Tulevien asioiden muistaminen vie eteenpäin
Muistia tarvitaan myös tulevaan suunnatessa, kun tulee hoitaa asioita huomenna ja ensi viikolla: hakea takki pesulasta tai kysyä työkaverilta kirjaa lainaksi, kun näemme hänet seuraavan kerran. Tulevaan suuntautuminen ja oman toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen vaatii useita muistitoimintoja. Säilömuistin tietoja ja taitoja tarvitaan, jotta ihmisellä voi olla tavoitteita ja jotta hän voi käyttää kokemuksiaan ja taitojaan päästä tavoitteisiinsa. Lisäksi työmuistia tarvitaan paitsi pitämään mielessä senhetkinen tehtävä, myös oman toiminnan ohjaamiseen.
Tulevien asioiden muistaminen eli prospektiivinen muisti on melko uusi muistitutkimuksen alue. Yleensä suunnitelmamme eivät mene mönkään sen vuoksi, että unohtaisimme asioita vaan aikataulut ja suunnitelmat muuttuvat. Toisinaan toki suunnitelmat menevät uusiksi, koska unohdimme, mitä aioimme tehdä tai mitä oli sovittu. Helpommin unohtuukin se, että aioimme sopia jonkin asian tai tapaamisen, kun taas tärkeän jo sovitun menon muistaminen onnistuu paremmin. On myös helpompi muistaa sellaiset asiat, jotka liittyvät tiettyihin tapahtumiin: muistamme tehdä tai sopia jonkin asian, kun tapaamme tietyn henkilön tai tulemme tiettyyn paikkaan.
Muistivihjeet
Muistettavaan asiaan liittyvät henkilöt ja tapahtumat voivat jo itsessään toimia tehokkaina muistivihjeinä silloin, kun asian muistaminen on ajankohtaista. Muistamista voi varmistaa ylimääräisillä muistivihjeillä. Jos on lähdössä tapaamaan ystävää ja haluaa muistaa ottaa mukaan syntymäpäivälahjan, se voi onnistua paremmin, jos on kuvitellut mielessään tapaavansa ystävän joulupukin kanssa. Lähtiessä mieleen tulee myös joulupukki, mikä auttaa muistamaan lahjan.
Jos päätät yrittää muistaa palata takaisin tähän kohtaa kirjaa siinä vaiheessa, kun myöhemmin kerrotaan muistivihjeistä (ks. «Muisti tarvitsee vihjeitä tueksi»1), saatat hyvinkin muistaa asian ja palaat takaisin. Sen sijaan jos pyydän sinua palaamaan tähän kohtaan tunnin kuluttua, on se paljon vaikeampaa. On vaikea muistaa tehdä asiat tietyllä kellonlyömällä, jos ei mikään tapahtuma, asia tai henkilö muistuta siitä.
Jos haluat muistaa jonkin tulevan asian, vaikka sopia jostain tietyn henkilön kanssa, keksi jokin hyvä muistivihje, joka liittää toisiinsa kyseisen henkilön ja muistettavan asian.
Jos asia pitää muistaa hoitaa tietyllä kellonlyömällä, on syytä ottaa avuksi jokin muistutuskeino, esimerkiksi kännykän hälytys.
Muisti ja tiedonkäsittely
Muistin avulla aikaisemmat kokemukset ja tämä hetki vievät meitä huomiseen. Tulevat tapahtumat riippuvat osin menneiden ja tämän päivän muistoista. Muistaminen on yhteydessä myös muuhun tiedonkäsittelyyn, kuten havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen, ajatteluun ja kieleen. Näin ollen muistivirheiden tai erityisen hyvän muistin syynä voi olla muitakin kuin suoranaisesti muistin toimintaan liittyviä tekijöitä. Esimerkiksi havaitsemiseen liittyvien ongelmien vuoksi tapahtumasta saatu tieto saattaa olla niin puutteellista, että tapahtumaan liittyviä muistoja ei ole syntynyt tai ne ovat kovasti vääristyneitä.
Tarkkaavaisuuteen liittyvät tekijät taas vaikuttavat siihen, mitä seikkoja olemme ylipäänsä huomanneet tapahtumasta ja mitä näin ollen on edes teoriassa mahdollista myöhemmin muistaa. Jo opituilla tiedoilla ja taidoilla on keskeinen merkitys uuden oppimisessa: Esimerkiksi kielitaito helpottaa kovasti uuden tiedon omaksumista. Erityisen vaikeaa ja työlästä on muistaa ja oppia täysin vieraita asioita, joista lukee vieraalla kielellä.