paltamaa J. Assessment of physical functioning in ambulatory persons with multiple sclerosis. Aspects of reliability, responsiveness, and clinical usefulness in the ICF framework. Helsinki: Kela. Sosi»29: - 120 MS-tautia sairastavaa; alku- ja loppumittausten väli 2 vuotta - miehiä 30 ja naisia 90; keski-ikä 45.0±10.8 vuotta (vaihteluväli 20­–71 vuotta); keskimääräinen taudin kesto ensioireesta 12.3±8.8 vuotta (1–39 vuotta) ja diagnoosista 7.1±6.2 vuotta (0–26 vuotta)

Parashos ym. 2015 (USA) «Parashos SA, Elm J, Boyd JT ym. Validation of an ambulatory capacity measure in Parkinson disease: a construct derived from the Unified Parkinson's Disease Rating Scale. J Parkinsons Dis 2015;5:67-73 »30 - 340 Parkinsonin tautia sairastavaa, naisia 46 %, keski-ikä 71.4±9.1 vuotta - Hoehn & Yahr 1 - 5 (keskiarvo 2.63±0.98), diagnoosista aikaa keskimäärin 10 vuotta - Kaatumisten määrän seuranta 4 viikon ajan -> kaatuneet vs ei-kaatuneet - Liikuntakykyyn liittyvät testit ON-vaiheessa 4 viikon kaatumisseurannan lopussa - Unified Parkinson’s Disease Rating Scalen osioiden 13, 14, 15, 29, 30 pohjalta tehty liikuntakyvyn skaala (Ambulatory Capacity Measure, ACM) verrattuna seuraaviin testeihin: ABC-asteikko, Freezing of Gait Questionnaire (FOG), 10 metrin kävelytesti, Timed Up-and Go (TUG), Bergin tasapainotesti, 5 kertaa istumasta seisomaan nousutesti

Paul. ym. 2013 (Australia) «Paul SS, Canning CG, Sherrington C ym. Three simple clinical tests to accurately predict falls in people with Parkinson's disease. Mov Disord 2013;28:655-62 »31 - 205 kotona asuvaa Parkinsonin tautia sairastavaa, naisia / miehiä [puuttuu], keski-ikä [puuttuu] - Hoehn & Yahr [puuttuu], diagnoosista aikaa [puuttuu] - Kaatumisia seurattiin puoli vuotta ennen testauksia. Kaikkiaan 125 henkilöä (59 %) raportoi kaatumisia seurannan aikana. - 10 metrin kävelytesti, kaatumiskyselyn kysymys ja kävelyn jähmettymiskyselyn kysymys

Schenkman ym. 1997 (USA) «Schenkman M, Cutson TM, Kuchibhatla M ym. Reliability of impairment and physical performance measures for persons with Parkinson's disease. Phys Ther 1997;77:19-27   »33 - 15 Parkinsonin tautia sairastavaa, 2 naista ja 13 miestä, keski-ikä 74.5± 5.7 vuotta (64–84 vuotta) - Hoehn & Yahr 2 (n=8) ja Hoehn & Yahr 3 (n=7), diagnoosista aikaa 1-20 vuotta - 10 metrin kävelytesti, 6 minuutin kävelytesti ja ruumiin/kehon toimintojen muuttujia - mittaukset kahtena peräkkäisenä päivänä ja viikkoa myöhemmin kahtena peräkkäisenä päivänä

Schwid ym. 1997 «Schwid SR, Goodman AD, Mattson DH ym. The measurement of ambulatory impairment in multiple sclerosis. Neurology 1997;49:1419-24 »34: - 237 kävelevää MS-tautia sairastavaa tutkittavaa; sairauden vaikeusaste vaihteli ilman oireita olevasta (EDSS 0) vaikeaan toimintahaitan omaaviin (EDSS 7.5)

Steffen ja Seney 2008 (USA) «Steffen T, Seney M. Test-retest reliability and minimal detectable change on balance and ambulation tests, the 36-item short-form health survey, and the unified Parkinson disease rating scale in peopl»36- 37 Parkinsonin tautia sairastavaa, 11 naista ja 26 miestä, keski-ikä 71± 12 vuotta - Hoehn & Yahr 1 - 4 (mediaani 2), diagnoosista aikaa 14± 6 vuotta - kaksi testiä viikon välein: ABC-asteikko, Bergin tasapainotesti, Timed Up and Go (TUG) –testi, 10 metrin kävelytesti ja 6 minuutin kävelytesti

Toosizadeh ym. 2015 (Saksa) «Toosizadeh N, Mohler J, Lei H ym. Motor Performance Assessment in Parkinson's Disease: Association between Objective In-Clinic, Objective In-Home, and Subjective/Semi-Objective Measures. PLoS One 2015»38- 15 Parkinsonin tautia sairastavaa, 7 naista ja 8 miestä, keski-ikä 71.2±6.3 vuotta - Hoehn & Yahr 0 - 5 (keskiarvo 2.9), diagnoosista aikaa keskimäärin 5.9±5.3 vuotta - 35 tervettä kontrollia, 9 naista ja 13 miestä, keski-ikä 71.9±3.8 vuotta - Itsenäisesti ilman apuvälineitä vähintään 20 metriä käveleviä henkilöitä - Testattu tasapainoa (huojunta) ja kävelyä (iTUG, omalla vauhdilla tehty kävelytesti) - kaatumishistoria viimeisen vuoden aikana -> kaatuneet (47 % Parkinsonin tautia sairastavista ja 26 % terveistä) ja ei kaatuneet

Vaney ym. 1996 «Vaney C, Blaurock H, Gattlen B ym. Assessing mobility in multiple sclerosis using the Rivermead Mobility Index and gait speed. Clin Rehabil 1996:10;216-226.»41: - 200 MS-tautia sairastavaa

Yang ym. 2014 (Kiina) «Yang Y, Wang Y, Zhou Y ym. Validity of the Functional Gait Assessment in patients with Parkinson disease: construct, concurrent, and predictive validity. Phys Ther 2014;94:392-400 »44 - 121 Parkinsonin tautia sairastavaa, 39 naista ja 82 miestä, keski-ikä 61.9±10.8 vuotta (41–81 vuotta) - Hoehn & Yahr 1 - 4, diagnoosista aikaa 0.5–39 vuotta (mediaani 3 vuotta) - mittareina Functional Gait Assessment (FGA), Bergin tasapainotesti, Timed Up and Go (TUG) –testi, ABC-asteikko, Unified Parkinson’s Disease Rating Scale (UPDRS) motorinen osio, Barthelin indeksi ja maksiminopeuden kävelytesti

Linkit

• Lisätietoja mittarista englanniksi Rehabilitation Measures -tietokannassa «https://www.sralab.org/rehabilitation-measures/10-meter-walk-test»3

Mittarin tiedot koonnut

10 m kävelytestin tiedot: Jaana Paltamaa, TtT, ft

MS-tautia koskevat tiedot: Jaana Paltamaa, TtT, ft

Parkinsonin tautia koskevat tiedot: Jaana Paltamaa, TtT, dosentti

Hyväksynyt: TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»4

Sidonnaisuudet: Jaana Paltamaa: ei sidonnaisuuksia.

Alkuperäiset lähteet

Holden MK, Gill KM, Magliozzi MR ym. Clinical gait assessment in the neurologically impaired. Reliability and meaningfulness. Phys Ther 1984;64:35-40 «PMID: 6691052»PubMed

Turnbull G: Neurologisen fysioterapian luennot Satakunnan ammattikorkeakoulussa 9.2.2001. Julkaisematon.

Paltamaa J, Bärlund E. Aika-matkamittaukset neurologisen potilaan kävelyn arvioinnissa. Fysioterapia 2001;48(8):29-33.