Käden puristusvoima

TOIMIA-mittarit
3.9.2024
Sari Stenholm, Anne Punakallio ja Heli Valkeinen

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Nimi englanniksi: Hand grip strength

Nimi ruotsiksi: Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin versio: Hand grip strength

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot: suomi

Toimiametassa: Ei

Soveltuvuusarviot

Käden puristusvoiman soveltuvuus väestötutkimuksiin
Käden puristusvoiman soveltuvuus liikuntaelinten toimintakyvyn alenemisen varhaiseen tunnistamiseen työikäisillä osana työkyvyn edellytysten arviointia

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Käden puristusvoimamittausta on käytetty aluksi armeijassa mittaamaan lihasvoiman tasoa. Ensimmäiset havainnot mittauksesta ovat jo vuodelta 1880 «Schmidt RT, Toews JV. Grip strength as measured by the Jamar dynamometer. Arch Phys Med Rehabil 1970;51(6):321–327.»47. Hyvin varhain huomattiin, että käden puristusvoima korreloi käden dominanssin, yleisen fyysisen kunnon ja normaalin kasvun kanssa «Everett PW, Sills FD. Relationship of Grip Strength to Stature, Somatotype Components and Anthrompometric Measurements of Hand. Res Quart Amer Ass Health Phys Educ 1952; 23: 161-166.»12. Vuonna 1954 Bechtol esitteli käden puristusvoiman mittaamiseen soveltuvan dynamometrin, jossa puristusotteen laajuutta pystyttiin säätämään testiliikkeen ja käden koon mukaan «BECHTOL CO. Grip test; the use of a dynamometer with adjustable handle spacings. J Bone Joint Surg Am 1954;36-A:820–824; passim.»8. Tämä mittari tunnetaan nykyisin Jamar-Saehan –dynamometrinä «Sammong Preston Rolyan. Jamar Adjustable Hand Dynamometer Owener's Manual. Grand Rapids, MI, Sammong Preston Rolyan 2003.»44.

Kohderyhmä

  • Työikäiset
  • Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

  • Mittaus / testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Fyysinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Yksittäisten lihasten ja lihasryhmien voima ja teho [b7300]

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Yksittäisten lihasten ja lihasryhmien voima ja teho [b7300]

Mittarin ylläpitotaho

Puristusvoimamittareille ei ole olemassa varsinaista yleistä ylläpitotahoa. Eri puristusvoimadynamometrien valmistajat tarjoavat ohjelmistojen päivitystä ja mittareiden huollon tukea. Kaikki puristusvoimamittarit tulee kalibroida säännöllisesti valmistajan ohjeiden mukaisesti.

Käyttöoikeus

  • Rajoittamaton

Maksullisuus

  • Sisältää maksuja

Puristusvoimamittari on maksullinen.

Käyttökoulutus

  • Puristusvoimamittauksen tekeminen ei edellytä koulutusta, mutta huolellinen perehtyminen mittariin ja suoritusohjeisiin on välttämätöntä. Lisäksi suositellaan kokeneen mittaajan kanssa käytävää demonstraatio-harjoitusta siitä, kuinka mittaus tulee suorittaa. Työikäisten kuntotestaukseen liittyvää koulutusta tarjoavat Liikuntatieteellinen Seura ja UKK-instituutti. Puristusvoimatestitulosten tulkinta ja johtopäätökset suhteessa työkykyyn edellyttävät tietoa työn vaatimuksista ja kuormittavuudesta. Ennen testausta on kartoitettava huolellisesti liikuntaelinten, erityisesti yläraajan, kipuoireet, vammat ja sairaudet. Puristusvoimamittauksesta on olemassa erilaisia suoritusohjeita, jotka poikkeavat toisistaan mm. asennon, kannustuksen ja tehtyjen toistojen osalta (ks. kohta Mittarin tausta ja kuvaus). Seurantamittauksissa tulee käyttää aina samaa mittaria ja suoritustapaa. TOIMIA-tietokannassa on Terveys 2011 -tutkimuksessa käytetty puristusvoimamittauksen suoritusohje, jota suositellaan käytettäväksi, jos on tarpeen verrata tuloksia suomalaisiin väestöviitearvoihin.

Tarvittavat välineet

Aikatarve

3-5 minuuttia

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Viitearvot

Puristusvoiman viitearvot ovat laitesidonnaiset eli mittauksen tuloksia voidaan verrata vain sellaisiin viitearvoihin, joiden mittaukset on tehty samalla mittarilla. Lisäksi on huomioitava suoritusasento, kummastako kädestä puristusvoima on mitattu, kuinka monta kertaa mittaus on tehty ja miten tulokset on ilmoitettu (keskiarvo, maksimitulos ym.). Jamar-Saehan -dynamometri on yleisimmin käytetty puristusvoimamittari, johon muita puristusvoimamittareita on usein verrattu «Roberts HC, Denison HJ, Martin HJ ym. A review of the measurement of grip strength in clinical and epidemiological studies: towards a standardised approach. Age Ageing 2011;40(4):423–429.»40. Sitä käytettiin myös Suomen 30-vuotta täyttänyttä väestöä edustavassa Terveys 2011 -tutkimuksessa «Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N (toim.). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 68/2012. »23. Terveys 2011 -tutkimukseen perustuvat viitearvot on saatavilla TOIMIA-tietokannassa (ks. Mittarin lomake ja ohje). Tietokannassa liitteenä oleva puristusvoimamittauksen suoritusohje noudattaa Terveys 2011 -tutkimuksen ohjeistusta, jonka mukaan tehtyjä mittauksia voidaan verrata ko. viitearvoihin.

Suomalaisella Good Strength -puristusvoimamittaria (Metitur Oy, Jyväskylä) käytettiin vuonna 2000-01 tehdyssä väestöä edustavassa Terveys 2000 –tutkimuksessa «Aromaa A, Koskinen S (toim.). Terveys ja toimintakyky Suomessa: Terveys 2000 –tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002: Helsinki. »3. Tästä aineistosta tuotetut 30 -vuotta täyttäneiden viitearvot ja suoritusohjeet löytyvät Terveys 2000 -tutkimuksen verkkosivuilla. «https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/terveys-2000-2011»2

Puristusvoiman osalta todettiin saman päivän aikana tehtyjen mittausten toistettavuuden (test-retest –reliabiliteetin) (n=265) olleen erinomainen (ICC=0.95) «Sainio P, Koskinen S, Räty S ja toimintakykyryhmä. Toimintakyky. Teoksessa, Heistaro S (toim.), Menetelmäraportti: Terveys 2000 -tutkimuksen toteutus, aineisto ja menetelmät. Kansanterveyslaitoksen ju»42. Good Strength –puristusvoimamittaria käytettäessä tulkinnan apuna voi myös käyttää Sallisen ym. (2010) ROC-analyysiin perustuvaa tulosta raja-arvoista «Sallinen J, Stenholm S, Rantanen T ym. Hand-grip strength cut points to screen older persons at risk for mobility limitation. J Am Geriatr Soc 2010;58(9):1721–1726.»43: todennäköisyys saada liikkumiskyvyn rajoituksia lisääntyy yli 55-vuotiailla miehillä, jos heidän puristusvoimansa on heikompi kuin 37 kg (sensitiivisyys 62%, spesifisyys 76%) ja naisilla, jos heidän puristusvoimansa on heikompi kuin 21 kg (sensitiivisyys 67%, spesifisyys 73%).

Jamar-Saehan –mittarilla mitattuja kansainvälisiä viitearvoja on olemassa useita «Hanten WP, Chen WY, Austin AA ym. Maximum grip strength in normal subjects from 20 to 64 years of age. J Hand Ther 1999;12(3):193–200.»20, «Bohannon RW, Bear-Lehman J, Desrosiers J ym. Average grip strength: a meta-analysis of data obtained with a Jamar dynamometer from individuals 75 years or more of age. J Geriatr Phys Ther 2007;30:28–3»6, «Werle S, Goldhahn J, Drerup S ym. Age- and gender-specific normative data of grip and pinch strength in a healthy adult Swiss population. J Hand Surg Eur Vol 2009;34(1):76–84.»56 ja uusimmat on mitattu Hollannissa (n=720) terveiltä 20–96-vuotiailta miehiltä ja naisilta «Peters MJ, van Nes SI, Vanhoutte EK ym. Revised normative values for grip strength with the Jamar dynamometer. J Peripher Nerv Syst 2011;16(1):47–50.»34. Puristusvoimamittaus suoritettiin American Society of Hand Therapists’en suosittelemassa standardiasennossa (ks. kohta ”Mittarin tausta ja kuvaus”) kolme kertaa molemmista käsistä, ja keskiarvotulosta käytettiin viitearvojen määrittämisessä.

Mittari on mukana seuraavissa tutkimuksissa

Jamar-Saehan -puristusvoimamittaria on käytetty mm. seuraavissa väestötutkimuksissa:

Terveys 2011 -tutkimuksen perusraportti «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-769-1»3. Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N (toim.). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 68/2012. 

Työikäisillä Jamar-Saehan -mittarilla mitattuja tuloksia on julkaistu useissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa, esim:

Metiturin Good Strength -mittaria on käytetty Suomessa Terveys 2000 -väestötutkimuksessa.

Aromaa A, Koskinen S (toim.). Terveys ja toimintakyky Suomessa: Terveys 2000 -tutkimuksen perustulokset «https://urn.fi/URN:ISBN:951-740-262-7»4. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002: Helsinki. «Aromaa A, Koskinen S (toim.). Terveys ja toimintakyky Suomessa: Terveys 2000 –tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002: Helsinki. »3 

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin tausta ja kuvaus

Puristusvoimamittaus mittaa käden tarttumaotteen/puristuksen voimaa. Puristusvoimamittaus on helppo ja yksinkertainen mittausmenetelmä, jossa mittari, testiasento ja -protokolla voivat vaihdella ja aiheuttaa saatuihin tuloksiin eroja. Mittaus soveltuu hyvin eri-ikäisten terveiden henkilöiden sekä eri potilasryhmien arviointiin. Iän mukana lihasvoima ja puristusvoima heikkenevät «Metter EJ, Conwit R, Tobin J ym. Age-associated loss of power and strength in the upper extremities in women and men. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1997;52(5):B267–276.»29, «Frederiksen H, Hjelmborg J, Mortensen J ym. Age trajectories of grip strength: cross-sectional and longitudinal data among 8,342 Danes aged 46 to 102. Ann Epidemiol 2006;16(7):554–62.»15.

Mittari: Jamar-Saehan –dynamometri rekisteröi puristusvoiman kilopondeina (1 kp vastaa yhden kilogramman suuruisen massan kokemaa vetovoimaa). Tällä hetkellä Jamar-Saehan -mittari «Sammong Preston Rolyan. Jamar Adjustable Hand Dynamometer Owener's Manual. Grand Rapids, MI, Sammong Preston Rolyan 2003.»44 on laajimmin käytetty käden puristusvoiman mittari sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tämän lisäksi käden puristusvoiman mittaamiseen on markkinoilla olemassa monia muita mittareita mm. Sphygmomanometer, Tekdyne, Martin Vigorimeter, Dexter, Rolyan, BTE-Primus, Grippit, DynEx, Smedley ja Eisenhut. Suomalaisia puristusvoimamittareita ovat esimerkiksi Good Strength IGS01 (Metitur Oy, Jyväskylä) ja Grip Force (New Test Oy, Oulu). Puristusvoimamittareiden kalibroinnista on huolehdittava valmistajan ohjeiden mukaisesti. Monien mittareiden tarkkuuden voi tarkistaa itse ripustamalla sen kahvaan punnuksia, mutta useimpien kohdalla varsinaisen kalibroinnin voi suorittaa vain valmistaja.

Testiasento ja -protokolla: Puristusvoimamittauksen toistettavuuteen vaikuttaa käytetty mittari ja suoritustekniikka. Puristusvoimamittauksen testiasennoksi suositellaan American Society of Hand Therapists’en käyttämää standardiasentoa «Innes E. Handgrip strength testing: a review of the literature. Aust Occ Ther J 1999:46;129-140.»21, «Roberts HC, Denison HJ, Martin HJ ym. A review of the measurement of grip strength in clinical and epidemiological studies: towards a standardised approach. Age Ageing 2011;40(4):423–429.»40. Tässä asennossa testattava istuu selkä tuettuna. Olkavarsi on neutraaliasennossa vartalon suuntaisesti ja mitattavan käden kyynärnivel on 90 asteen kulmassa. Ranne on neutraaliasennossa. Kahvan oteleveys (asennot 1-5) säädetään tutkittavan käden koon mukaan. 

Testiprotokollassa tulee huomioida useita asioita «Innes E. Handgrip strength testing: a review of the literature. Aust Occ Ther J 1999:46;129-140.»21, «Roberts HC, Denison HJ, Martin HJ ym. A review of the measurement of grip strength in clinical and epidemiological studies: towards a standardised approach. Age Ageing 2011;40(4):423–429.»40. Puristusvoimamittaus toteutetaan maksimaalisena suorituksena. Yleisesti suoritusten lukumääräksi suositellaan vähintään kahta puristusta ja parasta tulosta käytetään lopputuloksena. Väestötutkimuksissa suositellaan tehtäväksi lisäksi kolmas puristus, jos ensimmäisen ja toisen puristuksen ero on yli 10 %. Tulokset suositellaan mitattavaksi dominoivasta kädestä eli siitä kädestä, jolla henkilö kirjoittaa. Yhden suorituksen (puristuksen) kesto tulisi olla noin 3-5 sekuntia. Suoritusten välillä tulisi olla 30–60 sekunnin lepotauko. Suoritusohjeet tulee antaa aina samalla tavoin ja suorituksen kannustamisesta on päätettävä ennen testiä, sillä kannustettu suoritus tuottaa yleensä aina parempia tuloksia. Kannustuksen tulee olla samanlaista kaikille. Lämmittelyllä ja testiajankohdalla (aamu/ilta) saattaa olla pientä vaikutusta tuloksiin. Käden ja sormien pituus sekä käden leveys voivat jonkin verran vaikuttaa puristusvoimatulokseen säädettävästä puristuskahvasta huolimatta.

Mittarin pätevyys

Kirjallisuudesta valittiin erityisesti Jamar (Saehan) -mittaria koskevia tutkimuksia, koska se on yleisimmin käytetty ja paljon tutkittu puristusvoimamittari.

Yhteenveto puristusvoiman validiteetista: Heikko käden puristusvoima (mitattu eri mittareilla) ennustaa mm. aikaisempaa kuolleisuutta, päivittäisten toimintojen, fyysisen toimintakyvyn ja kognitioiden heikkenemistä. Puristusvoima on hyvä yleisen lihasvoimatason indikaattori, sillä sen on todettu korreloivan useiden eri lihasryhmien voimatason kanssa. Puristusvoima erottelee myös eritasoisia ryhmiä, mm. kaatuneet + murtuma vs. kaatuneet + ei murtumaa.  

Sisältövaliditeetti

Tieto puuttuu.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Useita puristusvoimamittareita on verrattu Jamariin ja niiden samanaikainen validiteetti on todettu hyväksi (r≥0.95). Tässä yhteydessä näitä eri mittareita ei käsitellä, vaan lukija voi löytää lisätietoja lähdeluettelossa olevien lähteiden kautta: mm. Sphygmomanometer «Hamilton GF, McDonald C, Chenier TC. Measurement of grip strength: validity and reliability of the sphygmomanometer and jamar grip dynamometer. J Orthop Sports Phys Ther 1992;16(5):215–219.»19, Tekdyne «Stephens JL, Pratt N, Michlovitz S. The reliability and validity of the Tekdyne hand dynamometer: Part II. J Hand Ther 1996;9(1):18–26.»51, Dexter «Bellace JV, Healy D, Besser MP ym. Validity of the Dexter Evaluation System's Jamar dynamometer attachment for assessment of hand grip strength in a normal population. J Hand Ther 2000;13:46–51.»4, Rolyan «Mathiowetz V. Comparison of Rolyan and Jamar dynamometers for measuring grip strength. Occup Ther Int 2002;9(3):201–219.»28, BTE-Primus «Shechtman O, Davenport R, Malcolm M ym. Reliability and validity of the BTE-Primus grip tool. J Hand Ther 2003;16(1):36–42.»48, Grippit «Massy-Westropp N, Rankin W, Ahern M ym. Measuring grip strength in normal adults: reference ranges and a comparison of electronic and hydraulic instruments. J Hand Surg Am 2004;29(3):514–519.»26, DynEx «Shechtman O, Gestewitz L, Kimble C. Reliability and validity of the DynEx dynamometer. J Hand Ther 2005;18(3):339347.»49 ja Smedley, Rolyan, Eisenhut «Guerra RS, Amaral TF. Comparison of hand dynamometers in elderly people. J Nutr Health Aging 2009;13(10):907–12.»16. Guerra ja Amaralin (2009) artikkelissa «Guerra RS, Amaral TF. Comparison of hand dynamometers in elderly people. J Nutr Health Aging 2009;13(10):907–12.»16 Jamarilla ja Smedleyllä mitatun puristusvoiman keskimääräinen ero oli 3.2 kg (CI95% -6.3–12.6 kg), Jamarin ja Eisenhutin 7.0 kg (CI95% -3.0-17.0 kg) ja Jamarin ja Rolyanin 8.7 kg (CI95% 0.9-16.5 kg).   

Ennustevaliditeetti

Yleisesti: Heikko käden puristusvoima (mitattu eri mittareilla) ennustaa kaatumisia «Moreland JD, Richardson JA, Goldsmith CH ym. Muscle weakness and falls in older adults: a systematic review and meta-analysis. J Am Geriatr Soc 2004;52(7):1121–1129.»30 ja ennenaikaista kuolleisuutta terveillä eri-ikäisillä miehillä ja naisilla «Bohannon RW. Hand-grip dynamometry predicts future outcomes in aging adults. J Geriatr Phys Ther 2008;31:3–10.»5, «Cooper R, Kuh D, Hardy R ym. Objectively measured physical capability levels and mortality: systematic review and meta-analysis. BMJ 2010;341:c4467.»10, «Al Snih S, Markides KS, Ray L ym. Handgrip strength and mortality in older Mexican Americans. J Am Geriatr Soc 2002;50:1250–1256.»2, «Rantanen T, Volpato S, Ferrucci L ym. Handgrip strength and cause-specific and total mortality in older disabled women: exploring the mechanism. J Am Geriatr Soc 2003;51(5):636–641.»38. Jamar-Saehan –mittarilla mitatun heikon puristusvoiman on osoitettu ennustavan päivittäisten toimintojen «Taekema DG, Gussekloo J, Maier AB ym. Handgrip strength as a predictor of functional, psychological and social health. A prospective population-based study among the oldest old. Age Ageing 2010;39(3):»53, fyysisen toimintakyvyn «Stevens PJ, Syddall HE, Patel HP ym. Is grip strength a good marker of physical performance among community-dwelling older people? J Nutr Health Aging 2012;16(9):769–774.»52, IADL-toimintojen «Judge JO, Schechtman K, Cress E. The relationship between physical performance measures and independence in instrumental activities of daily living. The FICSIT Group. Frailty and Injury: Cooperative S»22, elämänlaadun «Sayer AA, Syddall HE, Martin HJ ym. Is grip strength associated with health-related quality of life? Findings from the Hertfordshire Cohort Study. Age Ageing 2006;35(4):409–415.»45 ja kognitioiden heikkenemistä iäkkäillä henkilöillä «Alfaro-Acha A, Al Snih S, Raji MA ym. Handgrip strength and cognitive decline in older Mexican Americans. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2006;61:859–865.»1, «Taekema DG, Gussekloo J, Maier AB ym. Handgrip strength as a predictor of functional, psychological and social health. A prospective population-based study among the oldest old. Age Ageing 2010;39(3):»53. Voimatuolissa mitatun puristusvoiman on todettu olevan hyvä yleisen lihasvoimatason indikaattori, sillä se korreloi kyynärnivelen koukistajalihasten (r=0.67), polven ojentajalihasten (r=0.51) ja vartalon ojentajalihasten (r=0.54) voiman kanssa 75-vuotiailla miehillä ja naisilla «Rantanen T, Era P, Kauppinen M, Heikkinen E. Maximal isometric muscle strength and socioeconomic status, health, and physical activity in 75-year-old persons. J Aging Phys Act 1994; 2: 206–220.»37. Good Strength -mittarilla mitattu heikko puristusvoima on myös yhteydessä heikentyneeseen fyysiseen toimintakykyyn «Sallinen J, Stenholm S, Rantanen T ym. Hand-grip strength cut points to screen older persons at risk for mobility limitation. J Am Geriatr Soc 2010;58(9):1721–1726.»43.

Suhteessa työkykyyn: Käden puristusvoimatulos on yhteydessä itsearvioituun työkykyyn (työkykyindeksi) keski-ikäisillä (48–62 v) kunta-alalla työskentelevillä naisilla «Nygård CH, Eskelinen L, Suvanto S ym. Associations between functional capacity and work ability among elderly municipal employees. Scand J Work Environ Health 1991;17(suppl 1):122–127.»31, keski-iältään 41-vuotiailla mastotyöntekijöillä «Oksa J, Peura S, Mäkinen T, Lindholm H, Rintamäki H, Rissanen S, Latvala J, Vaara K, Oksa P. Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykym»32 ja 24-69-vuotiailla käsillä tehtävän työn ammattilaisilla «Edlund M, Gerhardsson L, Hagberg M. Physical capacity and psychological mood in association with self-reported work ability in vibration-exposed patients with hand symptoms. J Occup Med Toxicol 2012;7»13. Hyvän puristusvoiman on havaittu olevan yhteydessä palomiesten sujuvaan selviytymiseen simuloiduista pelastustehtävistä «Davis PO, Dotson CO, Santa Maria DL. Relationship between simulated fire fighting tasks and physical performance measures. Med Sci Sports Exerc 1982;14(1):65-71.»11 (Jamar), «Williford HN, Duey WJ, Olson MS ym. Relationship between fire fighting suppression tasks and physical fitness. Ergonomics 1999;42(9):1179–1186.»57, «Rhea MR, Alvar BA, Gray R. Physical fitness and job performance of firefighters. J Strength Cond Res 2004;18(2):348–352.»39. Ensihoitajien hyvä puristusvoima on yhteydessä kykyyn kantaa paareja pidempään väsymättä «Leyk D, Rohde U, Erley O ym. Maximal manual stretcher carriage: performance and recovery of male and female ambulance workers. Ergonomics 2007;50(55):752–762.»24, «Leyk D, Rohde U, Erley O ym. Recovery of hand grip strength and hand steadiness after exhausting manual stretcher carriage. Eur J Appl Physiol 2006;96(5):593–599.»25 sekä suoriutua sujuvammin työtilannetta simuloivasta paarien kantamistehtävästä «Vehmasvaara P. Ensihoitotyön fyysinen kuormittavuus ja ensihoitajien työkyvyn fyysisiä edellytyksiä arvioivan testistön kehittäminen. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede 324, 2004.»55. Mastotyön aikana kyynärvarren alueen lihaskuormitus on korkea. Mastotyöntekijöillä vähäisempi työpäivän aikainen kyynärvarren alueen lihasten kuormittuneisuus on yhteydessä hyvään puristusvoimatasoon «Oksa J, Peura S, Mäkinen T, Lindholm H, Rintamäki H, Rissanen S, Latvala J, Vaara K, Oksa P. Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykym»32. Aiemman pitkäkestoisen (10–20 v) korkean fyysisen työkuormituksen ja heikkojen vartalon ja alaraajojen lihasvoimien välillä on merkitsevä yhteys erityisesti naisilla, kun taas fyysisesti raskasta työtä tekevien naisten ja miesten puristusvoima ei ole heikompi verrattuna kevyemmän työn tekijöihin «Torgén M, Punnett L, Alfredsson L ym. Physical capacity in relation to present and past physical load at work: a study of 484 men and women aged 41 to 58 years. Am J Ind Med 1999;36(3):388–400.»54. Puristusvoimatulos (Newtest Grip Force) ei ollut yhteydessä koettuun työkykyyn rakennusalalla ja teollisuudessa työskentelevillä 45–55-vuotiailla miehillä «Smolander J, Sörensen L, Pekkonen M ym. Muscle performance, work ability and physical functioning in middle-aged men. Occup Med (Lond) 2010;60(1):78–80.»50. Alhainen puristusvoimatulos (Newtest Grip Force) ei ennustanut merkitsevästi työkyvyn heikkenemistä kotipalvelussa työskentelevillä (21–59-vuotiailla) naisilla «Pohjonen T. Age-related physical fitness and the predictive values of fitness tests for work ability in home care work. J Occup Environ Med 2001;43(8):723–730.»35 eikä myöskään 30–54-vuotiailla palomiehillä «Punakallio A, Lusa-Moser S, Luukkonen R, Louhevaara V. Osaraportti III: Palomiesten fyysisen toimintakyvyn ja terveyden muutokset vuosina 1996-1999 sekä toimintakykytestien ennustearvo, fyysisen toimi»36 Puristusvoima (Jamar) ei ollut yhteydessä 19–71-vuotiaiden (keski-ikä 41,5 v) sairauslomalla olleiden miesten ja naisten töihin paluuseen eikä sairauslomalla jatkamiseen «Matheson LN, Isernhagen SJ, Hart DL. Relationships among lifting ability, grip force, and return to work. Phys Ther 2002;82(3):249–256.»27.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Tieto puuttuu.

Yhtäpitävä validiteetti

Tieto puuttuu.

Erotteleva validiteetti

Tieto puuttuu.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Puristusvoima (Jamar) on todettu alhaisemmaksi niillä, jotka ovat kaatuneet ja saaneet murtuman kuin ei-kaatuneilla ja niillä, jotka ovat kaatuneet ilman murtumaa «Rosengren BE, Ribom EL, Nilsson JÅ ym. Inferior physical performance test results of 10,998 men in the MrOS Study is associated with high fracture risk. Age Ageing 2012;41(3):339–344.»41. Tutkittavien, joiden puristusvoima oli -2 keskihajontaa alhaisempi kuin keskimääräinen arvo, todennäköisyys kaatua ja saada murtuma oli 3.9 (95% CI 2.1-7.4) -kertainen verrattuna niihin, jotka eivät olleet kaatuneet ja 2.6 (1.3-5.2) -kertainen niihin, jotka olivat kaatuneet ilman murtumaa. Puristusvoima erottelee siten kaatuneet ja murtuman saaneet niistä, jotka eivät ole kaatuneet tai ovat kaatuneet ilman murtumaa.

Kulttuurien välinen validiteetti

Tieto puuttuu.

Mittarin toistettavuus

Yhteenveto puristusvoiman reliabiliteetista: Jamar-Saehan -mittarilla mitattujen puristusvoimatulosten test-retest toistettavuuden on todettu olevan hyvä/erinomainen terveillä keski-ikäisillä ja ikääntyneillä tutkittavilla. Myös eri mittaajien välisen toistettavuuden on todettu olevan hyvän, mutta julkaistuja artikkeleita on vähän.

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Test-retest Jamar (terveillä tutkittavilla). Alla olevissa viidessä ensimmäisessä tutkimuksessa toistettavuutta on tutkittu luotettavammilla menetelmillä (ICC, SEM, Bland-Altmannin piirros).

Puristusvoiman pysyvyys terveillä tutkittavilla on todettu olevan erinomainen, kun mittaukset on toteutettu alkutilanteessa ja jälleen uudelleen 12 viikon kuluttua.

Mittaajien välinen toistettavuus

Jamar-Saehan –puristusvoimamittarin mittaajien välisen toistettavuuden on todettu olevan hyvän, mutta julkaistuja artikkeleita on vähän.

Sisäinen yhdenmukaisuus

Tieto puuttuu.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Tieto puuttuu.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Tieto puuttuu.

Lattia- ja kattoefekti

Tieto puuttuu.

Pienin havaittava muutos

Tieto puuttuu.

Pienin merkittävä muutos

Tieto puuttuu.

Mittarin käyttökelpoisuus

Puristusvoimamittaus on helppo ja nopea suorittaa. Puristusvoimamittarit ovat melko edullisia hankkia ja niiden tulosten tulkinta ei vaadi erityisosaamista. Yleisimmät puristusvoimamittarit sopivat hyvin eri-ikäisten terveiden ja eri sairautta sairastavien henkilöiden käden puristusvoiman mittaamiseen. Jamar-Saehan –mittarilla toteutetun puristusvoimamittauksen suoritusohjeet ovat saatavilla TOIMIA:n sivuilta.

Tutkimusten tiedot

Alfaro-Acha ym. 2006 Tutkimukseen (USA) osallistui 2160 Meksikon amerikkalaista (1242 miestä ja 918 naista), joilla oli puristusvoimatulos alkutilanteessa sekä 2-, 5- ja 7 vuoden seurannasta ja joilla Mini-Mental State Examination (MMSE) -testin tulos oli 21 tai parempi. Tutkittavat olivat alkutilanteessa (1993–94) 65-vuotiaita tai vanhempia ja heidän keski-ikänsä oli 71.9 (SD 5.9) vuotta. Puristusvoima mitattiin Jamarilla kaksi kertaa ja parempi tulos otettiin analyyseihin. 

Al Snih ym. 2002 Viiden vuoden prospektiivinen kohorttitutkimus Meksikon Amerikkalaisille (USA), jossa alkumittaukset tehtiin vuosina 1993–94 ja seuranta vuosina 1998–99. Tutkittavia oli 2488 (miehiä 1055 ja naisia 1433). Tutkittavien keski-ikä oli 72.8 vuotta ja he olivat 65-vuotiaita tai vanhempia. Tutkittavista 77.6 % oli espanjankielisiä, 90 %:lla oli alle 12 vuoden koulutus, 51.4 %:lla oli joku tai joitain IADL-vajavuuksia ja 43.0 %:lla oli korkea verenpaine. Viiden vuoden kuluttua oli kuollut 507 tutkittavaa. Puristusvoima mitattiin istuen Jamarilla. Paras kahdesta suorituksesta valittiin analyyseihin. Tutkittavia kannustettiin mittauksissa.

Bohannon 2008 Tutkimus on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on kerätä tietoa puristusvoiman kyvystä ennustaa keskeisiä tulosmuuttujia, kuten kuolleisuutta, vajaakuntoisuutta ja pidentynyttä sairaalassaoloaikaa. Kirjallisuushaku tehtiin neljään tietokantaan, joista löytyi kriteerien jälkeen 45 relevanttia artikkelia.  

Bohannon ym. 2007 Tutkimus on meta-analyysi, jonka tarkoituksena on tarjota puristusvoiman keskimääräiset arvot yli 75-vuotiaille henkilöille 5-vuotisikäryhmittäin. Meta-analyysiin hyväksyttiin mukaan seitsemän artikkelia, joissa puristusvoima oli mitattu Jamarilla.

Coldham ym. 2006 Tutkimukseen (Englanti) osallistui 66 tutkittavaa (22 oireetonta, 22 karpaalitunnelioireyhtymäpotilasta ja 22 koukistajajänteen korjausleikkauksen läpikäynyttä – kahta viimeistä ryhmää ei käsitellä tässä yhteydessä). Terveiden keski-ikä oli 40.4 vuotta (vaihteluväli 23–72 vuotta) ja ryhmään kuului 11 miestä ja 11 naista. Puristusvoima mitattiin istuen Jamarilla (kahvan asento 2). Tutkittavat tekivät sekä kolmen suorituksen että yhden suorituksen testin. Tulokset on laskettu yhdelle suoritukselle, kolmen keskiarvolle ja parhaalle kolmesta suorituksesta.  

Cooper ym. 2010 Tutkimus on systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi, jonka tarkoitus oli tarkastella fyysisen toimintakyvyn testien tuloksien (joista yksi oli puristusvoima) yhteyttä kuolleisuuteen palveluasunnossa asuvilla ikääntyneillä. Kirjallisuushaku tehtiin kahdesta tietokannasta ja lisäksi etsittiin käsin relevantteja artikkeleita (n=28).

Haidar ym. 2004 Tutkimukseen (Englanti) osallistui 100 vapaaehtoista tervettä sairaalan työntekijää (50 miestä ja 50 naista). Miesten keski-ikä oli 37 vuotta (vaihteluväli 23–63 vuotta) ja naisten 34 vuotta (vaihteluväli 21–58 vuotta). Puristusvoima mitattiin istuen Jamarilla kaksi kertaa kahden viikon välein. Molemmilla käsillä tehtiin kolme suoritusta ja molempien käsien paras suoritus sekä kolmen suorituksen keskiarvo analysoitiin. Kahvan asentoa ei ollut määritelty ennalta.  

Hamilton ym. 1994 Tutkimukseen (Australia) osallistui 33 tervettä (16 miestä ja 17 naista) tutkittavaa, joilla ei ollut yläraajan vammoja. Keski-ikä oli miehillä 37.4 vuotta (vaihteluväli 20–55 v.) ja naisilla 35.5 vuotta (23–51 v.). Puristusvoima mitattiin istuen Jamarilla (kaikki 5 asentoa) molemmista käsistä kaikilla kädensijan asennoilla kolme kertaa. Tulokset on laskettu yhdelle suoritukselle, kahden keskiarvolle, kolmen keskiarvolle ja parhaalle kolmesta suorituksesta.  

Hamilton-Fairfax ym. 1995 Tutkimukseen (Australia) osallistui 36 tervettä (31 miestä ja 32 naista) tutkittavaa, joilla ei ollut yläraajan vammoja. Keski-ikä oli miehillä 38.2 vuotta ja naisilla 34.0 vuotta. Puristusvoima mitattiin istuen Jamarilla (asennot 2–5) kaksi kertaa noin 11 päivän välein. Molemmilla käsillä tehtiin kolme suoristusta jokaisella em. kahvan asennolla. Tutkittavia ei kannustettu.  

Judge ym. 1996 Tutkimus (USA) on monikeskustutkimus, jossa tutkittiin fyysisen toimintakyvyn merkitystä itsenäiseen selviytymiseen IADL-toimissa. Tutkimukseen valittiin itsenäisesti asuvat tutkittavat (n=2190), joiden keski-ikä oli 74.7±6.3 vuotta (58.3 % naisia). Tutkimuksen tulosmuuttuja oli IADL-selviytyminen ja ennustavia tekijöitä fyysisten toimintakykytestien tulokset, joista yksi testi oli puristusvoima. Puristusvoima mitattiin Jamarin mittarilla oikeasta kädestä (kolme puristusta) istuma-asennossa. Puristus alkoi kyynärnivel suorana ja puristuksen aikana kyynärnivelen sai koukistaa.

Moreland ym. 2004 Tutkimus on systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi, jonka tarkoituksena on koota yhteen tietoa ylä- ja alaraajojen lihasheikkouden yhteydestä kaatumisiin iäkkäillä henkilöillä. Meta-analyysin kriteerit täyttäviä tutkimuksia löytyi 30, joista tiedot saatiin 13 tutkimuksesta.   

Peoplsson ym. 2001 Tutkimus (Ruotsi) koostui kolmesta eri osasta: saman mittaajan sisäinen ja eri mittaajien välinen toistettavuus terveillä tutkittavilla, eri mittaajien välinen toistettavuus kaularangan radikulopatiaa sairastavilla (ei käsitellä tässä yhteydessä) ja referenssiarvojen mittaaminen. Terveillä toteutettuun toistettavuusosaan osallistui 32 tervettä tutkittavaa (8 miestä ja 24 naista). Tutkittavien keski-ikä oli 29 vuotta (SD 10; vaihteluväli 20-64 vuotta). Puristusvoima mitattiin seisten Jamarilla ja toistettiin viikon päästä uudelleen. Molemmilla käsillä tehtiin kolme suoritusta. Kahvan asento oli naisilla 2 ja miehillä 3. Tutkittavia ei kannustettu. Referenssiarvot mitattiin 101 terveeltä tutkittavalta (51 miestä ja 50 naista), jotka eivät olleet saaneet hoitoja viimeisen kolmen kuukauden aikana niska- tai yläraajaongelmiin eivätkä mittaushetkellä kokeneet kipuja. Miesten keski-ikä oli 43 vuotta (SD 11; vaihteluväli 25–63 vuotta) ja naisten 43 vuotta (SD 10; vaihteluväli 25–60 vuotta). Muuten mittausprosessi oli sama kuin edellä on esitetty, mutta molemmista käsistä mitattiin vain yksi suoritus.   

Rantanen ym. 1994 Tutkimuksen (Suomi) tarkoituksena oli tutkia maksimaalisen isometrisen lihasvoiman yhteyttä liikkumiskykyyn 75 -vuotta täyttäneillä miehillä ja naisilla. Tutkimukseen osallistui 388 henkilöä, joista laboratoriotesteihin osallistui 101 miestä ja 186 naista. Puristusvoima mitattiin istuma-asennossa dominoivasta kädestä ns. voimatuolissa.  

Rantanen ym. 2003 Viiden vuoden prospektiivinen kohorttitutkimus iäkkäille naisille (USA). Naiset (n=919) olivat alkutilanteessa 65-vuotiaita tai vanhempia ja heillä oli kohtalainen tai vaikea toiminnanvajavuus. Hyväksymiskriteerinä oli Mini-Mental State Examination –testin tulos yli 17 pistettä ja itseilmoitettuja toiminnanvajauksia kahdella seuraavista osa-alueista: yläraajan toiminnat, liikkumiskyky, perustoiminnot itsestä huolehtimisessa ja muut päivittäiset toimet. Tutkittavien keski-ikä oli alkutilanteessa 78.3 vuotta (65–101 vuotta). Viiden vuoden seurannan aikana kuoli 336 tutkittavaa. Puristusvoima mitattiin kotikäynnillä istuen Jamarilla kolme kertaa molemmista käsistä ja vahvemman käden paras suoristus valittiin analyyseihin.  

Rosengren ym. 2012 Monikeskustutkimus (Hong Kong, USA, Ruotsi) itsenäisesti asuville miehille (n=10 998), jotka olivat 65-vuotiaita tai vanhempia. Sisäänottokriteerinä oli, että miesten oli kyettävä kävelemään ilman apua. Tutkittavat jaettiin niihin, jotka olivat kaatuneet ja saaneet murtuman, kaatujiin ilman murtumaa ja ei-kaatujiin. Ryhmien keski-ikä vaihteli 73.7 ja 75.5 vuoden välillä. Puristusvoima mitattiin istuen Jamarilla molemmista käsistä kaksi kertaa ja paras suoritus valittiin analyyseihin. 

Sallinen ym. 2010 Terveys 2000 -tutkimuksen aineistoon pohjautuva tutkimus (Suomi), jossa mukana oli 2646 tutkittavaa (1084 miestä ja 1562 naista). Tutkittavat olivat 55-vuotiata tai vanhempia. Tutkittavista poistettiin ne, joiden kehon painoindeksi oli alle 20 kg/m2 tai olivat laihtuneet tahtomattaan yli 10 kg viimeisen vuoden aikana. Puristusvoima mitattiin istuen Good Strength (Metitur Oy) -mittarilla dominoivasta kädestä kaksi kertaa (jos niiden ero oli vähintään 10 %, mitattiin myös kolmas suoritus) ja paras tulos valittiin analyyseihin

Sayer ym. 2006 Poikkileikkaustutkimukseen (Englanti) osallistui 2987 (miehiä 1572 ja naisia 1415) vanhusten palveluasunnossa asuvaa miestä ja naista, jotka olivat iältään 59–73-vuotiaita (miehet 65.7±2.9 vuotta ja naiset 66.6±2.7 vuotta). Puristusvoima mitattiin kolme kertaa molemmista käsistä Jamar–mittarilla.  

Schaubert ja Bohannon 2005 Tutkimukseen (USA) osallistui paikallisesta seniorikeskuksesta 10 tutkittavaa (2 miestä ja 8 naista), joiden keski-ikä oli 75.5 (SD 5.8) vuotta (vaihteluväli 65–85 vuotta). Puristusvoima mitattiin istuen Jamarilla (kahvan asento 2) alkutilanteessa sekä 6 viikon ja 12 viikon jälkeen. Tulokset mitattiin molemmista käsistä ja analyyseissä on käytetty ensimmäistä suoritusta kahdesta.    

Bohannon ja Schaubert 2005 Tutkimukseen (USA) osallistui 21 tervettä itsenäisesti asuvaa ikääntyvää (4 miestä ja 17 naista), joiden keski-ikä oli 75 (SD 5.9) vuotta (vaihteluväli 65–85 vuotta). Puristusvoima mitattiin istuen Jamarilla (kahvan asento 2) kaksi kertaa 12 viikon välein. Puristusvoima mitattiin yhden kerran molemmista käsistä.

Stevens ym. 2012 Tutkimuksen (Englanti) tarkoituksena oli tutkia puristusvoiman yhteyttä Lyhyen fyysisen suorituskyvyn testistön (Short Physical Performance Battery, SPPB) eri osa-alueiden välillä vanhuspalveluasunnoissa asuvilla ikääntyvillä. Tutkimukseen osallistui 349 miestä ja 280 naista iältään 63–73-vuotiaita. Puristusvoima mitattiin Jamarilla kolme kertaa molemmista käsistä.

Taekema ym. 2010 Prospektiivinen väestötutkimus (Hollanti), jossa tutkittiin alkutilanteessa 85-vuotiaita ja vanhempia henkilöitä (miehiä 35 %). Tutkimukseen hyväksyttiin ne, joilta oli saatavilla puristusvoimatulos (n=555). Tutkittavista asui itsenäisesti 57.5 %, 12.9 %:lla oli MMSE –testin pisteet 18 tai alle (alentunut kognitiivinen toimintakyky) ja 20.5 %:lla oli 4 pistettä tai enemmän masennusta mittaavassa GDS (Geriatric Depression Scale) -depressioseulassa. Puristusvoima mitattiin seisten Jamarilla kolme kertaa dominoivasta kädestä ja paras suoritus valittiin analyyseihin.      

Mittarin tiedot koonnut

Sari Stenholm, dos., TtT, ft (väestötutkimus) Anne Punakallio, dos., FT (työikäiset) Heli Valkeinen, TtT, ft (väestötutkimus)

Kirjallisuutta

  1. Alfaro-Acha A, Al Snih S, Raji MA ym. Handgrip strength and cognitive decline in older Mexican Americans. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2006;61:859–865 «PMID: 16912105»PubMed.
  2. Al Snih S, Markides KS, Ray L ym. Handgrip strength and mortality in older Mexican Americans. J Am Geriatr Soc 2002;50:1250–1256 «PMID: 12133020»PubMed.
  3. Aromaa A, Koskinen S (toim.). Terveys ja toimintakyky Suomessa: Terveys 2000 –tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002: Helsinki. 
  4. Bellace JV, Healy D, Besser MP ym. Validity of the Dexter Evaluation System's Jamar dynamometer attachment for assessment of hand grip strength in a normal population. J Hand Ther 2000;13:46–51 «PMID: 10718222»PubMed.
  5. Bohannon RW. Hand-grip dynamometry predicts future outcomes in aging adults. J Geriatr Phys Ther 2008;31:3–10 «PMID: 18489802»PubMed.
  6. Bohannon RW, Bear-Lehman J, Desrosiers J ym. Average grip strength: a meta-analysis of data obtained with a Jamar dynamometer from individuals 75 years or more of age. J Geriatr Phys Ther 2007;30:28–30 «PMID: 19839178»PubMed.
  7. Bohannon RW, Schaubert KL. Test-retest reliability of grip-strength measures obtained over a 12-week interval from community-dwelling elders. J Hand Ther 2005;18:426–427, quiz 428 «PMID: 16271690»PubMed.
  8. BECHTOL CO. Grip test; the use of a dynamometer with adjustable handle spacings. J Bone Joint Surg Am 1954;36-A:820–824; passim «PMID: 13174611»PubMed.
  9. Coldham F, Lewis J, Lee H. The reliability of one vs. three grip trials in symptomatic and asymptomatic subjects. J Hand Ther 2006;19:318–326; quiz 327 «PMID: 16861131»PubMed.
  10. Cooper R, Kuh D, Hardy R ym. Objectively measured physical capability levels and mortality: systematic review and meta-analysis. BMJ 2010;341:c4467 «PMID: 20829298»PubMed.
  11. Davis PO, Dotson CO, Santa Maria DL. Relationship between simulated fire fighting tasks and physical performance measures. Med Sci Sports Exerc 1982;14(1):65-71 «PMID: 7070261»PubMed.
  12. Everett PW, Sills FD. Relationship of Grip Strength to Stature, Somatotype Components and Anthrompometric Measurements of Hand. Res Quart Amer Ass Health Phys Educ 1952; 23: 161-166.
  13. Edlund M, Gerhardsson L, Hagberg M. Physical capacity and psychological mood in association with self-reported work ability in vibration-exposed patients with hand symptoms. J Occup Med Toxicol 2012;7(1):22 «PMID: 23136907»PubMed.
  14. Fairfax AH, Balnave R, Adams RD. Variability of grip strength during isometric contraction. Ergonomics 1995;38(9):1819–1830 «PMID: 7671859»PubMed.
  15. Frederiksen H, Hjelmborg J, Mortensen J ym. Age trajectories of grip strength: cross-sectional and longitudinal data among 8,342 Danes aged 46 to 102. Ann Epidemiol 2006;16(7):554–62 «PMID: 16406245»PubMed.
  16. Guerra RS, Amaral TF. Comparison of hand dynamometers in elderly people. J Nutr Health Aging 2009;13(10):907–12 «PMID: 19924352»PubMed.
  17. Haidar SG, Kumar D, Bassi RS ym. Average versus maximum grip strength: which is more consistent? J Hand Surg Br 2004;29(1):82–4 «PMID: 14734079»PubMed.
  18. Hamilton A, Balnave R, Adams R. Grip strength testing reliability. J Hand Ther 1994;7(3):163–170 «PMID: 7951708»PubMed.
  19. Hamilton GF, McDonald C, Chenier TC. Measurement of grip strength: validity and reliability of the sphygmomanometer and jamar grip dynamometer. J Orthop Sports Phys Ther 1992;16(5):215–219 «PMID: 18796752»PubMed.
  20. Hanten WP, Chen WY, Austin AA ym. Maximum grip strength in normal subjects from 20 to 64 years of age. J Hand Ther 1999;12(3):193–200 «PMID: 10459527»PubMed.
  21. Innes E. Handgrip strength testing: a review of the literature. Aust Occ Ther J 1999:46;129-140.
  22. Judge JO, Schechtman K, Cress E. The relationship between physical performance measures and independence in instrumental activities of daily living. The FICSIT Group. Frailty and Injury: Cooperative Studies of Intervention Trials. J Am Geriatr Soc 1996;44(11):1332–1341 «PMID: 8909349»PubMed.
  23. Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N (toim.). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 68/2012. «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-769-1»3
  24. Leyk D, Rohde U, Erley O ym. Maximal manual stretcher carriage: performance and recovery of male and female ambulance workers. Ergonomics 2007;50(55):752–762 «PMID: 17454092»PubMed.
  25. Leyk D, Rohde U, Erley O ym. Recovery of hand grip strength and hand steadiness after exhausting manual stretcher carriage. Eur J Appl Physiol 2006;96(5):593–599 «PMID: 16416149»PubMed.
  26. Massy-Westropp N, Rankin W, Ahern M ym. Measuring grip strength in normal adults: reference ranges and a comparison of electronic and hydraulic instruments. J Hand Surg Am 2004;29(3):514–519 «PMID: 15140498»PubMed.
  27. Matheson LN, Isernhagen SJ, Hart DL. Relationships among lifting ability, grip force, and return to work. Phys Ther 2002;82(3):249–256 «PMID: 11869153»PubMed.
  28. Mathiowetz V. Comparison of Rolyan and Jamar dynamometers for measuring grip strength. Occup Ther Int 2002;9(3):201–219 «PMID: 12374997»PubMed.
  29. Metter EJ, Conwit R, Tobin J ym. Age-associated loss of power and strength in the upper extremities in women and men. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1997;52(5):B267–276 «PMID: 9310077»PubMed.
  30. Moreland JD, Richardson JA, Goldsmith CH ym. Muscle weakness and falls in older adults: a systematic review and meta-analysis. J Am Geriatr Soc 2004;52(7):1121–1129 «PMID: 15209650»PubMed.
  31. Nygård CH, Eskelinen L, Suvanto S ym. Associations between functional capacity and work ability among elderly municipal employees. Scand J Work Environ Health 1991;17(suppl 1):122–127 «PMID: 1792525»PubMed.
  32. Oksa J, Peura S, Mäkinen T, Lindholm H, Rintamäki H, Rissanen S, Latvala J, Vaara K, Oksa P. Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen 2009-2011. Työterveyslaitos 2011. Työsuojelurahaston loppuraportti.
  33. Peolsson A, Hedlund R, Oberg B. Intra- and inter-tester reliability and reference values for hand strength. J Rehabil Med 2001;33(1):36–41 «PMID: 11480468»PubMed.
  34. Peters MJ, van Nes SI, Vanhoutte EK ym. Revised normative values for grip strength with the Jamar dynamometer. J Peripher Nerv Syst 2011;16(1):47–50 «PMID: 21504502»PubMed.
  35. Pohjonen T. Age-related physical fitness and the predictive values of fitness tests for work ability in home care work. J Occup Environ Med 2001;43(8):723–730 «PMID: 11515256»PubMed.
  36. Punakallio A, Lusa-Moser S, Luukkonen R, Louhevaara V. Osaraportti III: Palomiesten fyysisen toimintakyvyn ja terveyden muutokset vuosina 1996-1999 sekä toimintakykytestien ennustearvo, fyysisen toimintakyvyn tutkimus. (Loppuraportin , toim. Punakallio A ja Lusa S, osaraportti III Palosuojelurahastolle ja Sisäasiainministeriön pelastusosastolle). Helsinki: Työterveyslaitos, 1999.
  37. Rantanen T, Era P, Kauppinen M, Heikkinen E. Maximal isometric muscle strength and socioeconomic status, health, and physical activity in 75-year-old persons. J Aging Phys Act 1994; 2: 206–220.
  38. Rantanen T, Volpato S, Ferrucci L ym. Handgrip strength and cause-specific and total mortality in older disabled women: exploring the mechanism. J Am Geriatr Soc 2003;51(5):636–641 «PMID: 12752838»PubMed.
  39. Rhea MR, Alvar BA, Gray R. Physical fitness and job performance of firefighters. J Strength Cond Res 2004;18(2):348–352 «PMID: 15142006»PubMed.
  40. Roberts HC, Denison HJ, Martin HJ ym. A review of the measurement of grip strength in clinical and epidemiological studies: towards a standardised approach. Age Ageing 2011;40(4):423–429 «PMID: 21624928»PubMed.
  41. Rosengren BE, Ribom EL, Nilsson JÅ ym. Inferior physical performance test results of 10,998 men in the MrOS Study is associated with high fracture risk. Age Ageing 2012;41(3):339–344 «PMID: 22314696»PubMed.
  42. Sainio P, Koskinen S, Räty S ja toimintakykyryhmä. Toimintakyky. Teoksessa, Heistaro S (toim.), Menetelmäraportti: Terveys 2000 -tutkimuksen toteutus, aineisto ja menetelmät. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6/2005: Helsinki, 92-105.
  43. Sallinen J, Stenholm S, Rantanen T ym. Hand-grip strength cut points to screen older persons at risk for mobility limitation. J Am Geriatr Soc 2010;58(9):1721–1726 «PMID: 20863331»PubMed.
  44. Sammong Preston Rolyan. Jamar Adjustable Hand Dynamometer Owener's Manual. Grand Rapids, MI, Sammong Preston Rolyan 2003.
  45. Sayer AA, Syddall HE, Martin HJ ym. Is grip strength associated with health-related quality of life? Findings from the Hertfordshire Cohort Study. Age Ageing 2006;35(4):409–415 «PMID: 16690636»PubMed.
  46. Schaubert KL, Bohannon RW. Reliability and validity of three strength measures obtained from community-dwelling elderly persons. J Strength Cond Res 2005;19(3):717–720 «PMID: 16095431»PubMed.
  47. Schmidt RT, Toews JV. Grip strength as measured by the Jamar dynamometer. Arch Phys Med Rehabil 1970;51(6):321–327 «PMID: 5423802»PubMed.
  48. Shechtman O, Davenport R, Malcolm M ym. Reliability and validity of the BTE-Primus grip tool. J Hand Ther 2003;16(1):36–42 «PMID: 12611444»PubMed.
  49. Shechtman O, Gestewitz L, Kimble C. Reliability and validity of the DynEx dynamometer. J Hand Ther 2005;18(3):339347 «PMID: 16059855»PubMed.
  50. Smolander J, Sörensen L, Pekkonen M ym. Muscle performance, work ability and physical functioning in middle-aged men. Occup Med (Lond) 2010;60(1):78–80 «PMID: 19700492»PubMed.
  51. Stephens JL, Pratt N, Michlovitz S. The reliability and validity of the Tekdyne hand dynamometer: Part II. J Hand Ther 1996;9(1):18–26 «PMID: 8664934»PubMed.
  52. Stevens PJ, Syddall HE, Patel HP ym. Is grip strength a good marker of physical performance among community-dwelling older people? J Nutr Health Aging 2012;16(9):769–774 «PMID: 23131819»PubMed.
  53. Taekema DG, Gussekloo J, Maier AB ym. Handgrip strength as a predictor of functional, psychological and social health. A prospective population-based study among the oldest old. Age Ageing 2010;39(3):331–337 «PMID: 20219767»PubMed.
  54. Torgén M, Punnett L, Alfredsson L ym. Physical capacity in relation to present and past physical load at work: a study of 484 men and women aged 41 to 58 years. Am J Ind Med 1999;36(3):388–400 «PMID: 10470003»PubMed.
  55. Vehmasvaara P. Ensihoitotyön fyysinen kuormittavuus ja ensihoitajien työkyvyn fyysisiä edellytyksiä arvioivan testistön kehittäminen. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede 324, 2004.
  56. Werle S, Goldhahn J, Drerup S ym. Age- and gender-specific normative data of grip and pinch strength in a healthy adult Swiss population. J Hand Surg Eur Vol 2009;34(1):76–84 «PMID: 19129352»PubMed.
  57. Williford HN, Duey WJ, Olson MS ym. Relationship between fire fighting suppression tasks and physical fitness. Ergonomics 1999;42(9):1179–1186 «PMID: 10503052»PubMed.