Rahapeliongelma

Keskeinen sanoma

Tiivistelmä, potilasversio ja esittelyvideot

• Suosituksen tiivistelmä «Rahapeliongelma»1
• Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi «Rahapeliongelma»2 ja ruotsiksi «Penningspelproblem»3
• Videot
  • Johdanto suositukseen «Johdanto Rahapeliongelma-suositukseen (video)»1
  • Rahapeliriippuvuus, huonosti tunnistettu riippuvuussairaus «Rahapeliriippuvuus, huonosti tunnettu riippuvuussairaus (video)»2
  • Työkaluja rahapeliriippuvuuden tunnistamiseen «Työkaluja rahapeliriippuvuuden tunnistamiseen (video)»3
  • Rahapeliongelman hoito kannattaa aina «Rahapeliongelman hoito kannattaa aina (video)»4
  • Rahapelivelkojen hoitaminen ja järjestely «Rahapelivelkojen hoitaminen ja järjestely (video)»5

Aiheen rajaus

• Peliriippuvuus voi tarkoittaa riippuvuutta joko rahapelaamisesta tai digipelaamisesta. Raha- ja digipelaamisen raja on kuitenkin varsin häilyvä. Rahapeleillä viitataan peleihin, joissa voitto tai tappio on rahaa tai rahanarvoista. Rahapelejä ovat esimerkiksi lotto, raha-automaattipelit, raaputusarvat ja vedonlyöntipelit. Rahapelejä voi pelata myös internetissä. Arpajaislaki (1047/2021) «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011047»1 määrittelee rahapelit toiminnaksi, johon osallistutaan vastiketta vastaan ja jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahavoiton.
• Digitaalisella pelaamisella eli digipelaamisella tarkoitetaan pelaamista tietokoneen, älypuhelimen tai tabletin kaltaisilla digitaalisilla laitteilla. Digipeleissä tavoitteena ei ole voittaa rahaa vaan viihtyä, viettää aikaa ja saada myönteisiä kokemuksia. Digipelit sisältävät yhä enemmän maksullisia rahapelien kaltaisia ominaisuuksia, kuten palkintolaatikoita. Myös elektronisen eli e-urheilun suhteen raja on häilyvä. Sekin lasketaan digipeleihin.
• Tässä suosituksessa käsitellään vain rahapeliongelmaa, jonka tutkimuksesta, diagnostiikasta ja hoidosta on vankempaa tietoa.
  • Tämä suositus ei koske digipelaamista, jolle on ICD-11-tautiluokituksen käyttöönoton myötä tulossa omat diagnostiset kriteerinsä.
• Tässä suosituksessa rajaudutaan rahapeliongelman taustatekijöihin, toteamiseen ja hoitoon terveydenhuollon kontekstissa. Suosituksessa ei käsitellä sosiaalipoliittisia toimia, kuten rahapelien saatavuutta ja markkinointia, tai sosiaalityön interventioiden vaikuttavuutta.

Tavoitteet ja kohderyhmät

• Suosituksen kohderyhmänä ovat ennen kaikkea terveydenhuollon ammattilaiset, jotka kohtaavat työssään rahapeliongelmia kokevia ja heidän läheisiään, mutta suositus soveltuu myös sosiaalihuollon ammattilaisille.
• Rahapeliongelman tunnistamisen ja hoitamisen haasteena on pitkälti ollut tiedon puute. Rahapeliriippuvuutta ei usein ole mielletty sairaudeksi eikä sitä ole tunnistettu riippuvuushäiriöksi. Rahapelaamisen aiheuttama häiriö on kuulunut impulssikontrollin häiriöiden luokkaan niin Amerikan Psykiatriyhdistyksen DSM-IV-tautiluokituksessa kuin WHO:n ICD-10-tautiluokituksessakin. Rahapelaaminen tunnistettiin riippuvuushäiriöksi vuonna 2013, jolloin se liitettiin Amerikan Psykiatriyhdistyksen DSM-5-tautiluokituksessa ensimmäisenä toiminnallisena riippuvuutena riippuvuushäiriöiden luokkaan. Niin ikään WHO:n uudistetussa ICD-11-tautiluokituksessa rahapeliriippuvuus on riippuvuushäiriöiden tautiluokassa.
• Rahapeliongelman tunnistamisen ja hoidon yksi keskeinen ongelma on liittynyt ilmiön määrittelyyn, käytettyjen käsitteiden moninaisuuteen sekä tiedon puutteeseen diagnostiikasta ja hoitovaihtoehdoista. Tämän suosituksen tavoitteena on korjata näitä puutteita.

Määritelmät

• Rahapelaamiseen liittyvien käsitteiden määritelmät ja rahapeliongelman vakavuuden luokittelut ovat avuksi muun muassa ilmiöiden ymmärtämisessä, pelaamisen yleisyyden arvioinnissa, haitallisten vaikutusten arvioimisessa, haittojen ehkäisyssä sekä tunnistamisen, tuen ja hoidon suunnittelussa. Alla esitämme tässä suosituksessa käytettävät määritelmät.

Esiintyvyys

• Rahapelaaminen on Suomessa yleistä ja rahapelien kulutus on kansainvälisesti verrattuna suurta. Suomalaisten rahapelaamista on tutkittu systemaattisesti vuosina 2007, 2011, 2015 ja 2019. Rahapeliongelman yleisyys ei ole merkitsevästi muuttunut vuodesta 2007 vuoteen 2019 ja riskitason pelaaminen on jopa vähentynyt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen vuodelta 2019 «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-594-0»3 mukaan noin joka kolmas suomalainen pelaa rahapelejä viikoittain. Internetissä pelaaminen on yleistynyt, mutta suurin osa rahapeleistä pelattiin vuonna 2019 esimerkiksi kaupoissa ja kioskeissa. Vuonna 2019 vastaajista 3,0 %:lla oli rahapeliongelma ja 10,7 % oli pelannut riskitasolla viimeisten 12 kuukauden aikana. Todennäköinen rahapeliriippuvuus (arvio ei perustu diagnostisiin kriteereihin) oli 1,4 %:lla vastaajista.
• Rahapelien kulutus on keskittynyt pienelle osalle pelaajista, sillä puolet rahapelaamisen kokonaiskulutuksesta tuli 2,5 %:lta pelaajista. THL:n arvion mukaan rahapeliongelmaa oli ollut edeltävien 12 kuukauden aikana 3 %:lla vastaajista, mikä väestötasolla tarkoittaa noin 112 000:ta henkilöä «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-594-0»3.
• Rahapeliongelmat ovat yleisempiä miehillä verrattuna naisiin ja nuorilla aikuisilla verrattuna ikääntyneempiin «Salonen AH, Castrén S, Latvala TA, ym. Gender- and age-stratified analyses of gambling disorder in Finland between 2011 and 2020 based on administrative registers. Nordisk Alkohol Nark 2022;39(6):623-»1.
• Tutkimuksessa, jossa selvitettiin hoitoilmoitusrekisteriin pohjautuvia tietoja rahapeliriippuvuusdiagnoosien (F63.0) yleisyydestä vuosien 2011 ja 2020 välisenä aikana todettiin, että diagnoosi oli tehty 2 617 henkilölle Suomessa. Rahapeliriippuvuusdiagnoosin saaneiden määrä vuosittain suhteutettuna keskiväkilukuun kasvoi 0,005 %:sta (196 henkilöä) 0,018 %:iin (804 henkilöä) vuosina 2011–2020.
• Rahapeliriippuvuusdiagnoosien määrä lisääntyi sekä miehillä että naisilla kaikissa ikäryhmissä lukuun ottamatta 60 vuotta täyttäneitä naisia. Kasvu oli suurinta 30–44-vuotiailla naisilla.
• Vaikka diagnoosit ovat lisääntyneet, tulosten valossa näyttää siltä, että rahapeliriippuvuus on edelleen alidiagnosoitu. THL:n toteuttaman väestötutkimuksen mukaan vuonna 2019 1,5 %:lla suomalaisista eli noin 52 000 henkilöllä oli todennäköinen rahapeliriippuvuus «Salonen AH, Hagfors H, Lind K ym. Suomalaisten rahapelaaminen ja peliongelmat 2019 Tilastoraportti 8/2020. https://www.julkari.fi/handle/10024/139636 »2.

Riskitekijät

• Rahapeliriippuvuus on monitekijäinen sairaus, jonka puhkeamiseen voivat vaikuttaa neurobiologisen ja geneettisen alttiuden lisäksi muun muassa sosiaaliset syyt, tietyt persoonallisuuden piirteet ja useat ympäristötekijät.
• Suomalaisista noin 3 % pelaa rahapelejä ongelmallisella tasolla, vakavampaa rahapeliriippuvuutta kokee noin 1 % ja riskitasolla pelaavia on noin 11 % väestöstä «Salonen AH, Hagfors H, Lind K ym. Suomalaisten rahapelaaminen ja peliongelmat 2019 Tilastoraportti 8/2020. https://www.julkari.fi/handle/10024/139636 »2.
• Rahapelaaminen aiheuttaa erilaisia haittoja myös henkilöille, joiden rahapelaaminen ei vielä ole riippuvuuden tasolla. Rahapelejä pelaavat henkilöt harvoin tunnistavat tai ovat tietoisia siitä, mitkä tekijät saattavat suurentaa ongelmallisen pelaamisen riskiä ja näin aiheuttaa heille haittoja. Kanadassa on hiljattain tuotettu "Rahapelaamisen pienemmän riskin suositukset" -ohjeistus (Lower Risk Gambling Guidelines, LRGG), jossa on hyödynnetty yli 60 000 rahapelaajan tietoja kahdeksasta eri maasta, myös Suomesta. «Young MM, Hodgins DC, Brunelle N ym. Developing lower-Risk Gambling Guidelines. Ottawa, Ontario, Canadian Centre of Substance Use and Addiction 2021 »3, «Currie SR, Low Risk Gambling Guidelines Scientific Working Group. A research plan to define Canada's first low-risk gambling guidelines. Health Promot Int 2019;34(6):1207-1217 »4
• LRGG-ohjeistuksen kolme riskitekijää ovat useamman kuin kahden eri pelityypin pelaaminen, se että rahapeleihin kuluu merkittävä osuus tuloista ja suuri pelaamistiheys.
• Rahapeliriippuvuuden suhteen haavoittuviksi ryhmiksi on tunnistettu muun muassa nuoret, ikääntyneet, vangit ja heikossa sosioekonomisessa asemassa olevat «Sharman S, Butler K, Roberts A. Psychosocial risk factors in disordered gambling: A descriptive systematic overview of vulnerable populations. Addict Behav 2019;99():106071 »5. Haavoittuvuudella tarkoitetaan sitä, että näillä väestöryhmillä on erityisiä rahapeliongelmalle altistavia syitä, jotka voivat edesauttaa rahapelaamisen kehittymistä haitalliseksi, ja näille ryhmille rahapelaaminen voi erityisen herkästi aiheuttaa haittaa.
• Parkinsonin taudin yhteydessä rahapeliongelmaa esiintyy 2–7 %:lla. Rahapeliongelman ajatellaan johtuvan pääasiassa Parkinsonin taudin hoidossa käytetyistä dopamiiniagonistilääkkeistä «Potenza MN, Balodis IM, Derevensky J, ym. Gambling disorder. Nat Rev Dis Primers 2019;5(1):51 »6.
• Dopamiiniagonistit pramipeksoli ja ropinroli sekä dopamiinimodulaattori aripipratsoli ovat yhteydessä suurentuneeseen rahapeliongelman kehittymisen riskiin. Mekanismiksi on esitetty dopamiinivaikutteisten lääkkeiden aiheuttamaa dopaminergisen palkkio- ja vahvistusjärjestelmän yliaktivoitumista «Wolfschlag M, Håkansson A. Drug-Induced Gambling Disorder: Epidemiology, Neurobiology, and Management. Pharmaceut Med 2023;37(1):37-52 »7.
• Rahapelaamiseen liittyvät ajatusvirheet voivat myös myötävaikuttaa rahapelaamisen kehittymiseen ongelmalliseksi tai riippuvuustasoiseksi «Leonard CA, Williams RJ, McGrath DS. Gambling fallacies: Predicting problem gambling in a national sample. Psychol Addict Behav 2021;35(8):939-947 »8.
• Taulukkoon « Rahapeliongelmien yksilöön liittyviä riski- ja altistavia tekijöitä ja rahapeliongelmilta suojaavia tekijöitä , , , . »2 on koottu rahapeliongelmien riskitekijöitä ja altistavia tekijöitä ja taulukkoon «Rahapeleihin liittyviä rahapeliongelmalle altistavia tekijöitä.»3 rahapeleihin liittyviä ongelmapelaamiselle altistavia tekijöitä.

Riskien välttäminen

• Kanadalainen LRGG-ohjeistus sisältää suositukset pelaamiseen käytettävän rahan määrästä ja pelaamistiheydestä kuukaudessa sekä ohjeistuksen siitä, kuinka montaa eri peliä henkilön on korkeintaan hyvä pelata säännöllisesti. «Young MM, Hodgins DC, Brunelle N ym. Developing lower-Risk Gambling Guidelines. Ottawa, Ontario, Canadian Centre of Substance Use and Addiction 2021 »3, «Currie SR, Low Risk Gambling Guidelines Scientific Working Group. A research plan to define Canada's first low-risk gambling guidelines. Health Promot Int 2019;34(6):1207-1217 »4
• Kanadalaisen ohjeistuksen mukaan pelaamiseen ei tulisi käyttää enempää kuin 1 %:a kotitalouden tuloista, henkilön ei tulisi pelata useampana kuin 4 päivänä kuukaudessa eikä henkilön tulisi pelata säännöllisesti enempää kuin 2:ta pelityyppiä. Nämä suositukset ovat suuntaa antavia, eikä niiden soveltuvuutta suomalaiseen kulttuurikontekstiin ole vielä tutkittu.

Rahapeliongelman tunnistamisen ja arvioinnin mittarit

Terveydenhuollon ammattilaiset ovat tärkeässä asemassa usein salatun ja hävetyn rahapeliongelman tunnistamisessa. Se, että rahapelaamisesta kysytään matalalla kynnyksellä, todennäköisesti edesauttaa avun piiriin hakeutumista ja ehkäisee haittojen kehittymistä vakavammiksi «Tolchard B, Thomas L, Battersby M. GPs and problem gambling: can they help with identification and early intervention? J Gambl Stud 2007;23(4):499-506 »21, «Manning V, Dowling NA, Rodda SN, ym. An Examination of Clinician Responses to Problem Gambling in Community Mental Health Services. J Clin Med 2020;9(7): »22. Ks. Rahapelaaminen puheeksi -opas «https://www.julkari.fi/handle/10024/142993»4.

Strukturoituja kyselyitä voidaan tarvittaessa käyttää haastattelun tukena tarkentamaan ja helpottamaan haastattelua esimerkiksi oppilas- ja opiskeluterveydenhuollossa ja työterveys- ja ikäryhmätarkastuksissa. Systemaattinen peliongelman seulonta on perusteltua, kun potilas hakeutuu terveydenhuoltoon muun mielenterveys- tai päihdeongelman takia.

• Tässä suosituksessa esiteltävät mittarit on kansainvälisesti validoitu kliiniseen käyttöön «Miller NV, Currie SR, Hodgins DC, ym. Validation of the problem gambling severity index using confirmatory factor analysis and rasch modelling. Int J Methods Psychiatr Res 2013;22(3):245-55 »23, «Dowling NA, Merkouris SS, Dias S, ym. The diagnostic accuracy of brief screening instruments for problem gambling: A systematic review and meta-analysis. Clin Psychol Rev 2019;74():101784 »24. Niitä ei ole validoitu suomeksi. Mittareiden suomennokset on tehty takaisinkäännösmenetelmällä yhteistyössä mittarin kehittäjien kanssa.
• Rahapeliongelman seulontaan soveltuu BBGS (Brief Biosocial Gambling Screen), joka arvioi edeltävien 12 kuukauden aikaista rahapelaamista kolmen kysymyksen avulla «Gebauer L, LaBrie R, Shaffer HJ. Optimizing DSM-IV-TR classification accuracy: a brief biosocial screen for detecting current gambling disorders among gamblers in the general household population. Can»25. BBGS:n osiot mittaavat neuroadaptaatiota (vieroitusoireet), psykososiaalisia tekijöitä (rahapelaamiseen liittyvä valehtelu) ja sosiaalisia haittoja (rahan lainaaminen toisilta). Positiivinen vastaus yhteen kysymykseen viittaa rahapeliongelmaan, ja tätä on syytä selvittää tarkemmin esimerkiksi PGSI-mittarilla. Ks. THL:n sivut ammattilaisten työn tueksi «https://thl.fi/aiheet/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/rahapelit/ammattilaisten-tyon-tueksi»5, BBGS-lyhytseula (PDF) «https://thl.fi/documents/155392151/190500132/BBGS_Lomake.pdf/9bf946f5-81b1-7942-0d33-acf60e0621f1/BBGS_Lomake.pdf?t=1713517470690»6.
• PGSI (Problem Gambling Severity Index) on keino arvioida ja seurata rahapeliongelmaa. «Currie SR, Hodgins DC, Casey DM. Validity of the Problem Gambling Severity Index interpretive categories. J Gambl Stud 2013;29(2):311-27 »26 PGSI:n yhdeksän kysymystä mittaa edeltävän vuoden aikaista ongelmallista rahapelaamista ja sen aiheuttamia kielteisiä seurauksia. Ks. THL:n sivut ammattilaisten työn tueksi «https://thl.fi/aiheet/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/rahapelit/ammattilaisten-tyon-tueksi»5, PGSI-mittari (PDF) «https://thl.fi/documents/155392151/190500132/PGSI_Lomake_Rahapeli.pdf/b3a8433c-ca47-2598-2569-0d944cad1338/PGSI_Lomake_Rahapeli.pdf?t=1713518053476»7 .
  • PGSI erottelee hyvin rahapeliongelman vakavuuden asteita, ja sen luotettavuutta on tutkittu runsaasti. PGSI:n on todettu soveltuvan hyvin sekä väestötutkimuksiin että kliinisen työn apuvälineeksi. «Otto JL, Smolenski DJ, Garvey Wilson AL, ym. A systematic review evaluating screening instruments for gambling disorder finds lack of adequate evidence. J Clin Epidemiol 2020;120():86-93 »27
  • PGSI-pisteet ≥ 8 viittaavat ongelmapelaamiseen, 5–7 kohtalaiseen riskiin ja 1–4 pieneen riskiin. 0 PGSI-pistettä tarkoittaa ei riskiä tai ei pelaa.
• Rahapelipäiväkirja voi auttaa rahapeliongelman tilannekuvan tarkentamisessa «Castrén S, Kesänen M. Rahapeliongelman puheeksiotto. Kirjassa: Alho H, Aalto M, Castrén S, Mari Pajula (toim). Peliriippuvuus. Kustannus Oy Duodecim 2022. ISBN: 978-952-360-061-4»28. Ks. THL:n Rahapelaaminen puheeksi -opas «https://www.julkari.fi/handle/10024/142993»4, Rahapelipäiväkirja «https://thl.fi/documents/155392151/190500132/Lomake4.pdf/1c196ca6-12aa-4190-ca29-18424278099f/Lomake4.pdf?t=1678203576360»8
• Nuorille on suositeltavaa käyttää kohdistettuja mittareita, koska heillä ei vielä ole vastuullaan omaa kotitaloutta, jolloin aikuisille suunnattu mittari ei mittaa tilannetta tarkasti. «Edgren R, Castrén S, Mäkelä M, ym. Reliability of Instruments Measuring At-Risk and Problem Gambling Among Young Individuals: A Systematic Review Covering Years 2009-2015. J Adolesc Health 2016;58(6):»29
  • Nuorille suunnatuista mittareista suositellaan SOGS-RA (South Oaks Gambling Screen Revised for Adolescents) -mittaria «Montiel I, Ortega-Barón J, Basterra-González A, ym. Problematic online gambling among adolescents: A systematic review about prevalence and related measurement issues. J Behav Addict 2021;10(3):566-58»30. Ks. THL:n sivut SOGS-RA, Rahapelikysely nuorille «https://thl.fi/documents/155392151/190500132/SOGS-RA_Lomake.pdf/6f70fd6b-10c1-6cae-0b72-2f619421bd90/SOGS-RA_Lomake.pdf?t=1713518513834»9.

Rahapeliongelma ja muu sairastavuus

• Fyysinen ja psyykkinen oheissairastavuus sekä muut riippuvuudet ovat kansainvälisten tutkimusten mukaan yleisiä rahapeliongelmien yhteydessä. «Sharman S, Butler K, Roberts A. Psychosocial risk factors in disordered gambling: A descriptive systematic overview of vulnerable populations. Addict Behav 2019;99():106071 »5, «Loo JMY, Kraus SW, Potenza MN. A systematic review of gambling-related findings from the National Epidemiologic Survey on Alcohol and Related Conditions. J Behav Addict 2019;8(4):625-648 »31, «Stefanovics EA, Potenza MN, Pietrzak RH. Gambling in a National U.S. Veteran Population: Prevalence, Socio-demographics, and Psychiatric Comorbidities. J Gambl Stud 2017;33(4):1099-1120 »32.
• Kansainvälisten tutkimusten mukaan yleisimpiä ovat päihdehäiriöt, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt sekä kehitykselliset (mm. ADHD) ja käytöshäiriöt. «Kessler RC, Hwang I, LaBrie R, ym. DSM-IV pathological gambling in the National Comorbidity Survey Replication. Psychol Med 2008;38(9):1351-60 »33, «Richard J, Fletcher É, Boutin S, ym. Conduct problems and depressive symptoms in association with problem gambling and gaming: A systematic review. J Behav Addict 2020;9(3):497-533 »34, «Theule J, Hurl KE, Cheung K, ym. Exploring the Relationships Between Problem Gambling and ADHD: A Meta-Analysis. J Atten Disord 2019;23(12):1427-1437 »35 Suomalaista tutkimusta asiasta ei juuri ole, ja on mahdollista, että Suomessa tilanne on erilainen. Traumakokemukset, post-traumaattiset oireet ja traumaperäinen stressihäiriö ovat yhteydessä rahapeliongelmiin «Sharman S, Butler K, Roberts A. Psychosocial risk factors in disordered gambling: A descriptive systematic overview of vulnerable populations. Addict Behav 2019;99():106071 »5, «Loo JMY, Kraus SW, Potenza MN. A systematic review of gambling-related findings from the National Epidemiologic Survey on Alcohol and Related Conditions. J Behav Addict 2019;8(4):625-648 »31, «Kessler RC, Hwang I, LaBrie R, ym. DSM-IV pathological gambling in the National Comorbidity Survey Replication. Psychol Med 2008;38(9):1351-60 »33.
• Rahapeliongelmiin liittyy usein muita riippuvuuksia.
• Kansainvälisissä tutkimuksissa esitetään, että psykiatrisessa osastohoidossa olevista noin 7 %:lla on rahapeliriippuvuus. «Aalto M. Mielenterveyden häiriöt ja rahapeliongelmat. Kirjassa: Alho H, Aalto M, Castrén S, Pajula M (toim). Peliriippuvuus. Kustannus Oy Duodecim 2022. ISBN: 978-952-360-061-4»36
• Naisilla rahapeliongelmiin liittyy miehiä useammin muuta psykiatrista sairastavuutta ja sosioekonomista huono-osaisuutta. «Larsson L, Håkansson A. Mental illness and socio-economic situation of women and men diagnosed with gambling disorder (GD) in Sweden - nationwide case-control study. PLoS One 2022;17(10):e0274064 »37
• Näyttää siltä, että monet psyykkiset oheissairaudet edeltävät rahapeliongelmaa. «Kessler RC, Hwang I, LaBrie R, ym. DSM-IV pathological gambling in the National Comorbidity Survey Replication. Psychol Med 2008;38(9):1351-60 »33 Rahapeliongelma saattaa olla seurausta yrityksestä hoitaa psyykkisiä oireita, ja rahapeliongelma voi aiheuttaa psyykkisiä oireita «Richard J, Fletcher É, Boutin S, ym. Conduct problems and depressive symptoms in association with problem gambling and gaming: A systematic review. J Behav Addict 2020;9(3):497-533 »34. Molempien taustalla saattaa olla yhteisiä altistavia tekijöitä, kuten tiettyjä persoonallisuuden piirteitä (mm. impulsiivisuus).
• Rahapeliriippuvuuteen liittyvä kokonaiskuolleisuus on noin kaksinkertainen yleisväestöön verrattuna. «Karlsson A, Håkansson A. Gambling disorder, increased mortality, suicidality, and associated comorbidity: A longitudinal nationwide register study. J Behav Addict 2018;7(4):1091-1099 »38
• Diagnosoituun rahapeliriippuvuuteen liittyy suurentunut itsetuhoisuuden riski, joka on 15-kertainen yleisväestöön verrattuna «Loo JMY, Kraus SW, Potenza MN. A systematic review of gambling-related findings from the National Epidemiologic Survey on Alcohol and Related Conditions. J Behav Addict 2019;8(4):625-648 »31, «Karlsson A, Håkansson A. Gambling disorder, increased mortality, suicidality, and associated comorbidity: A longitudinal nationwide register study. J Behav Addict 2018;7(4):1091-1099 »38, «Edson TC, Slabczynski JM, Lee TG, ym. A meta-analytic investigation of problem gambling and self-harm: A causal inference perspective. Psychol Addict Behav 2022;(): »39. Riski on erityisen suuri niillä, joilla esiintyy samanaikaisesti muita riippuvuushäiriöitä tai muuta psykiatrista sairastavuutta. «Karlsson A, Håkansson A. Gambling disorder, increased mortality, suicidality, and associated comorbidity: A longitudinal nationwide register study. J Behav Addict 2018;7(4):1091-1099 »38
• Miesten ja naisten itsemurhakuolleisuus ei juuri eroa toisistaan. Tämä poikkeaa yleisväestöä koskevista tutkimustuloksista, joiden mukaan itsemurhat ovat miehillä 2–3 kertaa yleisempiä kuin naisilla. «Håkansson A, Karlsson A. Suicide Attempt in Patients With Gambling Disorder-Associations With Comorbidity Including Substance Use Disorders. Front Psychiatry 2020;11():593533 »40
• Rahapeliongelmaan liittyy usein heikentynyt fyysinen terveys, joka selittynee suurelta osin sosioekonomisella taustalla ja päihteiden käytöllä. «Potenza MN, Balodis IM, Derevensky J, ym. Gambling disorder. Nat Rev Dis Primers 2019;5(1):51 »6
• Parkinsonin taudin yhteydessä rahapeliongelmaa esiintyy 2–7 %:lla. Rahapeliongelman ajatellaan johtuvan pääasiassa Parkinsonin taudin hoidossa käytetyistä dopamiiniagonistilääkkeistä. «Potenza MN, Balodis IM, Derevensky J, ym. Gambling disorder. Nat Rev Dis Primers 2019;5(1):51 »6

Komorbiditeettien hoidosta

Rahapeliongelma näyttää olevan harvoin ensisijainen hoitoon hakeutumisen syy, ja hoitoon hakeudutaan muiden mielenterveyden häiriöiden tai päihdehäiriöiden takia. Rahapeliongelman systemaattinen seulonta on tarpeen, kun potilas hakeutuu hoitoon muun mielenterveys- tai päihdeongelman takia.

Psyykkiset oireet (kuten masentunut mieliala, unettomuus, ahdistuneisuus, neuropsykiatriset ja persoonallisuushäiriöön liittyvät oireet) on arvioitava ja psykiatriset oheishäiriöt hoidettava huolellisesti rahapeliongelman hoidon yhteydessä. Tämä saattaa edellyttää yhteistyötä psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja rahapeliriippuvuuden hoitoa toteuttavan tahon kanssa.

Parkinsonin taudin ja levottomien jalkojen hoidon yhteydessä tulee kiinnittää huomiota rahapeliongelman kehittymisen tai aktivoitumisen mahdollisuuteen dopamiiniagonistilääkkeiden haittavaikutuksena. Mikäli lääkehaitasta on viitteitä, tulee harkita lääkeannoksen säätämistä tai muuta lääkehoitoa.

• Samanaikaisten häiriöiden hoidossa käytetään yleensä samoja menetelmiä kuin yksittäisen häiriönkin hoidossa. Muu psykiatrinen häiriö ei ole este rahapeliriippuvuuden hoidolle. «Dowling NA, Merkouris SS, Lorains FK. Interventions for comorbid problem gambling and psychiatric disorders: Advancing a developing field of research. Addict Behav 2016;58():21-30 »41
• Muiden riippuvuuksien samanaikainen hoito rahapeliongelman yhteydessä on tärkeää, sillä päihteiden ongelmakäyttö voi vaikeuttaa pelaamisen hallintaa ja rahapeliongelman hoitoa.
• Itsetuhoisia ajatuksia ja mahdollisia aiempia itsemurhayrityksiä tulee aktiivisesti selvittää rahapeliongelman hoidon yhteydessä (ks. Käypä hoito -suositus Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito «Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito»4).
• Henkilöt, joilla on psykoottinen häiriö, kaksisuuntainen mielialahäiriö (etenkin tyypin 1) tai vakavaa itsetuhoisuutta, hoidetaan yleensä psykiatrian erikoissairaanhoidossa (ks. Käypä hoito -suositukset: Skitsofrenia «Skitsofrenia»5, Kaksisuuntainen mielialahäiriö «Kaksisuuntainen mielialahäiriö»6, Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito «Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito»4).

Hoito ja kuntoutus

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Rahapeliongelma-suosituksen historiatiedot «Rahapeliongelma, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»7

Puheenjohtaja:

Hannu Alho, LT, päihdelääketieteen erityispätevyys, professori emeritus; HY

Kokoavat kirjoittajat:

Sari Castrén, FT, psykologi, dosentti (riippuvuushäiriöt); Turun yliopisto, dosentti (kansanterveystiede); Helsingin yliopisto, tutkimuspäällikkö; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Rahapelihaitat, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, Helsinki

Jorma Komulainen, LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri, Käypä hoito -päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -toimittaja

Jonna Levola, LT, psykiatrian erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, lääkärikouluttajan erityispätevyys, dosentti; Helsingin yliopisto, päihdelääketiede, kliininen opettaja; Helsingin yliopisto

Agnes Stenius-Ayoade, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri; Vantaan päihde- ja mielenterveyspalvelut

Jäsenet:

Mauri Aalto, LT, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri; Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Petri Behm, sosionomi, AMK, suunnittelija; Restart/Peluuri, verkkoterapeutti; Peli poikki -ohjelma / Peluuri, rahoitus Veikkaukselta

Corinne Björkenheim, ekonomi, Svenska Handelshögskolan sekä työnohjaajakoulutus, kehittämispäällikkö; Peliklinikka

Pekka Laine, LT, psykiatrian erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, psykoterapian erityispätevyys, apulaisylilääkäri; OYS, Psykiatrian toimialue, Psykoosit ja nuorisopsykiatria

Juha Purhonen, PsM, psykologi, diplomi-insinööri; Niuvanniemen sairaala ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 28.11.2023 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Mauri Aalto: Sivutoimet: professori; Tampereen yliopisto. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: Lundbeck, Indivior. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Päihdelääketieteen yhdistys, erityispätevyystoimikunnan jäsen. Ohjaushankkeet: Käypä hoito: Alkoholiongelmat ja Huumeongelmat. Muut sidonnaisuudet: Kustannus Oy Duodecim: tekijänpalkkiot.

Hannu Alho: Sivutoimet: ylilääkäri; Addiktum Oy, yleislääkäri; Mehiläinen Oy. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: advisory boardin jäsen; Adial Pharmaceutical, USA, Clairvoyant Therapeutics, Kanada ja Opiant Pharmaceuticals Inc, USA. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: puheenjohtajaneuvoston jäsen; International Society of Addiction Medicine. Ohjaushankkeet: työryhmän puheenjohtaja; Rahapeliongelma ja Alkoholiongelmat Käypä hoito.

Petri Behm: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.

Corinne Björkenheim: Sivutoimet: työnohjaaja.

Sari Castrén: Sivutoimet: psykologin vastaanottotyö; Addiktum klinikka, Helsinki ja Mehiläinen Forum, Helsinki, koulutuksia toiminnallisista riippuvuuksista pienimuotoisesti; Sari Castrén Consulting Oy. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: Mehiläinen Forum: Rahapeliriippuvuuden menetelmäkoulutus, Rahapeliriippuvuuden hoito-ohjelma: nettipohjainen sisällöntuotto; Kehitysvammaliitto: Lievästi kehitysvammaisen päihde- ja toiminnalliset riippuvuudet; Svenska Spel: Tutkimusrahoitusten arviointi vuosina 2021–2023; Tampereen yliopisto: väitöskirjan esitarkastus; Lundin yliopisto, Ruotsi: PhD Thesis vastaväittäjänä toimiminen; Helsingin yliopisto, päihdelääketieteen luentoja; Päihdelääketieteen yhdistys: luentoja toiminnallisista riippuvuuksista; Tampereen kaupunki: luento ja koulutuskokonaisuus toiminnallisista riippuvuuksista (2021); Lääkäripäivät, Psykologipäivät: luentoja; Lääkärilehti ja Duodecim-lehti: pyydettyjä tieteellisiä artikkeleita; Kirjoittajapalkkio: Peliriippuvuus-, Peliriippuvuudet- ja Huumeriippuvuus -kirjat Duodecim; kirjoittajapalkkio: Myllyhoitoyhdistys; Alavida, Kanada: alkoholiongelman hoidon kehittäminen, clinical advisor (2020–2022); Clarivoyant, Vancouver Kanada: lääkehoitotutkimus (alkoholiriippuvuus), jossa toimin expert-positiossa, psykososiaalisen hoidon laadun varmistus (2023–2024); Lundbeck, luento toiminnalliset riippuvuudet (2020). Korvaukset kongressi- ja seminaarikuluista: Tutkimustyöhöni kuuluu osallistua THL Rahapelihaitat -tiimin rahoittamana sekä kansallisiin että kansainvälisiin konferensseihin. Poimittuja osallistumisia viimeisiltä vuosilta: WHO:n konferenssi Geneve, Sveitsi (6/23); ICBA-konferenssi Soul, Korea (8/23); ICBA-konferenssi Nottigham, UK (6/21). Alkoholitutkimussäätiön myöntämä matka-apuraha ISAM-konferenssiin 11/23 (Marokko). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: ohjausryhmän jäsen useissa tutkimuskokonaisuuksissa; Peluurin ohjausryhmä, puheenjohtaja 2022 alkaen. Ohjaushankkeet: Käypä hoito: Rahapeliongelma ja Huumeongelmat, ei palkkioita; Rahapelaamien puheeksi -mallin kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (virkatyö); Digipelaaminen puheeksi -mallin kehittämien yhteistyössä Sosped-säätiön kanssa (virkatyö); Rahapeliriippuvuus hallintaan -menetelmän kouluttajien koulutus ja konsultaation tarjoaminen; useita opetusvideoita rahapelaamisen varhaisen tunnistamisen ja ilmiön avaamiseksi: ammattilaisten osaamisen kehittäminen sisällöntuotto (virkatyö); Rahapelaajan läheiselle suunnattu haittamittari Peluurin sivuille -kehittämishanke (virkatyö); Tiedä ja toimi -kortti suunnattu ammattilaisille rahapelaajan läheisen kohtaamiseen (THL 2022, virkatyö).

Jorma Komulainen: Luentokorvaukset: Professio. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Väestöliiton hallituksen jäsen (2017–2022); ITLA:n hallituksen varajäsen (2018–2020); Kasvun tuki -aikakausjulkaisun tieteellisen neuvottelukunnan jäsen. Ohjaushankkeet: STM:n Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija ja Kuntoutukseen ohjautumisen perusteet -ohjausryhmän jäsen (2020–2022); Fimea: Lääkeinformaatioverkoston ohjausryhmän jäsen. Muut sidonnaisuudet: Potilaat mukaan Käypä hoito -suositusten laatimiseen -hanke, työnantajalle rahoitus, rahoittajana STEA; PROSHADE, työnantajalle rahoitus, rahoittajana STN; ITLA, hallituksen varajäsen (vuoden 2021 loppuun saakka); ITLA, Kasvun tuki -toimitusneuvoston jäsen

Pekka Laine: Sivutoimet: kliininen opettaja; Oulun Yliopisto, Kliinisen lääketieteen tutkimusyksikkö, Psykiatria. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: Lundbeck Oy. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Päihdelääketieteen yhdistys ry; hallituksen jäsen, Suomen Psykiatriyhdistys; toiminnantarkastaja. Ohjaushankkeet: POPsote-hanke, projektityöntekijä, Pohde; Apteekkisopimusmenettelyn ratkaisukuvaus -työpaja, THL; Opioidikorvaushoidon hoitosuositus -työryhmä, Päihdelääketieteen yhdistys ry; psykoterapiakoulutusten johtokunta, Oulun yliopisto; tukija, valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta. Muut sidonnaisuudet: Welles Oy, hallituksen puheenjohtaja; Terveytesi Psykiatria Oy, pienomistaja; Oulun Psykiatriakeskus Oy, pienomistaja.

Jonna Levola: Sivutoimet: apulaisylilääkäri; HUS Psykiatria. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Lundbeck/Otsuka, HY+, STEP-koulutus, Suomen Psykiatriyhdistys, Päihdelääketieteen yhdistys ry, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Niuvanniemen sairaala, Menopaussitutkimusseura, EFCAP, Laurea amk, Suomen Lääkäriliitto. Korvaukset kongressi- ja seminaarikuluista: Päihdelääketieteen yhdistys ry. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Päihdelääketieteen yhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja ja erityispätevyystoimikunnan jäsen; International Society of Addiction Medicine regional council, representative of Northern Europe. Ohjaushankkeet: Rahapeliongelma Käypä hoito -suositus. Muut sidonnaisuudet: kirjoittajapalkkio Duodecim ja Lääkärilehti.

Juha Purhonen: Sivutoimet: yliopisto-opettaja; Oulun yliopisto. Muut sidonnaisuudet: hallituksen jäsen, HelAudit Oy.

Agnes Stenius-Ayoade: Korvaukset kongressi- ja seminaarikuluista: osallistuminen Orionin rahoittamiin koulutuspäiviin (mielenterveystyön johtamisen kurssi). Ohjaushankkeet: Helsingin yliopiston perusterveydenhuollon ja yleislääketieteen osaston kanssa suunniteltuja koulutuskokonaisuuksia ja siihen liittyviä luento- ja puheenjohtajapalkkioita.

Kirjallisuusviite

Rahapeliongelma. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»12