toimenpidealueen jälkihoito on vielä kesken
STEMIn hoidosta on kulunut alle hoitavan yksikön määrittelemä aika tai potilaan tilanne ei ole stabiloitunut
potilaan rytmi (oireita aiheuttava brady- tai takykardia) tai hemodynamiikka on epävakaa
potilaalla on epästabiili angina pectoris tai NSTEMI ja leporintakipua
potilaalla on vaikea-asteinen sydämen vajaatoiminta (2PV-/CPAP-/Optiflow-hoito tai inotrooppi-/vasoaktiivinen lääkitys (levosimendaani-, noradrenaliini, glyseryylinitraatti-infuusio)
potilaalla on vaikea sekavuus (liikkumisen rajoittamisen tarve, deksmedetomidiini-infuusio)
jokin muu syy rajoittaa mobilisointia, epäselvissä tapauksissa konsultoidaan aina potilasta hoitavaa lääkäriä.

Huomioitavaa toipilasvaiheen alussa

Sepelvaltimotautikohtauksen ja sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen (noin 2–4 viikkoa) fyysinen rasitus ohjataan pitämään kevyenä (RPE-asteikolla 6–20 arvioituna 11–12/20), jonka jälkeen rasitusta lisätään hiljalleen yksilölliset tekijät huomioiden hieman rasittavalle tasolle (RPE-asteikolla 6–20 arvioituna 13–14/20) ennen rasittavampaan liikuntaan palaamista.

Mahdollisen punktiopaikan kuormittamista tulee ohjata välttämään alkuvaiheessa.

Ranteen punktiopaikan kuormittamista vältetään noin 2 päivää.
Nivusen punktiopaikan kuormittamista vältetään noin viikon ajan.

Ohitusleikkauksen jälkeen tulee huomioida myös rintalastan kuormitusrajoitteet noin 2 kuukauden ajan. Potilas saa sairaalasta ohjeet ennen kotiutumista.

Potilaan ohjausta liikunnalliseen omahoitoon ja elämäntapaan ei tule unohtaa myöskään elektiivisesti pallolaajennettujen kohdalla.

Huomioitavaa toipilasvaiheen jatkuessa ja jälkeen

Toipilasvaiheen alkuvaiheen jälkeen (sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen noin 4–6 viikkoa; sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen noin 8–12 viikkoa) liikkumista ohjataan monipuolistamaan ja tehoa lisäämään maltillisen nousujohteisesti ja yksilöllisyys huomioiden. Potilaan mahdollisesti saamia yksilöllisiä ohjeita tulee noudattaa.

Suuren riskin potilaiden liikunnallista kuntoutusta tulee yksilöidä tarkemmin myös toipilasvaiheen jälkeen «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevent»14, «Byrne RA, Rossello X, Coughlan JJ ym. 2023 ESC Guidelines for the management of acute coronary syndromes Developed by the task force on the management of acute coronary syndromes of the European Socie»15, «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 »4. Myös epäsäännöllisen liikunnan lisääminen on edullista erityisesti muutoin vähän liikkuville ja niille, joille on kehittynyt sydämen vajaatoiminta «Ponikowski P, Voors AA, Anker SD, ym. 2016 ESC Guidelines for the diagnosis and treatment of acute and chronic heart failure: The Task Force for the diagnosis and treatment of acute and chronic heart »18.

Työryhmä suosittelee

Yksilöllisen arvion perusteella toipilasvaiheen jälkeistä arviointi- ja ohjauskäyntiä sydänasioihin perehtyneen fysioterapeutin vastaanotolla suoristuskyvyn arvioimiseksi, lisäohjauksen saamiseksi ja sekundaariprevention toteutumisen varmistamiseksi.
Ammattilaisen tulee varmistaa potilaan ohjautuminen yksilöllisen tarpeen mukaan sydänasioihin perehtyneen ammattilaisen arviointikäynnille ja ohjaukseen, jotta potilas saadaan sitoutumaan liikunnalliseen omahoitoon ja elämäntapaan.
Suullisen ohjauksen tueksi potilaan tulee saada myös kirjallista materiaalia.
Liikuntaohjausta on mahdollista tukea digitaalisilla ratkaisuilla ja etävalmennuksen keinoilla.
Liikunta ja liikunnallinen kuntoutus onnistuessaan tukevat myös työkyvyn ylläpitämistä ja edistämistä.

Liikunnan vaikutus sepelvaltimotautia sairastavan riskitekijöihin

Ylipaino

Terveyden kannalta paras liikuntamuoto on sellainen, joka on itselle mieluinen ja jota pystyy toteuttamaan säännöllisesti. Vaikka pelkkä liikunnan lisäys ilman ruokavaliomuutoksia ei välttämättä laihduta (laihtumisessa on keskeistä se, kuinka paljon energiaa liikunta kuluttaa ja paljonko ruokavaliosta vähennetään energiaa), on liikunnalla muitakin hyviä terveysvaikutuksia: se vähentää terveydelle haitallista vatsaontelon sisäistä rasvaa, alentaa kohonnutta verenpainetta ja vähentää veren glukoosi- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suoma»24.
Säännöllinen kestävyysliikunta (vähintään 150 minuuttia viikossa) yhdistettynä säännölliseen lihaskuntoharjoitteluun (3 kertaa viikossa) voi johtaa viskeraalisen rasvan vähenemiseen ja auttaa painonpudotuksen pitkäaikaisessa säilymisessä «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 »4.
Ylipainoon saattaa liittyä riskitekijäkasaumaa kroonisen sepelvaltimo-oireyhtymän suhteen, ja myös siksi säännöllistä ja monipuolista liikuntaa tulee suositella.

Diabetes

Fyysinen passiivisuus on tyypin 2 diabeteksen merkittävä riskitekijä «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 »4.
Säännöllinen liikunta on suositeltavaa kaikille diabetesta sairastaville. Se vähentää insuliiniresistenssiä ja parantaa glukoositasapainoa, vaikuttaa edullisesti painonhallintaan, sydän- ja verenkiertoelimistön ja keuhkojen toimintaan, veren rasva-arvoihin ja verenpaineeseen ja lisää virkeyttä ja hyvinvointia «Insuliininpuutosdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen»25, «Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkär»26.
Lihasvoimaharjoittelu vaikuttaa positiivisesti insuliiniherkkyyteen «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevent»14, parantaa glukoositasapainoa ja vähentää viskeraalista rasvaa «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 »4.
Harjoituksen intensiteetti näyttää olevan tärkeämpi kuin harjoittelun määrä. Kohtalaisella tai suurella intensiteetillä harjoittelevilla on pienempi riski saada aineenvaihdunnan häiriöitä verrattuna pienellä intensiteetillä harjoitteleviin «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 »4.
Diabetes on yksi riskitekijä sepelvaltimoiden mikrovaskulaariselle toimintahäiriölle (CMD), joka liitetään heikompaan harjoittelukykyyn ja haittavaikutuksiin. Sepelvaltimoiden mikrovaskulaarista toimintahäiriötä voidaan parantaa liikunnallisella harjoittelulla «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 »4.
Harjoittelun aikana glukoosinotto lihaksissa lisääntyy ja jatkuu jopa 2 tunnin ajan harjoittelun jälkeen insuliinista riippumattomien mekanismien kautta.

Psyykkinen stressi

Sydänsairastuneilla on kaksinkertainen riski saada ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöitä «Byrne RA, Rossello X, Coughlan JJ ym. 2023 ESC Guidelines for the management of acute coronary syndromes Developed by the task force on the management of acute coronary syndromes of the European Socie»15.
Liikunta lienee muuhun hoitoon liitettynä tehokasta nuorten depression akuuttihoidossa «Liikunta lienee muuhun hoitoon liitettynä tehokas nuorten depression akuuttihoidossa.»C, «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 3.10.2025). Saata»27.

Korkea ikä

Fyysisesti aktiivinen elämäntapa, joka jatkuu myös keski-iän jälkeen, on yhteydessä parempaan terveyteen ja pidempään ikään. Säännöllinen liikunta vaikuttaa sepelvaltimo-oireyhtymän riskitekijöihin, auttaa kognitiivisten toimintojen ja tasapainon säilyttämisessä ja ehkäisee kaatumisia «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 »4.
Monialaisen, liikuntaa sisältävän sydänvalmennuksen avulla voidaan vähentää yli 65-vuotiaiden ja toimintakyvyltään heikentyneiden sydän- ja verisuoniperäistä kuolleisuutta sekä sairaalahoidon tarvetta vuoden aikana sydäninfarktin jälkeen verrattuna tavanomaiseen hoitoon «Tonet E, Raisi A, Zagnoni S ym. Multidomain Rehabilitation for Older Patient with Myocardial Infarktion. 2025. https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa2502799»28.

Sepelvaltimotautipotilaan suorituskyvyn arviointi

Toiminta- ja suorituskykyä on suositeltavaa seurata ennen tehokkaamman liikuntaharjoittelun aloittamista ja myös liikunnan aloituksen jälkeen tarvittaessa, tilanteen muuttuessa tai edistymisen seuraamiseksi. Jos potilaan oirekuva ja rasituksensieto muuttuvat merkittävästi, voi olla syytä epäillä sepelvaltimotautikohtausta tai sydämen vajaatoimintaa, jolloin potilasta hoitavaa lääkäriä tulee konsultoida. Toiminta- ja suorituskyvyn arvioinnissa voidaan hyödyntää muun muassa seuraavia keinoja «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevent»14:

CCS-luokitus (ks. Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä Käypä hoito -suositus, taulukko 3 «Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä»2)
NYHA-luokitus (mikäli on kehittynyt sydämen vajaatoiminta, ks. Terveyskirjasto «https://www.terveyskirjasto.fi/ltt04365»1)
riskitekijäprofiili
syke- ja verenpainevasteet
Frailty-arvio «Rockwood, K., & Theou, O. (2020, updated 2026). Clinical Frailty Scale (Version 2.0). Geriatric Medicine Research, Dalhousie University. https://www.dal.ca/sites/gmr/our-tools/clinical-frailty-scale.h»41
Maksimaalista suorituskykyä suositellaan arvioimaan oirerajoitteisen kliinisen rasituskokeen avulla «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevent»14, «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 »4, «Alaraajojen tukkiva valtimotauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, »29.

Kliinisen rasituskokeen avulla voidaan arvioida rasituksenaikaista sydänlihaksen hapenpuutetta ja rytmihäiriöitä, tukea liikunnallisen kuntoutuksen suunnittelua ja rohkaista potilasta.

Erityisesti kilpaurheilua tai muuta suuren intensiteetin harjoittelua harrastaville (suuren riskin potilaille) suositellaan maksimirasitustestiä ja muuta yksilöllistä arviointia ennen raskaaseen harjoitteluun palaamista.
Hyvä vaihtoehto käytännön työssä on 6 minuutin kävelytesti, joka on käyttökelpoinen erityisesti osana voinnin arviointia, liikunnallisen kuntoutuksen suunnittelua ja rohkaisua «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevent»14, «Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus (online). Hyvä fysioterapiakäytäntö -suositus. Suomen Fysioterapeuttien asettama työryhmä. Helsinki: Suomen Fysioterapeutit ry, 2022»10.

Katso myös lisätietoaineisto:

Sydänpotilaan toimintakyvyn tutkiminen «Sydänpotilaan toimintakyvyn tutkiminen»3.

Tavoitteena liikunnallinen elämäntapa

Sepelvaltimotautia sairastavia tulee rohkaista toimimaan vähintään yleisten sydän- ja verisuonisairauksia sairastavien liikuntasuositusten mukaisesti «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 »4. Liikuntasuositusta tavoitellaan maltillisen nousujohteisesti mahdollisen toipilasajan jälkeen.

Potilaan tulee saada ohjausta liikunnalliseen elämäntapaan «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevent»14, «Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus (online). Hyvä fysioterapiakäytäntö -suositus. Suomen Fysioterapeuttien asettama työryhmä. Helsinki: Suomen Fysioterapeutit ry, 2022»10, «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 »4, «European Society of Cardiology. 2024. ESC Guidelines for the management of chronic coronary syndromes. »3.
- Liikuntaohjauksessa tulee ottaa huomioon ja arvioida potilaan yksilöllinen vointi, suorituskyky, motivaatio, liikuntahistoria, tuen tarve, yleiset ja yksilölliset tavoitteet sekä ohjauksen oikea-aikaisuus, progressiivinen liikunnan lisääminen mahdollisuuksien mukaan, ohjeiden päivitys tarvittaessa tai tilanteen muuttuessa, mahdollisen sydäntapahtuman laajuus ja mahdollinen sydämen vajaatoiminta sekä nitraattivalmisteen käytön ohjaus.
- Liikuntaohjauksen avulla pyritään lievittämään myös mahdollisia liikkumispelkoja.

Liikunnallisella elämäntavalla tarkoitetaan säännöllistä ja monipuolista liikuntaa, joka sisältää hyötyliikuntaa, kestävyysharjoittelua ja lihaskuntoharjoittelua (ks. määrät ja huomiot taulukosta « Säännöllisen hyötyliikunnan ja paikallaanolon vähentämisen lisäksi , , . »1).

Erityisesti kohtalaisen voimakkaan ja voimakkaan intensiteetin liikunnallisilla sydänkuntoutusinterventioilla voidaan vaikuttaa positiivisesti hapenottokykyyn «Gonçalves C, Raimundo A, Abreu A, ym. Exercise Intensity in Patients with Cardiovascular Diseases: Systematic Review with Meta-Analysis. Int J Environ Res Public Health 2021;18(7): »30.
Lisääntynyt harjoituskapasiteetti ennustaa sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia sairastavien parempaa eloonjäämistä «European Society of Cardiology. 2024. ESC Guidelines for the management of chronic coronary syndromes. »3.
Liikunnan intensiteetti määritetään potilaan yksilöllisen voinnin, suorituskyvyn ja riskiluokituksen mukaisesti. Harjoittelu voi olla progressiivista, mutta erityisesti suuren riskin potilaat tarvitsevat yksilöidympää ohjausta «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 »4, «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevent»14.
- Rasitustason arvioinnissa ja ohjaamisessa voi hyödyntää RPE-asteikkoa (taulukko « Borgin RPE-asteikko . »3).

Liikuntasuositus

Säännöllisen, monipuolisen ja riittävän tehokkaan liikunnan sekä liikunnallisen sydänkuntoutuksen avulla voidaan vaikuttaa sepelvaltimotautia sairastavan ennusteeseen, elämänlaatuun, riskitekijöiden hallintaan ja fyysiseen suorituskykyyn «Säännöllisen, monipuolisen ja riittävän tehokkaan liikunnan sekä liikunnallisen sydänkuntoutuksen avulla voidaan todennäköisesti vaikuttaa myönteisesti sepelvaltimotautia sairastavan potilaan ennusteeseen, elämänlaatuun ja fyysiseen suorituskykyyn.»B

Hyötyliikuntaa suositellaan pääsääntöisesti päivittäin:

Arjen aktiivisuus luo perustan liikunnalliselle elämäntavalle.
Jo pienilläkin muutoksilla arjessa voi saada arjen aktiivisuutta säädettyä viikkotasolla.

Kestävyysliikuntaa suositellaan vähintään 3–5 kertaa viikossa: «Dibben GO, Faulkner J, Oldridge N, ym. Exercise-based cardiac rehabilitation for coronary heart disease: a meta-analysis. Eur Heart J 2023;44(6):452-469 »1, «European Society of Cardiology. 2024. ESC Guidelines for the management of chronic coronary syndromes. »3, «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 »4, «Benzer W, Rauch B, Schmid JP, ym. Exercise-based cardiac rehabilitation in twelve European countries results of the European cardiac rehabilitation registry. Int J Cardiol 2017;228():58-67 »9, «Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus (online). Hyvä fysioterapiakäytäntö -suositus. Suomen Fysioterapeuttien asettama työryhmä. Helsinki: Suomen Fysioterapeutit ry, 2022»10, «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevent»14

Erityisesti aerobinen kestävyysliikunta nostaa maksimaalista hapenottokykyä sepelvaltimotautipotilailla «Erityisesti aerobinen kestävyysliikunta nostaa maksimaalista hapenottokykyä sepelvaltimotautipotilailla.»A.
Kestävyysliikunta vähentää valtimojäykkyyttä kontrolliryhmään verrattuna «Kestävyysliikunta vähentää valtimojäykkyyttä verrattuna kontrolliryhmään.»A.
Kestävyysliikunta vähentää sympaattisen hermoston aktiivisuutta harjoittelemattomuuteen verrattuna «Kestävyysliikunta vähentää sympaattisen hermoston aktiivisuutta verrattuna harjoittelemattomuuteen.»A.
Viikoittainen vähintään 275 kcal kuluttava määrä kestävyysliikuntaa liittyy vähäisempään sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen verrattuna sitä vähäisempään määrään, mutta 275 kcal:a suurempi määrä pienentää vaaraa entisestään «Viikoittainen vähintään 275 kcal kuluttava määrä kestävyysliikuntaa liittyy vähäisempään sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen verrattuna sitä vähäisempään määrään, mutta 275 kcal:a suurempi määrä pienentää vaaraa entisestään.»A.

Lihaskuntoharjoittelua suositellaan 2–3 kertaa viikossa: «Dibben GO, Faulkner J, Oldridge N, ym. Exercise-based cardiac rehabilitation for coronary heart disease: a meta-analysis. Eur Heart J 2023;44(6):452-469 »1, «European Society of Cardiology. 2024. ESC Guidelines for the management of chronic coronary syndromes. »3, «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 »4, «Benzer W, Rauch B, Schmid JP, ym. Exercise-based cardiac rehabilitation in twelve European countries results of the European cardiac rehabilitation registry. Int J Cardiol 2017;228():58-67 »9, «Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus (online). Hyvä fysioterapiakäytäntö -suositus. Suomen Fysioterapeuttien asettama työryhmä. Helsinki: Suomen Fysioterapeutit ry, 2022»10, «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevent»14

Lihaskuntoharjoittelu parantaa toimintakykyä, fyysistä kuntoa ja lihasten voimaa ja massaa «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevent»14.
Lihasvoimaharjoittelu vaikuttaa positiivisesti lipidiprofiiliin ja insuliiniherkkyyteen «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevent»14.
Lihaskuntoharjoittelussa suositellaan keskittymään erityisesti suuriin lihasryhmiin ja arjen toimintaa tukeviin liikkeisiin.
Suositeltava toistomäärä on 12–15 toistoa, 2–3 sarjaa kerrallaan «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevent»14.
Suositeltava intensiteetti on ylävartalon osalta 30–70 % kertamaksimista ja alavartalon osalta 40–80 % kertamaksimista (suuren riskin potilaille maltillisemmin esim. 30–40 % kertamaksimista) «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevent»14.
Valsalva-tyyppistä harjoittelua ei välttämättä suositella, koska se voisi johtaa tarpeettomaan verenpaineen vaihteluun «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 »4.

Taulukko 1. Säännöllisen hyötyliikunnan ja paikallaanolon vähentämisen lisäksi «European Society of Cardiology. 2024. ESC Guidelines for the management of chronic coronary syndromes. »3, «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 »4, «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevent»14.
	Kestävyysliikunta	Lihasvoimaharjoittelu	Huom.
Ns. FITT-taulukko kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavien liikuntaharjoittelun suunnitteluun. Lisäksi huomioidaan harjoitustapa.
F tiheys (frequency)	Vähintään 3 x viikossa Mieluummin 6–7 x viikossa	2–3 x viikossa	Progressiivisuus
I intensiteetti (intensity)	Kohtalainen–kova teho 45–59 % sykereservistä, 55–69 % maksimisykkeestä 4–6 MET Kuntoutumisen alussa RPE 12–14 Kuntoutumisen edetessä kuormitusta voi lisätä vakailla potilailla asteittain RPE > 15, ja hyödyntää esim. valittuja HIIT-ohjelmia	Ylävartalo 30–70 % kertamaksimista (1 RM) Alavartalo 40–80 % kertamaksimista (1 RM) Suuren riskin potilas: 30–40 % kertamaksimista (1 RM)	Suuren riskin potilaiden ohjausta yksilöitävä tarkemmin mikäli epänormaali syke/RR-vaste: → vähennä tehoa
T kesto (time)	Vähintään 20–30 min kerrallaan Mieluummin 45–60 min kerrallaan	12–15 toistoa/sarja 2–3 sarjaa, erityisesti suurille lihasryhmille	Progressiivisuus
T liikuntamuoto (type)	Monipuolista, mieluisaa Esim. kävely, hölkkä, pyöräily, uinti	Erityisesti suuret lihasryhmät, dynaamisuus Arjen toimintoja tukevat liikkeet Esim. kuntosalilla, kotona, luonnossa	Lisäksi liikkuvuus- ja tasapainoharjoittelua Sisäänhengityslihasten vahvistamista, jos merkittävä sydämen vajaatoiminta

Suuren intensiteetin intervalliharjoittelu (HIIT) ja kohtuullinen jatkuva harjoittelu (MITCH) on molemmat tunnustettu hyödyllisiksi harjoitusmuodoiksi kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastaville «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 »4, «Taylor JL, Holland DJ, Spathis JG, ym. Guidelines for the delivery and monitoring of high intensity interval training in clinical populations. Prog Cardiovasc Dis 2019;62(2):140-146 »31.

Kovempitehoista harjoittelua suunniteltaessa korostuu potilasvalinnan kriteerien tarkka huomioiminen, ja potilasvalinnassa kliinisen rasituskokeen rooli on suuri.
Kovatehoista intervalliharjoittelua tulee ohjata vain vakaaoireista kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastaville.

Erityisesti harjoittelun intensiteettiä pidetään aerobisen kunnon saavuttamisen kannalta kriittisenä, ja sillä on suotuisin vaikutus sairautta pahentaviin riskitekijöihin «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 »4.

Katso myös näytönastekatsaus:

Liikunnan ja liikunnallisen sydänkuntoutuksen vaikuttavuus osana kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavan hoitoa «Säännöllisen, monipuolisen ja riittävän tehokkaan liikunnan sekä liikunnallisen sydänkuntoutuksen avulla voidaan todennäköisesti vaikuttaa myönteisesti sepelvaltimotautia sairastavan potilaan ennusteeseen, elämänlaatuun ja fyysiseen suorituskykyyn.»B.

Turvallisuusnäkökulmia

Liikuntaharjoittelu on oikein annosteltuna turvallista kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastaville «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevent»14, «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 »4.

Rasituksen aiheuttamien haittatapahtumien riski on pieni, mikäli kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavalla ei ilmene poikkeavuuksia kliinisessä rasituskokeessa (tai toiminnallisessa kuvantamistutkimuksessa) eikä sydämen vasemman kammion toiminta ole heikentynyt «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 »4.

Kun terveydenhuollon ammattilaisella on käsitys kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavan (maksimaalisesta) suorituskyvystä, hän voi laatia yksilöllisen, turvallisen ja tehokkaan harjoitusohjelman «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 »4.

Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun ehdottomat vasta-aiheet ks. Käypä hoito -suositus Liikunta (kappale Liikuntaan liittyvien sydän- ja verenkiertoperäisten riskien arviointi) «Liikunta»1 .
Oleellista on, että kaikki kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavat ja heidän parissaan työskentelevät ammattilaiset osaavat tunnistaa mahdollisten uusien oireiden kehittymisen «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 »4. Aktiivisesti liikuntaa harrastavat saattavat havaita oireensa ja siten myös sairauden etenemisen helpommin.
Potilaan riskiluokitus tulee ottaa huomioon liikunnallisessa sydänkuntoutuksessa ja harjoitusohjelmaa tehdessä «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 »4. Suuren riskin potilaiden liikkumisen ja liikunnallisen kuntoutuksen aloitusta tulee yksilöidä painokkaammin «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 »4, «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevent»14.

Liikunnan kuormittavuuteen vaikuttaa oleellisesti henkilön senhetkinen fyysinen suorituskyky kokonaisuudessaan. Kestävyysliikunnan kuormittavuutta luokitellaan MET-asteikon avulla «Howley ET. Type of activity: resistance, aerobic and leisure versus occupational physical activity. Med Sci Sports Exerc 2001;33(6 Suppl):S364-9; discussion S419-20 »32. Liikunnan rasittavuuden subjektiivisen kokemuksen arvioinnissa voidaan hyödyntää RPE-asteikkoa sekä kestävyysliikunnassa että lihasvoimaharjoittelussa «Borg GA. Psychophysical bases of perceived exertion. Med Sci Sports Exerc 1982;14(5):377-81 »33.

Kilpaurheilu kestävyys-, voima- ja sekalajeissa vaatii ponnisteluja ja voi aiheuttaa todennäköisemmin sydänlihaksen hapenpuutetta kuin vapaa-ajan ja virkistysurheilu, joissa rasituksen voimakkuutta on helpompi säädellä «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 »4.

Kilpaa urheilevien tai muutoin suurella intensiteetillä harjoittelevien ohjeet tulee räätälöidä yksilöllisesti ja ottaa huomioon urheilulaji ja sen intensiteetti.
Kovatehoiseen urheiluun palaamisessa tulee noudattaa maltillista nousujohteisuutta jopa 3–6 kuukauden ajan sepelvaltimotautikohtauksen, siihen liittyvän elvytyksen ja revaskularisaation jälkeen.
Suuren riskin kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastaville ei suositella kilpaurheilua.
Mikäli sydänlihaksen hapenpuutetta esiintyy, ei tule suositella kilpaurheilua tai muuta suuren intensiteetin harjoittelua.
Verenpaineen ollessa hallitsematon, suositellaan potilaalle tilapäistä kilpaurheilun tai muun suuren intensiteetin harjoittelun taukoa.

Antitromboottista lääkitystä käyttävillä tulee huomioida verenvuotoriski ja näin ollen välttää liikuntalajeja, joissa on törmäys- tai loukkaantumisriski «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 »4.

Taulukko 2. Mukailtu MET-asteikko «Howley ET. Type of activity: resistance, aerobic and leisure versus occupational physical activity. Med Sci Sports Exerc 2001;33(6 Suppl):S364-9; discussion S419-20 »32.
Kuormittavuusluokka	% maksimisykkeestä*	Koettu kuormitus**	Hyvä suorituskyky MET	Heikko suorituskyky MET
luotettavasti mitattu maksimaalinen syke *RPE-asteikko 6–20
Hyvin kevyt / kevyt	≤ 63	≤ 11	≤ 5,3	≤ 2,5
Kohtalainen / hieman rasittava	64–75	12–13	5,4–7,5	2,6–3,3
Raskas/rasittava	77–93	14–16	7,6–10,2	3,4–4,3
Hyvin raskas / hyvin rasittava	≥ 94	≥ 17	≥ 10,3	≥ 4,4

Taulukko 3. Borgin RPE-asteikko «Borg GA. Psychophysical bases of perceived exertion. Med Sci Sports Exerc 1982;14(5):377-81 »33.
Borgin RPE-asteikko 6–20
6	Ei rasitusta lainkaan
7	Erittäin kevyt
8
9	Hyvin kevyt
10
11	Kevyt
12
13	Hieman rasittava
14
15	Rasittava
16
17	Hyvin rasittava
18
19	Erittäin rasittava
20	Maksimaalinen rasitus

Katso myös:

Liikunnan kuormittavuus ja rasittavuus -lisätietoartikkelista «Liikunnan kuormittavuus ja rasittavuus»4 löytyy muun muassa esimerkkejä erilaisen fyysisen aktiivisuuden MET-arvoista.

Yksilöllinen hoitosuunnitelma

Sepelvaltimotautia sairastavalle potilaalle tulee laatia yksilöllinen ja tavoitteellinen hoitosuunnitelma, jossa huomioidaan myös riittävä ja tarkoituksenmukainen kuntoutus «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevent»14, «Byrne RA, Rossello X, Coughlan JJ ym. 2023 ESC Guidelines for the management of acute coronary syndromes Developed by the task force on the management of acute coronary syndromes of the European Socie»15, «Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus (online). Hyvä fysioterapiakäytäntö -suositus. Suomen Fysioterapeuttien asettama työryhmä. Helsinki: Suomen Fysioterapeutit ry, 2022»10, «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 »4, «Ponikowski P, Voors AA, Anker SD, ym. 2016 ESC Guidelines for the diagnosis and treatment of acute and chronic heart failure: The Task Force for the diagnosis and treatment of acute and chronic heart »18.
Potilas osallistuu suunnitelman tekoon yhdessä ammattilaisen kanssa joko jo sairaalassa tai kotiutuessa sovittavana myöhempänä ajankohtana.
Potilaan omaiset ja vertaistuen tarjoaminen huomioidaan suunnitelmassa mahdollisuuksien mukaan.
Suunnitelman päätavoitteena on potilaan sitouttaminen omahoitoonsa tietoja ja taitoja lisäämällä.
Taustatietojen ja kartoituksen pohjalta potilaalle suositellaan laadittavaksi myös yksilöllinen harjoitusohjelma, joka sisältää yksilölliset tavoitteet.
- Ohjelmassa huomioidaan liikunnan tiheys, intensiteetti, liikuntasuorituksen kesto ja liikuntamuoto sekä tarvittaessa ajoitus (ks. taulukko « Säännöllisen hyötyliikunnan ja paikallaanolon vähentämisen lisäksi , , . »1).
- Potilaan yksilöllinen riskiluokitus huomioidaan suunnitelmassa ja liikuntaa ohjatessa ja suuren sekä erittäin suuren riskin potilaiden ohjausta yksilöidään painokkaammin «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevent»14, «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 »4.

Toimivia alueellisia hoitopolkuja ja ammattilaisten sydänosaamista tarvitaan

Hyvinvointialueilla tulee olla sepelvaltimotautia sairastaville suunnitelmallinen palvelu-/hoitoketju, jossa huomioidaan myös liikunnallinen kuntoutus osana muuta sydänvalmennusta.

Alueelliset hoitopolut tulee rakentaa toimiviksi niin, että niissä huomioidaan myös liikunnallisen kuntoutuksen seuranta yksilöllisen tarpeen mukaan.

Moniammatillisen yhteistyön merkitys on suuri.
Sydänfysioterapeuttien ja muiden sydänasioihin perehtyneiden fysioterapeuttien rooli on merkittävä liikunnallisen sydänkuntoutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa sekä potilaan motivoinnissa ja sitouttamisessa.
Kuntoutussuunnittelijoilla ja -ohjaajilla on tärkeä merkitys osana kokonaisuutta ja kuntoutuksen koordinointia.
Sydänliitto tarjoaa ammattilaisille tukea osaamiseen ja koulutusta muun muassa Tulppa-kuntoutukseen: «Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus (online). Hyvä fysioterapiakäytäntö -suositus. Suomen Fysioterapeuttien asettama työryhmä. Helsinki: Suomen Fysioterapeutit ry, 2022»10. Saatavilla on myös e-Tulppa Terveyskylän alustalla.

Terveydenhuollon ammattilaisille on koottu kattavasti materiaalia sepelvaltimotautipotilaan liikunnasta ja muusta ohjaamisesta Sydänliiton Ammattilaispalveluun «https://sydan.fi/ammattilaispalvelu»2.

Etäkuntoutuksen mahdollisuudet

Etäkuntoutuksella tarkoitetaan etänä tapahtuvia toimia, jotka kuitenkin sisältävät kaikki samat ohjaukselliset, oppimista tukevat ja vuorovaikutukselliset ydinkomponentit ja seurannan kuin lähikuntoutuskin «Frederix I, Vanhees L, Dendale P, ym. A review of telerehabilitation for cardiac patients. J Telemed Telecare 2015;21(1):45-53 »34, «Rosselló X, Stanbury M, Beeri R, ym. Digital learning and the future cardiologist. Eur Heart J 2019;40(6):499-501 »35.
Digitaalisia ratkaisuja ja etäkuntoutusta voi hyödyntää yksilöllisen lähiohjauksen ohella ja tukena.
- Hyvää näyttöä on siitä, että etäkuntoutuksen avulla voidaan parantaa hoitomyöntyvyyttä terveellisiä elämäntapoja ja lääkehoitoa kohtaan «European Society of Cardiology. 2024. ESC Guidelines for the management of chronic coronary syndromes. »3. Etänä tapahtuvat interventiot ja sydänvalmennus ovat siis toteuttamiskelpoisia, turvallisia sairastuneen tietojen ja taitojen vahvistamiseksi, hoitoon sitouttamiseksi sekä liikuntakyvyn ja elämänlaadun kohentamiseksi. Ne voivat myös olla hyviä täydentämään tai ainakin osittain jopa korvaamaan niin sanottuja perinteisiä kasvokkain tapahtuvia kontakteja «European Society of Cardiology. 2024. ESC Guidelines for the management of chronic coronary syndromes. »3, «Scherrenberg M, Falter M, Abreu A ym. Standards for cardiac telerehabilitation: A scientific statement of the European Association of Preventive Cardiology (EAPC) and the Association of Cardiovascular»36. Sepelvaltimotautia sairastaviin kohdistuneet tutkimukset ovat osoittaneet etäkuntoutusmuotojen hyödyllisyyden myös hyvinvoinnin ja riskitekijöiden hallinnan näkökulmasta «Avila A, Claes J, Buys R, ym. Home-based exercise with telemonitoring guidance in patients with coronary artery disease: Does it improve long-term physical fitness? Eur J Prev Cardiol 2020;27(4):367-3»37, «Claes J, Cornelissen V, McDermott C, ym. Feasibility, Acceptability, and Clinical Effectiveness of a Technology-Enabled Cardiac Rehabilitation Platform (Physical Activity Toward Health-I): Randomized »38.
- Kokonaisvaltainen alkuarvio tulisi mieluiten suorittaa lähikontaktina, erityisesti mikäli on tarpeen arvioida esimerkiksi potilaan fyysistä suorituskykyä.
- Etämenetelmien soveltuvuutta tulee arvioida tarkemmin suuren riskin potilaiden kohdalla «European Society of Cardiology. 2024. ESC Guidelines for the management of chronic coronary syndromes. »3, «Scherrenberg M, Falter M, Abreu A ym. Standards for cardiac telerehabilitation: A scientific statement of the European Association of Preventive Cardiology (EAPC) and the Association of Cardiovascular»36.
Sekä kuntoutusta suunniteltaessa että kuntoutuksen aikana voi hyödyntää esimerkiksi kyselylomakkeita, potilaalle puettavia liikkumiskyvyn ja -aktiivisuuden seurantalaitteita, etäyhteydellä toteutettavaa liikuntaohjausta, oirearviota sekä automaattisia älylaitesovellusten palautteita. Etäseurannassa on mahdollista seurata myös esimerkiksi paikallaanolon ja liikkumisen määrää, eri liikuntamuotojen toteuttamista minuutteina ja fyysisten aktiviteettien rasitustasoja numeerisesti arvioiden «Scherrenberg M, Falter M, Abreu A ym. Standards for cardiac telerehabilitation: A scientific statement of the European Association of Preventive Cardiology (EAPC) and the Association of Cardiovascular»36.
Etäkuntoutusmuodot ja digitaaliset ratkaisut voivat olla tehokkaita tukemaan elämäntapamuutoksia «Frederix I, Vanhees L, Dendale P, ym. A review of telerehabilitation for cardiac patients. J Telemed Telecare 2015;21(1):45-53 »34.
Digitaalinen tuki voi olla jopa tehokkaampi pitämään yllä liikunnallista aktiivisuutta ja elämäntapamuutosta verrattuna tavanomaisempaan sydänvalmennukseen «Waranski M, Garbsch R, Kotewitsch M, ym. A Behavioral Change-Based Mobile Intervention for Promoting Regular Physical Activity in Medical Rehabilitation Maintenance of Patients With Coronary Artery Di»39.

Katso myös:

Sydänliitto / sairastuneen liikunta «https://sydan.fi/elamaa-sairauden-kanssa/sairastuneen-liikunta/»3
Terveyskylä / liikunta sepelvaltimotaudin hoidossa: «https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutumistalon-oppaat/opas-liikunta-sepelvaltimotaudin-hoidossa»4

Työryhmän loppusanat

Sepelvaltimotautia sairastavan potilaan liikuntaohjauksessa on onnistuttu, kun
- potilas ja hänen läheisensä saavat tarvitsemaansa tietoa siitä, kuinka krooniseen sepelvaltimo-oireyhtymään voi vaikuttaa positiivisesti liikunnan keinoin
- potilas motivoituu krooniseen sepelvaltimo-oireyhtymän omahoitoon liikkumisen keinoin ja sitoutuu liikunnalliseen elämäntapaan ohjatuissa raameissa
- potilaalla on riittävästi eväitä toteuttaa säännöllistä, monipuolista ja riittävän tehokasta liikuntaa arjessaan
- potilas tietää, kuinka kuormittaa itseään turvallisesti ja osaa voinnin muuttuessa säätää liikuntaa sopivaksi
- potilas tunnistaa mahdolliset oireensa ja vointinsa vaihtelut
- potilas tietää, kuinka toimia, jos sydänoire ilmaantuu liikkuessa
- potilas tietää, minne voi olla yhteydessä liikkumiseen liittyvissä kysymyksissään.

Kirjallisuutta

Dibben GO, Faulkner J, Oldridge N, ym. Exercise-based cardiac rehabilitation for coronary heart disease: a meta-analysis. Eur Heart J 2023;44(6):452-469 «PMID: 36746187»PubMed
van Halewijn G, Deckers J, Tay HY, ym. Lessons from contemporary trials of cardiovascular prevention and rehabilitation: A systematic review and meta-analysis. Int J Cardiol 2017;232():294-303 «PMID: 28094128»PubMed
European Society of Cardiology. 2024. ESC Guidelines for the management of chronic coronary syndromes.
Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 «PMID: 34020769»PubMed
European Society of Cardiology. 2023. ESC Guidelines for the management of acute coronary syndromes.
Salzwedel A, Jensen K, Rauch B, ym. Effectiveness of comprehensive cardiac rehabilitation in coronary artery disease patients treated according to contemporary evidence based medicine: Update of the Cardiac Rehabilitation Outcome Study (CROS-II). Eur J Prev Cardiol 2020;27(16):1756-1774 «PMID: 32089005»PubMed
Rea F, Ronco R, Pedretti RFE, ym. Better adherence with out-of-hospital healthcare improved long-term prognosis of acute coronary syndromes: Evidence from an Italian real-world investigation. Int J Cardiol 2020;318():14-20 «PMID: 32593725»PubMed
Kotseva K, De Backer G, De Bacquer D, ym. Lifestyle and impact on cardiovascular risk factor control in coronary patients across 27 countries: Results from the European Society of Cardiology ESC-EORP EUROASPIRE V registry. Eur J Prev Cardiol 2019;26(8):824-835 «PMID: 30739508»PubMed
Benzer W, Rauch B, Schmid JP, ym. Exercise-based cardiac rehabilitation in twelve European countries results of the European cardiac rehabilitation registry. Int J Cardiol 2017;228():58-67 «PMID: 27863363»PubMed
Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus (online). Hyvä fysioterapiakäytäntö -suositus. Suomen Fysioterapeuttien asettama työryhmä. Helsinki: Suomen Fysioterapeutit ry, 2022
De Schutter A, Kachur S, Lavie CJ, ym. Cardiac rehabilitation fitness changes and subsequent survival. Eur Heart J Qual Care Clin Outcomes 2018;4(3):173-179 «PMID: 29701805»PubMed
WHO Guidelines Review Committee. WHO Guidelines on Physical Activity and Sedentary Behaviour. World Health Organization, 2020
Visseren FLJ, Mach F, Smulders YM, ym. 2021 ESC Guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice. Eur Heart J 2021;42(34):3227-3337 «PMID: 34458905»PubMed
Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevention and Rehabilitation Section of the European Association of Preventive Cardiology. Eur J Prev Cardiol 2021;28(5):460-495 «PMID: 33611446»PubMed
Byrne RA, Rossello X, Coughlan JJ ym. 2023 ESC Guidelines for the management of acute coronary syndromes Developed by the task force on the management of acute coronary syndromes of the European Society of Cardiology (ESC) European Heart Journal, Volume 44, Issue 38, 7 October 2023, Pages 3720–3826
Abreu A, Frederix I, Dendale P, ym. Standardization and quality improvement of secondary prevention through cardiovascular rehabilitation programmes in Europe: The avenue towards EAPC accreditation programme: A position statement of the Secondary Prevention and Rehabilitation Section of the European Association of Preventive Cardiology (EAPC). Eur J Prev Cardiol 2021;28(5):496-509 «PMID: 33611459»PubMed
Frederix I, Dendale P, Schmid JP. Who needs secondary prevention? Eur J Prev Cardiol 2017;24(3_suppl):8-13 «PMID: 28618916»PubMed
Ponikowski P, Voors AA, Anker SD, ym. 2016 ESC Guidelines for the diagnosis and treatment of acute and chronic heart failure: The Task Force for the diagnosis and treatment of acute and chronic heart failure of the European Society of Cardiology (ESC)Developed with the special contribution of the Heart Failure Association (HFA) of the ESC. Eur Heart J 2016;37(27):2129-2200 «PMID: 27206819»PubMed
Ekelund U, Tarp J, Steene-Johannessen J, ym. Dose-response associations between accelerometry measured physical activity and sedentary time and all cause mortality: systematic review and harmonised meta-analysis. BMJ 2019;366():l4570 «PMID: 31434697»PubMed
Patterson R, McNamara E, Tainio M, ym. Sedentary behaviour and risk of all-cause, cardiovascular and cancer mortality, and incident type 2 diabetes: a systematic review and dose response meta-analysis. Eur J Epidemiol 2018;33(9):811-829 «PMID: 29589226»PubMed
Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 3.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Huai P, Xun H, Reilly KH, ym. Physical activity and risk of hypertension: a meta-analysis of prospective cohort studies. Hypertension 2013;62(6):1021-6 «PMID: 24082054»PubMed
Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 3.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 3.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Insuliininpuutosdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 3.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 3.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 3.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Tonet E, Raisi A, Zagnoni S ym. Multidomain Rehabilitation for Older Patient with Myocardial Infarktion. 2025. https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa2502799
Alaraajojen tukkiva valtimotauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 3.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Gonçalves C, Raimundo A, Abreu A, ym. Exercise Intensity in Patients with Cardiovascular Diseases: Systematic Review with Meta-Analysis. Int J Environ Res Public Health 2021;18(7): «PMID: 33808248»PubMed
Taylor JL, Holland DJ, Spathis JG, ym. Guidelines for the delivery and monitoring of high intensity interval training in clinical populations. Prog Cardiovasc Dis 2019;62(2):140-146 «PMID: 30685470»PubMed
Howley ET. Type of activity: resistance, aerobic and leisure versus occupational physical activity. Med Sci Sports Exerc 2001;33(6 Suppl):S364-9; discussion S419-20 «PMID: 11427761»PubMed
Borg GA. Psychophysical bases of perceived exertion. Med Sci Sports Exerc 1982;14(5):377-81 «PMID: 7154893»PubMed
Frederix I, Vanhees L, Dendale P, ym. A review of telerehabilitation for cardiac patients. J Telemed Telecare 2015;21(1):45-53 «PMID: 25475219»PubMed
Rosselló X, Stanbury M, Beeri R, ym. Digital learning and the future cardiologist. Eur Heart J 2019;40(6):499-501 «PMID: 30698713»PubMed
Scherrenberg M, Falter M, Abreu A ym. Standards for cardiac telerehabilitation: A scientific statement of the European Association of Preventive Cardiology (EAPC) and the Association of Cardiovascular Nursing & Allied Professions (ACNAP) of the ESC, and the ESC Working Group on e-Cardiology, European Heart Journal, Volume 46, Issue 38, 7 October 2025, Pages 3714–3737, https://doi.org/10.1093/eurheartj/ehaf408
Avila A, Claes J, Buys R, ym. Home-based exercise with telemonitoring guidance in patients with coronary artery disease: Does it improve long-term physical fitness? Eur J Prev Cardiol 2020;27(4):367-377 «PMID: 31787026»PubMed
Claes J, Cornelissen V, McDermott C, ym. Feasibility, Acceptability, and Clinical Effectiveness of a Technology-Enabled Cardiac Rehabilitation Platform (Physical Activity Toward Health-I): Randomized Controlled Trial. J Med Internet Res 2020;22(2):e14221 «PMID: 32014842»PubMed
Waranski M, Garbsch R, Kotewitsch M, ym. A Behavioral Change-Based Mobile Intervention for Promoting Regular Physical Activity in Medical Rehabilitation Maintenance of Patients With Coronary Artery Disease: Controlled Trial. J Med Internet Res 2024;26():e56480 «PMID: 39378432»PubMed
De Koning I, Heutinck J, Buckley B ym. Exercise-based cardiac rehabilitation for patients with angina pectoris - a CaReMATCH individual participant data meta-analysis. American Journal of Preventive Cardiology 10.3.2026. https://doi.org/10.1016/j.ajpc.2026.101535
Rockwood, K., & Theou, O. (2020, updated 2026). Clinical Frailty Scale (Version 2.0). Geriatric Medicine Research, Dalhousie University. https://www.dal.ca/sites/gmr/our-tools/clinical-frailty-scale.html
Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Liikunta- ja Urheilulääketieteen Erikoislääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (viitattu 10.6.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Sepelvaltimotauti ja liikunta

Liikunnallisen kuntoutuksen ja liikunnan aloitus

Toipilasvaihe

Varhainen mobilisointi