Työhönpaluuvalmius

Mittarin lomake ja ohje

• Kyselylomake «»1

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Työhönpaluuvalmius mittaa työstä poissa olevan henkilön valmiusvaihetta omaan työhönsä palaamisessa «Kivistö S. Sairauslomalta takaisin töihin. Siirtymävaiheen psykologinen sopimus. Lisensiaattitutkimus, Terveyspsykologian erikoispsykologikoulutus. Helsingin yliopisto 2001.»5. Lisäkysymyksillä kartoitetaan työhönpaluuta estäviä/haittaavia ja työhönpaluuta edistäviä tekijöitä (kolme avointa kohtaa kummassakin osiossa).

Kohderyhmä

• Työikäiset

Tiedonkeruumenetelmät

• Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Psyykkinen toimintakyky
• Sosiaalinen toimintakyky
• Työkyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Tunne-elämän toiminnot [b152], Vastikkeellinen työ, työhönpaluuvalmius [d8508], Lisäkysymyksiä ei ole mahdollista sillata ICF-luokitukseen.

Mittarin ylläpitotaho

Duodecim Medical Publications Ltd

Käyttöoikeus

• Rajoittamaton

Maksullisuus

• Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

• Mittarin käyttö edellyttää sosiaali- ja terveydenalan koulutuksen, mutta ei edellytä sosiaali- ja terveydenalan ammattilaiselta erillistä koulutusta.

Tarvittavat välineet

• Kyselylomake, saatavilla TOIMIA-tietokannassa ja Terveysportissa (maksullinen tietokanta)

Aikatarve

5 minuuttia

Raja-arvot

Ei ole määritelty raja-arvoja.

Viitearvot

Ei ole määritetty viitearvoja. Merkitystä on enemminkin valmiutta kuvaavan numeroarvon muutoksessa hoidon, kuntoutuksen ja työhönpaluun tukitoimien aikana, työhönpaluun eri vaiheissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Liira ym. Terveysportti. Työhön paluun tuki. Duodecim 2012.

Mittarin käännös

Mittari on julkaistu nykymuodossaan ainoastaan suomenkielisenä.

Mittarin tausta ja kuvaus

Arvioinnin kohteena oleva Työhönpaluuvalmius-mittari on kehitetty Suomessa kahdessa osassa: ensimmäinen kehitysvaihe liittyi ”Sairauslomalta takaisin töihin”-tutkimushankkeeseen «Kivistö S. Sairauslomalta takaisin töihin. Siirtymävaiheen psykologinen sopimus. Lisensiaattitutkimus, Terveyspsykologian erikoispsykologikoulutus. Helsingin yliopisto 2001.»5 ja toinen kehitysvaihe ”Terve mieli työssä” -hankkeeseen «Kivistö S. Työhönpaluuvalmiuden arviointi sairauspoissaoloissa. Työterveyslääkäri 2008;26(3):13–15.»6. Hieman ensimmäisen kehitysvaiheen jälkeen kanadalainen tutkimusryhmä oli alkanut kehittää omaa vastaavaa työhönpaluun valmiutta mittaavaa mittaria ”Readiness for Return-To-Work Scale”, jonka ensimmäiset tulokset ilmestyivät vuonna 2002 ja varsinainen mittari julkaistiin vuonna 2007 «Franche RL, Corbière M, Lee H ym. The Readiness for Return-To-Work (RRTW) scale: development and validation of a self-report staging scale in lost-time claimants with musculoskeletal disorders. J Occu»3.

Ensimmäinen kehitysvaihe

Kivistön (2001) «Kivistö S. Sairauslomalta takaisin töihin. Siirtymävaiheen psykologinen sopimus. Lisensiaattitutkimus, Terveyspsykologian erikoispsykologikoulutus. Helsingin yliopisto 2001.»5 tutkimuksessa tarkasteltiin työhönpaluuprosessia työntekijän näkökulmasta ja työhönpaluuta tapahtumasarjana. Lisäksi kartoitettiin työhönpalaajan ajatuksia ja ennakointeja työhön palaamisesta. Hankkeessa kehitetyt kysymykset esitettiin tutkittaville sairauspoissaolon alussa, työhönpaluuvaiheessa ja seurannan yhteydessä. Epävarmuus työkykyisyyden palautumisesta sairauslomalle lähtiessä ennusti heikentynyttä tilannetta muutamaa kuukautta myöhemmin työhönpaluun jälkeen.

Ensimmäisessä vaiheessa kehitetty Työhönpaluuvalmius-mittari perustuu terveyskäyttäytymisen “muutosmalli” -ajatteluun. Mittarin avulla saadaan tietoa siitä, missä valmiusvaiheessa työstä poissa oleva henkilö on työhön paluussaan. Vaiheet ovat esi-, harkinta-, valmistautumis-, toiminta- ja ylläpitovaihe. Työhönpaluuta tukevat interventiot voidaan sovittaa kuhunkin vaiheeseen siihen sopivalla tavalla:

• esivaihe: tarjotaan havainnollista tietoa
• harkintavaihe: autetaan hyötyjen ja haittojen tunnistamisessa
• valmistautumisvaihe: esitellään keinoja ja autetaan muutoskokemusten pohdinnassa
• toimintavaihe: annetaan tietoa ja apua muutoksen arviointiin
• ylläpitovaihe: vahvistetaan käytäntöjä ja autetaan takapakkien pohdinnassa; ylläpitovaihe päättyy kun optimaalinen suoriutuminen työssä on vakiintunut

Toinen kehitysvaihe

Kivistö (2008) «Kivistö S. Työhönpaluuvalmiuden arviointi sairauspoissaoloissa. Työterveyslääkäri 2008;26(3):13–15.»6 jatkoi Työhönpaluuvalmius-mittarin kehittämistä edelleen toisessa hankkeessa. Tässä hankkeessa mittarista muotoutui yhden kysymyksen sisältävä VAS-tyyppinen 0–10-asteikollinen Työhönpaluuvalmius-jana «Kivistö S. Työhönpaluuvalmiuden arviointi sairauspoissaoloissa. Työterveyslääkäri 2008;26(3):13–15.»6. Nykymuotoisen Työhönpaluuvalmius-mittarin esiaste, edellä mainittu ”Työhönpaluuvalmius-jana”, esiteltiin Sosiaali- ja terveysministeriön ja Työterveyslaitoksen (TTL) Masto-hankkeessa 2008 «Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Masto-hankkeen 2008–2011 loppuraportti. Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävän hankkeen toiminta ja ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön»9. Työhönpaluuvalmius-janaa täydennettiin myöhemmin TTL:n kehittämishankkeissa) työhönpaluuvalmiuteen vaikuttavia tekijöitä täydentävin kysymyksin kohdistuen työhönpaluuvalmiuden taustatekijöihin «Rossi H, Tuisku K, Joensuu M ym. Rohkaisevia kokemuksia masennuksen hoitosuosituksen jalkauttamisesta Järvenpäässä. Työterveyslääkäri 2010;4:95-99.»8. Näin Työhönpaluuvalmius-mittari sai lopullisen muotonsa.  

Valmis Työhönpaluuvalmius-mittari otettiin kliiniseen käyttöön HYKS Psykiatrian Työkyvyntutkimuspoliklinikan kehittämishankkeessa «Heikinheimo S, Tuisku K. Kuntoutustulokset ja työhön paluu psykiatrisen työkykyarvion jälkeen. Duodecim 2014;130(3):258–264.»4. Työhönpaluuvalmius-mittariin on viitattu nimellä Työhönpaluuvalmiuskartoitus psykiatrisen työkykyarvion käytäntöä kuvaavassa suosituksessa «Tuisku K, Vuokko A, Laukkala T, Mäntynen J, Melartin T. Psykiatrinen työ- ja toimintakykyarvio -miksi, milloin ja miten? Duodecim 2012;128:2251-9.»10.

Nykymuotoinen Työhönpaluuvalmius-mittari on julkaistu nimellä ”Työhön paluun valmius” Terveysportissa «Liira J, Juvonen-Posti P, Viikari-Juntura E ym. Työhön paluun tuki. Työterveyshuollon hyvät käytännöt. Terveysportti 2012.»7. Suomenkielisen Työhönpaluuvalmius-mittarin englanninkielinen versio on julkaistu nimellä ”Return-To-Work Readiness questionnaire, RTW-RQ” «Tuisku K, Joutsenniemi K, Rentto T ym. Resource-oriented assessment of work ability in psychiatry. Psychiatria Fennica 2015;46:125–146. »11.

Kanadalaisen tutkimusryhmän kehittämä vastaava mittari

Kanadalainen tutkimusryhmä «Franche RL, Corbière M, Lee H ym. The Readiness for Return-To-Work (RRTW) scale: development and validation of a self-report staging scale in lost-time claimants with musculoskeletal disorders. J Occu»3 selvitti Kivistön (2001) ensimmäisen kehitysvaiheen kanssa samoihin aikoihin työhönpaluun edellytyksiä omassa tutkimusprojektissaan ja kehitti oman työhönpaluun valmiutta mittaavan mittarin ”Readiness for Return-To-Work scale, RRTW”. RRTW kehitettiin käyttäytymisen muutoksen vaihemallin teoreettisesta viitekehyksestä. Tarkoituksena oli tunnistaa, milloin työntekijä on psyykkisesti sopivassa vaiheessa työhönpaluun järjestelyjen tekemiselle ja sen toteuttamiselle. Kyseinen mittari koostuu 22 väittämästä, joita arvioidaan asteikolla 0–10 (Visual Analogue Scale, VAS). Yksi RRTW-mittarin kysymys on käänteisenä sama kuin Kivistön (2008) «Kivistö S. Työhönpaluuvalmiuden arviointi sairauspoissaoloissa. Työterveyslääkäri 2008;26(3):13–15.»6 toisessa kehitysvaiheessa kehittämä Työhönpaluuvalmius-mittarin 0–10 asteikollinen VAS-jana.

Suomalaisen Työhönpaluuvalmius-mittarin käyttöohje

Asiakasta pyydetään täyttämään lomake ajankohtaisen kokemuksensa ja näkemyksensä mukaisesti. 

Mittarissa kysytään ensin työhönpaluuvalmiutta:

• Miltä tuntuu nyt? Miten valmis olet palaamaan työhön? Ympyröi sopivalta tuntuva numero asteikolla 0–10 (VAS-jana: 0 = ei lainkaan valmis, 10 = täysin valmis).

Sen jälkeen asiakasta pyydetään vastaamaan kahteen tarkentavaan kysymykseen, joiden perässä on tilaa mainita kolme eri asiaa:

• Mikä estää tai haittaa nyt eniten työhönpaluuta?
• Mikä auttaisi työhönpaluussa?

Kun mittari on täytetty, keskustellaan asiakkaan kanssa valmiuteen vaikuttavista tekijöistä. Voidaan myös kysyä mitä pitäisi tapahtua, jotta valmius lisääntyisi ja missä kohtaa työhönpaluu olisi mahdollinen. Lisäksi asiakkaalle kerrotaan, että suuri numeroarvo ei ole edellytys työhönpaluulle, ja että koettu valmius usein lisääntyy, kun edetään sopivin tukitoimin asteittain kohti työhönpaluuta.

Suomalaisen Työhönpaluuvalmius-mittarin pisteytysohje

Asteikolle ei ole annettu mitään raja- tai viitearvoja. Täten mittarin pisteitä voi verrata saman henkilön eri aikoina antamiin vastauksiin. Ohjeellisesti VAS-asteikon arvo alle 5 tarkoittaa, että työhönpaluuvalmiuden vahvistamiseen pitää panostaa kuntoutuksessa/työhönpaluun tukitoimissa vahvistaen tekijöitä, joiden kuntoutuja raportoi edistävän työhönpaluuta ja pyrkien ratkaisemaan hänen kokemiaan esteitä. Yksittäinen numeroarvo kertoo vain ajankohtaisesta subjektiivisesta valmiudesta, johon voi vaikuttaa monet asiat. Merkittävää on valmiutta kuvaavassa numeroarvossa tapahtuva muutos ja valmiuteen vaikuttavat tekijät.

Valmius palata töihin ei useinkaan etene tasaisesti, vaan saattaa tulla vaiheita, jolloin usko työhön paluun onnistumiseen heikkenee tilapäisesti. Tämän epäilyn työstäminen on tärkeä vaihe ja vahvistaa sellaisenaan työhön paluun onnistumisen mahdollisuuksia. Mittarin pisteiden huononeminen voi siis osoittaa, että joitakin työhönpaluuseen liittyviä asioita täytyisi käsitellä perusteellisemmin.

Mittarin pätevyys

Mittarin toistettavuus

Mittarin muutosherkkyys

Mittarin käyttökelpoisuus

Työhönpaluuvalmius on helppo ja nopea mittari arvioitaessa työstä poissa olevan asiakkaan omaa käsitystä työhönpaluun edellytyksistä tutkimushetkellä. Kysymykset ovat selkeitä ja aktivoivat myös asiakasta itseään miettimään, mitä tulisi tapahtua, jotta edellytykset työhön palaamiselle olisivat riittävän hyvät. Menetelmän käyttäminen antaa hyvän lähtökohdan työhön paluuseen liittyvien tekijöiden pohdintaan, jolloin asiakkaan motivaatiotekijät, ennakko-odotukset ja psykologiset esteet voidaan tuoda esiin. VAS-asteikolla (0-10) ilmaistu numeerinen valmiusaste vaikuttaisi antavan viitteitä myös työhönpaluuvalmiuden muuttumisesta sairauslomajakson tai työstä poissalon edetessä. Asteikolle ei ole annettu raja- tai viitearvoja. Täten mittarin pisteitä voi verrata vain saman henkilön eri aikoina antamiin vastauksiin. Vaikka toistaiseksi mittarista ei ole julkaistu validaatiotutkimusta, se on ollut käytössä sekä työterveyshuollossa että psykiatrisessa sairaanhoidossa ja todettu käyttökelpoiseksi. Työkykykoordinaattori -toimintamallien kautta mittari on jalkautettu myös työllistämispalveluihin.

Tutkimusten tiedot

Kivistön (2001) «Kivistö S. Sairauslomalta takaisin töihin. Siirtymävaiheen psykologinen sopimus. Lisensiaattitutkimus, Terveyspsykologian erikoispsykologikoulutus. Helsingin yliopisto 2001.»5 tutkimuksessa (N=106; 31 miestä, 75 naista, ikä keskiarvo 47,7 vuotta) suurimpina sairausryhminä olivat tuki- ja liikuntaelinongelmat, mieliala- ja stressioireilu ja vammojen seuraukset. Sairausloman pituuden mediaani oli 31 päivää. Tutkimus toteutettiin seitsemässä työterveyshuoltoyksikössä Etelä-Suomessa. Mittauskertoja oli kolme: sairauslomalle lähtiessä ja 3 kk työhönpaluusta sekä sairauslomalta palattua. Tutkimuksessa todettiin, että työhönpaluuprosessia edistävien toimintamallien kehittäminen työpaikoilla on ensisijaista. Työterveyshuoltopainotteisella sairaanhoidolla on merkittävä ja työntekijöiden myönteisenä kokema osuus työhönpaluuprosessiin liittyvien riskien ennaltaehkäisyssä ja lievittämisessä. Kaksi kolmasosaa vastaajista piti työterveyshuollon työhönpaluutukea tarpeellisena. Tämän pohjalta syntyi tarve kehittää työväline työterveyshuoltoja varten, jolla voisi arvioida työhönpalaajan arvioivia ja ennakoivia ajatuksia.

Kivistön (2008) «Kivistö S. Työhönpaluuvalmiuden arviointi sairauspoissaoloissa. Työterveyslääkäri 2008;26(3):13–15.»6 artikkelissa esitellään työhönpaluuvalmius -jana, joka on nykymuotoisen mittarin edeltäjä. Artikkelissa ei kerrota tarkemmin janan kehittämisen taustoista.

Edellä mainitut kaksi artikkelia kuvaavat suomalaisen nykymuotoisen Työhönpaluuvalmius-mittarin kehittämistä. Mittarista ei kuitenkaan ole julkaistu tieteellisiä validiteetti-, reliabiliteetti- eikä muutosherkkyystietoja. Taustateoria on sen sijaan hyvin tutkittu pohjautuen Kivistön (2001, 2008) «Kivistö S. Sairauslomalta takaisin töihin. Siirtymävaiheen psykologinen sopimus. Lisensiaattitutkimus, Terveyspsykologian erikoispsykologikoulutus. Helsingin yliopisto 2001.»5, «Kivistö S. Työhönpaluuvalmiuden arviointi sairauspoissaoloissa. Työterveyslääkäri 2008;26(3):13–15.»6 julkaisuihin sekä kanadalaisen vastaavan mittarin ”Readiness for Return-To-Work scale, RRTW” -mittarin kehittämiseen ja validointiin «Franche RL, Corbière M, Lee H ym. The Readiness for Return-To-Work (RRTW) scale: development and validation of a self-report staging scale in lost-time claimants with musculoskeletal disorders. J Occu»3, «Braathen TN, Brage S, Tellnes G ym. Psychometric properties of the readiness for return to work scale in inpatient occupational rehabilitation in Norway. J Occup Rehabil 2013;23:371-80 »1, «Braathen TN, Brage S, Tellnes G ym. A prospective study of the association between the readiness for return to work scale and future work participation in Norway. J Occup Rehabil 2014;24:650-7 »2

Hyödylliset linkit

• Vuokko A & Tuisku K. Uudet itsearviointimittarit työ- ja toimintakyvyn arvioon. Duodecim 2017;133:667‒74 «https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/7/duo13645»2
• Terveysportti (maksullinen lääkärien tietokanta, joka vaatii käyttäjätunnukset) «https://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/avaa?p_artikkeli=ttk00114»3

Mittarin tiedot koonnut

• Tanja Rentto, LL, työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
• Aki Vuokko, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri
• Katinka Tuisku, psykiatrian dosentti
• Sirkku Kivistö, PsL, terveyspsykologian erikoispsykologi

Hyväksynyt:

TOIMIAn työikäisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#tyoikaisten-toimintakyky»4

Sidonnaisuudet:

Ei sidonnaisuuksia

Alkuperäinen lähde

Liira J, Juvonen-Posti P, Viikari-Juntura E, Takala E-P, Honkonen T, Tuisku K, Martimo K-P ja Redemann B. Työhön paluun tuki. Työterveyshuollon hyvät käytännöt. Terveysportti 2012.