Koneistajien työympäristön ilmanlaatuun kannattaa panostaa
Työstökoneet voivat tutkitusti tuottaa työskentelyilmaan haitallisia määriä aerosolikemikaaleja, vaikka niihin olisi asennettu tavanomainen ilmanpuhdistusjärjestelmä. Tunnistettuihin tavoitearvoihin pääsyyn on vihdoinkin olemassa ratkaisu.
Anna Aho, LL, ja Marika Löija, LT, toivat edellä artikkelissaan Koneistajan työn altisteet ja kemikaalialtistumisen ehkäisy «Koneistajan työn altisteet ja kemikaali-altistumisen ehkäisy (1/2020)»1 esiin koneistajan työn monet terveysriskit, joihin Suomessa noin 20 000 metallintyöstäjää altistuu tänäkin päivänä. Työterveyslaitoksen loppuraportissa kirjoitettiin jo vuonna 2009, että työntekijöillä esiintyy yleisesti oireita, vaikka työpaikkamittausten perusteella konepajojen ilmanlaatu on keskimäärin hyvä verrattuna työhygieenisiin raja-arvoihin. Vaikka ilman epäpuhtauksien pitoisuudet konepajoissa olivat selvästi raja-arvoja pienemmät, havaittiin sekä ylä- että alahengitystieoireiden riskin olevan suurempi niillä työntekijöillä, jotka altistuivat keskimääräistä aero-solipitoisuutta suuremmalle pitoisuudelle.
Työstökoneesta takaisin saliin palautettavassa ilmassa olevat hiukkaset ja varsinkin kaasumaiset aerosolit (erityisesti alkanoliamiinit) tulisi poistaa tehokkaasti.
Aika siirtyä raja-arvoista tavoitearvoihin
Metallintyöstönesteille ei ole määritelty omaa haitalliseksi tunnettua pitoisuutta tai muuta työhygieenistä raja-arvoa. Hengitystieoireita voivat aiheuttaa lukuisat eri metallintyöstönesteaerosolien aineosat, tai niillä voi olla yhteisvaikutuksia. Työterveyslaitoksen tavoitetasomuistiossa Henriks-Eckerman ja Suuronen (2009) esittävät metallintyöstönesteaerosolille altistumisen indikaattoriyhdisteeksi alkanoliamiinien yhteenlaskettua pitoisuutta ja sen tavoitetasoksi 0,1 mg/m3 (8 h).
Tekniset keinot ovat kehittyneet – hyvä tietää
Keskeisimmät keinot metallintyöstäjien oireiden vähentämiseksi ovat tekniset toimenpiteet, kuten työstökoneiden koteloinnit ja kohdepoistot, turvallisten työtapojen edistäminen sekä työstönesteen kunnon valvonta ja ylläpitäminen.
Kohdepoistojen merkitys altistumisen vähentämisessä on erittäin suuri. Uudet kohdepoistoilla varustetut ja entistä tiiviimmät koteloinnit ovat varsin tehokkaita sieppaamaan työstössä vapautuvat epäpuhtaudet kohdepoistojärjestelmään, joka joko palauttaa ilman puhdistettuna takaisin tilaan tai puhaltaa sen ulos. Muun muassa energiansäästösyistä tilaan takaisin palautusta halutaan suosia.
Palautettava kohdepoistoilma puhdistetaan varsin usein pelkästään joko kuitusuodattimilla ja/tai sähkösuodattimella, koska markkinoilla ei ole ollut parempaa tarjolla. Näin toimien hiukkasia saadaan palautusilmasta tehokkaasti puhdistettua ja ilma näyttää puhtaalta, mutta kaasumaisessa muodossa olevat epäpuhtaudet ovat edelleen jäljellä. Täten palautusilma ei täytä alkanoliamiinien kokonaispitoisuuden tavoitetasoarvoa 0,1 mg/m3.
Tehokas AerOff-puhdistusratkaisu on saatavilla
Länsimaissa jokaiseen työstökoneeseen hankitaan tai ainakin pitäisi hankkia kohdepoistoilman puhdistin, jos ilma palautetaan työskentelytilaan. Markkinoilla on ollut saatavilla vain hiukkaspuhdistimia, joista kaasumaiset aerosoliosuudet pääsevät läpi palautusilman mukana työntekijöiden hengittämään sisäilmaan. Vasta moniportaisella ja useasta eri puhdistusmekanismista koostuvalla kompaktilla ratkaisulla (kuva «»2) pystytään pääsemään tavoitearvoihin energia- ja materiaalitehokkaasti.
Lisätietoa AerOff-ratkaisusta ja taustatutkimuksista saa osoitteesta www.aeroff.fi «https://www.aeroff.fi»1 ja siellä mainituilta asiantuntijoilta.
DI, keksijä ja tekninen asiantuntija
Aeroff Oy
pirkko.pihlajamaa@aeroff.fi
Kirjallisuutta
- Pihlajamaa P, Niemeläinen M, Säämänen A (2017): A method and apparatus for controlling occupational hygiene in machine tool environment, Tampereen Ammattikorkeakoulu Oy. International application published under the patent cooperation treaty WO 2017 / 140941 A1
- Suuronen K, Tuomi, T, Alanko, K ym. (2005) Metallintyöstäjien työperäiset iho- ja hengitystie-sairaudet. Loppuraportti Työsuojelurahastolle, Työterveyslaitos (74 s. + liitteet).
- Suuronen, K. (2009) Metalworking fluids – allergens, exposure, and skin and respiratory effects,People and work, Research reports, no 85, Finnish Institute of Occupational Health, Tampere,106 p. + 93 p. app
- Säämänen A, Kanerva T, Linnainmaa M ym. (2016): Metallintyöstön kohdepoistoilman hallinta. Tietoa työstä, Työterveyslaitos (62 s.) http://urn.fi/URN:ISBN 978-952-261-668-5(PDF)