Muisti tarvitsee vihjeitä tueksi

Yksityiskohdat auttavat

Asiaan liittyvät yksityiskohdat luovat muistia helpottavia vihjeitä, kun taas pelkistettyä ja tiivistä asiaa on vaikeampi muistaa. On esimerkiksi helpompi muistaa, että Pekka matkusti kesälomalla Helsingistä Porvooseen, jos asiaa opetellessa annetaan lisätietoa: hän halusi Helsingistä pois, koska hänen asunnossaan oli niin kuuma tai Pekka meni Porvooseen, koska hänellä oli niin lyhyt loma, ettei hän ehtinyt matkustaa pidemmälle. Yksityiskohtien lisääminen muistettavaan asiaan luo muistivihjeitä, joiden avulla tietoa voidaan etsiä säilömuistista tehokkaammin. Lisätiedot auttavat myös hahmottamaan asioiden merkitystä: syitä, seurauksia ja kytkentöjä muihin asioihin.

Uusia asioita kertaillessa ja opiskellessa kannattaakin luoda monenlaisia muistivihjeitä helpottamaan asioiden muistamista myöhemmin. Esimerkiksi nimien muistamisessa yksi tehokas tapa on luoda jokin mielikuva, joka konkretisoi nimen ja toimii tehokkaana muistuttajana: Marja on allerginen marjoille, tai Suvi rakastaa kesä- eli suvilomia. Joskus henkilön nimi on helppo muistaa aikaisempiin tietoihin kytkemällä: tälläkin Tarjalla on punainen tukka kuten presidentti-Tarjallakin. Muistettavia asioita voi liittää toisiinsa myös vaikkapa jonkin tutun laulun avulla: tässä firmassa työskentelee Minttu sekä Ville.

Muistivihjeiden ei aina tarvitse liittyä asioiden merkityksiin. Ulkoinen samanlaisuuskin voi olla tehokas muistuttaja: muistan, että henkilön nimi on Kirsi, koska hän on pyöreä kuin kirsikka. Samankaltaisuus voi olla myös vaikka äänteellistä: tällä luokalla on Tiina ja Miina. Myös monissa sananlaskuissa asian mieleenpainumista ja muistamista helpotetaan äänteellisen samankaltaisuuden avulla, kuten alkusointuja käyttämällä: viina on viisasten juoma ja rohkea rokan syö.

Muistivihjeet tehostavat muistia

Oletko huomannut, että toisinaan myös tietty paikka tai henkilö voi palauttaa mieleemme kauan unohduksissa olleita asioita tai tapahtumia? Muistivihjeiden avulla monia vanhojakin tapahtumia pystytään joskus palauttamaan mieleen paremmin kuin viimeaikaisia tapahtumia, joista ei ole saatavilla muistivihjeitä. Eräässä tutkimuksessa henkilö kirjasi yli kuuden vuoden aikana ylös 2 000 tapahtumaa ja tapahtumiin liittyvät henkilöt, tapahtumapaikan, ajankohdan, arvioidun miellyttävyyden, tärkeyden, tapahtuman harvinaisuuden ja siihen liittyviä tunteita. Tulokset osoittivat, että muistivihjeet helpottivat muistamista: viisi vuotta sitten tapahtunut asia muistettiin paremmin, kun annettiin useampi muistivihje verrattuna viimevuotisiin asioihin, joista ei annettu kuin yksi vihje.

Tehokkaimmin muistot löytyvät, kun kerrotaan, mistä tapahtumasta on kyse: mitä esimerkiksi muistat viime juhannuksesta? Myös tapahtumapaikasta ja henkilöistä muistuttaminen on hyödyllistä: mitä tapahtui, kun olit viimeksi ulkomailla entä kun viimeksi tapasit sukulaisen? Sen sijaan tapahtuma-aikaan liittyvät muistivihjeet ovat lähes hyödyttömiä: mitä teit viime vuoden kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna?

Muisti- ja oppimistilanteen yhteiset piirteet

Muistiin tallentuu paljon muutakin kuin juuri ne asiat, mitä pyrimme oppimaan, ja tapahtumista jää mieleen monenlaisia seikkoja. Yksinkertaisissa sanalistojen oppimistehtävissäkin säilömuistiin tallentuu tilannetta edeltäviä ja seuraavia tekijöitä, listassa esiintyvien sanojen keskinäisiä yhteyksiä, sanojen herättämiä tunteita ja henkilön mielialaan ja tutkimustilaan liittyviä seikkoja. Nämä monenlaiset oppimistilanteeseen liittyvät tekijät kytkeytyvät opittaviin asioihin ja voivat siksi toimia tehokkaina muistivihjeinä muistamistilanteessa.

Mitä enemmän muistamistilanteessa on samoja tekijöitä kuin asian oppimistilanteessa, sitä enemmän tilanteessa on läsnä muistuttavia asioita. Muistuttavat asiat voivat olla paitsi oppimistilanteessa luotuja sana-, kuva- ja asiayhteyksiä, myös asiaan liittymättömiä tekijöitä. Esimerkiksi tietty luentopaikka voi tuoda mieleen taululle piirretyn kaavion ja muistuttaa siitä, mitä opettaja luennoilla kertoi. Mikäli asiat on opittu iloisella mielellä, niiden palauttaminen muistista onnistuu paremmin samassa iloisessa tunnetilassa verrattuna toiseen tunnetilaan, kuten surulliseen mieleen.