Lääkäri uni-valverytmin ja työvuorosuunnittelun asiantuntijana

Tehokkainta vuorotyöhön liittyvien terveyshaittojen ennaltaehkäisyä on pyrkiä vaikuttamaan yrityksessä käytössä oleviin vuorojärjestelmiin. Työterveyshuollon päätavoitteita ovat työpaikan terveysvaarojen ehkäisy ja työntekijän suojelu. Usein uudet vuorojärjestelmät syntyvät työnantajan ja työntekijän välisissä neuvotteluissa ilman, että työterveyshuollon tai työsuojelun asiantuntijat voisivat riittävästi vaikuttaa käyttöön otettaviin vuorojärjestelmiin. Lääkäreillä ja työterveyshoitajilla on kuitenkin tietoa esimerkiksi ihmisen biologisista rajoista, jaksamiseen liittyvistä kysymyksistä sekä unen merkityksestä ja muuttumisesta eri vuorokaudenaikoina. Työntekijät eivät usein pysty ennakoimaan uusien vuorojärjestelmien todellisia vaikutuksia vireystilaan tai he saattavat aliarvioida sairauksien aiheuttamaa lisäriskiä, koska uudet työaikamallit tarjoavat enemmistölle esimerkiksi parempia vapaa-ajan järjestelyjä.

Työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön tulisi toimia käyttöön otettavien vuorojärjestelmien asiantuntijoina työvuorosuunnittelussa. Vuorojärjestelmän eri ominaisuuksien vaikutuksia terveyteen on käsitelty luvussa «Työaikojen yhteys terveyteen ja hyvinvointiin – perusasiat tutkimuksen valossa»1. Työterveyshuolto voi tuoda esimerkiksi ikääntyvien ja vajaatyökykyisten tarpeita esiin. Mikäli raskaaseen vuorojärjestelmään siirrytään yleisellä äänestyspäätöksellä, vuorotyön haitat lisääntyvät usein eniten vähemmistöihin jäävillä ikääntyvillä, vajaatyökykyisillä ja heikoiten vuorotyössä jo aiemmin jaksaneilla.

Elämäntapojen rytmityksen opettaminen suhteessa työaikoihin tulisi kuulua työterveyshuollon ennaltaehkäisevän toiminnan piiriin. Usein työterveyshuollon asiantuntijoilla ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa optimaalisista nukkumis- ja elämäntapastrategioista suhteessa käytössä olevaan vuorojärjestelmään. Tämä edellyttää perustietoja esimerkiksi elimistön vuorokausirytmeistä ja niiden tahdistamisesta sekä unen merkityksestä.