Sydänvalmennuksen sisältö

Selvitykset, joiden aineistona on eurooppalaisia sepelvaltimotautipotilaita ja myös suomalaisia, osoittavat, että sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden riskitekijöiden vähentäminen toteutuu edelleen puutteellisesti (EUROASPIRE) «Kotseva K, De Backer G, De Bacquer D, ym. Lifestyle and impact on cardiovascular risk factor control in coronary patients across 27 countries: Results from the European Society of Cardiology ESC-EORP »1, «De Backer G, Jankowski P, Kotseva K, ym. Management of dyslipidaemia in patients with coronary heart disease: Results from the ESC-EORP EUROASPIRE V survey in 27 countries. Atherosclerosis 2019;285():»2, «Ferrannini G, De Bacquer D, De Backer G, ym. Screening for Glucose Perturbations and Risk Factor Management in Dysglycemic Patients With Coronary Artery Disease-A Persistent Challenge in Need of Subst»3.

Kelaston (Kelan ylläpitämä tilastorekisteri) «Kela. Tilastotietokanta Kelasto. 10.10.2025. https://tietotarjotin.fi/tilastodata/2051231/tilastotietokanta-kelasto»4 tilastojen mukaan Suomessa Kelan aikuisten sydänkuntoutuskursseille (osa harkinnanvaraista kuntoutusta) ohjautui 1 565 henkilöä vuonna 2024 ja 1402 henkilöä vuonna 2025. Ohjautuneiden määrässä oli valtakunnallisesti alueittain suuria eroja.

Sydänvalmennuksella tarkoitetaan potilaslähtöisesti suunniteltua palveluketjua, joka on laadittu hyödyntäen joustavasti käytettävissä olevaa moniammatillista osaamista. Tavoitteena on auttaa valmennettavaa tiedostamaan sepelvaltimotaudin luonne kroonisena pitkäaikaissairautena ja ymmärtämään ehkäisevien hoitotoimenpiteiden merkitys valtimotapahtumien estossa myös oireyhtymän oireettomassa vaiheessa.

• Hyvää näyttöä on siitä, että monialainen valmennus parantaa sairastuneiden hoitomyöntyvyyttä terveellisiä elämäntapoja ja lääkehoitoa kohtaan «European Society of Cardiology. 2024 ESC Guidelines for the management of chronic coronary syndromes. https://www.escardio.org/Guidelines/Clinical-Practice-Guidelines/Chronic-Coronary-Syndromes»5.
• Hoitotulosten parantamiseksi suunnitelmallista sydänvalmennusta tulisi todennäköisesti tarjota kaikille potilaille, joilla todetaan sepelvaltimotauti.
• Elintapojen muuttaminen on suositeltavaa iästä riippumatta.
  • Monialaisen kuntoutuksen avulla voidaan vähentää myös yli 65-vuotiaiden ja toimintakyvyltään heikentyneiden sydän- ja verisuoniperäistä kuolleisuutta sekä sairaalahoidon tarvetta vuoden aikana sydäninfarktin jälkeen verrattuna tavanomaiseen hoitoon «Tonet E, Raisi A, Zagnoni S, Chiranda G, Pasansi G, Aschieri D ym. Multidomain Rehabilitation for Older Patient with Myocardial Infarktion. 2025. https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa2502799 »6.
• Ateroskleroottisissa valtimosairauksissa raja primaari- ja sekundaariprevention välillä on liukuva. Oireettoman potilaan valtimotapahtuman riski voi olla yhtä suuri tai suurempikin kuin jo sairastuneen potilaan.
• Nykynäytön valossa voidaan todeta myös etänä tapahtuvan sydänvalmennuksen olevan toteuttamiskelpoista, turvallista ja vähintään yhtä hyvää perinteiseen kasvokkain tapahtuvaan verrattuna liikuntakyvyn ja elämänlaadun kohentajana.
  • Kokonaisvaltainen alkuarvio tulisi mieluiten suorittaa lähikontaktina.
  • Etämenetelmien soveltuvuutta tulee arvioida tarkemmin suuren riskin potilaiden kohdalla «Scherrenberg M, Falter M, Abreu A, ym. Standards for cardiac telerehabilitation. Eur Heart J 2025;46(38):3714-3737 »7.

Sydänvalmennuksen tavoitteet

Sydänvalmennus on keskeinen osa sepelvaltimotaudin hoitoa sekundaariprevention varmistamiseksi «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevent»8, «Byrne RA, Rossello X, Coughlan JJ, ym. 2023 ESC Guidelines for the management of acute coronary syndromes. Eur Heart J 2023;44(38):3720-3826 »9. Sydänvalmennuksella pyritään mahdollisimman hyvään fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevent»8, «Taylor RS, Brown A, Ebrahim S, ym. Exercise-based rehabilitation for patients with coronary heart disease: systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Am J Med 2004;116(10):68»10, «Rantala M, Virtanen V. Kannattaako sydänpotilaan kuntoutus? Duodecim 2008;124:254-60»11.

• Kattavalla sydänvalmennuksella voidaan ilmeisesti vähentää kokonaiskuolleisuutta, kardiovaskulaarikuolleisuutta sekä sydän- ja aivoinfarktien ilmaantumista tavanomaiseen hoitoon verrattuna potilailla, joilla on todettu krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä «Säännöllisen, monipuolisen ja riittävän tehokkaan liikunnan sekä liikunnallisen sydänkuntoutuksen avulla voidaan todennäköisesti vaikuttaa myönteisesti sepelvaltimotautia sairastavan potilaan ennusteeseen, elämänlaatuun ja fyysiseen suorituskykyyn.»B.
• Sepelvaltimotautipotilaiden riskitekijöiden hoitoon koulutettujen sairaanhoitajien toteuttamalla hoidolla on suotuisa vaikutus potilaiden riskitekijöihin «Sepelvaltimotautipotilaiden hoitoon koulutettujen sairaanhoitajien toteuttamalla hoidolla on suotuisa vaikutus potilaiden riskitekijöihin.»A.
• Sepelvaltimotautipotilaiden liikuntapainotteisen kuntoutuksen on osoitettu pienentävän kokonais- ja sydänkuolleisuutta ja vaikuttavan edullisesti sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin, «Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus (online). Hyvä fysioterapiakäytäntö -suositus. Suomen Fysioterapeuttien asettama työryhmä. Helsinki: Suomen Fysioterapeutit ry, 2022 »12.
• Säännöllisen, monipuolisen ja riittävän tehokkaan liikunnan sekä liikunnallisen sydänkuntoutuksen avulla voidaan vaikuttaa sepelvaltimotautia sairastavan ennusteeseen, elämänlaatuun, riskitekijöiden hallintaan ja fyysiseen suorituskykyyn «Säännöllisen, monipuolisen ja riittävän tehokkaan liikunnan sekä liikunnallisen sydänkuntoutuksen avulla voidaan todennäköisesti vaikuttaa myönteisesti sepelvaltimotautia sairastavan potilaan ennusteeseen, elämänlaatuun ja fyysiseen suorituskykyyn.»B.

Ennusteeseen vaikuttava sydänvalmennus edellyttää todettujen riskitekijöiden hoitamista moniammatillisesti ja kokonaisvaltaisesti elämäntapaohjauksella, liikunnallisella sydänkuntoutuksella, lääkehoidon optimoinnilla ja tarvittaessa revaskularisaatiolla. Taulukkoon «Riskitekijöiden hoidon tavoitteet.»1 on koottu sydänvalmennuksen tavoitteet riskitekijöiden hallinnan osalta.

• Valtimotaudin riskitekijöihin tulee puuttua kattavan sydänvalmennuksen avulla aina, kun potilaalla epäillään ateroskleroottista valtimotautia joko riskitekijäkasauman (FINRISKI «FINRISKI-laskuri»1, SCORE 2, SCORE2-OP) tai oireiden perusteella.
• Kaikki sepelvaltimotautia sairastavat kuuluvat riskitekijöiden hallinnan osalta erityisen suuren riskin ryhmään oireyhtymän toteamistavasta riippumatta (ks. Käypä hoito -suositus Dyslipidemiat «Dyslipidemiat»1, «Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 10.»13).
• Lääkehoidon ohella kokonaisvaltainen sydänvalmennus on tärkeää terveellisten elämäntapojen saavuttamiseksi, riskitekijöihin vaikuttamiseksi ja sydän- ja verisuoniperäisen kuolleisuuden vähentämiseksi «European Society of Cardiology. 2024 ESC Guidelines for the management of chronic coronary syndromes. https://www.escardio.org/Guidelines/Clinical-Practice-Guidelines/Chronic-Coronary-Syndromes»5.
• Sydänvalmennus voi tukea työhön paluuta «Delgado-Calderón M, Jiménez-Ortega LE, Ladisa M, ym. Influence of a cardiac rehabilitation programme on the return to work of workers with ischaemic heart disease: Influence of a cardiac rehabilitatio»14.
• Laaja katsausartikkeli «Mueller AS, Kim SM. Cardiac Rehabilitation in the Modern Era: Evidence, Equity, and Evolving Delivery Models Across the Cardiovascular Spectrum. J Clin Med 2025;14(15): »15 osoittaa sydänvalmennuksen olevan vaikuttavaa. On kuitenkin huolestuttavan paljon potilasryhmiä, jotka eivät ohjaudu sen piiriin. Sydänkuntoutuksen arvioidaan toteutuvan 10–30 %:lla tarvitsijoista globaalisti, mutta maiden välinen vaihtelu on hyvin suurta. Kuntoutukseen ohjautumista ja tarjontaa tulisi edelleen vahvistaa.
• Myös puolalaistutkimus «Hincz J, Sterliński M, Kostrzewa D, ym. Cluster Analysis to Distinguish Patients Most Likely to Benefit from Outpatient Cardiac Rehabilitation-A Prospective, Multicenter Study. Int J Environ Res Publi»16 toteaa, että vain 40 % sydänpotilaista saa kuntoutusta Euroopassa. Niukkojen resurssien vuoksi kuntoutus olisi hyvä kohdentaa siitä eniten hyötyville. Tutkimuksessa hyötyjät olivat ylipainoisia ja heidän laboratoriotuloksissaan oli nähtävillä riskitekijöitä. Nämä potilaat hyötyivät kuntoutuksesta, vaikka heidän painonsa ei laskenutkaan. Hyötymättömät olivat henkilöitä, joilla ei ollut ylipainoa eikä juurikaan riskitekijöitä laboratoriotuloksissa.

Taulukko 1. Riskitekijöiden hoidon tavoitteet.

Kattavan sydänvalmennuksen tavoitteina on saavuttaa:
LDL-kolesterolipitoisuus < 1,4 mmol/l (ks. Käypä hoito -suositus Dyslipidemiat «Dyslipidemiat»1, «Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 10.»13) Yksilöllisesti voidaan pyrkiä < 1,0 mmol/l:n pitoisuuteen erityisesti, jos potilaalla on ollut toistuvia valtimotautitapahtumia.
verenpaine < 130/80 mmHg (ks. Käypä hoito -suositus Kohonnut verenpaine «Kohonnut verenpaine»2, «Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 10.10.»17)
normoglykemia (verensokerin paastoarvo < 5,5 mmol/l, glukoosirasituskokeen kahden tunnin arvo < 7,8 mmol/l ja HbA1C-pitoisuus < 42 mmol/mol; diabetesta sairastavilla HbA1C-pitoisuus < 53 mmol/mol) (ks. Käypä hoito -suositus Tyypin 2 diabetes «Tyypin 2 diabetes»3, «Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkär»18)
täydellinen tupakoimattomuus ja nikotiinittomuus (sisältäen mm. sähkösavukkeet, nikotiinipussit ja nuuska, ks. Käypä hoito -suositus Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito»4, «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäri»19, AHA/ESC Joint opinion «Willett J, Achenbach S, Pinto FJ, ym. The Tobacco Endgame: Eradicating a Worsening Epidemic A Joint Opinion From the American Heart Association, World Heart Federation, American College of Cardiology,»20)
säännöllinen terveysvaikutteinen liikuntaharrastus «Dibben G, Faulkner J, Oldridge N, ym. Exercise-based cardiac rehabilitation for coronary heart disease. Cochrane Database Syst Rev 2021;11(11):CD001800 »21, «Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus (online). Hyvä fysioterapiakäytäntö -suositus. Suomen Fysioterapeuttien asettama työryhmä. Helsinki: Suomen Fysioterapeutit ry, 2022 »12, «Knuuti J, Wijns W, Saraste A, ym. 2019 ESC Guidelines for the diagnosis and management of chronic coronary syndromes. Eur Heart J 2020;41(3):407-477 »22 Säännöllisen, monipuolisen ja riittävän tehokkaan liikunnan sekä liikunnallisen sydänkuntoutuksen avulla voidaan vaikuttaa kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavan ennusteeseen, elämänlaatuun, riskitekijöiden hallintaan ja fyysiseen suorituskykyyn «Säännöllisen, monipuolisen ja riittävän tehokkaan liikunnan sekä liikunnallisen sydänkuntoutuksen avulla voidaan todennäköisesti vaikuttaa myönteisesti sepelvaltimotautia sairastavan potilaan ennusteeseen, elämänlaatuun ja fyysiseen suorituskykyyn.»B. Ks. lisätietoa Sepelvaltimo-oireyhtymä ja liikunta «Sepelvaltimotauti ja liikunta»1.

Sydänvalmennustarpeen arviointi ja sydänvalmennuksen toteutumisen varmistaminen

Sydänvalmennustarve tulee arvioida jokaisen kontaktin yhteydessä ja potilaalle tulee tarjota kokonaisvaltaista ohjausta omahoitoon, paikallisesti valittuja kuntoutusohjelmia (lähi- ja etämahdollisuudet), vertaistukea sekä esimerkiksi Kelan tukemaa kuntoutusta ja kolmannen sektorin palveluita, kuten Sydänliiton kuntoutumista tukevia sydänkursseja.

• Kuntoutussuunnittelijaa tai -ohjaajaa voi konsultoida tarvittaessa kuntoutustarpeen arvioimiseksi (voi toteutua myös muun terveydenhuollon ammattilaisen konsultaationa; käytännöissä alueellisia eroja).
• Lääkärin ja muun hoitoon ja seurantaan osallistuvan henkilöstön tulee arvioida kuntoutuksen tarve ja toteutuneen kuntoutuksen onnistuminen jokaisen seurantakäynnin yhteydessä.

Sydänvalmennusta potilas voi saada moniammatillisesti niin erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa, työterveydessä ja kolmannen sektorin kautta. Valmennus voi olla kasvokkain tapahtuvaa, tai siinä voidaan hyödyntää etävalmennuksen elementtejä.

Etäkuntoutuksen mahdollisuudet

Työryhmä suosittelee erilaisten valmennusohjelmien kehittämistä ja käyttöönottoa osana digitaalisia hoitopolkuja.

• Etäkuntoutuksella tarkoitetaan etänä tapahtuvia toimia, jotka kuitenkin sisältävät kaikki samat ohjaukselliset, oppimista tukevat ja vuorovaikutukselliset ydinkomponentit ja seurannan kuin lähikuntoutuskin «Frederix I, Caiani EG, Dendale P, ym. ESC e-Cardiology Working Group Position Paper: Overcoming challenges in digital health implementation in cardiovascular medicine. Eur J Prev Cardiol 2019;26(11):1»23, «Rosselló X, Stanbury M, Beeri R, ym. Digital learning and the future cardiologist. Eur Heart J 2019;40(6):499-501 »24.
• Tason 1A näyttöä on siitä, että etäkuntoutuksen avulla voidaan parantaa hoitomyöntyvyyttä terveellisiä elämäntapoja ja lääkehoitoa kohtaan «European Society of Cardiology. 2024 ESC Guidelines for the management of chronic coronary syndromes. https://www.escardio.org/Guidelines/Clinical-Practice-Guidelines/Chronic-Coronary-Syndromes»5. Myös etänä tapahtuvat interventiot ja sydänvalmennus ovat siis toteuttamiskelpoisia ja turvallisia sairastuneen tietojen ja taitojen vahvistamiseksi, hoitoon sitouttamiseksi sekä liikuntakyvyn ja elämänlaadun kohentamiseksi. Ne voivat myös olla hyviä täydentämään tai jopa korvaamaan niin sanottua perinteistä lähikontaktein tapahtuvaa valmennusta «Frederix I, Vanhees L, Dendale P, ym. A review of telerehabilitation for cardiac patients. J Telemed Telecare 2015;21(1):45-53 »25, «Scherrenberg M, Falter M, Abreu A, ym. Standards for cardiac telerehabilitation. Eur Heart J 2025;46(38):3714-3737 »7, «Dibben G, Faulkner J, Oldridge N, ym. Exercise-based cardiac rehabilitation for coronary heart disease. Cochrane Database Syst Rev 2021;11(11):CD001800 »21.
  • Kokonaisvaltainen alkuarvio tulisi mieluiten suorittaa lähikontaktina.
  • Etämenetelmien soveltuvuutta tulee arvioida tarkemmin suuren riskin potilaiden kohdalla «European Society of Cardiology. 2024 ESC Guidelines for the management of chronic coronary syndromes. https://www.escardio.org/Guidelines/Clinical-Practice-Guidelines/Chronic-Coronary-Syndromes»5, «Scherrenberg M, Falter M, Abreu A, ym. Standards for cardiac telerehabilitation. Eur Heart J 2025;46(38):3714-3737 »7.
  • Sepelvaltimotautia sairastaviin kohdistuneet tutkimukset ovat osoittaneet etäkuntoutusmuotojen hyödyllisyyden myös hyvinvoinnin ja riskitekijöiden hallinnan näkökulmasta «Avila A, Claes J, Buys R, ym. Home-based exercise with telemonitoring guidance in patients with coronary artery disease: Does it improve long-term physical fitness? Eur J Prev Cardiol 2020;27(4):367-3»26, «Claes J, Cornelissen V, McDermott C, ym. Feasibility, Acceptability, and Clinical Effectiveness of a Technology-Enabled Cardiac Rehabilitation Platform (Physical Activity Toward Health-I): Randomized »27.

Sydänvalmennuksen ja -kuntoutuksen alueellinen organisointi osana sydänpotilaan hoito- tai palveluketjua kuuluu hyvinvointialueille. Palveluketjun tulee olla suunnitelmallinen ja räätälöity sepelvaltimotautia sairastaville potilaille, ja osana sitä tulee olla huomioituna sydänvalmennuksen elementit. Sydänkuntoutus kurssimuotoisena voi toteutua sekä avo- että laitosmallisena, esimerkiksi Kelan tuottamana. Käytännön toteutuksesta huolehtii myös muun muassa Sydänliitto, joka tarjoaa esimerkiksi kuntoutusta tukevia kursseja, tietoa ja vertaistukea. Sydänkuntoutustarjonta ja kuntoutumista tukevat kurssit on koottu taulukkoon « Sydänkuntoutuksen tarjonta . »2.

Taulukko 2. Sydänkuntoutuksen tarjonta «Hekkala A-M, Laukkanen J, Airaksinen J. Sepelvaltimotaudin sekundaaripreventio – tiedosta tehokkaaseen toteutukseen. Lääkärilehti 2021;76:557-562»28.

	Malli	Tuottaja	Maksaja
STEA = Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Avokurssi = kurssi toteutuu lähellä kotia, ei sisällä yöpymisiä Laitoskurssi = kurssi toteutetaan kuntoutuslaitoksessa, esimerkiksi kylpylässä tai muussa vastaavassa paikassa, jossa yövytään kurssin ajan
Teemakurssit	Muutamien päivien kestoisia kursseja; avo- tai laitoskursseja	Sydänpiirit ja valtakunnalliset potilasjärjestöt	STEA, osassa omavastuuosa
Kelan sydänkuntoutusohjelma	Avo- tai laitoskursseja, yhteensä 15 päivää	Kela	Kela
Tulppa-kuntoutus, Tulppa- verkkovalmennus	Avokurssi, esim. viikoittaiset tapaamiset tai verkossa toteutettava kurssi	Sydänliitto tuottaa sisällön, julkinen terveydenhuolto toteuttaa kurssit	Terveydenhuolto
Liikunnallinen sydänkuntoutus	Avokursseja	Yksityiset palveluntuottajat, eräät sydänyhdistykset	Potilas itse; mahdollisuus Kelan tukeen (SV3FM)
Sydänvalmennuksen digi- ja mobiili-interventiot	Monenlaisia ratkaisuja, sisältö vaihtelee tarjoajan mukaan	Hyvinvointialueet, yksityiset toimijat	Kuuluu yhä useammin osaksi potilaan hoidon kokonaisuutta

Työryhmä suosittelee sepelvaltimotautikohtauksen ja/tai tuoreen sepelvaltimotautidiagnoosin saannin jälkeen järjestämään sairastuneelle sydänsairauksiin perehtyneen fysioterapeutin ja/tai sairaanhoitajan sydänvalmennuskäynnin tai -kontaktin 2–4 viikon kohdalla kotiutumisesta voinnin ja suorituskyvyn arvioimiseksi sekä (lisä)ohjauksen mahdollistamiseksi.

Sydänvalmennuskäynnin yhteydessä

• arvioidaan toipumista tai vointia ja sydämen suorituskykyä sekä kokonaisvaltaista toimintakykyä
• tarjotaan lisää tietoa siitä, kuinka potilas voi itse vaikuttaa sepelvaltimotaudin riskitekijöihin ja toteuttaa omahoitoaan (yksilölliseen tilanteeseen soveltaen ja hyvin perustellen) ja tuetaan taitoja omahoitoon sitoutumiseksi
• järjestetään tarvittaessa jatko-ohjaus tai seuranta-aika erikoissairaanhoitoon, perusterveydenhuoltoon tai kolmannelle sektorille (käytännöissä alueellisia eroja)
• laaditaan yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma.

Potilaan aktiivinen rooli on sydänvalmennuksen keskiössä

Potilaalla tulee olla aktiivinen rooli sydänvalmennuksessa. Moniammatillisen valmennuksen valmentajina voivat toimia terveydenhuollon ammattilaiset, kuten lääkärit, sydänhoitajat ja sydänsairauksien hoitoon perehtyneet fysioterapeutit ja kuntoutusohjaajat sekä lääkehoidon erityiskysymyksissä terveydenhuollon yksiköissä työskentelevät farmaseutit ja apteekkien sydänyhteyshenkilöt (farmaseutti tai proviisori).

Sairastuneiden kyky ottaa aktiivinen rooli omahoidossaan on tärkeää sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen liittyvien riskien pienentämisessä.

Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma jokaiselle

Sepelvaltimotautia sairastavalle potilaalle tulee laatia yksilöllinen ja tavoitteellinen hoitosuunnitelma, jossa huomioidaan myös riittävä ja tarkoituksenmukainen kuntoutus «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevent»8, «Byrne RA, Rossello X, Coughlan JJ, ym. 2023 ESC Guidelines for the management of acute coronary syndromes. Eur Heart J 2023;44(38):3720-3826 »9, «Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus (online). Hyvä fysioterapiakäytäntö -suositus. Suomen Fysioterapeuttien asettama työryhmä. Helsinki: Suomen Fysioterapeutit ry, 2022 »12, «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on sports cardiology and exercise in patients with cardiovascular disease. Eur Heart J 2021;42(1):17-96 »29, «Ponikowski P, Voors AA, Anker SD, ym. 2016 ESC Guidelines for the diagnosis and treatment of acute and chronic heart failure: The Task Force for the diagnosis and treatment of acute and chronic heart »30, «European Society of Cardiology. 2024 ESC Guidelines for the management of chronic coronary syndromes. https://www.escardio.org/Guidelines/Clinical-Practice-Guidelines/Chronic-Coronary-Syndromes»5.

• Tämä voidaan laatia joko jo sairaalassa tai pian kotiutumisen jälkeen ja päivittää seurantakäynneillä.
• Päätavoitteena tulee olla potilaan yksilöllinen ohjaus ja sitouttaminen omahoitoon ja riskitekijöiden hallintaan.

Sairastunutta tulee ohjata sydänvalmennuksessa yksilölliset tarpeet huomioiden. Potilas on itse oman sairautensa asiantuntija, ja hänen ääntään tulee kuulla osana hoitopäätöksiä. Yhteinen päätöksenteko on keskeistä terveystulosten saavuttamiseksi. Myös potilaan läheiset tulee ottaa mukaan sairastuneen tukemiseksi «European Society of Cardiology. 2024 ESC Guidelines for the management of chronic coronary syndromes. https://www.escardio.org/Guidelines/Clinical-Practice-Guidelines/Chronic-Coronary-Syndromes»5.

Ammattilaisen rooli sydänvalmennuksessa

Sydänvalmennuksessa ammattilainen toimii valmentajana ja tukee potilasta tiedon lisäämisessä sepelvaltimotaudista, sen riskitekijöistä, hoidosta ja hoidon tavoitteista sekä ennusteesta ja tukimuodoista, kuten vertaistuesta «Hekkala A-M, Laukkanen J, Airaksinen J. Sepelvaltimotaudin sekundaaripreventio – tiedosta tehokkaaseen toteutukseen. Lääkärilehti 2021;76:557-562»28 (ks. myös Dyslipidemiat Käypä hoito -suosituksen lisätietoaineisto «Hoitoon sitoutuminen ja statiinihoito»2). Terveydenhuollon ammattilaisten rooli on ohjaamisen lisäksi tärkeä sepelvaltimotautipotilaan sitouttamisessa ja osallistamisessa sairauden hoitoon.

• Hoitotulosten parantamiseksi suunnitelmallista sydänvalmennusta tulisi todennäköisesti tarjota kaikille potilaille, joilla todetaan sepelvaltimotauti.
• Elintapojen muuttaminen on suositeltavaa iästä riippumatta.
• Onnistuessaan sydänvalmenus tukee myös työkyvyn ylläpitämistä ja edistämistä.

Tiedon lisääminen sepelvaltimotaudista

Sepelvaltimotaudin omahoidon kulmakivet ovat

• lääkehoito, lääkehoidosta huolehtiminen ja siihen sitoutuminen
• tupakoimattomuus ja nikotiinittomuus
• verenpaineen hoito (lääkkeellinen ja lääkkeetön)
• lipidiprofiili ja painonhallinta
• sydänterveellinen ruokavalio
• säännöllinen liikunta ja paikallaanolon vähentäminen
• riittävä lepo ja uni
• stressinhallinta.

Terveydenhuollon ammattilaisille on koottu materiaalia sepelvaltimotautipotilaan ohjaamisesta Sydänliiton Ammattilaispalveluun «https://sydan.fi/ammattilaispalvelu»1.

Elintapamuutoksessa tukeminen

Terveelliset elämäntavat edistävät sydänterveyttä ja parantavat elämänlaatua. Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden hoidossa terveellisten elämäntapojen noudattamisella hyvin toteutetun lääkehoidon rinnalla on vaikutusta taudin ennusteeseen «European Society of Cardiology. 2024 ESC Guidelines for the management of chronic coronary syndromes. https://www.escardio.org/Guidelines/Clinical-Practice-Guidelines/Chronic-Coronary-Syndromes»5, «Hekkala A-M, Laukkanen J, Airaksinen J. Sepelvaltimotaudin sekundaaripreventio – tiedosta tehokkaaseen toteutukseen. Lääkärilehti 2021;76:557-562»28.

Potilaan sitouttaminen näyttöön perustuvaan lääkehoitoon, tupakoimattomuuteen ja nikotiinittomuuteen, painonhallintaan, säännöllisen liikuntaan ja sydänterveellisen ruokavalion toteuttamiseen alkaa, kun hänellä todetaan valtimotaudin riskitekijäkasauma tai sepelvaltimotauti. Sydänvalmennuksen avulla tuetaan prevention eri osa-alueiden toteutumista, tarjotaan vertaistukea ja tuetaan hyvää elämänlaatua «European Society of Cardiology. 2024 ESC Guidelines for the management of chronic coronary syndromes. https://www.escardio.org/Guidelines/Clinical-Practice-Guidelines/Chronic-Coronary-Syndromes»5, «Hekkala A-M, Laukkanen J, Airaksinen J. Sepelvaltimotaudin sekundaaripreventio – tiedosta tehokkaaseen toteutukseen. Lääkärilehti 2021;76:557-562»28.

Liikunnallisessa elämäntavassa tukeminen

Liikunnallinen sydänkuntoutus ja ohjaaminen kohti liikunnallista elämäntapaa on tärkeä osa sydänvalmennusta «Dibben G, Faulkner J, Oldridge N, ym. Exercise-based cardiac rehabilitation for coronary heart disease. Cochrane Database Syst Rev 2021;11(11):CD001800 »21, «Dibben GO, Faulkner J, Oldridge N, ym. Exercise-based cardiac rehabilitation for coronary heart disease: a meta-analysis. Eur Heart J 2023;44(6):452-469 »31. Säännöllisellä liikunnalla on suotuisa vaikutus sepelvaltimotaudin riskitekijöiden hoidossa. Liikunnallinen elämäntapa tukee myös henkistä hyvinvointia, sitouttaa lääkehoitoon, painonhallintaan ja ruokavaliohoitoon «Laukkanen JA. Cardiac rehabilitation: why is it an underused therapy? Eur Heart J 2015;36(24):1500-1 »32.

Liikunnan ja liikunnallisen sydänkuntoutuksen tavoitteena on parantaa sepelvaltimotautia sairastavien ihmisten terveyttä. Liikunnallinen sydänkuntoutus vähentää nykyaikaista lääkehoitoa saavien epelvaltimotautia sairastavien sydän- ja verisuoniperäistä kuolleisuutta, toistuvia sydäntapahtumia sekä sairaalahoitoa. Näyttöä on myös terveyteen liittyvän elämänlaadun paranemisesta «De Koning I, Heutinck J, Buckley B ym. Exercise-based cardiac rehabilitation for patients with angina pectoris - a CaReMATCH individual participant data meta-analysis. American Journal of Preventive C»34 sekä sydänkuntoutuksen kustannustehokkuudesta «Dibben G, Faulkner J, Oldridge N, ym. Exercise-based cardiac rehabilitation for coronary heart disease. Cochrane Database Syst Rev 2021;11(11):CD001800 »21, «Dibben GO, Faulkner J, Oldridge N, ym. Exercise-based cardiac rehabilitation for coronary heart disease: a meta-analysis. Eur Heart J 2023;44(6):452-469 »31, «van Halewijn G, Deckers J, Tay HY, ym. Lessons from contemporary trials of cardiovascular prevention and rehabilitation: A systematic review and meta-analysis. Int J Cardiol 2017;232():294-303 »33, «European Society of Cardiology. 2024 ESC Guidelines for the management of chronic coronary syndromes. https://www.escardio.org/Guidelines/Clinical-Practice-Guidelines/Chronic-Coronary-Syndromes»5, «Tonet E, Raisi A, Zagnoni S, Chiranda G, Pasansi G, Aschieri D ym. Multidomain Rehabilitation for Older Patient with Myocardial Infarktion. 2025. https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa2502799 »6.

Tuore päivitetty eurooppalainen suositus «European Society of Cardiology. 2024 ESC Guidelines for the management of chronic coronary syndromes. https://www.escardio.org/Guidelines/Clinical-Practice-Guidelines/Chronic-Coronary-Syndromes»5 toteaa vahvalla näytöllä, että liikunnallinen sydänkuntoutus on vaikuttavaa tukemaan terveellisiä elintapoja, vaikuttaa suotuisasti sairautta pahentaviin riskitekijöihin ja vähentää sydän- ja verisuoniperäistä kuolleisuutta. Näyttöä on saatu myös siitä, että etäkuntoutuksen avulla voidaan parantaa hoitomyöntyvyyttä terveellisiä elämäntapoja ja lääkehoitoa kohtaan. Liikunnallinen sydänkuntoutus on tehokasta vähennettäessä sydän- ja verisuoniperäistä kuolleisuutta sekä sairaalahoidon tarvetta verrattuna sepelvaltimotautia sairastavien sydänkuntoutukseen ilman liikuntaharjoittelua. Jokainen 1 ml/kg/min lisäys maksimaalisessa hapenkulutuksessa vähentää 14–17 % sydän- ja verisuonisairauksien sekä mistä tahansa syystä johtuvan kuoleman riskiä niin miehillä kuin naisilla. Jopa epäsäännöllinen vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus vähentää kuolleisuusriskiä aiemmin fyysisesti inaktiivisilla, ja aktiivisuuden lisääntyminen liittyy pienempään sydän- ja verisuoniperäiseen kuolleisuuteen. Liikuntaharjoittelulla on lukuisia hyödyllisiä vaikutuksia sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin sekä sydän- ja verisuonielimistön fysiologiaan.

Eurooppalainen vuonna 2020 päivitetty kannanotto «Tonet E, Raisi A, Zagnoni S, Chiranda G, Pasansi G, Aschieri D ym. Multidomain Rehabilitation for Older Patient with Myocardial Infarktion. 2025. https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa2502799 »6 on käytännön työkalu kliinisen työn asiantuntijoille. Tarkoituksena on päivittää sydänkuntoutuksen keskeiset osa-alueet ja tavoitteet erilaisiin sydän- ja verisuonisairauksiin ja myös nimenomaan sepelvaltimotautiin liittyen.

Euroopan kardiologiyhdistyksen preventiojaoksen kannanotto ehdottaa sepelvaltimotautia sairastavien liikunnallisen sydänkuntoutuksen vaikuttavaksi keinoksi tukea potilaita terveellisissä elämäntavoissa sekä riskitekijöiden hallinnassa. Sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden sekundaariprevention onnistuessa sairauden eteneminen ja ateroskleroottinen prosessi hidastuvat. Liikunta on vaikuttavaa, turvallista ja tärkeä osa potilaiden onnistunutta omahoitoa.

Erityisesti liikuntapainotteisen sydänkuntoutuksen todettiin olevan vaikuttavaa sen vähentäessä sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta että sairaalahoidon tarvetta. Näyttöä on myös liikunnan ja liikunnallisen sydänvalmennuksen positiivisesta vaikutuksesta sepelvaltimotautia sairastavien suorituskykyyn ja terveyteen liittyvään elämänlaatuun.

Liikuntaharjoittelu tulee aloittaa mahdollisimman varhain (toipilasvaihe huomioiden), ja sen tulee olla monipuolista ja säännöllistä. Liikuntaharjoittelun tavoitteena on yleisesti parantaa aerobista suorituskykyä, lihaskestävyyttä ja -voimaa sekä tasapainoa ja lisätä nivelliikkuvuutta. Tavoitteena on myös lisätä psykososiaalista hyvinvointia, vähentää oireisuutta ja tasoittaa rasituksen aiheuttamia fysiologisia vasteita. Liikuntaharjoittelu aloitetaan siitä määrästä, johon kuntoutuja on valmis sitoutumaan ja joka asiantuntijan arvion mukaan on turvallista. Määrää ja tehoa lisätään progressiivisesti.

Pienen riskin potilaille suositellaan liikuntaa yleisten sydän- ja verisuonitautien liikuntasuositusten mukaisesti, eli arkiliikuntaa vähintään 5 päivänä viikossa puoli tuntia kerrallaan kohtuullisella teholla tai 15 minuuttia 5 päivänä viikossa rasittavalla teholla. Harjoittelu voi olla myös näiden yhdistelmää. Kestävyysliikuntaa suositellaan vähintään 3 päivänä viikossa, mieluummin 6–7 päivänä viikossa. Kestoksi suositellaan vähintään 20–30 minuuttia kerrallaan, mieluummin 45–60 minuuttia kerrallaan. Kestävyysliikunnassa intensiteetiksi suositellaan kohtalaista–kovaa tehoa, 45–50 % sykereservistä, 55–69 % maksimisykkeestä, 4–6 MET- tai RPE-asteikolla (6–20) arvioituna 12–14/20. Suuremman kuin kohtalaisen tehon harjoittelu suositellaan toteuttamaan intervalliharjoitteluna. Intervallityyppistä harjoittelua voidaan suositella stabiileille vähäisen riskin potilaille jopa HIIT-tyyppisenä. Mikäli verenpaine- tai sykereaktiot osoittautuvat rasituksen aikana poikkeukselliseksi, suositellaan pienitehoista harjoittelua.

Lihasvoimaharjoittelua suositellaan tehtävän 2 kertaa viikossa toistoin 12–15, 2–3 sarjaa kerrallaan. Harjoittelussa suositellaan painottamaan erityisesti suurten lihasryhmien harjoittamista. Lihasvoimaharjoittelussa intensiteetiksi suositellaan ylävartalon osalta 30–70 % kertamaksimista ja alavartalon osalta 40–80 % kertamaksimista. Mikäli kertamaksimimittauksia ei ole mielekästä tehdä, voidaan aloittaa kevyehköllä kuormalla. Suuren riskin potilaille tulee ohjata maltillisempaa harjoittelua, esimerkiksi 30–40 % kertamaksimista.

Monenlaiset liikuntamuodot sopivat sepelvaltimotautia sairastaville. Monipuolisuus ja yksilöllisyys tulee huomioida säännöllisyyden ohella. Kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelun lisäksi suositellaan myös liikkuvuus- ja tasapainoharjoittelua. Sisäänhengityslihasten harjoittamista suositellaan, mikäli sepelvaltimotaudin yhteydessä on todettu myös sydämen vajaatoimintaa eikä kestävyystyyppinen harjoittelu onnistu tai sisäänhengityslihasten maksimaalinen voima on heikentynyt.

• Ks. myös. lisätietoa ammattilaiselle:
  • Lisätietoaineisto: Sepelvaltimotauti ja liikunta «Sepelvaltimotauti ja liikunta»1
  • Säännöllisen, monipuolisen ja riittävän tehokkaan liikunnan sekä liikunnallisen sydänkuntoutuksen avulla voidaan vaikuttaa sepelvaltimotautia sairastavan ennusteeseen, elämänlaatuun, riskitekijöiden hallintaan ja fyysiseen suorituskykyyn «Säännöllisen, monipuolisen ja riittävän tehokkaan liikunnan sekä liikunnallisen sydänkuntoutuksen avulla voidaan todennäköisesti vaikuttaa myönteisesti sepelvaltimotautia sairastavan potilaan ennusteeseen, elämänlaatuun ja fyysiseen suorituskykyyn.»B, «Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus (online). Hyvä fysioterapiakäytäntö -suositus. Suomen Fysioterapeuttien asettama työryhmä. Helsinki: Suomen Fysioterapeutit ry, 2022 »12.

Psykososiaalinen tuki

Sairastuminen voi herättää turvattomuutta, pelkoa, vihaa tai syyllisyyttä. Sairastuminen aiheuttamat elämänmuutokset voivat altistaa psyykkiselle kriisille. Sydänliiton vertaistukihenkilöt ovat itse sairastuneet sydänsairauteen, ja he ovat kouluttautuneet vapaaehtoistoiminnan tehtävään vertaistukihenkilöiksi «Byrne RA, Rossello X, Coughlan JJ, ym. 2023 ESC Guidelines for the management of acute coronary syndromes. Eur Heart J 2023;44(38):3720-3826 »9. He toimivat kuuntelijoina, kokemusten jakajina, rohkaisijoina ja tiedon välittäjinä.

Sepelvaltimotautiin sairastunutta ja hänen läheisiään voi ohjata tiedon äärelle esimerkiksi seuraavien lähteiden avulla:

Sydänliitto «https://sydan.fi/»2:

• tietoa sepelvaltimotaudista ja omahoidosta «https://sydan.fi/sydantietoa/sydansairaudet/sepelvaltimotauti/»3
• elämää sydänsairauden kanssa «https://sydan.fi/sydantietoa/elamaa-sairauden-kanssa/»4
• tietoa vertaistuesta «https://sydan.fi/apua-ja-tukea/vertaistuki/»5
• etsi vertaistukihenkilö «https://sydan.fi/apua-ja-tukea/vertaistukihaku?personDiagnoses=&personAge=&personCity=&personLanguages=&query=»6
• tukea sydänterveellisen ruokavalion toteuttamiseen «https://sydan.fi/sydantietoa/ruoka-ravitsemus/»7
• seurantakäynnit «[JK5.1][he5.2][he5.3]https://sydan.fi/sydantietoa/elamaa-sairauden-kanssa/sydansairauden-omahoito-ja-seuranta/»8
• lääkehoito «https://sydan.fi/elamaa-sairauden-kanssa/laakehoito/»9
• läheiset ja perhe «https://sydan.fi/sydantietoa/elamaa-sairauden-kanssa/laheiset-ja-perhe-sydansairauden-kohdatessa/»10
• liikuntavinkit «https://sydan.fi/sydantietoa/terveys-hyvinvointi/liikuntavinkit/»11
• sairastuneen liikunta «https://sydan.fi/elamaa-sairauden-kanssa/sairastuneen-liikunta/»12
• Toipuminen ja sopeutuminen sairauteen «https://sydan.fi/sydantietoa/elamaa-sairauden-kanssa/toipuminen-ja-sopeutuminen/]»13
• sähköiset ja paperiset sydänoppaat tarjoavat sepelvaltimotaudista tietoa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi.

Terveyskylä «https://www.terveyskyla.fi/»14:

• tietoa sepelvaltimotaudista «https://www.terveyskyla.fi/sydansairaudet/tietoa/sepelvaltimotauti»15
• tietoa omahoidosta «https://www.terveyskyla.fi/sydansairaudet/omahoito»16
• tietoa lääkehoidosta «https://www.terveyskyla.fi/sydansairaudet/tietoa/sepelvaltimotauti/sepelvaltimotaudin-laakehoito»17
• tietoa sydänkuntoutuksesta «https://www.terveyskyla.fi/sydansairaudet/omahoito/sydankuntoutus»18
• sydänsairaus ja tupakka «https://www.terveyskyla.fi/sydansairaudet/omahoito/sydansairaus-ja-tupakka»19
• painonhallintapolku «https://www.terveyskyla.fi/painonhallinta/itsehoito/painonhallintapolku»20
• sydänsairaus ja sujuva arki «https://www.terveyskyla.fi/sydansairaudet/omahoito/sydansairaus-ja-sujuva-arki»21
• työkyvyn tukeminen eri vaiheissa «https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/ammattilaiset/tyokyvyn-tukeminen/tyokyvyn-edistaminen-ja-kuntoutus/tyokyvyn-tukeminen-eri-vaiheissa»22
• verenpaine haltuun «https://www.terveyskyla.fi/terveyskylan-itsehoito-ohjelmat/verenpaine-haltuun»23
• Ravitsemus riittäväksi - opas vajaaravitsemuksen hoitoon «https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutumistalon-oppaat/ravitsemus-riittavaksi-opas-vajaaravitsemuksen-ehkaisyyn»24
• Parisuhde kuntoutumisen tukena -opas «https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutumistalon-oppaat/parisuhde-kuntoutumisen-tukena»25
• Opas omien voimavarojen tunnistamiseen ja vahvistamiseen «https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutumistalon-oppaat/opas-omien-voimavarojen-tunnistamiseen-ja-vahvistamiseen»26
• Onnistuneesti kotiin – opas kuntoutujalle «https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutumistalon-oppaat/opas-onnistuneesti-kotiin-opas-kuntoutujalle»27
• Sepelvaltimoiden ohitusleikkausta toipuminen -opas «https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutumistalon-oppaat/sepelvaltimoiden-ohitusleikkauksesta-kuntoutuminen»28
• Opas levon ja toiminnan tasapainottamiseen «https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutumistalon-oppaat/opas-levon-ja-toiminnan-tasapainottamiseen»29
• Läheiset kuntoutumisen tukena -opas «https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutumistalon-oppaat/laheiset-kuntoutumiseni-tukena»30
• Liikunta sepelvaltimoiden pallolaajennuksen jälkeen -opas «https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutumistalon-oppaat/opas-liikunta-sepelvaltimoiden-pallolaajennuksen-jalkeen»31
• Liikunta sepelvaltimotaudin hoidossa -opas «https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutumistalon-oppaat/opas-liikunta-sepelvaltimotaudin-hoidossa»32
• sydänsairaus ja liikunta «https://www.terveyskyla.fi/sydansairaudet/omahoito/sydansairaus-ja-liikunta»33
• sydän ja liikunta -opas «https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutumistalon-oppaat/sydan-ja-liikunta»34
• tietoa turvallisesta liikkumisesta «https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutumistalon-oppaat»35
• liikkumisen aloittaminen «https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/palvelut/kuntoutumistalon-itsehoito-ohjelmat/liikkumisen-aloittaminen-itsehoito-ohjelma»36
• liikunta sydäninfarktista toipumisen tukena -opas «https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutumistalon-oppaat/liikunta-sydaninfarktista-kuntoutumisen-tukena»37
• sydänsairaus ja mieliala «https://www.terveyskyla.fi/sydansairaudet/omahoito/sydansairaus-ja-mieliala»38

Mielenterveystalo «https://www.mielenterveystalo.fi/fi»39:

• oirekyselyt «https://www.mielenterveystalo.fi/fi/oirekyselyt»40
• mielen hyvinvoinnin omahoito-ohjelmat «https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito»41
• omahoito-ohjelma Masennus: tukea ja tietoa masennuksen omahoidosta sepelvaltimotautipotilaalle «https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/masennuksen-omahoito-ohjelma»42

Terveyskirjasto:

• Sepelvaltimotauti – liikuntaohje «https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00983»43

Kirjallisuutta

1. Kotseva K, De Backer G, De Bacquer D, ym. Lifestyle and impact on cardiovascular risk factor control in coronary patients across 27 countries: Results from the European Society of Cardiology ESC-EORP EUROASPIRE V registry. Eur J Prev Cardiol 2019;26(8):824-835 «PMID: 30739508»PubMed
2. De Backer G, Jankowski P, Kotseva K, ym. Management of dyslipidaemia in patients with coronary heart disease: Results from the ESC-EORP EUROASPIRE V survey in 27 countries. Atherosclerosis 2019;285():135-146 «PMID: 31054483»PubMed
3. Ferrannini G, De Bacquer D, De Backer G, ym. Screening for Glucose Perturbations and Risk Factor Management in Dysglycemic Patients With Coronary Artery Disease-A Persistent Challenge in Need of Substantial Improvement: A Report From ESC EORP EUROASPIRE V. Diabetes Care 2020;43(4):726-733 «PMID: 32079627»PubMed
4. Kela. Tilastotietokanta Kelasto. 10.10.2025. https://tietotarjotin.fi/tilastodata/2051231/tilastotietokanta-kelasto
5. European Society of Cardiology. 2024 ESC Guidelines for the management of chronic coronary syndromes. https://www.escardio.org/Guidelines/Clinical-Practice-Guidelines/Chronic-Coronary-Syndromes
6. Tonet E, Raisi A, Zagnoni S, Chiranda G, Pasansi G, Aschieri D ym. Multidomain Rehabilitation for Older Patient with Myocardial Infarktion. 2025. https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa2502799
7. Scherrenberg M, Falter M, Abreu A, ym. Standards for cardiac telerehabilitation. Eur Heart J 2025;46(38):3714-3737 «PMID: 40742158»PubMed
8. Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevention and Rehabilitation Section of the European Association of Preventive Cardiology. Eur J Prev Cardiol 2021;28(5):460-495 «PMID: 33611446»PubMed
9. Byrne RA, Rossello X, Coughlan JJ, ym. 2023 ESC Guidelines for the management of acute coronary syndromes. Eur Heart J 2023;44(38):3720-3826 «PMID: 37622654»PubMed
10. Taylor RS, Brown A, Ebrahim S, ym. Exercise-based rehabilitation for patients with coronary heart disease: systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Am J Med 2004;116(10):682-92 «PMID: 15121495»PubMed
11. Rantala M, Virtanen V. Kannattaako sydänpotilaan kuntoutus? Duodecim 2008;124:254-60
12. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus (online). Hyvä fysioterapiakäytäntö -suositus. Suomen Fysioterapeuttien asettama työryhmä. Helsinki: Suomen Fysioterapeutit ry, 2022
13. Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 10.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
14. Delgado-Calderón M, Jiménez-Ortega LE, Ladisa M, ym. Influence of a cardiac rehabilitation programme on the return to work of workers with ischaemic heart disease: Influence of a cardiac rehabilitation programme. Medicine (Baltimore) 2024;103(47):e40452 «PMID: 39809204»PubMed
15. Mueller AS, Kim SM. Cardiac Rehabilitation in the Modern Era: Evidence, Equity, and Evolving Delivery Models Across the Cardiovascular Spectrum. J Clin Med 2025;14(15): «PMID: 40807202»PubMed
16. Hincz J, Sterliński M, Kostrzewa D, ym. Cluster Analysis to Distinguish Patients Most Likely to Benefit from Outpatient Cardiac Rehabilitation-A Prospective, Multicenter Study. Int J Environ Res Public Health 2022;19(17): «PMID: 36078711»PubMed
17. Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 10.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
18. Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 10.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
19. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 10.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
20. Willett J, Achenbach S, Pinto FJ, ym. The Tobacco Endgame: Eradicating a Worsening Epidemic A Joint Opinion From the American Heart Association, World Heart Federation, American College of Cardiology, and the European Society of Cardiology. J Am Coll Cardiol 2021;78(1):77-81 «PMID: 34052093»PubMed
21. Dibben G, Faulkner J, Oldridge N, ym. Exercise-based cardiac rehabilitation for coronary heart disease. Cochrane Database Syst Rev 2021;11(11):CD001800 «PMID: 34741536»PubMed
22. Knuuti J, Wijns W, Saraste A, ym. 2019 ESC Guidelines for the diagnosis and management of chronic coronary syndromes. Eur Heart J 2020;41(3):407-477 «PMID: 31504439»PubMed
23. Frederix I, Caiani EG, Dendale P, ym. ESC e-Cardiology Working Group Position Paper: Overcoming challenges in digital health implementation in cardiovascular medicine. Eur J Prev Cardiol 2019;26(11):1166-1177 «PMID: 30917695»PubMed
24. Rosselló X, Stanbury M, Beeri R, ym. Digital learning and the future cardiologist. Eur Heart J 2019;40(6):499-501 «PMID: 30698713»PubMed
25. Frederix I, Vanhees L, Dendale P, ym. A review of telerehabilitation for cardiac patients. J Telemed Telecare 2015;21(1):45-53 «PMID: 25475219»PubMed
26. Avila A, Claes J, Buys R, ym. Home-based exercise with telemonitoring guidance in patients with coronary artery disease: Does it improve long-term physical fitness? Eur J Prev Cardiol 2020;27(4):367-377 «PMID: 31787026»PubMed
27. Claes J, Cornelissen V, McDermott C, ym. Feasibility, Acceptability, and Clinical Effectiveness of a Technology-Enabled Cardiac Rehabilitation Platform (Physical Activity Toward Health-I): Randomized Controlled Trial. J Med Internet Res 2020;22(2):e14221 «PMID: 32014842»PubMed
28. Hekkala A-M, Laukkanen J, Airaksinen J. Sepelvaltimotaudin sekundaaripreventio – tiedosta tehokkaaseen toteutukseen. Lääkärilehti 2021;76:557-562
29. Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on sports cardiology and exercise in patients with cardiovascular disease. Eur Heart J 2021;42(1):17-96 «PMID: 32860412»PubMed
30. Ponikowski P, Voors AA, Anker SD, ym. 2016 ESC Guidelines for the diagnosis and treatment of acute and chronic heart failure: The Task Force for the diagnosis and treatment of acute and chronic heart failure of the European Society of Cardiology (ESC)Developed with the special contribution of the Heart Failure Association (HFA) of the ESC. Eur Heart J 2016;37(27):2129-2200 «PMID: 27206819»PubMed
31. Dibben GO, Faulkner J, Oldridge N, ym. Exercise-based cardiac rehabilitation for coronary heart disease: a meta-analysis. Eur Heart J 2023;44(6):452-469 «PMID: 36746187»PubMed
32. Laukkanen JA. Cardiac rehabilitation: why is it an underused therapy? Eur Heart J 2015;36(24):1500-1 «PMID: 25908773»PubMed
33. van Halewijn G, Deckers J, Tay HY, ym. Lessons from contemporary trials of cardiovascular prevention and rehabilitation: A systematic review and meta-analysis. Int J Cardiol 2017;232():294-303 «PMID: 28094128»PubMed
34. De Koning I, Heutinck J, Buckley B ym. Exercise-based cardiac rehabilitation for patients with angina pectoris - a CaReMATCH individual participant data meta-analysis. American Journal of Preventive Cardiology 10.3.2026. https://doi.org/10.1016/j.ajpc.2026.101535