KINDL-R lasten ja nuorten terveyteen liittyvän elämänlaadun geneerinen mittari

TOIMIA-mittarit
7.10.2022 • Viimeisin muutos 2.10.2024
Hanna Uotila-Laine ja Ulla Korpilahti

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Lyhenne: KINDL-R

Nimi englanniksi: The KINDL-R –questionnaire; Revised Children Quality of Life – Questionnaire (KINDL-R)

Nimi ruotsiksi: KINDL-R Frågeformulär- Barns livskvalitet

Mittarin versio: Tässä TOIMIAn mittarin arvioinnin päivityksessä tarkastellaan KINDL-R-mittarin 7–13-vuotiaiden Kid-KINDL-R -lomaketta ja 14–17-vuotiaiden Kiddo-KINDL-R -lomaketta sekä näille lomakkeille rinnakkaisia vanhemmille/huoltajille tarkoitettua lomaketta väestötason tutkimusten perusteella.

KINDL-R-mittari koostuu alla mainituista osista / lomakkeista:

  • Kiddy KINDL-R 3–6-vuotiaille (haastattelu)
  • Kid-KINDL-R 7–13-vuotiaille (lomake)
  • Kiddo-KINDL-R 14–17-vuotiaille (lomake)
  • vanhempien kyselylomakkeet: 3–6-vuotiaiden, 7–13-vuotiaiden ja 14–17-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmille.

Geneeriseen mittarin kysymyksiin on saatavilla lisäkysymysosuus (disease sub scale), siitä, onko lapsella tai nuorella jotakin pitkäaikaista sairautta/onko hän sairaalahoidossa. Näitä sairastamista ja hyvinvointia koskevia lisäkysymyksiä on kuusi. Lisäksi mittarista on olemassa sairausspesifejä lisämoduleita (esim. diabetes, astma).

KINDL-R-mittarista on olemassa myös aikuisille tarkoitettu, lyhennetty KINDL-AB-versio «Neuner B, Krampe H, McCarthy WJ ym. Psychometric Properties of a Modified KINDL-R Questionnaire for Adolescents and Adults, and Construction of a Brief Version, the KINDL-A(dult)B(rief) Questionnaire,»20.

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot: ei saatavilla TOIMIA-tietokannassa

Toimiametassa: ei

Soveltuvuusarviot

KINDL-R-mittarin, Kid- ja Kiddo -KINDL-R lomakkeiden soveltuvuus 7-17-vuotiaiden elämänlaadun arviointiin väestötutkimuksissa ja kliinisessä työssä

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

Alkuperäinen käyttötarkoitus

KINDL-R on saksalainen 3–17-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen suunnattu yleiseen käyttöön soveltuva (geneerinen) terveyteen liittyvää elämänlaatua arvioiva mittari, jonka avulla tutkitaan lasten omia terveyskäsityksiä ja kokemuksia hyvinvoinnistaan. Mittari on kehitetty arvioimaan lasten ja nuorten fyysistä, psyykkistä ja psykososiaalista elämänlaatua (fyysinen ja emotionaalinen hyvinvointi, perhe ja ystävät, itsetunto, päivittäiset toiminnot/koulu). «Ravens-Sieberer U, Bullinger M. Assessing health-related quality of life in chronically ill children with the German KINDL: first psychometric and content analytical results. Qual Life Res 1998a;7:399»23, «https://www.kindl.org/english/»2.

Kohderyhmä

Tiedonkeruumenetelmät

  • Haastattelu
  • Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Muu

Mittarin eri osien ICF-koodit

Itseluottamus [b1266], Henkisen energian taso [b1300], Mielijohteiden hallinta [b1304], Tarkkaavuustoiminnot [b140], Tunne-elämän toiminnot [b152], Itsen kokeminen [b1800], Päivittäin toistuvien tehtävien ja toimien suorittaminen [d230], Kipu [b280], Kipu päässä tai niskassa [b28010], Kipu mahassa tai vatsassa [b28012], Omasta terveydestä huolehtiminen [d570], Ruokavaliosta ja fyysisestä kunnosta huolehtiminen [d5701], Vapaamuotoiset ystävyyssuhteet [d7500], Vapaamuotoiset ihmissuhteet ikätovereiden kanssa [d7504], Perhesuhteet [d760], Lapsen suhde vanhempaan [d7601], Kouluopetus [d820], Peli ja leikki [d9200], Lähiperheen jäsenten asenteet [e410]

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

University Medical Center Hamburg-Eppendorf Center for Psychosocial Medicine Department of Child and Adolescent Psychiatry, Psychotherapy and Psychosomatics

Prof. Dr. phil. Ulrike Ravens-Sieberer, MPH, Deputy Clinical Director, Head of Research, Research Director "Child-Public-Health" Martinistr. 52, W 29 (Erikahaus) 20246 Hamburg, Germany Email: QOL@uke.de

Mittarin lomakkeita koskevat kysymykset ja tiedustelut:

Office of Quality of Life Measures

Tel.: +49 (0)40/ 7410 58503

Email: QOL@uke.de

Käyttöoikeus

  • Osin rajoitettu

Katso kohta Maksullisuus «»1

Maksullisuus

Käsikirja sekä kyselylomakkeet ovat ilmaisia kaikille voittoa tuottamattomille yrityksille tai tutkimuslaitoksille, sillä edellytyksellä, että käyttäjän yhteistyölomake on palautettu täytettynä lisenssinhaltijoille: sähköposti:QOL@uke.de.

Mittariin ja sen eri käännöksiin ja käsikirjaan voi tutustua mittarin kotivuilla «https://www.kindl.org/english/questionnaires/language-versions-view-and-download/»3 «https://www.kindl.org/english/questionnaires/implementation-manual/»4

Voittoa tuottavien terveydenhuollon yksikköjen/lääkeyhtiöiden käytössä lisenssimaksu (400 € jokaiselta kieli- ja lomakeversiolta). Lisätietoa mittarin verkkosivuilla «https://www.kindl.org/english/terms-of-usage/»5, «de Wit M, Delemarre-van de Waal HA, Pouwer F ym. Monitoring health related quality of life in adolescents with diabetes: a review of measures. Arch Dis Child 2007;92:434-9»2.

Käyttökoulutus

  • Mittarin käyttö ei vaadi erityistä koulutusta, mutta riittävän perehtymisen mittarin käyttöohjeisiin ja pisteiden laskemisen käytänteisiin.

Tarvittavat välineet

  • Kyselylomake

Aikatarve

Kyselyn täyttäminen vie aikaa keskimäärin 10 minuuttia «Rajmil L, Herdman M, Fernandez de Sanmamed MJ ym. Generic health-related quality of life instruments in children and adolescents: a qualitative analysis of content. J Adolesc Health 2004;34:37-45 »22. Aikatarve voi vaihdella yksilöllisesti keskimäärin 5–15 minuutin välillä, mutta erityisesti nuorimpien lasten haastattelu voi vaatia keskimääräistä pidemmän ajan. Kyselyn täyttämiseen ei ole aikarajoitusta ja kyselyn toteuttaja tarkistaa aina lopuksi, että lomake on täytetty asianmukaisesti ja kyselyn tulokset eivät jää puutteellisiksi. «Ravens-Sieberer U, Bullinger M. KINDL-R (English) Questionnaire for Measuring Health-Related Quality of Life in Children and Adolescents Revised Version. Manual. 2000a.»25

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Viitearvot

Ravens-Siebererin ym. 2008 «Ravens-Sieberer U, Erhart M, Wille N ym. Health-related quality of life in children and adolescents in Germany: results of the BELLA study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2008;17(suppl 1):148–156.»27 väestötason tutkimuksessa kysyttiin saksalaisilta 11-13-vuotiailta (n=747) ja 14-17-vuotiailta (n= 1 148) lapsilta ja nuorilta arviota terveyteen liittyvästä elämänlaadusta KINDL-R-mittarilla. Koko aineistossa iältään 11-17-vuotiaiden lasten (n = 1 895) itsearvioima elämänlaatu asteikolla 0–100 kokonaispisteiden keskiarvona oli 73 (SD 10.2).

  • 11–13-vuotiaiden tyttöjen elämänlaadun kokonaispisteiden keskiarvo 74.5 (SD 9.4)
  • 11–13-vuotiaiden poikien kokonaispisteiden ka 75.7 (SD 9.2)
  • 14–17-vuotiaiden tyttöjen kokonaispisteiden ka 69.4 (SD 11.2)
  • 14–17-vuotiaiden poikien kokonaispisteiden ka 73.6 (SD 9.5)

Saman tutkimuksen aineiston 7–17-vuotiaiden lasten vanhempien arvioima terveyteen liittyvä lasten ja nuorten elämänlaadun kokonaispisteiden keskiarvo asteikolla 0–100 oli KINDL-R-mittarilla 76.3 (SD 10.1).

  • 7-10-vuotiaiden tyttöjen (n=459) kokonaispisteiden keskiarvo 79.4 (SD 9.2)
  • 7-10-vuotiaiden poikien (n=487) kokonaispisteiden ka 79.3 (SD 9.0)
  • 11-13-vuotiaiden tyttöjen (n=362) kokonaispisteiden ka 75.6 (SD 9.9)
  • 11-13-vuotiaiden poikien (n=372) kokonaispisteiden ka 75.8 (SD 9.9)
  • 14-17-vuotiaiden tyttöjen (n=562) kokonaispisteiden ka 73.4 (SD 10.1)
  • 14-17-vuotiaiden poikien (n=578) kokonaispisteiden ka 74.8 (SD 10.6)

Paakkosen ym. 2019 «Paakkonen T, Paakkonen H. Finnish schoolchildren's perceived health-related quality of life deteriorates remarkably with age. Scand J Child Adolesc Psychiatr Psychol 2018;6:152-158»21tutkimuksessa suomalaisten lasten (n=4 776) keskiarvo asteikolla 0–100 terveyteen liittyvässä elämänlaadussa oli KINDL-R-mittarilla (Kid-KINDL-R ja Kiddo-KINDL-R -lomakkeet, lasten ja nuorten itsearviointi) 72.1 (SD 11.0).

  • 7-13-vuotiaiden tyttöjen (n=1 679) keskiarvo elämänlaadun kokonaispisteet 73.5 (SD 11.1)
  • 7-13-vuotiaiden poikien (n= 1 749) kokonaispisteet ka 73.4 (SD 10.5)
  • 14-17-vuotiaiden tyttöjen (n=654) kokonaispisteet ka 67 (SD 10.7)
  • 14-17-vuotiaiden poikien (n=689) kokonaispisteet ka 70.2 (SD 10.1)

Osa-alueista perhe sai keskiarvoisesti korkeimmat elämänlaadun kokonaispisteet 78.2 (SD 16.1). Itsetunnon osa-alueella suomalaisten lasten elämänlaadun kokonaispisteet olivat matalimmat keskiarvo 62.5 (SD 17.9).

Hannosen ym. 2020 «Hannonen R, Vuorimaa H, Rantanen K ym. Finnish diabetes-related quality of life questionnaire for children and adolescents: Reliability and validity. Acta Paediatr 2021;110:1516-1525»6tutkimuksessa suomalaisten tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten (10-17-vuotta, n=215), joista KINDL-R-mittarin geneerisen (24 kysymystä) ja lisäksi sairausspesifin diabetesmodulin (17 kysymystä) lomakkeen täytti 115 lasta, (ei vanhempien vastauksia).

Geneerisen KINDL-R-mittarin vastausten elämänlaadun kokonaispisteiden keskiarvo asteikolla 0–100 oli 77.92 (SD 8.60)

  • 10–13-vuotiaiden (n=60) kokonaispisteiden ka 78.17 (SD 8.36)
  • 14–17-vuotiaiden (n=55) kokonaispisteiden ka 77.65 (SD 8.92)

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari on mukana "Kouluikäisten lasten ja nuorten elämänlaadun mittaamisen suositus väestötutkimuksissa ja terveydenhuollon kliinisessä työssä" -suosituksessa. «Kouluikäisten lasten ja nuorten terveyteen liittyvä elämänlaadun mittaaminen väestötutkimuksissa ja kliinisessä työssä»2

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Mittari on mukana pediatrisen onkologian psykososiaalisen diagnostiikan suositeltavien menetelmien listalla Saksassa arvioitaessa terveyteen liittyvää elämänlaatua (health-related quality of life, HRQoL) «Schröder HM, Lilienthal S, Schreiber-Gollwitzer BM. et al. Psychosoziale Versorgung in der Pädiatrischen Onkologie und Hämatologie. Deutsche Krebsgesellschaft. 2009.»30. 

Mittarin käännös

Mittarin kaikki lomakkeet on käännetty ja kielellisesti validoitu suomeksi käyttäen MAPI-instituutin suosittelemia käännöskäytänteitä «https://www.mapi-institute.com/linguistic-validation/»6  «Lassander M, Tuominen M, Veijolainen R. Benefits of quality of life assessment in children with type-1 diabetes. 2012. In press.»15.

Mittarin tausta ja kuvaus

KINDL-mittarin julkaisi vuonna 1994 alun perin saksaksi Dr. Monika Bullinger tutkijaryhmänsä kanssa. He kehittivät mittaria edelleen yhteistyössä tutkijaprofessori (Dr, MPH) Ulrike Ravens-Siebererin tutkijaryhmän kanssa. Kyselylomakkeet on tehty soveltaen sekä aikuisväestölle käytettyjä kysymyksiä että kysymyksiä, jotka on kerätty suoraan lasten ja nuorten kokemuksista (kvalitatiivinen sisällönanalyysi) «Matza LS, Swensen AR, Flood EM ym. Assessment of health-related quality of life in children: a review of conceptual, methodological, and regulatory issues. Value Health 2004;7:79-92 »17 Tutkijoiden yhteistyönä julkaistiin uusi versio mittarista (KINDL-R) vuonna 1998 «Ravens-Sieberer, U. & Bullinger, M. News from the KINDL-Questionnaire – A new version for adolescents. Quality of Life Research 1998b;7:653.»24.

Lomakkeet

KINDL-R on terveyteen liittyvän elämänlaadun geneerinen mittari. Mittarin kysymykset on jaettu kuuteen teemaan: fyysinen hyvinvointi, emotionaalinen hyvinvointi, itsetunto, perhe, ystävät ja päivittäiset toiminnot/koulu.

  • KINDL-R-mittarissa on alla mainitut ikäryhmäkohtaiset lomakkeet Kiddy-KINDL-R 4–6-vuotiaille (haastattelu, 12 kysymystä)
  • Kid-KINDL-R 7–13-vuotiaille (lomake, 24 kysymystä)
  • Kiddo-KINDL-R 14–17-vuotiaille (lomake, 24 kysymystä)
  • Vanhempien kyselylomakkeet: 3–6-vuotiaiden (46 kysymystä), 7–17-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmille (24 kysymystä).

HUOM! Ennen vuotta 2017 ikäryhmäjaottelu lasten lomakkeissa 4-7-vuotiaat, 8-12-vuotiaat, 13-16-vuotiaat, vanhempien lomakkeissa 4-7-vuotiaiden ja 8-16-vuotiaiden lasten vanhemmat.

Lomakkeen rakenne

Kouluikäisten (7–17-vuotiaat) lasten ja heidän vanhempiensa lomakkeissa (Kid- ja Kiddo-KINDL-R) on kaikista kuudesta pääteemasta neljä kysymystä eli yhteensä 24 kysymystä. Vastaukset annetaan viisiportaisella Likert -asteikolla:

1= ei koskaan

2= harvoin

3= joskus

4= usein

5= aina.

Kysymysten perusteella vastaajalle voidaan laatia terveyteen liittyvän elämänlaadun profiilipisteytys asteikolla 0-100 osa-alueittain kuuden pääteeman mukaisesti ja sen lisäksi voidaan laskea myös numeerinen elämänlaadun kokonaisarviopisteytys. «Ravens-Sieberer U, Bullinger M. KINDL-R (English) Questionnaire for Measuring Health-Related Quality of Life in Children and Adolescents Revised Version. Manual. 2000a.»25, «Solans M, Pane S, Estrada MD ym. Health-related quality of life measurement in children and adolescents: a systematic review of generic and disease-specific instruments. Value Health 2008;11:742-64 »32, «Stevanovic D, Lakic A, Vilotic J. The psychometric study of the Serbian KINDL questionnaire for health-related quality of life assessment in children and adolescents. Scand J Caring Sci 2009;23:361-8»33.

Geneeriseen mittariin on lisättävissä kuusi täydentävää yleisen tason tilannetta sairastamisen suhteen kartoittavaa lisäkysymystä (disease sub scale) pitkäaikaissairaille tai sairaalahoidossa oleville. Kuuden kysymyksen lisäkysymysosuus on suomenkielisessä lomakkeessa kirjattuna suoraan geneerisen osuuden 24 kysymyksen jälkeen. Lisäksi mittariin on olemassa sairausspesifejä lisämoduleita seitsemään sairauteen/tilaan liittyen (ylipaino, astma, diabetes, epilepsia, neurodermatiitti, syöpä ja selkärankahalkio), joista suomennettuna löytyy diabetes-moduuli (17 kysymystä). «Ravens-Sieberer U, Bullinger M. Assessing health-related quality of life in chronically ill children with the German KINDL: first psychometric and content analytical results. Qual Life Res 1998a;7:399»23, «Ravens-Sieberer U, Redegeld M, Bullinger M. Lebensqualität chronisch kranker Kinder im Verlauf der statioären Rehabilitation. In J. Neuser & J. T. de Bruin (Hrsg.), Verbindung und Veränderung im Fokus»26, «https://www.kindl.org/contacts/finnish/»7.

Kysymysten niin kutsuttu aikaviive on yksi viikko eli vastaajia pyydetään arvioimaan elämänlaatuaan tämän ajan puitteissa. Kyselyn vastaukset lasketaan yhteen ja muunnetaan mittarin laatijoiden ohjeiden mukaisesti asteikolle 0–100. Mitä suurempi saatu luku on, sitä paremmaksi terveyteen liittyvä elämänlaatu arvioidaan. «Ravens-Sieberer U, Bullinger M. KINDL-R (English) Questionnaire for Measuring Health-Related Quality of Life in Children and Adolescents Revised Version. Manual. 2000a.»25, «Ravens-Sieberer U, Erhart M, Wille N ym. Health-related quality of life in children and adolescents in Germany: results of the BELLA study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2008;17(suppl 1):148–156.»27, «Solans M, Pane S, Estrada MD ym. Health-related quality of life measurement in children and adolescents: a systematic review of generic and disease-specific instruments. Value Health 2008;11:742-64 »32 , «Stevanovic D, Lakic A, Vilotic J. The psychometric study of the Serbian KINDL questionnaire for health-related quality of life assessment in children and adolescents. Scand J Caring Sci 2009;23:361-8»33. Pisteiden lasku vaatii kysymyksistä saatujen pisteiden standardointia, koska joidenkin kysymysten pisteytys lasketaan käänteisesti. Tarvittaessa on mahdollisuus tehdä uusintakysely viikon kuluttua ensimmäisestä, mikäli arvioidaan jonkin toimenpiteen tai muun intervention vaikutusta elämänlaadun arviointiin. «Ravens-Sieberer U, Bullinger M. KINDL-R (English) Questionnaire for Measuring Health-Related Quality of Life in Children and Adolescents Revised Version. Manual. 2000a.»25 «de Wit M, Delemarre-van de Waal HA, Pouwer F ym. Monitoring health related quality of life in adolescents with diabetes: a review of measures. Arch Dis Child 2007;92:434-9»2.

Mittarin lomakkeet ovat alun perin saksankielisiä, mutta yleiseen käyttöön soveltuvia geneerisiä mittarin lomakkeita on käännetty englannin lisäksi 30 muulle kielelle tai kieliryhmälle, myös suomeksi «https://www.kindl.org/english/questionnaires/language-versions»8.

Suomeksi geneerisen mittarin lomakkeista ovat saatavilla sekä lasten että vanhempien lomakkeet eri ikäryhmille (self-report ja proxy-report Kiddy-, Kid- ja Kiddo-KINDL-R). Suomenkielisiin lomakkeisiin on liitetty kuusi täydentävää lisäkysymystä (disease sub scale) sisältävä pitkäaikaissairaille tai sairaalahoidossa oleville tarkoitettu osuus suoraan geneerisen osuuden jälkeen. Sairausspesifeistä erillisistä lisämoduuleista on suomennettu diabetesmoduuli (17 kysymystä).

Mittaria on käytetty useissa kansainvälisissä tutkimuksissa sekä terveiden että jotakin sairautta, esim. astmaa ja diabetesta sairastavien lasten ja nuorten elämänlaadun mittarina «Ravens-Sieberer U, Bullinger M. KINDL-R (English) Questionnaire for Measuring Health-Related Quality of Life in Children and Adolescents Revised Version. Manual. 2000a.»25, «Solans M, Pane S, Estrada MD ym. Health-related quality of life measurement in children and adolescents: a systematic review of generic and disease-specific instruments. Value Health 2008;11:742-64 »32 . Erilliseen liitteeseen (ks. pdf-tiedosto «»1) on kerätty eri sairausryhmien tutkimuksia, joissa on käytetty KINDL-R-mittaria. Tässä arvioinnissa on tarkasteltu mittarin käyttöä väestötasolla ja kliinisessä työssä. Suomessa tehdyistä tutkimuksista Paakkonen & Paakkonen (2019) «Paakkonen T, Paakkonen H. Finnish schoolchildren's perceived health-related quality of life deteriorates remarkably with age. Scand J Child Adolesc Psychiatr Psychol 2018;6:152-158»21 on tehty geneerisellä mittarilla perusopetusikäisille lapsille ja nuorille (vanhempien vastauksia ei ole raportoitu). Kaksi muuta tutkimusta ( «Vuori M. 2018. Lasten elämänlaatumittarin (Kid-KINDL-R) sisäinen yhtenevyys suomalaisessa lapsiaineistossa. (online) Kela Työpapereita 134. Saatavilla:.»37, «Hannonen R, Vuorimaa H, Rantanen K ym. Finnish diabetes-related quality of life questionnaire for children and adolescents: Reliability and validity. Acta Paediatr 2021;110:1516-1525»6) vastaavasti pelkästään tietyille potilasryhmille (neuropsykiatrinen häiriö tai diabetes). Kansallisen tutkimuksen vähäisyyden vuoksi viimeksi mainitut tutkimukset on sisällytetty tähän arviointiin, vaikka ne eivät sisällä terveen väestön verrokkiryhmää.

Kansainväliset tietokannat

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Lee ym. 2016 «Lee CT, Lin CY, Tsai MC ym. Psychometric evaluation and wording effects on the Chinese version of the parent-proxy Kid-KINDL. Health Qual Life Outcomes 2016;14:123 »16: Samanaikainen lasten ja vanhempien välisten mittausten validiteetti oli hyväksyttävällä tai lähes hyväksyttävällä tasolla kaikissa osa-alueissa ja kokonaispisteissä (r= 0.21–0.42).

  • Hyväksyttävällä tasolla olivat kokonaispisteet (r= 0.39), ystävien (r= 0.42), päivittäisten toimintojen/koulun (r= 0.40) ja perheen (r= 0.38) osa-alueet.
  • Lähes hyväksyttävällä tasolla olivat fyysinen (r= 0.27) ja emotionaalinen (r= 0.25) toimintakyky, sekä itsetunto (r= 0.21).

Yhteenveto: Samanaikainen lasten ja vanhempien välisten mittausten validiteetti oli kokonaispisteissä ja ystävien, päivittäisten toimintojen /koulun ja perheen osa-alueilla hyvällä tasolla (r > 0.3). Vastaavasti lähes hyväksyttävällä tasolla lasten ja vanhempien välinen validiteetti oli fyysisen ja emotionaalisen toimintakyvyn sekä itsetunnon osa-alueissa (r = 0.21–0.27).

Ennustevaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Mittarin osa-alueet lataantuivat faktorianalyysissä kuudelle teema-alueelle ja mittarin eri osiot korreloivat voimakkaasti mittarin kokonaispistemäärän kanssa. Tulokset vahvistivat mittarin rakennevaliditeetin olevan hyvän 11–17-vuotiaiden ikäryhmän lomakkeissa. «Bullinger M, Brütt AL, Erhart M ym. Psychometric properties of the KINDL-R questionnaire: results of the BELLA study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2008;17 Suppl 1:125-32»1, «Erhart M, Ellert U, Kurth BM ym. Measuring adolescents' HRQoL via self reports and parent proxy reports: an evaluation of the psychometric properties of both versions of the KINDL-R instrument. Health»3, «Teixeira IP, Novais Ide P, Pinto Rde M ym. Cultural adaptation and validation of the KINDL questionnaire in Brazil for adolescents between 12 and 16 years of age. Rev Bras Epidemiol 2012;15:845-57»36.

Tutkittaessa Kid- ja Kiddo-KINDL-R-lomakkeen vanhempien arvion rakennevaliditeettia Comparative Fit Index (CFI) ja Root Mean Square Error of Approximation (RMSEA) -menetelmillä, vanhempien Kid- ja Kiddo-KINDL-R-lomakkeella kerätyt vastaukset ylittivät CFI-kriteerit, mutta eivät RMSEA-kriteerejä «Kenzik KM, Tuli SY, Revicki DA ym. Comparison of 4 Pediatric Health-Related Quality-of-Life Instruments: A Study on a Medicaid Population. Med Decis Making 2014;34:590-602.»14.

Vuori M. 2018 «Vuori M. 2018. Lasten elämänlaatumittarin (Kid-KINDL-R) sisäinen yhtenevyys suomalaisessa lapsiaineistossa. (online) Kela Työpapereita 134. Saatavilla:.»37: Neuropsykiatrisen häiriön diagnoosin saaneiden 7-13-vuotiaat lasten (n=172) ja heidän huoltajansa (n=330) jakaantui hyväksytysti kuudelle faktorille.

  • lasten aineisto jakaantui faktorianalyysissa (EFA) kuudelle faktorille, joiden ominaisarvo oli suurempi kuin yksi. Faktorien selitysosuudet: 10,8 % (faktori 1), 9,9 % (faktori 2), 8,4 % (faktori 3), 7,2 % (faktori 4), 6,0 % (faktori 5) ja 4,7 % (faktori 6)
  • huoltajien aineiston jakauma (EFA) analyysissa kuudelle faktorille, joiden ominaisarvo suurempi kuin yksi. Faktorien selitysosuudet olivat: 23,9 % (faktori 1), 7,3 % (faktori 2), 5,4 % (faktori 3), 5,2 % (faktori 4), 4,1 % (faktori 5) ja 4,2 % (faktori 6). Mallin sopivuus osoittautui puutteelliseksi (χ2(147) = 185,7, p = 0,0017).

Yhteenveto: Tutkimustulosten mukaan mittarin osa-alueet jakaantuvat kokonaistuloksissa faktorianalyysissa hyväksyttävästi kuudelle teema-alueelle. Mittarin eri osuudet korreloivat vaihtelevasti mittarin kokonaispistemäärän kanssa.

Yhtäpitävä validiteetti

KINDL-R-mittarin tulokset ovat yhtenevät välillä kohtalaisesta vahvaan KIDSCREEN-52-mittarin tulosten kanssa «Bullinger M, Brütt AL, Erhart M ym. Psychometric properties of the KINDL-R questionnaire: results of the BELLA study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2008;17 Suppl 1:125-32»1, « Jozefiak T, Larsson B, Wichstrøm L ym. Quality of Life as reported by school children and their parents: a cross-sectional survey. Health Qual Life Outcomes 2008;6:34.»11.

Lasten ja vanhempien tuloksissa vanhemmat arvioivat lastensa elämänlaadun yleisesti paremmaksi kuin lapset itse. Yhtenevyys lasten ja vanhempien vastausten välillä oli matalasta kohtalaiseen/hyvään ja vanhempien vastausten keskinäinen yhtenevyys kohtalainen/hyvä. «Bullinger M, Brütt AL, Erhart M ym. Psychometric properties of the KINDL-R questionnaire: results of the BELLA study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2008;17 Suppl 1:125-32»1, « Jozefiak T, Larsson B, Wichstrøm L ym. Quality of Life as reported by school children and their parents: a cross-sectional survey. Health Qual Life Outcomes 2008;6:34.»11.

Meyer ym. 2016 «Meyer M, Oberhoffer R, Hock J ym. Health-related quality of life in children and adolescents: Current normative data, determinants and reliability on proxy-report. J Paediatr Child Health 2016;52:628-»18:

Lasten ja vanhempien elämänlaadun arviot olivat hyvin yhtäpitäviä

  • lapsen oma arvio elämänlaadusta kokonaispisteiden ka asteikolla 0-100 olivat 77.1 (±9.5) verrattuna vanhemman tekemään elämänlaadun
  • Vain itsetunnon (ICC: 0.558) ja emotionaalisen hyvinvoinnin (ICC: 0.612) osa-alueilla yhtäpitävyys oli kohtalaista.

Stefanovic ym. 2013 «Stevanovic D, Tadic I, Novakovic T ym. Evaluating the Serbian version of the KIDSCREEN quality-of-life questionnaires: reliability, validity, and agreement between children's and parents' ratings. Qua»34:

Vertailtaessa 8–18-vuotiaiden KIDSCREEN ja KINDL-R-mittareiden lasten ja vanhempien lomakkeita, mittareiden vastaavan kaltaisten osa-alueiden korrelaatiot ovat merkittävät. Korrelaatiot ovat korkeammat, kuin mittareiden teoreettisesti erilaisten osa-alueiden korrelaatiot (teoreettisesti erilaisissa osa-alueissa korrelaatiot olivat matalat, kohtalaiset tai korkeat).

  • Mittareiden samankaltaisissa osa-alueissa korrelaatiot olivat merkittävät (r = 0.45–0.65).
  • Teoreettisesti erilaisten osa-alueiden korrelaatiot vaihtelivat (r = 0.19–0.58).

Ferreira ym. 2014 «Ferreira PL, Baltazar CF, Cavalheiro L ym. Reliability and validity of PedsQL for Portuguese children aged 5-7 and 8-12 years. Health Qual Life Outcomes 2014;12:122»4:

KINDL-R ja PedsQL 4.0. mittarin välisessä vertailussa 8-12-vuotiaiden lasten itsearvioima elämänlaadun kokonaispisteissä PedsQL ja KINDL-R tulosten korrelaatio r = 0.51, vanhempien arvioissa r = 0.64, p < 0.01. Eri osuuksien välillä validiteetti vaihteli mittareiden välillä seuraavasti (kirjattu tilastollisesti merkittävät löydökset mittareiden toisiaan vastaavista osuuksista):

  • PedsQL fyysiset toiminnot KINDL-R fyysinen hyvinvointi lapset r=0.34, vanhemmat r=0.35
  • PedsQL emotionaaliset toiminnot KINDL-R emotionaalinen hyvinvointi lapset r=0.52, vanhemmat r= 0.61
  • PedsQL sosiaaliset toiminnot KINDL-R ystävät lapset r= 0.64, vanhemmat r=0.49
  • PedsQL kouluun liittyvät toiminnot KINDL-R päivittäiset toiminnot/koulu lapset r= 0.42, vanhemmat r= 0.38

Kenzik ym. 2014 «Kenzik KM, Tuli SY, Revicki DA ym. Comparison of 4 Pediatric Health-Related Quality-of-Life Instruments: A Study on a Medicaid Population. Med Decis Making 2014;34:590-602.»14:

Verrattaessa 8–16-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhempien Kid-Kiddo-KINDL-R-lomakkeella tehtyjä arvioita PedsQL 4.0 -mittarin vanhempien arvioimiin vastaavantyyppisiin elämänlaadun osa-alueiden tuloksiin, eri osuuksien välillä korrelaatio vaihteli mittareiden välillä seuraavasti:

  • PedsQL fyysiset toiminnot ja KINDL-R fyysinen hyvinvointi r=0.48
  • PedsQL emotionaaliset toiminnot KINDL-R emotionaalinen hyvinvointi r=0.58
  • PedsQL sosiaaliset toiminnot KINDL-R ystävät r=0.49
  • PedsQL kouluun liittyvät toiminnot KINDL-R päivittäiset toiminnot/koulu r=0.45.

Yhteenveto: KINDL-R-mittarin yhtäpitävä validiteetti on vähintään kohtalainen tai hyvä ja jopa erinomainen (r > 0.5) esim. KIDSCREEN-52 ja PedsQL 4.0-mittarit.

Erotteleva validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Mittarin kyky erotella potilaiden ja terveiden henkilöiden elämänlaatu on hyvä (astma, diabetes) «Ravens-Sieberer U, Bullinger M. Assessing health-related quality of life in chronically ill children with the German KINDL: first psychometric and content analytical results. Qual Life Res 1998a;7:399»23, «Bullinger M, Brütt AL, Erhart M ym. Psychometric properties of the KINDL-R questionnaire: results of the BELLA study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2008;17 Suppl 1:125-32»1.

Kenzik ym. 2014 «Kenzik KM, Tuli SY, Revicki DA ym. Comparison of 4 Pediatric Health-Related Quality-of-Life Instruments: A Study on a Medicaid Population. Med Decis Making 2014;34:590-602.»14:

Kid ja Kiddo-KINDL-R-lomakkeilla annettujen vastausten perusteella mittarin kyky erotella 8–16-vuotiaiden perusterveiden lasten ja kroonisesti sairaiden ja erityisen tuen tarpeisten lasten elämänlaatu on hyvä.

  • Vertailussa kroonisesti sairaiden ja erityisen tuen tarpeessa olevien lasten elämänlaatupisteet olivat matalammat (p<0.05) kuin perusterveiden lasten kaikilla mittarin osa-alueilla. Samoin heidän elämänlaadun kokonaispisteensä olivat matalammat.
  • Kroonisesti sairaiden lasten elämänlaatupisteiden kokonaiskeskiarvo oli 73.04 (mediaani 73.96), perusterveiden lasten pisteet olivat 84.24 (mediaani 97.92).
  • Effect size: 0.54.

Jozefiak ym. 2015 «Jozefiak T, Sønnichsen Kayed N. Self- and proxy reports of quality of life among adolescents living in residential youth care compared to adolescents in the general population and mental health servic»13:

KINDL-R-mittarin kyky erotella erilaisessa elämäntilanteessa olevien 12–20-vuotiaiden lasten ja nuorten elämänlaatua (HRQOL) on hyvä. Tutkimuksessa verrattiin lastensuojelun asumisyksikössä asuvien nuorten, mielenterveyspalvelujen piirissä olevien nuorten ja perusterveiden väestötason nuorten elämänlaatua.

Lastensuojelun asumisyksikössä asuvien lasten ja nuorten sekä itsearvioimaa että lähiaikuisen (ensisijainen kontaktihenkilö laitoksessa tai lapsen vanhempi/huoltaja) arvioimaa elämänlaatua verrattiin väestötasoon ja myös pieneen mielenterveyspalveluiden piirissä olevaan lasten ja nuorten otokseen.

Lastensuojelun asumisyksikössä asuvien lasten ja nuorten ja heidän lähiaikuistensa arvioima elämänlaatu (erityisesti fyysinen ja emotionaalinen hyvinvointi, itsetunto ja kaverisuhteet) oli paljon väestötasoa huonompi ja yhtä huono kuin mielenterveyden hoitoa tarvitsevilla lapsilla ja nuorilla.

Lasten ja nuorten omat arviot (Huom! Ikäryhmä 12–20-vuotiaat raportoitu kokonaistuloksina koko ikäryhmästä): KINDL-R-mittarin elämänlaatupisteiden keskiarvot osa-alueittain (95% luottamusväli):

Lastensuojelulaitoksessa olevat lapset ja nuoret:

  • Fyysinen hyvinvointi 58.0 (55.4-60.7)
  • Emotionaalinen hyvinvointi 65.9 (63.5-68.4)
  • Itsetunto 50.0 (47.0-53.0)
  • Ystävät 69.4 (66.9-71.9)
  • Jokapäiväiset toiminnot/koulu 63.8 (60.7-66.8)

Mielenterveyspalveluiden piirissä olevat lapset/nuoret:

  • Fyysinen hyvinvointi 65.6 (61.0–70.2)
  • Emotionaalinen hyvinvointi 69.7 (65.6–73.9)
  • Itsetunto 47.4 (42.2–52.5)
  • Ystävät 71.7 (67.4–76.0)
  • Jokapäiväiset toiminnot/koulu 59.4 (54.8–64.0)

Väestötason otos lapsista/nuorista:

  • Fyysinen hyvinvointi 71.4 (70.4–72.5)
  • Emotionaalinen hyvinvointi 75.6 (74.7–76.5)
  • Itsetunto 55.6 (54.5–56.8)
  • Ystävät 75.0 (74.1–76.0)
  • Jokapäiväiset toiminnot/koulu 63.5 (62.5–64.5)

Lastensuojelulaitoksen lähiaikuisen arvio:

  • Fyysinen hyvinvointi 71.4 (61.8–66.5)
  • Emotionaalinen hyvinvointi 62.5 (60.5–64.5)
  • Itsetunto 44.21 (42.2–46.3)
  • Ystävät 56.0 (54.0–58.0)
  • Jokapäiväiset toiminnot/koulu 60.02 (57.7–62.7).

Mielenterveyspalveluiden lähiaikuisen arvio:

  • Fyysinen hyvinvointi 67.4 (63.1–71.7)
  • Emotionaalinen hyvinvointi 66.3 (62.7–69.8)
  • Itsetunto 49.0 (45.3–52.7)
  • Ystävät 68.9 (65.4–72.5)
  • Jokapäiväiset toiminnot/koulu 62.0 (58.5–65.5)

Väestötason otoksen vanhemman arvio:

  • Fyysinen hyvinvointi 80.1 (79.0–81.1)
  • Emotionaalinen hyvinvointi 79.1 (78.2–79.9),
  • Itsetunto 65.8(45.0–66.8)
  • Ystävät 78.7 (77.8–79.5)
  • Jokapäiväiset toiminnot/koulu 73.1 (72.3–73.9)

Lastensuojelun asumisyksikön lasten ja nuorten ja lähiaikuisten arvioima elämänlaatu erosi merkittävästi erityisesti kahdella osa-alueella (lähiaikuiset arvioivat fyysisen hyvinvoinnin paremmaksi ja ystävyyden osa-alueen huonommaksi kuin nuoret itse)

  • Fyysinen hyvinvointi r = 0.44
  • Emotionaalinen hyvinvointi r = 0.32
  • Itsetunto r = 0.21
  • Ystävät r = 0.43
  • Jokapäiväiset toiminnot/koulu r = 0.31.

Nakatomi ym. 2018 «Nakatomi T, Ichikawa S, Wakabayashi H ym. Children and adolescents in institutional care versus traditional families: a quality of life comparison in Japan. Health Qual Life Outcomes 2018;16:151»19:

KINDL-R-mittarin kyky erotella erilaisessa elämäntilanteessa olevien 8-15-vuotiaiden lasten ja nuorten elämänlaatua (HRQOL) on hyvä. Verrattaessa lastensuojelulaitoksessa asuvien ja oman biologisen perheen kanssa asuvien lasten elämänlaatua (HRQOL), lastensuojelulaitoksessa asuvien lasten elämänlaadun kokonaispisteiden keskiarvo oli merkittävästi matalampi kuin omien perheiden kanssa asuvien lasten.

  • Lastensuojelulaitoksessa asuvien lasten elämänlaadun kokonaispisteiden keskiarvo oli 63.54 (p = 0.033, effect size 0.23), omien perheidensä kanssa asuvien lasten kokonaispisteiden keskiarvo 68.44.
  • Lastensuojelulaitoksessa asuvien lasten KINDL-R-mittarin osa-alueista merkittävästi huonommat pisteet verrattuna oman perheensä kanssa asuviin lapsiin ja nuoriin olivat psyykkisen hyvinvoinnin osa-alueessa (74.04, p = 0.049) ja perhe (61.07, p=0.001)
  • Ero oli tilastollisesti merkitsevä 8-11-vuotiaiden lasten elämänlaadussa, mutta ei enää 12–15-vuotiailla lapsilla.

Greger ym. 2016 «Greger HK, Myhre AK, Lydersen S ym. Child maltreatment and quality of life: a study of adolescents in residential care. Health Qual Life Outcomes 2016;14:74»5:

KINDL-R-mittarin kyky erotella eri elämäntilanteessa ja erilaisilla taustatekijöillä olevien 12-20-vuotiaiden lasten ja nuorten elämänlaatua (HRQOL) on hyvä. Lastensuojelun asumisyksikössä asuvien, erityyppistä väkivaltaa kokeneiden ja ei-kaltoinkohtelua kokeneiden 12–20-vuotiaiden nuorten itsearvioimaa elämänlaatua verrattiin väestötason nuoriin. Huom! Ikäryhmä 12–20-vuotiaat raportoitu kokonaistuloksina koko ikäryhmästä.

KINDL-R-mittarin elämänlaatupisteiden keskiarvojen ero osa-alueittain (95% luottamusväli):

Lapsuudessaan haitallisille kokemuksille kuten väkivallalle altistuneiden lastensuojelulaitoksessa asuvien lasten ja nuorten elämänlaatupisteet olivat merkittävästi matalammat muutamilla osa-alueilla kuin lastensuojelulaitoksessa asuvien ei-kaltoinkohdelluiden vertaistensa. Ryhmien väliset piste-erot:

  • Fyysinen hyvinvointi 1.9–11.4 pistettä
  • Emotionaalinen hyvinvointi 2.2–11.1 pistettä
  • Itsetunto 0.7–10.0 pistettä
  • Ystävät 1.8–10.9 pistettä

Väestötasoon verrattuna lastensuojelulaitoksessa asuvien haitallisia elämänkokemuksia omaavien lasten ja nuorten elämänlaatupisteet olivat selvästi matalampia seuraavissa osa-alueissa:

  • Fyysinen hyvinvointi 9.7–17.6 pistettä
  • Emotionaalinen hyvinvointi 7.9–15.3 pistettä
  • Itsetunto 3.6–12.5 pistettä
  • Ystävät 5.3–12.8 pistettä

Mitä enemmän lapset olivat kokeneet erilaisia väkivallan tai kaltoinkohtelun muotoja, sitä huonompi heidän elämänlaatunsa oli kaikissa KINDL-R -mittarin osa-alueissa.

Rotsika ym. 2016 «Rotsika V, Vlassopoulos M, Kokkevi A ym. Comparing immigrant children with native Greek in self-reported-Quality of Life. Psychiatriki 2016;27:37-43 »29 :

KINDL-R -mittarin kyky erotella maahanmuuttajataustaisten lasten ja kantaväestöön kuuluvien lasten elämänlaadun eroja on hyvä. 8–16-vuotiaiden samaa koulua käyvien ja samalla alueella asuvien lasten Kid ja Kiddo-KINDL-R-lomakkeilla tehtyjä itsearvioita verrattiin toisiinsa.

Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla oli kantaväestöön kuuluvia lapsia merkittävästi huonommat kokonaiselämänlaadun tulokset.

  • Kokonaispisteiden keskiarvo oli maahanmuuttajataustaisilla lapsilla 73.17 (±6.92) ja kantaväestöön kuuluvilla lapsilla 78.15 (±9.66). Ero oli tilastollisesti merkitsevä (p<0.0001).
  • Pisteiden keskiarvossa ei ollut eroa fyysisen hyvinvoinnin (p=0.868), psyykkisen hyvinvoinnin (p=0.355), ystävien (p=0.549) tai jokapäiväiset toiminnot/koulun (p=0.205) osa-alueilla.
  • Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla oli merkittävästi huonompi elämänlaadun keskiarvo itsetunnon (p<0.0001) ja perheen (p<0.0001) osa-alueilla.

Tyttöjen ja poikien elämänlaadun arvioissa ei ollut eroja, mutta lapsen korkeampi ikä heikensi elämänlaadun kokemusta.

  • Vanhemmat lapset saivat merkittävästi matalammat elämänlaatupisteet, erityisesti emotionaalisen hyvinvoinnin (p=0.0002), itsetunnon (p=0.008), ystävien (p=0.021), koulun (p<0.0001) osa-alueilta sekä myös kokonaispisteissä (p<0.0001).

Stöcklin ym. 2012 «Stöcklin L, Loss G, von Mutius E ym. Health-related quality of life in rural children living in four European countries: the GABRIEL study. Int J Public Health 2013;58:355-66»35:

KINDL-R-mittari kykenee erottelemaan erilaisissa oloissa ja terveydentilassa elävien 6–13-vuotiaiden lasten elämänlaatua. Tutkimuksessa verrattiin maaseudulla maatilalla asuvien ja ei-maatilalla asuvien lasten sekä kaupungissa asuvien lasten elämänlaatua neljässä eri maassa.

KINDL-R-mittarin kokonaistulokset vaihtelivat asuinmaan, asuinpaikan ja terveydentilan mukaan.

Neljän maan vertailussa itävaltalaisten lasten vanhempien arvioima lasten elämänlaadun kokonaistulos oli korkein (keskiarvo: 80.9; 95 % CI [80.4, 81.4]), puolalaisten lasten vanhempien matalin (ka 74.5; [73.9, 75.0]).

o Eri maiden välisiä elämänlaadun arvion eroja ei pystytty selittämään sosiodemografisilla tai terveyteen liittyvillä tekijöillä.

  • Maatilalla asuvilla lapsilla oli korkeammat elämänlaadun kokonaispisteet kuin ei-maatilalla asuvilla lapsilla (p = 0.002).
  • Maaseudulla asuvien vanhempien arvioimat lasten elämänlaadun kokonaispisteet olivat korkeammat (7–10-vuotiailla 80.1, [79.9, 80.4]; 11–13-vuotiailla: 77.1, [74.9, 79.2]) kuin kaupungissa asuvien lasten elämänlaatupisteet (7–10-vuotiailla: 79.0, [78.7–79.3]; 11–13-vuotiailla: 75.1 [74.6–75.6]).

o Erityisesti elämänlaatupisteiden erot näkyivät fyysisen hyvinvoinnin ja itsetunnon osa-alueilla ja erot korostuivat lasten iän kasvaessa.

  • Huonompi kokonaiselämänlaadun pistemäärä oli lapsilla, joilla oli allergiaa (p< 0.001), univaikeuksia (p< 0.001) tai ylipainoa (p=0.04).

Ilhan ym. 2019 «Ilhan N, Peker K, Yildirim G ym. Relationship between healthy lifestyle behaviors and health related quality of life in turkish school-going adolescents. Niger J Clin Pract 2019;22:1742-1751 »9:

KINDL-R-mittari kykenee erottelemaan erilaisessa terveydentilassa olevien ja erilaisia elämäntapoja noudattavien 11–13-vuotiaiden lasten elämänlaatua (HRQOL) Lapsen sukupuoli, luokka-aste, vanhempien koulutusaste, tulot ja terveelliset elämäntavat liittyivät elämänlaatuun. Itsenäisenä tekijänä vaikuttivat erityisesti sosiaaliset aktiviteetit ja kyky puhua haasteista ystäville ja perheenjäsenille, huolimatta sosioekonomisista tekijöistä.

  • Tutkimuksessa sukupuolella oli merkitystä elämänlaatuun: tytöillä oli korkeammat elämänlaatupisteet itsetunnon ja jokapäiväiset toiminnot/koulu osa-alueilla (p<0.05).
  • Nuoret, joiden vanhemmat olivat vähemmän koulutettuja, raportoivat keskimäärin matalampia elämänlaatupisteitä.
  • Koulu-arvosanat korreloivat heikosti Kid-KINDL-R-lomakkeella annettujen elämänlaadun kokonaispisteiden kanssa ja myös mittarin osa-alueiden fyysinen hyvinvointi, itsetunto ja jokapäiväiset toiminnot/koulu kanssa.
  • Korkeammat elämänlaadun kokonaispisteet Kid-KINDL-R-lomakkeella ja itsetunnon, ystävien ja emotionaalisen hyvinvoinnin osa-alueilla olivat yhteydessä korkeampaan tulotasoon.
  • Huonosti nukkuvilla lapsilla oli muita matalammat elämänlaadun kokonaispisteet ja vastaavasti myös fyysinen hyvinvointi sekä jokapäiväisten toimintojen/koulun osa-alueiden pisteet kuin yli 8 tuntia nukkuvilla.
  • Paljon liikkuvien lasten elämänlaadun kokonaispisteet, itsetunto ja emotionaalinen hyvinvointi olivat paremmat kuin vähemmän liikkuvilla.
  • Osallistuminen vapaa-ajan toimintaan ja ongelmista puhuminen korreloivat niin elämänlaadun kokonaispisteiden kuin itsetunnon, jokapäiväisten toimintojen/koulun, ystävien ja emotionaalisen hyvinvoinnin osa-alueiden kanssa.

Paakkonen ym. 2019 «Paakkonen T, Paakkonen H. Finnish schoolchildren's perceived health-related quality of life deteriorates remarkably with age. Scand J Child Adolesc Psychiatr Psychol 2018;6:152-158»21(lasten ja nuorten itsearviointi):

KINDL-R-mittari kykenee erottelemaan eri ikäisten lasten elämänlaatua hyvin.

Suomalaisten 7–17-vuotiaiden lasten itsensä arvioima elämänlaadun (HRQOL) kokonaispisteiden keskiarvo oli 72.1 (SD 11.0).

  • Osa-alueen perhe pisteiden keskiarvo oli kaikkein korkein 78.2 (SD 16.1) ja itsetunnon matalimmat 62.5 (SD 17.9).
  • Nuorten (14–17-vuotiaiden) tyttöjen kouluun liittyvät elämänlaatupisteet olivat 60.2 (SD 15.0) ja nuorten (14–17-vuotiaiden) poikien 61.7 (SD 14.4).

Lasten kokema terveyteen liittyvä elämänlaatu laski iän kasvaessa. Nuoremmat perusopetuksen alakouluikäiset lapset olivat tyytyväisempiä elämäänsä ja saivat merkittävästi korkeammat elämänlaatupisteet (kokonaispisteet p<0.001, fyysinen hyvinvointi p<0.001, emotionaalinen hyvinvointi p<0.001, itsetunto p<0.001, perhe p<0.001 ja koulu p<0.001) kuin perusopetuksen yläkouluikäiset lapset. Ystävien merkitys elämänlaadulle ei eronnut iän myötä (p=0.351).

Suomalaisten perusopetuksen alakouluikäistentyttöjen elämänlaatu oli huonompi kuin poikien, itsetunnon (p<0.001) ja perheen (p<0.001) osa-alueilla. Perusopetuksen yläkouluikäisten tyttöjen elämänlaatu oli poikia huonompi niin kokonaispisteiden (p<0.001), kuin fyysisen (p<0.001) ja psyykkisen (p<0.001) hyvinvoinnin että myös itsetunnon (p<0.001) osa-alueella.

Iguacel ym. 2017 «Iguacel I, Michels N, Fernández-Alvira JM ym. Associations between social vulnerabilities and psychosocial problems in European children. Results from the IDEFICS study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2»8(lasten vanhempien arviointi):

KINDL-R-mittari kykenee erottelemaan erilaisessa sosioekonomisessa tilanteessa olevien 2–10-vuotiaiden lasten elämänlaatua hyvin. Pitkittäistutkimus, jossa lasten vanhemmat arvioivat lastensa elämänlaatua ja sosioekonomisia tekijöitä lähtötilanteessa ja kahden vuoden seurantajaksolla.

  • Lasten/perheiden sosioekonomiset tekijät (sosiaaliset tukiverkot, perherakenne, maahanmuuttajatausta ja työtilanne) ovat yhteydessä KINDL-R-mittarilla arvioituun elämänlaatuun (HRQOL).
  • Lapsilla, joiden vanhemmilla on heikot tukiverkot lähtötilanteessa (OR 1.95, 99 % CI 1.40-2.71) tai sekä lähtötilanteessa että kahden vuoden kuluttua (OR 1.57, 99 % CI 1.06-2.33) arvioivat todennäköisemmin lastensa elämänlaadun (HRQOL) heikommaksi.
  • Lapsen perherakenne vaikuttaa elämänlaadun arvioon (OR 1.28, 99 % CI 1.00-1.65).
  • Riskitekijät myös kasautuvat. Mitä useampia riskitekijöitä (kuten heikot tukiverkot, työttömyyttä yms) perheeseen kasautuu, sitä todennäköisemmin lapsella on vanhemman arvioimana heikompi terveyteen liittyvä elämänlaatu

o Yksi riskitekijä (OR 1.23, 99 % CI 1.03–1.48)

o Kahdesta neljään riskitekijää (OR 1.45, 99 % CI 1.06–1.96)

: Yhteenveto: KINDL-R-mittarin ryhmien erotteluvaliditeetti on hyvä eri ikäryhmien lomakkeisiin annettujen vastausten perusteella, mittari erottelee erilaisessa terveydentilassa ja sosioekonomisessa asemassa olevia, eri sukupuolten ja erilaisia elämäntapoja noudattavien eri-ikäisten elämänlaatuarvioita toisistaan.

KINDL-R -mittari kykenee hyväksyttävästi erottelemaan ryhmiä. Lasten terveysongelmat, sosioekonomiset ongelmat ja esimerkiksi lastensuojelulaitoksessa tai -asumisyksikössä asuminen laskevat elämänlaatua. Lasten hyvinvointi muuttui useammassa tutkimuksessa lasten kasvaessa, ikä vaikutti elämänlaadun kokemukseen.

Kulttuurien välinen validiteetti

Mittarin tulokset ovat olleet yhteneväisiä alkuperäisten väestötutkimusten kanssa mm. Norjassa «Jozefiak T, Larsson B, Wichstrøm L. Changes in quality of life among Norwegian school children: a six-month follow-up study. Health Qual Life Outcomes 2009;7:7.»12. Osa-aluepisteytyksissä on jonkin verran vaihtelua ja Cronbachin alpha on joissain osioissa matalampi kuin alkuperäisissä tutkimuksissa. Mittari on käännetty mm. englanniksi ja käytetty Singaporessa «Wee HL, Lee WW, Ravens-Sieberer U ym. Validation of the English version of the KINDL generic children's health-related quality of life instrument for an Asian population--results from a pilot test. Qu»38 «Wee HL, Ravens-Sieberer U, Erhart M ym. Factor structure of the Singapore English version of the KINDL children quality of life questionnaire. Health Qual Life Outcomes 2007;5:4 »39, serbian kielelle «Stevanovic D, Lakic A, Vilotic J. The psychometric study of the Serbian KINDL questionnaire for health-related quality of life assessment in children and adolescents. Scand J Caring Sci 2009;23:361-8»33, nepaliksi «Yamaguchi N, Poudel KC, Poudel-Tandukar K ym. Reliability and validity of a Nepalese version of the Kiddo-KINDL in adolescents. Biosci Trends 2010;4:178-85 »40 ja espanjaksi «Serra-Sutton V, Ferrer M, Rajmil L ym. Population norms and cut-off-points for suboptimal health related quality of life in two generic measures for adolescents: the Spanish VSP-A and KINDL-R. Health »31 vastaavin tuloksin.

Jafari ym. 2015 «Jafari P, Stevanovic D, Bagheri Z. Cross-cultural Measurement Equivalence of the KINDL Questionnaire for Quality of Life Assessment in Children and Adolescents. Child Psychiatry Hum Dev 2016;47:291-30»10:

Kulttuurien välinen (iranilainen ja serbialainen otos) mittauksien yhteneväisyys (cross-cultural measurement equivalence). Iranilaisten ja serbialaisten lasten ja vanhempien KINDL-R vastausten välinen yhteys: vastaavatko he yhdenmukaisesti osa-alueiden kysymyksiin (Kid/Kiddo-KINDL-R -lomakkeet). DIF-analyysi.

  • Tilastollisesti merkitsevä DIF raportoitiin Kid-KINDL-R itseraportissa 14/24 kysymystä (58 %) ja Kiddo-KINDL-R 20/24 kysymystä (83 %). Lisäksi vastaavasti vanhempien lomakkeissa DIF oli 20/24 (83 %) sekä Kid-KINDL-R:n että Kiddo-KINDL-R lomakkeiden vastauksissa.
  • Näin ollen huomattavaa varovaisuutta on syytä noudattaa käytettäessä KINDL-R-mittaria kulttuurien välisiin vertailuihin.

Yhteenveto: Kohdemaan kulttuuriset erot suhteessa elämänlaadun arviointiin erityisesti eri osa-alueissa voivat vaikuttaa saatuihin tuloksiin, mikä on otettava huomioon tulosten vertailussa.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Lee ym. 2016 «Lee CT, Lin CY, Tsai MC ym. Psychometric evaluation and wording effects on the Chinese version of the parent-proxy Kid-KINDL. Health Qual Life Outcomes 2016;14:123 »16

Vanhempien arvioima 8–12-vuotiaiden lasten elämänlaadun ensimmäinen arvio vs. 1–2 viikon päästä tehty toinen vastauskerta.

  • mittaus-toistomittaus, tulos oli hyväksyttävä (r >0.3), (r=0.33–0.60) kaikille elämänlaadun osa-alueille ja kokonaispisteille.

Yhteenveto: Saman mittaajan välinen toistettavuus on mittarilla hyväksyttävällä tasolla (Huom! vain yksi tutkimustulos).

Mittaajien välinen toistettavuus

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Sisäinen yhdenmukaisuus

KINDL-R-mittarin sisäinen yhdenmukaisuus on tutkimuksissa elämänlaadun kokonaistuloksissa 7-17-vuotiaiden lasten ja heidän vanhempiensa lomakkeilla arvioituna välillä hyvästä kiitettävään. Mittarin eri osa-alueiden vastauksissa sisäinen yhdenmukaisuus vaihteli tyydyttävästä kiitettävään. «Ravens-Sieberer U, Bullinger M. Assessing health-related quality of life in chronically ill children with the German KINDL: first psychometric and content analytical results. Qual Life Res 1998a;7:399»23, «Bullinger M, Brütt AL, Erhart M ym. Psychometric properties of the KINDL-R questionnaire: results of the BELLA study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2008;17 Suppl 1:125-32»1, «Ravens-Sieberer U, Erhart M, Wille N ym. Health-related quality of life in children and adolescents in Germany: results of the BELLA study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2008;17(suppl 1):148–156.»27, «Erhart M, Ellert U, Kurth BM ym. Measuring adolescents' HRQoL via self reports and parent proxy reports: an evaluation of the psychometric properties of both versions of the KINDL-R instrument. Health»3, « Jozefiak T, Larsson B, Wichstrøm L ym. Quality of Life as reported by school children and their parents: a cross-sectional survey. Health Qual Life Outcomes 2008;6:34.»11, «Jozefiak T, Larsson B, Wichstrøm L. Changes in quality of life among Norwegian school children: a six-month follow-up study. Health Qual Life Outcomes 2009;7:7.»12.

Ilhan ym. 2019 «Ilhan N, Peker K, Yildirim G ym. Relationship between healthy lifestyle behaviors and health related quality of life in turkish school-going adolescents. Niger J Clin Pract 2019;22:1742-1751 »9:

Perusterveiden 11–13-vuotiaiden lasten itsearvioima elämänlaatuarvio ja KINDL-R-mittarin sisäinen yhdenmukaisuus.

  • Cronbachin alfa elämänlaadun kokonaistuloksissa oli 0.60 Huom! Mittarin kysymyslomakkeesta (Kid-KINDL-R) oli Turkin viranomaisten pyynnöstä poistettu kaikki perhettä koskevan osa-alueen kysymykset.

Paakkonen ym. 2019 «Paakkonen T, Paakkonen H. Finnish schoolchildren's perceived health-related quality of life deteriorates remarkably with age. Scand J Child Adolesc Psychiatr Psychol 2018;6:152-158»21:

  • Suomalaisten 7–17-vuotiaiden lasten ja nuorten itsearvioima elämänlaatu Kid ja Kiddo-KINDL-R -lomakkeilla.
  • Cronbachin alfa elämänlaadun kokonaistuloksissa 0.85 ja osa-alueittain: fyysinen hyvinvointi 0.61, emotionaalinen hyvinvointi 0.61, itsetunto 0.77, perhe 0.67, ystävät 0.52 ja päivittäiset toiminnot/koulu 0.63.

Teixeira ym. 2012 «Teixeira IP, Novais Ide P, Pinto Rde M ym. Cultural adaptation and validation of the KINDL questionnaire in Brazil for adolescents between 12 and 16 years of age. Rev Bras Epidemiol 2012;15:845-57»36:

Brasilialaisten 12–16-vuotiaiden lasten ja nuorten itsearvioima elämänlaatu Kiddo-KINDL-R-lomakkeella arvioituna.

  • Cronbachin alfa elämänlaadun kokonaistuloksissa 0.79, korkea reliabiliteetti.
  • Cronbachin alfa vaihteli eri osa-alueiden välillä (α = 0.12–0.73):

o fyysinen hyvinvointi 0.12, emotionaalinen hyvinvointi 0.51, itsetunto 0.71, perhe 0.73, ystävät 0.56 ja päivittäiset toiminnot/koulu 0.31.

Lee ym. 2016 «Lee CT, Lin CY, Tsai MC ym. Psychometric evaluation and wording effects on the Chinese version of the parent-proxy Kid-KINDL. Health Qual Life Outcomes 2016;14:123 »16:

8–12-vuotiaiden lasten vanhempien arvio lapsen elämänlaadusta Kid-Kiddo-KINDL-R -vanhempien lomakkeella.

  • Cronbachin alfa oli elämänlaadun kokonaistuloksissa 0.86
  • Cronbachin alfa vaihteli eri osa-alueiden välillä (α = 0.59–0.83).

o Fyysinen hyvinvointi 0.71, emotionaalinen hyvinvointi 0.63, itsetunto 0.83, perhe 0.64, ystävät 0.63 ja päivittäiset toiminnot/koulu 0.59.

Kenzik ym. 2014 «Kenzik KM, Tuli SY, Revicki DA ym. Comparison of 4 Pediatric Health-Related Quality-of-Life Instruments: A Study on a Medicaid Population. Med Decis Making 2014;34:590-602.»14 :

2–19-vuotiaiden lasten vanhempien arvio lapsen elämänlaadusta. Kid-Kiddo-KINDL-R -vanhempien lomakkeilla (7-17-vuotiaat) saadut tulokset:

  • Cronbachin alfa vaihteli eri osa-alueiden välillä (α = 0.53–0.83).

o Fyysinen hyvinvointi 0.73, emotionaalinen hyvinvointi 0.69, itsetunto 0.83, perhe 0.53, ystävät 0.75 ja päivittäiset rutiinit/koulu 0.57.

Hannonen ym. 2020 «Hannonen R, Vuorimaa H, Rantanen K ym. Finnish diabetes-related quality of life questionnaire for children and adolescents: Reliability and validity. Acta Paediatr 2021;110:1516-1525»6:

Suomalaisten T1 diabetesta sairastavien 10–17-vuotiaiden lasten ja nuorten itsearviointi elämänlaadun arvio geneerisellä KINDL-R mittarilla ja KINDL-R sairausspesifisellä lisämodulilla (17 kysymystä).

  • Geneerisen KINDL-R-mittarin Cronbachin alfa on 0.86 elämänlaadun kokonaistuloksissa.

Vuori M. 2018 «Vuori M. 2018. Lasten elämänlaatumittarin (Kid-KINDL-R) sisäinen yhtenevyys suomalaisessa lapsiaineistossa. (online) Kela Työpapereita 134. Saatavilla:.»37:

Suomalaisen poikkileikkausaineiston Kelan LAKU- ja Etä-LAKU-perhekuntoutuksen seurantatutkimuksen aloituskyselyyn osallistuneet neuropsykiatrisen häiriön diagnoosin saaneet 7-13-vuotiaat lapset (n=172 kouluikäistä lasta (poikia 85,3 %, tyttöjä 14,7 %). ja heidän huoltajansa (n=330, 186 äitiä ja 144 isää). Sisäisen yhdenmukaisuuden tarkastelussa käytettiin kokonaisaineistoja lapsilta ja vanhemmilta.

  • Cronbachin alfa-kertoimet olivat kokonaistuloksissa lapsilla 0,83 ja huoltaja-aineistossa 0,86.
  • Osa-alueiden alfa-kertoimet lapsiaineistossa vaihtelivat välillä 0.54-0.80, hyväksyttävänä pidetyn 0.70 alle jäivät osa-alueista kaikki muut paitsi itsetunto (0.80)
  • Osa-alueiden alfa-kertoimet huoltaja-aineistossa vaihtelivat välillä 0,56-0,77.

Yhteenveto: Sisäistä yhdenmukaisuutta tarkasteltiin Cronbachin alfa -kertoimen avulla. Tulokset olivat hyviä tai erinomaisia kokonaistulosten osalta ja ylittivät hyväksyttävänä pidetyn 0.70 rajan. Mittarin eri osa-alueiden vastauksissa sisäinen yhdenmukaisuus vaihteli tyydyttävästä kiitettävään.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Lattia- ja kattoefekti

Teixeira ym. 2012 «Teixeira IP, Novais Ide P, Pinto Rde M ym. Cultural adaptation and validation of the KINDL questionnaire in Brazil for adolescents between 12 and 16 years of age. Rev Bras Epidemiol 2012;15:845-57»36:

Brasilialaisten 12–16-vuotiaiden lasten ja nuorten itsearvioima elämänlaatu Kiddo-KINDL-R-lomakkeella arvioituna. Mittari on herkkä löytämään elämänlaadun (HRQOL) erot myös mittarin ääripäissä.

  • Lattiaefekti vaihteli eri osa-alueissa välillä 1.10–3.20 %. Kattoefekti eri osa-alueissa vaihteli 0.7–12 % välillä: fyysinen hyvinvointi 0.70 %, päivittäiset toiminnot/koulu 1.20 %, itsetunto 3.70 %, ystävät 8.8 %, perhe 11.5 % ja emotionaalinen hyvinvointi 12 %.

Lee ym. 2016 «Lee CT, Lin CY, Tsai MC ym. Psychometric evaluation and wording effects on the Chinese version of the parent-proxy Kid-KINDL. Health Qual Life Outcomes 2016;14:123 »16:

8–12-vuotiaiden lasten vanhempien arvio lapsen elämänlaadusta Kid-Kiddo-KINDL-R-vanhempien lomakkeella.

  • Ei lattiaefektiä/hyvin pieni (0–1,2 %), minimaalinen kattoefekti osa-alueissa (5,3–15 %), mutta ei kokonaispisteissä (0 %).

Kenzik ym. 2014 «Kenzik KM, Tuli SY, Revicki DA ym. Comparison of 4 Pediatric Health-Related Quality-of-Life Instruments: A Study on a Medicaid Population. Med Decis Making 2014;34:590-602.»14:

2–19-vuotiaiden lasten vanhempien arvio lapsen elämänlaadusta Kid-Kiddo-KINDL-R -vanhempien lomakkeella. Ei lattiaefektiä, mutta osa-alueissa oli merkittävää kattoefektiä.

  • Ei lattiaefektiä: kokonaispisteissä 0 %, samoin fyysinen hyvinvointi, emotionaalinen hyvinvointi ja perhe 0 %. Itsetunto 0.22 %, ystävät 0,43 % ja päivittäiset toiminnot/koulu 0,23 %.
  • Kattoefekti kokonaispisteissä 1.62 %. Fyysinen hyvinvointi 28,3 %, emotionaalinen hyvinvointi 34,7 %, itsetunto 24,5 %, perhe 16,7 %, ystävät 17,8 %, päivittäiset toiminnot/koulu 13,1 %.

Stöcklin ym. 2012 «Stöcklin L, Loss G, von Mutius E ym. Health-related quality of life in rural children living in four European countries: the GABRIEL study. Int J Public Health 2013;58:355-66»35:

6–13-vuotiaiden lasten elämänlaatu lasten ja vanhempien arvioimana.

  • Ei lattia- tai kattoefektiä kokonaispisteiden keskiarvoissa.

Vuori M. 2018 «Vuori M. 2018. Lasten elämänlaatumittarin (Kid-KINDL-R) sisäinen yhtenevyys suomalaisessa lapsiaineistossa. (online) Kela Työpapereita 134. Saatavilla:.»37:

7-13-vuotiaiden elämänlaatu lasten ja vanhempien arvioimana.

  • Ei lattiaefektiä tai kattoefektiä kokonaispisteissä.
  • Osa-alueittain lasten lomakkeissa jkv vaihtelua (fyysinen 4,3 %, emotionaalinen 4,9 %, itsetunto 6 %, perhe 8,1 %, kaverit 6,8 %, koulu 12,8 %) ja vanhempien vastauksissa (fyysinen 4,3 %, emotionaalinen 0,6 %, itsetunto 0,3 %, perhe 0,6 %, kaverit 1,3 %, koulu 2,3 %).

Yhteenveto: Lattiaefektiä ei ilmennyt ollenkaan tai ilmeni hyvin vähän eri tutkimuksissa niin kokonaispisteissä kuin eri osa-alueiden välillä. Kattoefektiä kokonaispisteissä ei ollut tai oli hyvin vähän (yksi tutkimus), osa-alueissa kattoefekti vaihteli eri tutkimuksissa merkittävästi (1-35 %).

Pienin havaittava muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Pienin merkittävä muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käyttökelpoisuus

Teixeira ym. 2012 «Teixeira IP, Novais Ide P, Pinto Rde M ym. Cultural adaptation and validation of the KINDL questionnaire in Brazil for adolescents between 12 and 16 years of age. Rev Bras Epidemiol 2012;15:845-57»36:

Brasilialaisten 12–16-vuotiaiden lasten ja nuorten itsearvioima elämänlaatu Kiddo-KINDL-R-lomakkeella arvioituna. Mittari on käyttökelpoinen, validi ja reliaabeli mittari lasten ja nuorten elämänlaadun mittaamiseen.

  • Kiddo-KINDL-R-lomakkeen käyttö koetaan hyväksyttävänä: validointitutkimuksessa dataa jäi puuttumaan 1,6–2,6 % riippuen osa-alueesta (1,6 % emotionaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin osa-alueista ja 2,6 % päivittäiset rutiinit/koulu ja ystävät osa-alueista).
  • Lomakkeen täyttäminen kesti 15–20 minuuttia kokonaiselta koululuokalta.

Hannonen ym. 2020 «Hannonen R, Vuorimaa H, Rantanen K ym. Finnish diabetes-related quality of life questionnaire for children and adolescents: Reliability and validity. Acta Paediatr 2021;110:1516-1525»6:

Suomalaisten T1 diabetesta sairastavien 10–17-vuotiaiden lasten ja nuorten itsearvioima elämänlaadun arvio geneerisellä KINDL-R mittarilla (Kid-KINDL-R -lomake) ja KINDL-R sairausspesifisellä lisämodulilla (17 kysymystä). Tutkimuksesta jouduttiin poissulkemaan pitkäaikaisesta sairaudesta tai sairaalahoidossa oloa koskeva kuuden kysymyksen lisäkysymysosuus (disease sub scale, joka suomenkielisessä lomakkeessa on geneerisen mittarin 24 kysymyksen jälkeen oleva lisäkysymysosuus):

  • lapsista 17/115 ei vastannut lisäkysymyksiin, koska he ymmärsivät väärin lomakkeen täyttämiseen liittyvän ohjeistuksen.

Stöcklin ym. 2012 «Stöcklin L, Loss G, von Mutius E ym. Health-related quality of life in rural children living in four European countries: the GABRIEL study. Int J Public Health 2013;58:355-66»35:

6–13-vuotiaiden lasten elämänlaatu lasten ja vanhempien arvioimana. Eri maiden vertailussa saksankielisissä tutkimusyksiköissä vain 1,6 % vastauksista palautui puutteellisina, puolalaisissa tutkimusyksiköissä 15,3 % vastauksista oli puutteellisia.

  • Vastaukset palautuivat puutteellisina todennäköisemmin silloin, kun vastaajat olivat maatilalla asuvista perheistä tai matalan koulutustason perheistä

Vuori M. 2018 «Vuori M. 2018. Lasten elämänlaatumittarin (Kid-KINDL-R) sisäinen yhtenevyys suomalaisessa lapsiaineistossa. (online) Kela Työpapereita 134. Saatavilla:.»37:

Kelan LAKU- ja Etä-LAKU-perhekuntoutuksen seurantatutkimuksen aloituskyselyyn osallistuneet neuropsykiatrinen häiriön diagnoosin saaneet 7-13-vuotiaat lapset (n=172, poikia 85,3 %, tyttöjä 14,7 %). ja heidän huoltajansa (n=330, 186 äitiä ja 144 isää).

  • Alle 10-vuotiaiden lapsen itsearvioinnissa puuttuvaa tietoa keskimäärin 16,8 %. Vastaavasti 10–13-vuotiailla ainoastaan 5,2 %:lla kyselyyn vastanneista
  • Puuttuvaa tietoa esiintyi 12,8 %:lla lasten huoltajien aineistossa (n = 43)

Ravens-Sieberer ym. (2014) «Ravens-Sieberer U, Karow A, Barthel D ym. How to assess quality of life in child and adolescent psychiatry. Dialogues Clin Neurosci 2014;16:147-58 »28mukaan luotettavan kokonaistuloksen saamiseksi lasten ja nuorten elämänlaadusta tarvitaan sekä lasten ja nuorten, että heidän vanhempiensa arviot lasten ja nuorten elämänlaadusta. KINDL-R mittaria on käytetty paljon väestötutkimuksissa ja muun muassa Helsethin ym. (2006) «Helseth S, Lund T, Christophersen KA. Health-related quality of life in a Norwegian sample of healthy adolescents: some psychometric properties of CHQ-CF87-N in relation to KINDL-N. J Adolesc Health 2»7 mukaan sitä voidaan hyödyntää myös varhaisen tuen tai interventioiden kohdentamisessa.

Yhteenveto: KINDL-R-mittarin geneeriset lomakkeet ovat helppokäyttöisiä ja melko nopeita täyttää (keskimäärin noin 10 minuuttia/hlö tai 15-20 minuuttia/koululuokka) 50. + Teixeira ym. 2012 Puutteellisesti täytettyjä vanhempien lomakkeita alle kymmenesosalla vastaajista ja lasten lomakkeissa alle kolme prosenttia. 55. Teixeira ym. 2012, Stöcklin ym. 2020 ja 7.

Tutkimusten tiedot

Erhart ym. 2009 «Erhart M, Ellert U, Kurth BM ym. Measuring adolescents' HRQoL via self reports and parent proxy reports: an evaluation of the psychometric properties of both versions of the KINDL-R instrument. Health»3: KiGGS-tutkimukseen liittyvä osajulkaisu, jossa selvitetty KINDL-R-mittarin vanhempien ja lasten lomakkeiden (n=6813 11–17-vuotiasta lasta vanhempineen) psykometristen ominaisuuksien eroja. KINDL-R-mittarista arvioitiin reliabiliteettiä, faktorirakennetta, rinnakkais- ja ryhmien erotteluvaliditeettiä.

Ferreira ym. 2014 «Ferreira PL, Baltazar CF, Cavalheiro L ym. Reliability and validity of PedsQL for Portuguese children aged 5-7 and 8-12 years. Health Qual Life Outcomes 2014;12:122»4:PedsQL-validointitutkimus, jossa vertailumittarina KINDL-R N=179 5–12-vuotiasta lasta ja 97 vanhempaa. Lapsista osa perusterveitä, osalla sairautena diabetes tai selkärankahalkio. Sekä lasten että vanhempien arvio elämänlaadusta (HRQOL).

Greger ym. 2016 «Greger HK, Myhre AK, Lydersen S ym. Child maltreatment and quality of life: a study of adolescents in residential care. Health Qual Life Outcomes 2016;14:74»5: Lasten kaltoinkohtelu ja HRQOL. Norjalainen tutkimus. Vertailua 12-20-vuotiaiden väestötason lasten (n=1017) ja lastensuojelun asumisyksikössä asuvien (n=400) kaltoinkohdeltujen (n=237) ja lastensuojelun asumisyksikössä asuvien ei-kaltoinkohdeltujen (n=98) lasten elämänlaadun (HRQOL) välillä. Sekä lasten että lähiaikuisten arvio elämänlaadusta (HRQOL).

Hannonen ym. 2020 «Hannonen R, Vuorimaa H, Rantanen K ym. Finnish diabetes-related quality of life questionnaire for children and adolescents: Reliability and validity. Acta Paediatr 2021;110:1516-1525»6: Suomalainen tutkimus, jossa tutkitaan FinDIAB-kyselyn psykometriikkaa. Vertailumittarina KINDL-R (+ sen sairauslisäosa ja diabetesmoduli). N=215 10–17-vuotiasta lasta, joilla perussairautena T1DM. Ei aikuisten arviota, vain lasten oma arvio.

Iguacel ym. 2017 «Iguacel I, Michels N, Fernández-Alvira JM ym. Associations between social vulnerabilities and psychosocial problems in European children. Results from the IDEFICS study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2»8: Sosioekonomisten tekijöiden yhteys lasten mielenterveyteen ja psykososiaalisiin ongelmiin. Pitkittäistutkimus (0 ja 2 vuotta). N=5987 2–9-vuotiasta lasta kahdeksasta Euroopan maasta. Psykososiaalisia ongelmia ja terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin KINDL-R-mittarilla ja SDQ-mittarilla. Ei aikuisten arviota, vain lasten oma arvio.

Ilhan ym. 2019 «Ilhan N, Peker K, Yildirim G ym. Relationship between healthy lifestyle behaviors and health related quality of life in turkish school-going adolescents. Niger J Clin Pract 2019;22:1742-1751 »9: Yhteys terveellisten elämäntapojen ja elämänlaadun (HRQOL) välillä. Poikkileikkaustutkimus. Perusterveiden 11–13-vuotiaiden lasten elämänlaatuarviot ja mittarin yhteneväisyys. N=413 lasta. Sosioekonominen status, elintavat ja Kid-KINDL-R arvioitiin. Ei aikuisten arviota, vain lasten oma arvio.

Jafari ym. 2015 «Jafari P, Stevanovic D, Bagheri Z. Cross-cultural Measurement Equivalence of the KINDL Questionnaire for Quality of Life Assessment in Children and Adolescents. Child Psychiatry Hum Dev 2016;47:291-30»10: Kulttuurisen taustan vaikutus terveyteen liittyvän elämänlaadun arvioon KINDL-R mittarilla. N=1086 iranilaista lasta ja 1061 vanhempaa, sekä 756 serbialaista lasta ja 618 vanhempaa. Ordinaalinen logistinen regressio + DIF-analyysi. Lasten ja vanhempien arviot. Lomakkeina sekä Kid-KINDL-R että Kiddo-KINDL-R.

Jozefiak ym. 2008 « Jozefiak T, Larsson B, Wichstrøm L ym. Quality of Life as reported by school children and their parents: a cross-sectional survey. Health Qual Life Outcomes 2008;6:34.»11Norjalainen väestötutkimus, jossa selvitetty 8–16-vuotiaiden lasten elämänlaadun (QoL) arvion eroja joko itsearviona tai vanhempien arviona (n=1743 lapsi-vanhempi-paria, jotka täyttivät KINDL-mittarin lomakkeen). Mittarina KINDL ja the Inventory of Life Quality (ILC). Itsearviota ja vanhempien arviota verrattiin t-testin ja Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla. Lisäksi arvioitiin sisäistä johdonmukaisuutta Cronbachin alfalla ja testi-uudelleentesti-reliabiliteettiä ICC-menetelmällä.

Jozefiak ym. 2009 «Jozefiak T, Larsson B, Wichstrøm L. Changes in quality of life among Norwegian school children: a six-month follow-up study. Health Qual Life Outcomes 2009;7:7.»12 Norjalainen väestötutkimus, jossa pitkittäistutkimuksessa seurattiin elämänlaadun (QoL) muutoksia 8-16-vuotiailla lapsilla ja nuorilla (n=1821) 6 kk seurantajaksolla. Mittarina the Inventory of Life Quality for Children and Adolescents (ILC) ja KINDL. Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä lasten itsearviota että vanhempien arviota.

Jozefiak ym. 2015 «Jozefiak T, Sønnichsen Kayed N. Self- and proxy reports of quality of life among adolescents living in residential youth care compared to adolescents in the general population and mental health servic»13: Lastensuojelun asumisyksikössä asuvien (N=300) 12–20 v. nuorten KINDL-R mitattua elämänlaatua verrattiin väestötasoon (N=1444) ja myös pieneen (N=68) mielenterveyspalveluiden piirissä olevaan lasten ja nuorten otokseen. Norjalainen tutkimus. Sekä lasten että heidän lähiaikuistensa arvio elämänlaadusta (HRQOL).

Kenzik ym. 2014 «Kenzik KM, Tuli SY, Revicki DA ym. Comparison of 4 Pediatric Health-Related Quality-of-Life Instruments: A Study on a Medicaid Population. Med Decis Making 2014;34:590-602.»14: N=908 2–19-vuotiasta vanhempaa, joiden lapset Floridan Medicaid-vakuutusjärjestelmässä. Vanhemmat täyttivät lapsen ikään sopivan CHIP, KIDSCREEN-52, KINDL-R ja PedsQL-mittarit. Tutkimuksessa selvitettiin, mikä mittari olisi paras mittaamaan lasten terveyteen liittyvää elämänlaatua. Vain aikuisten arvio, ei lasten arviota.

Lee ym. 2016 «Lee CT, Lin CY, Tsai MC ym. Psychometric evaluation and wording effects on the Chinese version of the parent-proxy Kid-KINDL. Health Qual Life Outcomes 2016;14:123 »16: Vanhempien KINDL-R lomakeversio (7-17-vuotiaiden lasten vanhemmat), sanoituksen vaikutus elämänlaadun (HRQOL) arvioon. N=247 8-12-vuotiaan lapsen vanhempaa ja n=241 lasta, jotka täyttivät KINDL-R-mittarin. Test-retest-tutkimus, osa vanhemmista (n=82) täytti KINDL-R-mittarin uudelleen 1–2 viikon kuluttua.

Meyer ym. 2016 «Meyer M, Oberhoffer R, Hock J ym. Health-related quality of life in children and adolescents: Current normative data, determinants and reliability on proxy-report. J Paediatr Child Health 2016;52:628-»18: Terveiden lasten (n=530) ja heidän vanhempiensa arvioima elämänlaatu (HRQOL), sitä määrittävät tekijät ja lapsen ja vanhemman välisen arvion yhteneväisyys. Poikkileikkaustutkimus.

Nakatomi ym. 2018 «Nakatomi T, Ichikawa S, Wakabayashi H ym. Children and adolescents in institutional care versus traditional families: a quality of life comparison in Japan. Health Qual Life Outcomes 2018;16:151»19: Poikkileikkaustutkimus, jossa vertaillaan lastenkodissa ja omien vanhempiensa kanssa asuvien lasten elämänlaatua. N=204 8-15 v. lasta, joista n=47 lastenkodeissa ja n=157 asuu omien vanhempiensa kanssa. Varianssianalyysi.

Neuner ym. 2018 «Neuner B, Krampe H, McCarthy WJ ym. Psychometric Properties of a Modified KINDL-R Questionnaire for Adolescents and Adults, and Construction of a Brief Version, the KINDL-A(dult)B(rief) Questionnaire,»20: Lyhennetyn KINDL-AB:n validointitutkimus aikuisille. N=255 aikuista, joilla verenvuotosairaus.

Paakkonen ym. 2018 «Paakkonen T, Paakkonen H. Finnish schoolchildren's perceived health-related quality of life deteriorates remarkably with age. Scand J Child Adolesc Psychiatr Psychol 2018;6:152-158»21: Suomalaisten koululaisten elämänlaatu (HRQOL). N=4776 7–17-vuotiasta lasta. Ei aikuisten arviota, vain lasten oma arvio.

Ravens-Sieberer & Bullinger 1998a «Ravens-Sieberer U, Bullinger M. Assessing health-related quality of life in chronically ill children with the German KINDL: first psychometric and content analytical results. Qual Life Res 1998a;7:399»23: Saksalainen pilottitutkimus kehitetyllä KINDL-R-mittarilla. Tutkimuksessa verrattiin 10-16-vuotiaiden perussairaiden lasten (n=45 diabetesta tai astmaa sairastavaa lasta) ja perusterveiden verrokkien (n=45) elämänlaadun (HrQOL) eroja saksankielisellä KINDL-R-mittarilla. Mittari todettiin käyttökelpoiseksi ja psykometrisiltä ominaisuuksiltaan luotettavaksi mittariksi, mutta laajempaa väestötutkimusta suositeltiin.

Ravens-Sieberer ym. 2008 «Ravens-Sieberer U, Erhart M, Wille N ym. Health-related quality of life in children and adolescents in Germany: results of the BELLA study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2008;17(suppl 1):148–156.»27: Saksalaisen KiGGS-väestötutkimuksen mielenterveyden osatutkimuksessa (Bella-tutkimus) elämänlaatu (HRQOL) selvitetty 7-17-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmilta (n=2863) ja 11-17-vuotiailta lapsilta ja nuorilta (n=1700) itseltään. Tutkimuksessa arvioitu KINDL-R-mittarin psykometriikkaa. KINDL-R-mittarin lisäksi tutkimuksessa käytössä Children with Special Health Care Needs (CSHCN) -mittari (esimerkiksi kroonista sairautta sairastavilla lapsilla) ja the Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) -mittarin vanhempien mittari.

Rotsika ym. 2016 «Rotsika V, Vlassopoulos M, Kokkevi A ym. Comparing immigrant children with native Greek in self-reported-Quality of Life. Psychiatriki 2016;27:37-43 »29: Vertailututkimus maahanmuuttajataustaista lasten ja kantaväestöön kuuluvien lasten elämänlaadusta. Kreikkalainen tutkimus. N=68 maahanmuuttajataustaista lasta ja 489 kantaväestöön kuuluvaa lasta. 8–12-vuotiaille tehtiin Kid-KINDL-R ja 13–16-vuotiaille Kiddo-KINDL-R.

Serra-Sutton ym. 2009 «Serra-Sutton V, Ferrer M, Rajmil L ym. Population norms and cut-off-points for suboptimal health related quality of life in two generic measures for adolescents: the Spanish VSP-A and KINDL-R. Health »31: Espanjalaisessa tutkimuksessa pyrittiin lisäämään espanjankielisen Vecú Santé Perçue de l'Adolescent (VSP-A) ja KINDL-R-mittarien pisteiden tulkittavuutta. Poikkileikkaustutkimukseen osallistui 555 espanjalaista 12–18-vuotiasta nuorta (vain nuorten itsearvio). Tutkimuksessa pyrittiin määrittämään raja-arvot VSP-A- ja KINDL-R-mittareille käyttämällä Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) ja Oslo Social Support Scale -mittareita vertailu/ankkurimittareina.

Stevanovic ym. 2009 «Stevanovic D, Lakic A, Vilotic J. The psychometric study of the Serbian KINDL questionnaire for health-related quality of life assessment in children and adolescents. Scand J Caring Sci 2009;23:361-8»33: Serbiankielisen KINDL-R-mittarin psykometriikan analyysi. Mittari käännettiin takaisinkäännösprosessin mukaisesti. Serbiankielisen Kid-KINDL (n=100 9-12-vuotiasta lasta) ja Kiddo-KINDL (n=92 13-16-vuotiasta nuorta) ja heidän vanhempiensa (n=189) mittarin luotettavuus todettiin väestötason pilottitutkimuksessa joissakin osa-alueissa heikoksi. Mittarin kieliversioon suositeltiin muutoksia ennen mittarin laajempaa käyttöä.

Stevanovic ym. 2013 «Stevanovic D, Tadic I, Novakovic T ym. Evaluating the Serbian version of the KIDSCREEN quality-of-life questionnaires: reliability, validity, and agreement between children's and parents' ratings. Qua»34: Serbiankielisen KIDSCREEN-mittarin psykometristen ominaisuuksien arviointi. Vertailumittarina KINDL-R. Väestötutkimus, 8 koulun oppilaat. N=330 8–18-vuotiasta lasta ja 314 vanhempaa, jotka täyttivät sekä KIDSCREEN- että KINDL-R-mittarin.

Stöcklin ym. 2012 «Stöcklin L, Loss G, von Mutius E ym. Health-related quality of life in rural children living in four European countries: the GABRIEL study. Int J Public Health 2013;58:355-66»35: Tutkimuksessa verrattiin maaseudulla maatilalla ja maaseudulla muualla asuvien lasten elämänlaatua. Maaseudun lasten elämänlaatua verrattiin tämän jälkeen KIGGS-tutkimuksen otokseen (jonka lapset kaupunkilaisia). Väestötutkimus, n=10400 kouluikäistä lasta Saksasta, Itävallasta, Sveitsistä ja Puolasta. Mittarina KINDL-R. Vain vanhempien KINDL-R arvio tehtiin, ei lasten omaa arviota.

Teixeira ym. 2012 «Teixeira IP, Novais Ide P, Pinto Rde M ym. Cultural adaptation and validation of the KINDL questionnaire in Brazil for adolescents between 12 and 16 years of age. Rev Bras Epidemiol 2012;15:845-57»36: Brasilialainen, portugalinkielisen Kiddo-KINDL-R-lomakkeen ja KINDL-R-mittarin validointitutkimus, 12-16-vuotiaat lapset kolmesta koulusta, n=378.

Vuori M. 2018 «Vuori M. 2018. Lasten elämänlaatumittarin (Kid-KINDL-R) sisäinen yhtenevyys suomalaisessa lapsiaineistossa. (online) Kela Työpapereita 134. Saatavilla:.»37: Poikkileikkaustutkimus Suomessa Kelan LAKU- ja Etä-LAKU-perhekuntoutuksen seurantatutkimuksen aloituskyselyyn osallistuneet neuropsykiatrinen häiriön diagnoosin saaneet 7-13-vuotiaat lapset (n=172, poikia 85,3 %, tyttöjä 14,7 %). ja heidän huoltajansa (n=330, 186 äitiä ja 144 isää).

Wee ym. 2005 «Wee HL, Lee WW, Ravens-Sieberer U ym. Validation of the English version of the KINDL generic children's health-related quality of life instrument for an Asian population--results from a pilot test. Qu»38: Singaporelaisten englanninkielisten 8-16-vuotiaita koululaisia ja heidän itsearvioimaansa elämänlaatua tarkastellut pilottitutkimus (n=131). Tarkoituksena oli arvioida KINDL-R-mittarin psykometrisia ominaisuuksia diabetesta sairastavien (8-12-vuotiaat n=30 ja 13-16-vuotiaat n=31) ja lähtökohtaisesti terveiden aasialaistaustaisten lasten ja nuorten (8-12-v. n=39 ja 13-16v. n=32) tutkimusryhmässä. Diabetesta sairastavat lapset ja nuoret rekrytoitiin tutkimukseen sairaalan poliklinikan kautta ja terveiden verrokkiryhmä kirjastojen kautta.

Wee ym. 2007 «Wee HL, Ravens-Sieberer U, Erhart M ym. Factor structure of the Singapore English version of the KINDL children quality of life questionnaire. Health Qual Life Outcomes 2007;5:4 »39: Singaporessa 8-16-vuotiaiden lasten ja nuorten itsearvioimaa elämänlaatua ja KINDL-R-mittarin luotettavuutta ja pätevyyttä sekä käyttökelpoisuutta aasialaistaustaisilla lapsilla ja nuorilla tarkastellut poikkileikkaustutkimus. Kouluista tulleet osallistujia eri etnisistä ryhmistä (mm. kiina, malay, intialaiset), joista 8-12-vuotiaita n= 328 ja 13-16-vuotiaita n= 1 026.

Yamaguchi ym. 2010 «Yamaguchi N, Poudel KC, Poudel-Tandukar K ym. Reliability and validity of a Nepalese version of the Kiddo-KINDL in adolescents. Biosci Trends 2010;4:178-85 »40: Nepalinkielisen Kiddo-KINDL-mittarin psykometriset ominaisuudet 13-16-vuotiaiden lasten (n=204) elämänlaadun (HRQoL) arvioinnissa. Vertailumittarina Center for Epidemiological Studies-Depression (CES-D) -mittari. Tutkimuksessa arvioitiin psykometriikasta mm. testi-uudelleentesti-reliabiliteettia, sisäistä johdonmukaisuutta ja erottelevaa validiteettia.

Linkit

Mittarin tiedot koonnut

Ulla Korpilahti, TtM, Maarit Lassander, VM, terveyspsykologian erikoispsykologi ja Tuovi Hakulinen, TtT, dosentti (terveydenedistäminen) 6.9.2013.

Mittarin tiedot tarkistettu ja päivitetty 7.10.2022: Hanna Uotila-Laine, th, TtM- ja HTM-opiskelija ja Ulla Korpilahti, th, TtM, FT-opiskelija

Hyväksynyt: TOIMIA:n Lasten ja nuorten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#lasten-nuorten-toimintakyky»11

Sidonnaisuudet: Ei sidonnaisuuksia

Alkuperäiset lähteet

Ravens-Sieberer, U. & Bullinger, M. News from the KINDL-Questionnaire – A new version for adolescents. Quality of Life Research 1998b;7:653. «Ravens-Sieberer, U. & Bullinger, M. News from the KINDL-Questionnaire – A new version for adolescents. Quality of Life Research 1998b;7:653.»24

Ravens-Sieberer U, Erhart M, Wille N ym. Health-related quality of life in children and adolescents in Germany: results of the BELLA study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2008;17 Suppl 1:148-56 «PMID: 19132314»PubMed, «Ravens-Sieberer U, Erhart M, Wille N ym. Health-related quality of life in children and adolescents in Germany: results of the BELLA study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2008;17(suppl 1):148–156.»27

Kirjallisuutta

  1. Bullinger M, Brütt AL, Erhart M ym. Psychometric properties of the KINDL-R questionnaire: results of the BELLA study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2008;17 Suppl 1:125-32 «PMID: 19132312»PubMed
  2. de Wit M, Delemarre-van de Waal HA, Pouwer F ym. Monitoring health related quality of life in adolescents with diabetes: a review of measures. Arch Dis Child 2007;92:434-9 «PMID: 17449526»PubMed
  3. Erhart M, Ellert U, Kurth BM ym. Measuring adolescents' HRQoL via self reports and parent proxy reports: an evaluation of the psychometric properties of both versions of the KINDL-R instrument. Health Qual Life Outcomes 2009;7:77 «PMID: 19709410»PubMed
  4. Ferreira PL, Baltazar CF, Cavalheiro L ym. Reliability and validity of PedsQL for Portuguese children aged 5-7 and 8-12 years. Health Qual Life Outcomes 2014;12:122 «PMID: 25208919»PubMed
  5. Greger HK, Myhre AK, Lydersen S ym. Child maltreatment and quality of life: a study of adolescents in residential care. Health Qual Life Outcomes 2016;14:74 «PMID: 27161357»PubMed
  6. Hannonen R, Vuorimaa H, Rantanen K ym. Finnish diabetes-related quality of life questionnaire for children and adolescents: Reliability and validity. Acta Paediatr 2021;110:1516-1525 «PMID: 33289955»PubMed
  7. Helseth S, Lund T, Christophersen KA. Health-related quality of life in a Norwegian sample of healthy adolescents: some psychometric properties of CHQ-CF87-N in relation to KINDL-N. J Adolesc Health 2006;38:416-25 «PMID: 16549303»PubMed
  8. Iguacel I, Michels N, Fernández-Alvira JM ym. Associations between social vulnerabilities and psychosocial problems in European children. Results from the IDEFICS study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2017;26:1105-1117 «PMID: 28500384»PubMed
  9. Ilhan N, Peker K, Yildirim G ym. Relationship between healthy lifestyle behaviors and health related quality of life in turkish school-going adolescents. Niger J Clin Pract 2019;22:1742-1751 «PMID: 31793483»PubMed
  10. Jafari P, Stevanovic D, Bagheri Z. Cross-cultural Measurement Equivalence of the KINDL Questionnaire for Quality of Life Assessment in Children and Adolescents. Child Psychiatry Hum Dev 2016;47:291-304 «PMID: 26184967»PubMed
  11. Jozefiak T, Larsson B, Wichstrøm L ym. Quality of Life as reported by school children and their parents: a cross-sectional survey. Health Qual Life Outcomes 2008;6:34 «PMID: 18489777»PubMed.
  12. Jozefiak T, Larsson B, Wichstrøm L. Changes in quality of life among Norwegian school children: a six-month follow-up study. Health Qual Life Outcomes 2009;7:7 «PMID: 19193211»PubMed.
  13. Jozefiak T, Sønnichsen Kayed N. Self- and proxy reports of quality of life among adolescents living in residential youth care compared to adolescents in the general population and mental health services. Health Qual Life Outcomes 2015;13:104 «PMID: 26197764»PubMed.
  14. Kenzik KM, Tuli SY, Revicki DA ym. Comparison of 4 Pediatric Health-Related Quality-of-Life Instruments: A Study on a Medicaid Population. Med Decis Making 2014;34:590-602 «PMID: 24739533»PubMed.
  15. Lassander M, Tuominen M, Veijolainen R. Benefits of quality of life assessment in children with type-1 diabetes. 2012. In press.
  16. Lee CT, Lin CY, Tsai MC ym. Psychometric evaluation and wording effects on the Chinese version of the parent-proxy Kid-KINDL. Health Qual Life Outcomes 2016;14:123 «PMID: 27595602»PubMed
  17. Matza LS, Swensen AR, Flood EM ym. Assessment of health-related quality of life in children: a review of conceptual, methodological, and regulatory issues. Value Health 2004;7:79-92 «PMID: 14720133»PubMed
  18. Meyer M, Oberhoffer R, Hock J ym. Health-related quality of life in children and adolescents: Current normative data, determinants and reliability on proxy-report. J Paediatr Child Health 2016;52:628-31 «PMID: 27144733»PubMed.
  19. Nakatomi T, Ichikawa S, Wakabayashi H ym. Children and adolescents in institutional care versus traditional families: a quality of life comparison in Japan. Health Qual Life Outcomes 2018;16:151 «PMID: 30055631»PubMed
  20. Neuner B, Krampe H, McCarthy WJ ym. Psychometric Properties of a Modified KINDL-R Questionnaire for Adolescents and Adults, and Construction of a Brief Version, the KINDL-A(dult)B(rief) Questionnaire, KINDL-AB. Acta Haematol 2018;140:1-9 «PMID: 30007981»PubMed
  21. Paakkonen T, Paakkonen H. Finnish schoolchildren's perceived health-related quality of life deteriorates remarkably with age. Scand J Child Adolesc Psychiatr Psychol 2018;6:152-158 «PMID: 33907691»PubMed
  22. Rajmil L, Herdman M, Fernandez de Sanmamed MJ ym. Generic health-related quality of life instruments in children and adolescents: a qualitative analysis of content. J Adolesc Health 2004;34:37-45 «PMID: 14706404»PubMed
  23. Ravens-Sieberer U, Bullinger M. Assessing health-related quality of life in chronically ill children with the German KINDL: first psychometric and content analytical results. Qual Life Res 1998a;7:399-407 «PMID: 9691720»PubMed
  24. Ravens-Sieberer, U. & Bullinger, M. News from the KINDL-Questionnaire – A new version for adolescents. Quality of Life Research 1998b;7:653.
  25. Ravens-Sieberer U, Bullinger M. KINDL-R (English) Questionnaire for Measuring Health-Related Quality of Life in Children and Adolescents Revised Version. Manual. 2000a.
  26. Ravens-Sieberer U, Redegeld M, Bullinger M. Lebensqualität chronisch kranker Kinder im Verlauf der statioären Rehabilitation. In J. Neuser & J. T. de Bruin (Hrsg.), Verbindung und Veränderung im Fokus der Medizinischen Psychologie. 2000b; 89.
  27. Ravens-Sieberer U, Erhart M, Wille N ym. Health-related quality of life in children and adolescents in Germany: results of the BELLA study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2008;17(suppl 1):148–156 «PMID: 19132314»PubMed.
  28. Ravens-Sieberer U, Karow A, Barthel D ym. How to assess quality of life in child and adolescent psychiatry. Dialogues Clin Neurosci 2014;16:147-58 «PMID: 25152654»PubMed
  29. Rotsika V, Vlassopoulos M, Kokkevi A ym. Comparing immigrant children with native Greek in self-reported-Quality of Life. Psychiatriki 2016;27:37-43 «PMID: 27110881»PubMed
  30. Schröder HM, Lilienthal S, Schreiber-Gollwitzer BM. et al. Psychosoziale Versorgung in der Pädiatrischen Onkologie und Hämatologie. Deutsche Krebsgesellschaft. 2009.
  31. Serra-Sutton V, Ferrer M, Rajmil L ym. Population norms and cut-off-points for suboptimal health related quality of life in two generic measures for adolescents: the Spanish VSP-A and KINDL-R. Health Qual Life Outcomes 2009;7:35 «PMID: 19383145»PubMed
  32. Solans M, Pane S, Estrada MD ym. Health-related quality of life measurement in children and adolescents: a systematic review of generic and disease-specific instruments. Value Health 2008;11:742-64 «PMID: 18179668»PubMed
  33. Stevanovic D, Lakic A, Vilotic J. The psychometric study of the Serbian KINDL questionnaire for health-related quality of life assessment in children and adolescents. Scand J Caring Sci 2009;23:361-8 «PMID: 19170955»PubMed
  34. Stevanovic D, Tadic I, Novakovic T ym. Evaluating the Serbian version of the KIDSCREEN quality-of-life questionnaires: reliability, validity, and agreement between children's and parents' ratings. Qual Life Res 2013;22:1729-37 «PMID: 23054498»PubMed
  35. Stöcklin L, Loss G, von Mutius E ym. Health-related quality of life in rural children living in four European countries: the GABRIEL study. Int J Public Health 2013;58:355-66 «PMID: 23255065»PubMed
  36. Teixeira IP, Novais Ide P, Pinto Rde M ym. Cultural adaptation and validation of the KINDL questionnaire in Brazil for adolescents between 12 and 16 years of age. Rev Bras Epidemiol 2012;15:845-57 «PMID: 23515779»PubMed
  37. Vuori M. 2018. Lasten elämänlaatumittarin (Kid-KINDL-R) sisäinen yhtenevyys suomalaisessa lapsiaineistossa. (online) Kela Työpapereita 134. Saatavilla: «https://helda.helsinki.fi/items/272320ab-5c95-4a03-aa1b-695d8322dafa»12.
  38. Wee HL, Lee WW, Ravens-Sieberer U ym. Validation of the English version of the KINDL generic children's health-related quality of life instrument for an Asian population--results from a pilot test. Qual Life Res 2005;14:1193-200 «PMID: 16041914»PubMed
  39. Wee HL, Ravens-Sieberer U, Erhart M ym. Factor structure of the Singapore English version of the KINDL children quality of life questionnaire. Health Qual Life Outcomes 2007;5:4 «PMID: 17239229»PubMed
  40. Yamaguchi N, Poudel KC, Poudel-Tandukar K ym. Reliability and validity of a Nepalese version of the Kiddo-KINDL in adolescents. Biosci Trends 2010;4:178-85 «PMID: 20811137»PubMed