Aikuisten autismikirjon häiriön diagnostiikka
Lisätietoa aiheesta
13.10.2026
- Autismikirjon häiriö voidaan diagnosoida aikuisiässä, jos voidaan osoittaa autismikirjon häiriön kriteerien täyttyvän:
- Laadulliset poikkeavuudet vastavuoroisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa sekä kapea-alaiset, kaavamaiset kiinnostuksen kohteet ja toiminnot.
- Oireet ovat alkaneet lapsuudessa ja jatkuneet nykyhetkeen.
- Oireet aiheuttavat toimintakyvyn heikentymistä.
- Autismipiirteet ovat väestössä yleisiä «Marinopoulou M, Billstedt E, Wessman C, ym. Association Between Intellectual Functioning and Autistic Traits in the General Population of Children. Child Psychiatry Hum Dev 2025;56(1):264-275 »1, eikä yksittäisten piirteiden esiintyminen välttämättä viittaa häiriötasoiseen autismikirjon häiriöön. Myös moniin muihin psykiatrisiin häiriöihin liittyy piirteitä, jotka voidaan sekoittaa autismikirjon piirteisiin, kuten sosiaalista ahdistusta, perfektionismia «Akbari M, Seydavi M, Hosseini ZS, ym. Experiential avoidance in depression, anxiety, obsessive-compulsive related, and posttraumatic stress disorders: a comprehensive systematic review and meta-analys»2, epämiellyttävien kokemusten välttelyä «Limburg K, Watson HJ, Hagger MS, ym. The Relationship Between Perfectionism and Psychopathology: A Meta-Analysis. J Clin Psychol 2017;73(10):1301-1326 »3 sekä kognitiivisten ydintoimintojen vaikeuksia «Abramovitch A, Short T, Schweiger A. The C Factor: Cognitive dysfunction as a transdiagnostic dimension in psychopathology. Clin Psychol Rev 2021;86():102007 »4.
- Aikuisten autismikirjon häiriön tunnistaminen, arviointi ja diagnosointi voi olla haastavaa useastakin syystä.
- Mitä vanhemmasta henkilöstä on kyse, sitä vaikeampaa voi olla luotettavasti arvioida lapsuuden oirekuvaa.
- Muut psykiatriset häiriöt voivat muokata oireiden ilmiasua.
- Moniin mielenterveyden häiriöihin (esim. pitkäaikainen hoitoresistentti masennus, sosiaalinen ahdistuneisuus, pakko-oireinen häiriö, persoonallisuushäiriöt ja varhain alkava skitsofrenia) liittyy oireita, jotka voidaan virheellisesti tulkita autismikirjon häiriöksi, ellei huomioida sitä, ovatko autismikirjolle ominaiset oireet ilmenneet jo lapsuusiässä.
- Autismikirjolla oleva henkilö saattaa tiedostaa omia oireitaan puutteellisesti.
- Opitut, kompensatoriset toimintamallit saattavat peittää alleen autismikirjon oireita.
- Autismikirjon piirteiden peittely (maskaaminen, camouflaging) saattaa olla tavallisempaa naisilla «Tubío-Fungueiriño M, Cruz S, Sampaio A, ym. Social Camouflaging in Females with Autism Spectrum Disorder: A Systematic Review. J Autism Dev Disord 2021;51(7):2190-2199 »5, tosin ilmiötä on tutkittu lähinnä aikuisena autismikirjon diagnoosin saaneilla naisilla «Arnold WM, Bitsika V, Sharpley CF. Camouflaging and autism: Conceptualisation and methodological issues. Autism 2026;30(5):1131-1146 »6.
- Maskaamisen käsitteeseen liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä. Naamiointikäyttäytyminen ei välttämättä ole autismispesifiä vaan voi yhdistyä yleisesti sosiaaliseen ahdistukseen «Arnold WM, Bitsika V, Sharpley CF. Camouflaging and autism: Conceptualisation and methodological issues. Autism 2026;30(5):1131-1146 »6.
- Diagnostisen prosessin tulisi olla moniammatillinen (esimerkiksi kehityksellisiin häiriöihin perehtynyt psykiatri ja neuropsykologi).
- Diagnostisessa arviossa tulee huomioida
- autismin ydinoireiden ilmeneminen lapsuudessa ja edelleen ajankohtaisesti
- toimintakyky eri ympäristöissä (kotona, töissä, opinnoissa, ihmissuhteissa)
- Haitta-asteen arviointi on diagnostiikan kannalta olennaista (ks. lisätietoa «Toimintakyvyn arvioiminen autismikirjon häiriössä»1).
- ajankohtaiset ja aiemmat somaattiset, neurologiset, psykiatriset ja neurokehitykselliset sairaudet ja häiriöt.
- Ennen diagnostista arviota tulisi mahdollisen muun psykiatrisen tai neurokehityksellisen häiriön olla mahdollisimman hyvässä hoitotasapainossa, jotta voidaan luotettavasti arvioida oirekuvaa.
- Muut psykiatriset ja neurokehitykselliset häiriöt on huomioitava toisaalta erotusdiagnostiikassa ja toisaalta mahdollisina samanaikaishäiriöinä.
- Aikuisillakin diagnostisen arvion tulisi lähteä lapsuudesta, jolloin oirekuva useimmiten näyttäytyy kaikkein selkeimpänä. Lapsuuden osalta tulisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää läheisiä, huoltajia tai muuta informanttia sekä asiakirjatietoja.
- Mikäli henkilön lapsuudessa tuntenutta informanttia ei ole saatavilla, pyritään asiakirjatietojen, tutkittavan oman lapsuutta koskevan kuvauksen ja elämänkaaritietojen perusteella muodostamaan käsitys autismikirjon häiriön oireiden esiintymisestä lapsuudessa. Oleellista on myös arvioida, voivatko oireet selittyä paremmin jollain muulla syyllä.
- Autismikirjon häiriön diagnostinen prosessi toteutetaan riittävän laaja-alaisena:
- Ajankohtaisten oireiden arvioinnin tulee perustua paitsi henkilön haastattelussa kertomaan myös käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen havainnointiin autismikirjon häiriön ydinoireiden tunnistamiseksi.
- Asiakirjojen perusteella selvitetään tietoja henkilön varhaiskehityksestä ja oirekuvasta lapsuus- ja nuoruusiässä.
- Diagnostisessa prosessissa voidaan tiedonkeruuta varten hyödyntää myös henkilön itsensä tai hänen läheistensä täyttämiä oirekyselylomakkeita, kuten AQ ja AQ-10 sekä RAADS-R ja RAADS-14; ks. lisätietoa «AQ ja AQ-10 autismikirjon häiriön seulonnassa»2 tai «RAADS-R ja RAADS-14 autismikirjon häiriön oireiden tunnistamisessa»3. Autismikirjon häiriön diagnoosi ei kuitenkaan koskaan voi perustua yksinomaan tällaiseen tietoon.
- Diagnostisen arvion tueksi suositellaan ADOS- (ks. «ADOS-2-arviointi autismikirjon häiriön diagnosoinnissa»4), ADI-R- (ks. «ADI-R-haastattelumenetelmä autismin diagnostiseen haastatteluun»5) ja/tai CARS-menetelmän käyttöä.
- Tiedonkeruun apuna voidaan käyttää myös puolistrukturoituja Oulu Asperger -kyselyä (ks. «Oulu Asperger -kysely autismikirjon häiriön diagnostiikassa»6) tai DASI-2-haastattelua (ks. «DASI-2-haastattelu autismikirjon häiriön diagnostiikassa»7).
- Oireiden arvioinnin lisäksi arvioidaan oireiden aiheuttama toimintakykyhaitta, joka on edellytyksenä autismikirjon häiriön diagnoosille (ks. lisätietoa toimintakyvystä «Toimintakyvyn arvioiminen autismikirjon häiriössä»1).
- Aikuisiässä on perusteltua suositella mahdollisimman laaja-alaista psykologin tai neuropsykologin tutkimusta sekä diagnostisen arvion että kuntoutussuunnitelman tueksi
- Ennen diagnoosin asettamista on arvioitava, selittyvätkö oireet paremmin todetulla somaattisella, neurologisella, psykiatrisella tai neurokehityksellisellä sairaudella tai häiriöllä.
- Erotusdiagnostiikassa suhteessa muihin psykiatrisiin ja neurokehityksellisiin häiriöihin on keskeistä arvioida toisaalta sitä, ovatko kyseiset oireet alkaneet jo lapsuudessa vai vasta myöhemmin, ja toisaalta sitä, esiintyykö henkilöllä sekä vuorovaikutuksen ja kommunikaation haasteita että kapea-alaisia ja kaavamaisia toimintoja. Moniin psykiatrisiin häiriöihin liittyy vuorovaikutuksen haasteita mutta ei niinkään kaavamaisia toimintoja.
Kirjallisuutta
- Marinopoulou M, Billstedt E, Wessman C, ym. Association Between Intellectual Functioning and Autistic Traits in the General Population of Children. Child Psychiatry Hum Dev 2025;56(1):264-275 «PMID: 37351708»PubMed
- Akbari M, Seydavi M, Hosseini ZS, ym. Experiential avoidance in depression, anxiety, obsessive-compulsive related, and posttraumatic stress disorders: a comprehensive systematic review and meta-analysis. J Context Behav Sci 2022; 24:65-78
- Limburg K, Watson HJ, Hagger MS, ym. The Relationship Between Perfectionism and Psychopathology: A Meta-Analysis. J Clin Psychol 2017;73(10):1301-1326 «PMID: 28026869»PubMed
- Abramovitch A, Short T, Schweiger A. The C Factor: Cognitive dysfunction as a transdiagnostic dimension in psychopathology. Clin Psychol Rev 2021;86():102007 «PMID: 33864968»PubMed
- Tubío-Fungueiriño M, Cruz S, Sampaio A, ym. Social Camouflaging in Females with Autism Spectrum Disorder: A Systematic Review. J Autism Dev Disord 2021;51(7):2190-2199 «PMID: 32926304»PubMed
- Arnold WM, Bitsika V, Sharpley CF. Camouflaging and autism: Conceptualisation and methodological issues. Autism 2026;30(5):1131-1146 «PMID: 41721649»PubMed
- Recognition, referral, diagnosis and management of adults on the autism spectrum National Clinical Guideline Number 142. National Collaborating Centre for Mental Health Commissioned by the National Institute for Health and Clinical Excellence; last update 14 June 2021
- Bemmouna D, Weibel S, Kosel M, ym. The utility of the autism-spectrum quotient to screen for autism spectrum disorder in adults with attention deficit/hyperactivity disorder. Psychiatry Res 2022;312():114580 «PMID: 35523029»PubMed