Miten stressi liittyy tyypin 2 diabetekseen?
Diabetes on ryhmä sairauksia, jotka ilmenevät korkeana veren glukoosi- eli sokeripitoisuutena. Verensokerin nousun syynä on haiman erittämän insuliinin tuotannon heikkeneminen tai loppuminen kokonaan tai insuliinin toimintahäiriö. Yli 90 prosenttia diabetestapauksista on tyypin 2 diabetesta, joka alkaa aikuisiässä. Tyypin 1 diabetes puolestaan alkaa tyypillisesti lapsuudessa tai nuoruudessa. Tyypin 2 diabetesta kutsutaan länsimaissa jo epidemiaksi. (American Diabetes Assocation 2010, Wild ym. 2004.)
Suomessa diabetesta sairastaa jo yli 500 000 suomalaista, ja se vie 15 % terveydenhuollon menoista (Diabetes Käypä hoito 2011).
Diabetekseen yhteydessä olevia tekijöitä
Diabeteksen on todettu olevan yhteydessä lukuisiin eri tekijöihin aina perintötekijöistä ja elämäntavoista somaattisiin ja psyykkisiin tekijöihin.
Masennus saattaa altistaa diabetekselle. Masennuksen ja diabeteksen välisen yhteyden taas arvellaan olevan kaksisuuntainen: Masennuksen on todettu lisäävän tyypin 2 diabetesriskiä noin 1,4–1,6-kertaiseksi ja vastaavasti diabeteksen on todettu lisäävän masennusriskiä noin 1,2-kertaiseksi (Knol ym. 2006, Mezuk ym. 2008).
Diabetes liittyy myös sydän- ja verisuonisairauksiin. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat samoin tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä ja päinvastoin. Näiden kytkösten vuoksi on ryhdytty selvittämään stressin merkitystä myös tyypin 2 diabeteksen mahdollisena itsenäisenä syytekijänä.
Eräänä mahdollisena diabeteksen syytekijänä on pidetty metabolisen oireyhtymän kehittymistä, jonka arvellaan välittyvän osin stressiin liittyvien HPA-akselin aktivaation, immunoaktivaation, sympaattis-adrenomedullaarisen järjestelmän aktivaation ja huonon terveyskäyttäytymisen, erityisesti vähäisen liikunnan ja painonnousun, kautta (Brotman ym. 2007).
Metabolinen oireyhtymä on tila, jossa henkilöllä on useita sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, kuten
- kohonnut verensokeri tai tyypin 2 diabetes
- vyötärölihavuus
- kohonnut verenpaine ja
- epäedulliset veren rasva-arvot.
Stressi ja työstressi diabeteksen selittäjinä
Kun stressiä ja diabetesta käsittelevät seurantatutkimukset koottiin yhteen, havaittiin, että erilaiset stressitekijät, kuten kuormittavat elämäntapahtumat, arkipäivän stressi, vähäinen sosiaalinen tuki tai ihmissuhdeongelmat, eivät olleet yhteydessä diabeteksen puhkeamiseen (Chida & Hamer 2008). Sen sijaan stressillä oli merkitystä diabetespotilaan hoitotasapainon kannalta. Stressiä kokeneiden potilaiden verensokeriarvot olivat seurannassa korkeammat kuin niillä, jotka eivät kokeneet stressiä. Stressi saattaa siis häiritä diabeteksen hoitoa tai siihen tarvittavia elämäntapamuutoksia.
Työstressistä ja tyypin 2 diabeteksesta löytyy vain yksittäisiä julkaisuja. Yleinen työstressi (Norberg ym. 2007) ja Karasekin mallin mukainen työstressi (ks. luku 5 Mikä aiheuttaa stressiä «Mikä aiheuttaa stressiä?»1) (Heraclides ym. 2009) ennustivat tyypin 2 diabetesta naisilla, kun taas miehillä ei vastaavaa yhteyttä havaittu (Kawakami ym. 1999). Ponnistelu–palkitsevuus-epätasapaino puolestaan ennusti diabeteksen puhkeamista miehillä, mutta ei naisilla (Kumari ym. 2004). Poikkileikkaustutkimuksissa on löytynyt yhteys työstressin ja korkean verensokerin välillä (Kawakami ym. 1999 & 2000). Näissä tutkimuksissa ei voitu osoittaa syy-seuraussuhteen suuntaa, koska korkeaan verensokeriin liittyvät oireet, esimerkiksi väsymys, voivat johtaa kokemukseen siitä, että työ tuntuu aiempaa stressaavammalta.
Stressin ja tyypin 2 diabeteksen välistä syy-yhteyttä ei siis toistaiseksi ole pystytty osoittamaan. On muistettava, että tutkimusnäyttöä on kertynyt vasta varsin vähän. Ei myöskään vielä tiedetä, voiko stressi laukaista diabeteksen puhkeamisen tai liittyykö se diabeteksen kehittymiseen elämäntapojen välityksellä.