Poissaolojen hallinta
Tue työkykyä - käsikirja esimiestyöhön
1.1.2011
Huomioitavaa
Työpaikkakohtainen sairauspoissaolojen hallinta -malli
- Kenelle poissaolosta ilmoitetaan (esim. lähiesimies, henkilöstöassistentti)?
- Miten poissaolosta ilmoitetaan (esim. puhelimitse, sähköisesti, kirjallisesti)?
- Milloin poissaolosta kuuluu ilmoittaa (esim. ensimmäisen päivän aikana)?
- Mistä kuuluu toimittaa lääkärintodistus (esim. yli kolme päivää kestävistä poissaoloista)?
- Mihin lääkärintodistus toimitetaan (esim. työterveyshuoltoon, jotta siellä on kattavat tiedot poissaoloista)?
- Milloin ja miten poissaolevaan työntekijään pidetään yhteyttä (esim. yli kuukauden kestävissä poissaoloissa esimies soittaa kuukausittain)?
- Korvaavan työn mahdollisuuden käyttö ja sen järjestämisen periaatteet
- Miten poissaoloja organisaation tasolla seurataan (esim. vuosittaiset työterveyshuollon tilastot yli 3 päivän sairauspoissaoloista, sekä kerrat että päivät/työntekijä)?
Hyvän työhönpaluun suunnittelu aloitetaan jo henkilön jäädessä pitkälle sairauslomalle. Tällöin todetaan, että ennen työhönpaluuta järjestetään työterveysneuvottelu, jossa sovitaan paluun yksityiskohdat.
Mikäli sairausloman alussa jo tiedetään, että se kestää pitkään, on suositeltavaa, että esimies ja työntekijä sopivat yhteydenpidosta sairausloman aikana etukäteen. Yhteydenpito pitää työhönpaluun kynnyksen matalana (ks. tarkemmin ks. «Työyhteisön valmistaminen työntekijän paluuseen»1). Toisin kuin yleisesti kuvitellaan pitkällä sairauslomalla olevat työntekijät kokevat yhteydenpidon yleensä myönteiseksi asiaksi.
