Työhönpaluun pystyvyydentunne

Mittarin lomake ja ohje

• Lomake «»1
• Mittarin tulkintaohjeet «»2

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Mittari mittaa pystyvyydentunnetta työhönpaluuta ajatellessa ja se myös ennustaa työhönpaluuta tulevan kolmen kuukauden aikana «Lagerveld SE, Blonk RWB, Brenninkmeijer V ym. Return to work among employees with mental health problems: Development and validation of a self-efficacy questionnaire. Work & Stress 2010;24(4):359-375.»2

Kohderyhmä

• Työikäiset

Tiedonkeruumenetelmät

• Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Psyykkinen toimintakyky
• Sosiaalinen toimintakyky
• Työkyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Motivaatio [b1301] Tarkkaavuuden kohdentaminen [d160] Ongelman ratkaiseminen [d175] Useiden tehtävien tekeminen [d220] Päivittäin toistuvien tehtävien ja toimien suorittaminen [d230] Oman toimintatason hallitseminen [d2303] Stressin ja muiden psyykkisten vaateiden käsitteleminen [d240] Vastikkeellinen työ [d850]

Mittarin ylläpitotaho

Suomenkieliselle versiolle Mielenterveystalon ammattilaisosio.

Käyttöoikeus

• Rajoittamaton

Maksullisuus

• Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

• Mittarin käyttö edellyttää terveydenhuollon koulutusta, mutta erillistä koulutusta terveydenhuollon ammattilainen ei tarvitse.

Tarvittavat välineet

• Kyselylomake «»1

Aikatarve

5 minuuttia

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Viitearvot

Viitearvoja ei ole toistaiseksi tutkimuksissa määritetty. Mittaria voi käyttää saman potilaan tilanteen seurannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Liira ym. Terveysportti. Työhön paluun tuki. Duodecim 2012.

Mittarin käännös

Työhönpaluun pystyvyydentunne on kaksoiskäännetty englanninkielisen version kautta suomeksi ja verrattu alkuperäiseen hollanninkieliseen versioon (HYKS Työkyvyntutkimuspoliklinikka ja Työterveyslaitos). Lupa käännökseen ja mittarin julkaisemiseen TOIMIAssa on saatu Suzanne Lagerveldiltä, mittarin alkuperäiseltä julkaisijalta ja kehittäjältä.

Mittarin tausta ja kuvaus

Työhönpaluun pystyvyydentunne -mittari on kehitetty v. 2010 Hollannissa Suzanne Lagerveldin työryhmässä. Mittari perustuu Banduran v. 1986 kuvaamaan pystyvyydentunteen (Self Efficacy) käsitteeseen, joka ennustaa hyvin toimintaan ryhtymistä ja sen jatkamista sinnikkäästi. Niitä tehtäviä, joiden suhteen on heikko pystyvyydentunne, pyritään välttämään. Pystyvyydentunteella ja omaan toipumiseen liittyvillä odotuksilla ja uskomuksilla on vaikutusta työhönpaluun käyttäytymiseen. Pystyvyydentunteen vahvistaminen on oleellinen osa toimintakyvyn kohentamiseen tähtäävää kuntoutusta.

Lagerveld työryhmineen pyrki mittaamaan tekijöitä, kuten ajatuksia ja asenteita, joilla on merkitystä erityisesti mielenterveyshäiriöstä kärsivän henkilön työhönpaluussa. Kyseiset ajatukset ja asenteet ovat ainakin osittain muokattavissa ja muilta osin on tarpeen yrittää sopeuttaa työympäristöä työhönpalaajan tarpeisiin. 

Työhönpaluun pystyvyydentunne on voimavaralähtöinen mittari sisältäen 11 väittämää, jotka mittaavat työhönpaluuseen liittyviä ajatuksia ja asenteita. Mittari ennustaa työhönpaluun toteutumista seuraavan kolmen kuukauden aikana. Mittarin painopiste on positiivisissa tekijöissä, jotka vahvistavat toimintakykyä, auttavat selviytymään työelämän ja sairauden asettamista haasteista ja ylläpitävät motivaatiota.

Suomalainen käännösversio

Alkuperäisen hollantilaisen mittarin skaala on 6-portainen (1–6 per kysymys). Suomalaisessa käännöksessä skaala on 7-portainen (0–6). Käännösversio on tehty HYKS Työkyvyntutkimuspoliklinikan ja Työterveyslaitoksen yhteistyössä Lagerveldin luvalla. Suomessa Työhönpaluun pystyvyydentunne -mittarin käyttöä on pilotoitu HYKS:n Psykiatrian työkyvyntutkimuspoliklinikan kehittämishankkeessa vuosina 2011–12.

Suomalaisen Työhönpaluun pystyvyydentunne -mittarin käyttöohje

Asiakasta pyydetään täyttämään lomake ajankohtaisen kokemuksensa mukaisesti.

Lomakkeen kaikkiin väittämiin asiakas vastaa peruskysymyksen pohjalta: ”Jos palaisin täysimääräisesti työhöni huomenna, olettaisin että…” Asiakasta pyydetään vastaamaan kuhunkin väittämään asteikolla 0–6 (0= olen täysin eri mieltä… 6= olen täysin samaa mieltä). 

Pisteytysohje

Kolme kysymystä (R) on laadittu käänteisesti, joten pisteet lasketaan näiden kysymysten kohdalla vastaavasti käänteisenä. Muista kohdista lasketaan pisteiksi suoraan tutkittavan merkitsemä numeroarvo, paitsi kursiivilla merkityissä kohdissa 2, 6 ja 9 lasketaan käänteispisteet, eli 0=6, 1=5, 2=4, 3=3, 4=2, 5=1 ja 6=0.

1.      Selviydyn vastoinkäymisistä

2R.    En suoriudu tehtävistäni tunteitteni takia

3.      Pystyn asettamaan omat rajat työssä

4.      Pystyn suoriutumaan työtehtävistäni

5.      Selviydyn tunteiden kannalta vaativista tilanteista

6R.    Minulla ei jää voimavaroja mihinkään muuhun

7.      Pystyn keskittymään riittävästi työhöni

8.      Tulen kestämään työpaineita

9R.    En pysty ratkaisemaan mahdollisia ongelmia työssäni

10.    Saan motivoitua itseäni riittävästi tehdäkseni työni

11.    Selviydyn työn fyysisistä vaatimuksista

Mittarin pätevyys

Mittarin toistettavuus

Mittarin muutosherkkyys

Mittarin käyttökelpoisuus

Työhönpaluun pystyvyydentunne -mittari sopii hyvin työhönpaluun suunnittelun yhdeksi työvälineeksi. Mittari ennustaa hyvin työhönpaluun onnistumista ja sen avulla voi tunnistaa tutkittavan voimavaroja työhönpaluuvaiheessa tarvittavien voimavarojen ja työhönpaluuta haittaavien pystyvyysolettamusten kartoittamiseksi. Mittaria voidaan käyttää myös seurannan välineenä työstä poissaolon yhteydessä työhönpaluun tukitoimien aikana.

Viitearvoja ei ole määritetty. Käytetyt kynnysarvot vaihtelevat eri tutkimuksissa ja mittarista on käytetty kahta eri asteikkoa, joten annetut arvot eivät ole yleistettävissä. Mittarin merkitys on enemminkin mittarin numeroarvojen muutoksessa tukitoimien aikana ja lähtötasolla niiden pystyvyydentunteen osatekijöiden tunnistamisessa, jotka kaipaavat eniten vahvistamista työhönpaluun onnistumiseksi huomioiden työn vaatimukset ja työolot.

Tutkimusten tiedot

Psykometriset tutkimustulokset perustuvat alkuperäiseen hollanninkieliseen 6-portaiseen asteikkoon (1‒6 tai 0‒5 asteikolla).

Lagerveld ym. (2010) tutkimuksessa «Lagerveld SE, Blonk RWB, Brenninkmeijer V ym. Return to work among employees with mental health problems: Development and validation of a self-efficacy questionnaire. Work & Stress 2010;24(4):359-375.»2 tutkittiin fyysisten tai psyykkisten vaivojen vuoksi työstä poissaolevia työntekijöitä. Koko aineistossa (N=2214) työstä poissaolon keskiarvo oli 18 viikkoa (SD 6,9). Aineisto koostui kolmesta eri otoksesta. Otoksessa I (N=1934) suurimmalla osalla oli tuki- ja liikuntaelinsairauksia (60 %) ja/tai työuupumusta (67 %). Muita työkyvyttömyyden syitä olivat: fyysiset vammat (14 %), sydänsairaudet (10 %) ja syöpä (8 %). Otos II (N=189) koostui työntekijöistä, jotka olivat poissa työstä tavallisten mielenterveyshäiriöiden takia. Otos III (N=91) koostui työterveyshuollon asiakkaista, joista lähes puolella (48 %) oli ahdistus- tai masennusoireita. Koko aineistossa (N=2214) pääasialliseksi työstä poissaolon syyksi raportoitiin fyysiset vaivat (39 %), fyysiset ja psyykkiset vaivat (23 %), muut syyt / ei vastausta (21 %) ja pääasialliseksi työstä poissaolon syyksi psyykkiset vaivat (17 %).

Volker ym. (2014) «Volker D, Zijlstra-Vlasveld MC, Brouwers EP ym. Return-to-Work Self-Efficacy and Actual Return to Work Among Long-Term Sick-Listed Employees. J Occup Rehabil 2015;25:423-31 »4: N=493, työstä poissaolo mistä tahansa syystä (fyysisiä oireita 58 %, pitkäaikaisia sairauksia 87 %, masennusoireita 34 %, paniikkioireita 5 %, ahdistuneisuusoireita 17 %); työstä poissaoloaika oli neljästä viikosta kahteen vuoteen. Tutkimuksessa käytettiin työhönpaluuta ennustavana kynnysarvona 4.5 pistettä (ka 3.6, asteikko 1–6).

Huijs ym. (2012) «Huijs JJ, Koppes LL, Taris TW ym. Differences in predictors of return to work among long-term sick-listed employees with different self-reported reasons for sick leave. J Occup Rehabil 2012;22:301-11 »1: N=682 työntekijöitä, joista 359:llä oli fyysisiä ongelmia, 159:llä oli psyykkisiä ongelmia ja lopuilla (N=164) molempia ongelmia. Tutkimuksessa seuranta-aika oli 2 vuotta (työstä poissaolon keskiarvo 19 viikkoa, SD 1.68). Asteikko oli 0‒5 (ka 3.2 pistettä).

Nieuwenhuijsen ym. (2013) «Nieuwenhuijsen K, Noordik E, van Dijk FJ ym. Return to work perceptions and actual return to work in workers with common mental disorders. J Occup Rehabil 2013;23:290-9 »3 tutkimuksessa (N=179) verrattiin työhönpaluun olettamuksen ja työhönpaluun pystyvyydentunne-mittarin (RTW-SE) ennustearvoa työhönpaluun kannalta. Tutkimus koostui työntekijöistä, jotka olivat työstä poissa (2‒8 viikkoa) tavallisten mielenterveyshäiriöiden takia. Asteikko oli 1‒6. 

Hyödylliset linkit

• Vuokko A & Tuisku K. Uudet itsearviointimittarit työ- ja toimintakyvyn arvioon. Duodecim 2017;133:667‒74. «https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/7/duo13645»2

Mittarin tiedot koonnut

• Tanja Rentto, LL, työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
• Aki Vuokko, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri
• Susanne Heikinheimo, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri
• Katinka Tuisku, psykiatrian dosentti

Hyväksynyt:

TOIMIAn työikäisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#tyoikaisten-toimintakyky»3

Sidonnaisuudet:

Ei sidonnaisuuksia

Alkuperäinen lähde

Lagerveld SE, Blonk RWB, Brenninkmeijer V ym. Return to work among employees with mental health problems: Development and validation of a self-efficacy questionnaire. Work & Stress 2010;24(4):359-375.