6-minuutin kävelytesti

Mittarin ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Sisältövaliditeetti

Tieto puuttuu.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Rakennevaliditeetti

MS-tauti:

Rajoitukset päivittäisissä toiminnoissa, leposyke ja koettu uupumus (fatiikki) määrittävät kävelevien MS-tautia sairastavilla lyhyempää matkaa 6-minuutin kävelytestissä. Sen sijaan hengityslihasten heikkous, keuhkojen toiminta ja neurologisen vaurion (EDSS) taso eivät myötävaikuta toiminnallisen kapasiteetin heikentymiseen. « Savci S, Inal-Ince D, Arikan H ym. Six-minute walk distance as a measure of functional exercise capacity in multiple sclerosis. Disabil Rehabil 2005;27:1365-71 »28

AVH:

AVH:n sairastaneiden kuuden minuutin kävelymatka oli yhteydessä 12 minuutin kävelymatkaan ja kävelynopeuteen (Pearsonin korrelaatiokertoimet 0.97 ja 0.92, p<0.01) sekä toimintarajoitteisiin (r>0.9) ja on yhteydessä toimintarajoitteisiin (Berg Balance score; r=0.78, Chedoke-McMaster Stroke Assessment; r=0.75, spastisuus pareettisessa nilkassa; r=-0.53, nilkan koukistusvoima; r=-0.22, p<0.01). Kävelymatka ei korreloinut koettuun kuormittuneisuuteen (Borgin RPE) tai todelliseen kuormittumiseen (rate-pressure product). Sydämen syke vastasi testin aikana 60% ikäluokan maksimisykkeestä. «Eng JJ, Chu KS, Dawson AS ym. Functional walk tests in individuals with stroke: relation to perceived exertion and myocardial exertion. Stroke 2002;33:756-61 »9

Fulk ym. «Fulk GD, Echternach JL, Nof L ym. Clinometric properties of the six-minute walk test in individuals undergoing rehabilitation poststroke. Physiother Theory Pract 2008;24:195-204 »13 mukaan AVH:n sairastaneiden kuuden minuutin aikana kävelty kävelymatka oli yhteydessä 5 metrin kävelytestillä mitattuun kävelynopeuteen (Pearsonin korrelaatiokerroin r=0.89, p<0.001) sekä Functional Independence Measure (FIM) -mittarilla määritettyyn kävelyn itsenäisyyteen (Pearsonin korrelaatiokerroin r=0.69, p<0.001), liikkumisen itsenäisyyteen (Pearsonin korrelaatiokerroin r=0,52, p<0.001) ja itsenäiseen selviytymiseen (Pearsonin korrelaatiokerroin r=0.45, p<0.05).

MS-tauti:

MS-tautia sairastavilla kävelymatka korreloi vahvasti subjektiivisiin arvioihin kävelyvaikeuksista (MS kävelyasteikkoon, MSWS-12, r = 0.81), koettuun motoriseen uupumukseen (Modified fatigue impact scale, motor MFIS, r = 0.66) ja elämänlaadun fyysiseen komponenttiin (SF-36 PCS, r=0.69). « Goldman MD, Motl RW, Rudick RA. Possible clinical outcome measures for clinical trials in patients with multiple sclerosis. Ther Adv Neurol Disord 2010;3:229-39 »16

Parkinsonin tauti:

6 minuutin kävelytestin kävelymatka korreloi lyhyen matkan kävelytestin kanssa:

• 10 metrin kävelytesti omalla nopeudella r=0.67, p<0.01 «Combs SA, Diehl MD, Filip J ym. Short-distance walking speed tests in people with Parkinson disease: reliability, responsiveness, and validity. Gait Posture 2014;39:784-8 »7
• 10 metrin kävelytesti maksiminopeudella r=0.75, p<0.01 «Combs SA, Diehl MD, Filip J ym. Short-distance walking speed tests in people with Parkinson disease: reliability, responsiveness, and validity. Gait Posture 2014;39:784-8 »7

6 minuutin kävelytestin kävelymatka korreloi tasapainon kanssa:

• Bergin tasapainotesti r=0.55, p<0.001 «Falvo MJ, Earhart GM. Six-minute walk distance in persons with Parkinson disease: a hierarchical regression model. Arch Phys Med Rehabil 2009;90:1004-8 »12
• Timed Up & Go (TUG) -testi r=0.64, p<0.001 «Falvo MJ, Earhart GM. Six-minute walk distance in persons with Parkinson disease: a hierarchical regression model. Arch Phys Med Rehabil 2009;90:1004-8 »12
• ABC asteikko r=-0.458, p<0.01 «Lohnes CA, Earhart GM. External validation of abbreviated versions of the activities-specific balance confidence scale in Parkinson's disease. Mov Disord 2010;25:485-9 »21
• ABC asteikko r=-0.37, p<0.01 «Falvo MJ, Earhart GM. Six-minute walk distance in persons with Parkinson disease: a hierarchical regression model. Arch Phys Med Rehabil 2009;90:1004-8 »12

6 minuutin kävelytestin kävelymatka korreloi useiden muiden fyysisten muuttujien kanssa:

• viiden toiston istumasta seisomannousutestin (FTSTS) aika, r=0.60, p<0.001 «Duncan RP, Leddy AL, Earhart GM. Five times sit-to-stand test performance in Parkinson's disease. Arch Phys Med Rehabil 2011;92:1431-6 »8
• säännöllinen fyysinen aktiivisuus r =0.56, R2 =0.32 (Canning ym. 2006) • Freezing of Gait (FOGQ) Questionnaire r=0.43, p<0.001 «Falvo MJ, Earhart GM. Six-minute walk distance in persons with Parkinson disease: a hierarchical regression model. Arch Phys Med Rehabil 2009;90:1004-8 »12
• UPDRS r=0.27, p<0.05 «Falvo MJ, Earhart GM. Six-minute walk distance in persons with Parkinson disease: a hierarchical regression model. Arch Phys Med Rehabil 2009;90:1004-8 »12

Kävelymatka selittää 43 % UPDRS:n motorisesta ja kokonaispisteistä «Tan D, Danoudis M, McGinley J ym. Relationships between motor aspects of gait impairments and activity limitations in people with Parkinson's disease: a systematic review. Parkinsonism Relat Disord 20»34

6 minuutin kävelytestin kävelymatka korreloi taudin vaiheiden (Hoehn&Yahr) kanssa:

• r=-0.38, p<0.05 «Falvo MJ, Earhart GM. Six-minute walk distance in persons with Parkinson disease: a hierarchical regression model. Arch Phys Med Rehabil 2009;90:1004-8 »12
• r=-0.29, p<0.1 «Combs SA, Diehl MD, Filip J ym. Short-distance walking speed tests in people with Parkinson disease: reliability, responsiveness, and validity. Gait Posture 2014;39:784-8 »7

Yhteenveto:

6-minuutin kävelytestin aikana kävellyn matkan pituudella on kohtalainen yhtäpitävyysvaliditeetti fyysisten (tasapaino ja kävely) muuttujien ja taudin vaiheiden kanssa.

Tieto puuttuu.

AVH:

Tieto puuttuu.

MS-tauti:

MS-tautia sairastavilla oli lyhyempi kävelymatka terveisiin verrokkeihin verrattuna (P < 0.0001) ja MS-tautia sairastavilla matka lyheni merkittävästi (p=0.05) taudin vaikeusasteen lisääntyessä. « Goldman MD, Marrie RA, Cohen JA. Evaluation of the six-minute walk in multiple sclerosis subjects and healthy controls. Mult Scler 2008;14:383-90 »15

Kuuden minuutin kävelytestin matka erotteli lievän (EDSS <4.0) ja kohtalaisen toimintahaitan (EDSS 4.0-6.5) omaavat MS-tautia sairastavat: lievä haitta  402.4±136.7 metriä ja kohtalainen haitta 193.7±108.5 metriä (p<0.001). «Wetzel JL, Fry DK, Pfalzer LA. Six-minute walk test for persons with mild or moderate disability from multiple sclerosis: performance and explanatory factors. Physiother Can 2011;63:166-80 »36

Parkinsonin tauti

6 minuutin kävelytestin matka erotteli taudin eri vaiheessa olevat (Hoehn & Yahr 1–3): F=50.40, p<0.001 «Schenkman M, Ellis T, Christiansen C ym. Profile of functional limitations and task performance among people with early- and middle-stage Parkinson disease. Phys Ther 2011;91:1339-54 »30

6 minuutin kävelytestissä kävelty matka lyhenee taudin vaiheiden edetessä:

• 173 metriä Hoehn & Yahr 3 verrattuna Hoehn & Yahr 1 «Schenkman M, Cutson TM, Kuchibhatla M ym. Reliability of impairment and physical performance measures for persons with Parkinson's disease. Phys Ther 1997;77:19-27 »29

Parkinson tautia sairastavat kävelivät 6 minuutin kävelytestissä lyhyemmän matkan (t=-2.63, p=0.01) kuin terveet verrokit «Canning CG, Ada L, Johnson JJ ym. Walking capacity in mild to moderate Parkinson's disease. Arch Phys Med Rehabil 2006;87:371-5 »4.

Yhteenveto:

6-minuutin kävelytestin aikana kävelty matka erottelee Parkinsonin tautia sairastavat taudin vaiheiden mukaan siten, että vakavammassa taudin vaiheessa olevat kävelevät lyhyemmän matkan kuin varhaisessa vaiheessa olevat.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

AVH:

Aivohalvaukseen sairastuneilla hyvä testikertojen välinen toistettavuus (test-retest reliability) kuuden minuutin kävelymatkassa. «Fulk GD, Echternach JL, Nof L ym. Clinometric properties of the six-minute walk test in individuals undergoing rehabilitation poststroke. Physiother Theory Pract 2008;24:195-204 »13

Kaikki AVH-potilaat (n=37):

• ICC (Intraclassa Correlation Coefficient) = 0.973
• SEM (mittauksen keskivirhe; Standard Error of the Measurement) = 23.2 m 

AVH-potilaat, joilla FIM-testin liikkumispisteet ≥5 (n=24):

• ICC = 0.971
• SEM = 26.1 m

AVH-potilaat, joilla FIM-testin liikkumispisteet <5 (n=13):

• ICC = 0.801
• SEM = 16.7 m

MS-tauti::

Hyvä eri testikertojen välinen toistettavuus (test-retest reliability) 6-minuutin kävelytestin matkassa

• ICC = 0.96 (95% CI 0.91-0.98). « Paltamaa J, West H, Sarasoja T ym. Reliability of physical functioning measures in ambulatory subjects with MS. Physiother Res Int 2005;10:93-109 »23 « Paltamaa J. Assessment of physical functioning in ambulatory persons with multiple sclerosis. Aspects of reliability, responsiveness, and clinical usefulness in the ICF framework. Helsinki:Kela. Sosi»24
• SEM = 30.65 m. « Paltamaa J, West H, Sarasoja T ym. Reliability of physical functioning measures in ambulatory subjects with MS. Physiother Res Int 2005;10:93-109 »23 « Paltamaa J. Assessment of physical functioning in ambulatory persons with multiple sclerosis. Aspects of reliability, responsiveness, and clinical usefulness in the ICF framework. Helsinki:Kela. Sosi»24
• Suhteellinen mittausvirhe (variaatiokerroin): CV = 3.9. « Paltamaa J, West H, Sarasoja T ym. Reliability of physical functioning measures in ambulatory subjects with MS. Physiother Res Int 2005;10:93-109 »23 « Paltamaa J. Assessment of physical functioning in ambulatory persons with multiple sclerosis. Aspects of reliability, responsiveness, and clinical usefulness in the ICF framework. Helsinki:Kela. Sosi»24
• Harjoitusvaikutusta tai uupumusta ei havaittu toistettaessa 6-minuutin kävelytesti yhden tunnin levon jälkeen: intra-rater reliabiliteetti ICC = 0.94. « Goldman MD, Marrie RA, Cohen JA. Evaluation of the six-minute walk in multiple sclerosis subjects and healthy controls. Mult Scler 2008;14:383-90 »15

Lisäksi kohtalainen eri testikertojen välinen toistettavuus (test-retest reliability) 6-minuutin kävelytestin

• loppusykkeessä: ICC = 0.82 (95% CI 0.66-0.92); SEM = 8.82 lyöntiä/min; CV = 6.5. « Paltamaa J. Assessment of physical functioning in ambulatory persons with multiple sclerosis. Aspects of reliability, responsiveness, and clinical usefulness in the ICF framework. Helsinki:Kela. Sosi»24
• sykkeen muutoksessa (lepo vs. loppu): ICC = 0.80 (95% CI 0.62-0.91); SEM = 8.97 lyöntiä/min; CV = 17.9. « Paltamaa J. Assessment of physical functioning in ambulatory persons with multiple sclerosis. Aspects of reliability, responsiveness, and clinical usefulness in the ICF framework. Helsinki:Kela. Sosi»24
• subjektiivisessa kuormittuneisuudessa (RPE): ICC = 0.74 (95% CI 0.53-0.88); SEM = 1.15 lyöntiä/min; CV = 4.4. « Paltamaa J. Assessment of physical functioning in ambulatory persons with multiple sclerosis. Aspects of reliability, responsiveness, and clinical usefulness in the ICF framework. Helsinki:Kela. Sosi»24

Huono toistettavuus 6-minuutin kävelytestin kuormittuneisuudessa (Physiological Cost Index, PCI): ICC = 0.59 (95% CI 0.33-0.80); SEM = 0.13 lyöntiä/m; CV = 17.5.

« Paltamaa J. Assessment of physical functioning in ambulatory persons with multiple sclerosis. Aspects of reliability, responsiveness, and clinical usefulness in the ICF framework. Helsinki:Kela. Sosi»24

Mittaajien välinen toistettavuus

AVH:

Erinomainen eri arvioitsijoiden välinen yhtenevyys (inter-rater reliability) 6-minuutin kävelytestin matkassa

• ICC = 1.0 (95% CI 1.0 – 1.0) akuutissa vaiheessa
• ICC = 1.0 (95% CI 1.0 – 1.0) kahden viikon intervention jälkeen
• ICC = 0.99 (95% CI 0.99 – 1.0) kolmen viikon kuluttua intervention alusta. «Peurala SH, Airaksinen O, Jäkälä P ym. Effects of intensive gait-oriented physiotherapy during early acute phase of stroke. J Rehabil Res Dev 2007;44:637-48 »26

MS-tauti:

Hyvä eri arvioitsijoiden välinen yhtenevyys (inter-rater reliability) 6-minuutin kävelytestin matkassa

• ICC = 0.93 (95% CI 0.74-0.98); SEM = 35.85 m; CV = 6.8. « Paltamaa J, West H, Sarasoja T ym. Reliability of physical functioning measures in ambulatory subjects with MS. Physiother Res Int 2005;10:93-109 »23 « Paltamaa J. Assessment of physical functioning in ambulatory persons with multiple sclerosis. Aspects of reliability, responsiveness, and clinical usefulness in the ICF framework. Helsinki:Kela. Sosi»24
• ICC = 0.91 « Goldman MD, Marrie RA, Cohen JA. Evaluation of the six-minute walk in multiple sclerosis subjects and healthy controls. Mult Scler 2008;14:383-90 »15

Lisäksi hyvä eri arvioitsijoiden välinen yhtenevyys (inter-rater reliability) 6-minuutin kävelytestin

• loppusykkeessä: ICC = 0.91 (95% CI 0.66-0.98); SEM = 6.91 lyöntiä/min; CV = 5.2  « Paltamaa J. Assessment of physical functioning in ambulatory persons with multiple sclerosis. Aspects of reliability, responsiveness, and clinical usefulness in the ICF framework. Helsinki:Kela. Sosi»24
• sykkeen muutoksessa (lepo vs. loppu): ICC = 0.90 (95% CI 0.62-0.91); SEM = 6.29 lyöntiä/min; CV = 6.29  « Paltamaa J. Assessment of physical functioning in ambulatory persons with multiple sclerosis. Aspects of reliability, responsiveness, and clinical usefulness in the ICF framework. Helsinki:Kela. Sosi»24

Kohtalainen toistettavuus 6-minuutin kävelytestin

• kuormittuneisuudessa (Physiological Cost Index, PCI): ICC = 0.77 (95% CI 0.28-0.94); SEM = 0.17 lyöntiä/m; CV = 23.6 « Paltamaa J. Assessment of physical functioning in ambulatory persons with multiple sclerosis. Aspects of reliability, responsiveness, and clinical usefulness in the ICF framework. Helsinki:Kela. Sosi»24
• subjektiivisessa kuormittuneisuudessa (RPE): ICC = 0.73 (95% CI 0.14-0.93); SEM = 0.68 lyöntiä/min; CV = 3.0  « Paltamaa J. Assessment of physical functioning in ambulatory persons with multiple sclerosis. Aspects of reliability, responsiveness, and clinical usefulness in the ICF framework. Helsinki:Kela. Sosi»24

Sisäinen yhdenmukaisuus

Ei koske tätä mittaria.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Eri diagnooseilla tehdyissä tutkimuksissa keskimääräinen muutosvaste on ollut 70-170 metriä (12-40 % pidemmistä 6-minuutin kävelytestin matkoista). « Enright PL. The Six-Minute Walk Test. Respir Care 2003;48(8):783–785. »10

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Tieto puuttuu.

Lattia- ja kattoefekti

Tieto puuttuu.

Pienin havaittava muutos

AVH:

Kuuden minuutin kävelytestin matkassa pienin havaittava muutos (MDC; minimal detectable change at the 90% CI) oli 54 metriä, kun analyysissä olivat kaikki tutkitut (n=37). Kun huomioitiin vain ne, joilla FIM-mittarin kävelyosion pisteet olivat ≥5, MDC oli 61.0 metriä. Kun taas huomioitiin vain ne, joilla FIM-mittarin kävelyosion pisteet olivat <5, MDC oli 39.0 metriä. «Fulk GD, Echternach JL, Nof L ym. Clinometric properties of the six-minute walk test in individuals undergoing rehabilitation poststroke. Physiother Theory Pract 2008;24:195-204 »13

MS-tauti:

Kävelykykyisillä (EDSS 0-6.5) MS-tautia sairastavilla minimimuutos (minimal detectable change, MDC), joka vaaditaan, jotta testissä ilmenevä muutos on todellinen:

• 6-minuutin kävelytestin matkassa on 92
• sykkeen muutoksessa 6-minuutin kävelytestin aikana on 21 lyöntiä / min 
• kuormituksessa (PCI) on 0.42 lyöntiä / m
• 6-minuutin kävelytestin subjektiivisessa kuormituksessa (RPE, 6-20) on 2.54 « Paltamaa J. Assessment of physical functioning in ambulatory persons with multiple sclerosis. Aspects of reliability, responsiveness, and clinical usefulness in the ICF framework. Helsinki:Kela. Sosi»24

Parkinsonin tauti:

Pienin havaittava muutos (Minimal Detectable Changes, MDC) 6 minuutin kävelytestin kävelymatkalla:

• MDC95 82 metriä, kun alkutilanteen kävelymatka oli 316 metriä Parkinsonin tautia sairastavilla, joilla Hoehn & Yahr oli 1–4. «Steffen T, Seney M. Test-retest reliability and minimal detectable change on balance and ambulation tests, the 36-item short-form health survey, and the unified Parkinson disease rating scale in peopl»33

Yhteenveto:

Yhden tutkimuksen perusteella vaaditaan vähintään 82 metrin muutos 6-minuutin kävelytestin tulokseen, jotta muutos olisi suurempi kuin mittavirhe Parkinsonin tautia sairastavilla henkilöillä.

Pienin merkittävä muutos

Tieto puuttuu.

Mittarin käyttökelpoisuus

Yleistä:

Testi on melko nopea suorittaa, mutta vaatii rauhallisen tilan ja on suositeltavaa tehdä 30 metrin pituisella kävelyradalla. « ATS Committee on Proficiency Standards for Clinical Pulmonary Function Laboratories.. ATS statement: guidelines for the six-minute walk test. Am J Respir Crit Care Med 2002;166:111-7 .»2 Testin aikana kävelty matka metreinä on ensisijainen muuttuja, mutta lisäksi suositellaan seuraamaan sykettä (ja happisaturaatio) sekä koettua kuormittuneisuutta. Testiä käytetään laajasti ja se on mainittu ainakin sydäninfarktin diagnosoinnin ja hoidon sekä seurannan suosituksessa yhtenä suositeltavana arviointimenetelmänä. 6-minuutin kävelytesti on turvallinen suorittaa, mutta testaajalta edellytetään valmiutta toimia ensiapua vaativissa tilanteissa. Välineinä tarvitaan sekuntikello, sykemittari (tai pulssioksimetri), testattavan tavanomaiset liikkumisen apuvälineet ja hyvät kävelyjalkineet. 

AVH ja MS-tauti:

Sekä AVH:ta että MS-tautia sairastavien on todettu hyvin sietävän 6-minuutin kävelytestin rasitusta niin kansainvälisissä tutkimuksissa «Eng JJ, Chu KS, Dawson AS ym. Functional walk tests in individuals with stroke: relation to perceived exertion and myocardial exertion. Stroke 2002;33:756-61 »9 « Goldman MD, Marrie RA, Cohen JA. Evaluation of the six-minute walk in multiple sclerosis subjects and healthy controls. Mult Scler 2008;14:383-90 »15 kuin Suomessa «Peurala SH, Airaksinen O, Jäkälä P ym. Effects of intensive gait-oriented physiotherapy during early acute phase of stroke. J Rehabil Res Dev 2007;44:637-48 »26 «Peurala SH, Tarkka IM, Pitkänen K ym. The effectiveness of body weight-supported gait training and floor walking in patients with chronic stroke. Arch Phys Med Rehabil 2005;86:1557-64 »27 « Paltamaa J. Assessment of physical functioning in ambulatory persons with multiple sclerosis. Aspects of reliability, responsiveness, and clinical usefulness in the ICF framework. Helsinki:Kela. Sosi»24. Se kuvastaa kävelykapasiteettia ja ennustaa tutkittavan kävelykykyä hänen omassa elinympäristössään «Gijbels D, Alders G, Van Hoof E ym. Predicting habitual walking performance in multiple sclerosis: relevance of capacity and self-report measures. Mult Scler 2010;16:618-26 »14 ollen suositeltava testi. 

Tutkimuksissa käveltävän matkan pituus on vaihdellut 15–50 metrin välillä «Weiss RA ym. Six minute walk test in severe COPD: reliability and effect of walking course layout and length. Paper presented at ACCP Conference; September 2000; San Francisco. »35, mutta sillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta tuloksiin. Taulukon 2 esimerkkien mukaisesti AVH-kuntoutujien keskimääräiset matkat ovat vajaat 300 metriä, akuuttitilanteessa kuntoutujat eivät usein pysty suoriutumaan testistä «Peurala SH, Airaksinen O, Huuskonen P ym. Effects of intensive therapy using gait trainer or floor walking exercises early after stroke. J Rehabil Med 2009;41:166-73 »25 «Peurala SH, Tarkka IM, Pitkänen K ym. The effectiveness of body weight-supported gait training and floor walking in patients with chronic stroke. Arch Phys Med Rehabil 2005;86:1557-64 »27, «Eng JJ, Chu KS, Dawson AS ym. Functional walk tests in individuals with stroke: relation to perceived exertion and myocardial exertion. Stroke 2002;33:756-61 »9. Paltamaa ym. « Paltamaa J. Assessment of physical functioning in ambulatory persons with multiple sclerosis. Aspects of reliability, responsiveness, and clinical usefulness in the ICF framework. Helsinki:Kela. Sosi»24 mukaan MS-tautia sairastavat kävelevät kuuden minuutin kävelytestissä varsin pitkän matkan (keskimäärin lähes 500 metriä). Jos kävelyrata (edestakaisin käveltävä matka) on lyhyt, tulee heille varsin paljon käännöksiä, mikä asettaa vaatimuksia tasapainoon ja lyhentää kävelymatkaa. Kuopiossa saatujen kokemusten mukaan 30 ja 50 metrin radoilla ei ole eroa, mutta Keski-Suomen keskussairaalassa saatujen kokemusten mukaan 50 metrin rata helpottaa kierrosten ja tulosten laskemista 30 metrin rataan verrattuna.

Terveisiin kontrolleihin verrattuna 6-minuutin kävelytesti osoitti, että MS-tautia sairastavilla oli merkittävästi korkeampi syke kuormituksessa ja he kävelivät merkittävästi lyhyemmän matkan (p<.05) (Savci ym. 2005, Goldman ym. 2008). Myös AVH:n sairastaneilla matka oli merkittävästi lyhyempi, mutta syke jäi tutkimuksissa maksimissaan noin sataan «Eng JJ, Chu KS, Dawson AS ym. Functional walk tests in individuals with stroke: relation to perceived exertion and myocardial exertion. Stroke 2002;33:756-61 »9, «Peurala SH, Airaksinen O, Huuskonen P ym. Effects of intensive therapy using gait trainer or floor walking exercises early after stroke. J Rehabil Med 2009;41:166-73 »25, «Peurala SH, Tarkka IM, Pitkänen K ym. The effectiveness of body weight-supported gait training and floor walking in patients with chronic stroke. Arch Phys Med Rehabil 2005;86:1557-64 »27. RPE ei korreloinut AVH:n sairastaneilla kävellyn matkan suhteen, eikä RPE:n avulla arvioitu syke korreloinut mitatun sykkeen kanssa. «Eng JJ, Chu KS, Dawson AS ym. Functional walk tests in individuals with stroke: relation to perceived exertion and myocardial exertion. Stroke 2002;33:756-61 »9 Lisäksi RPE:n avulla yliarvioitiin todellista sykettä. Myös MS-tautia sairastavilla kävelymatka korreloi huonosti sykkeeseen ja kuormittavuuteen. « Paltamaa J. Assessment of physical functioning in ambulatory persons with multiple sclerosis. Aspects of reliability, responsiveness, and clinical usefulness in the ICF framework. Helsinki:Kela. Sosi»24 Näin ollen voidaan suositella, että 6-minuutin kävelytestissä mitataan kävelymatkan lisäksi aina sekä sykettä että koettua kuormittavuutta (Borg RPE). To-Mi-ohjeesta poiketen MS-potilaalla ei ole välttämätöntä laskea hengitysfrekvenssiä eikä mitata sykettä joka minuutin jälkeen. Näin ollen tuloslomakkeeseen kirjataan leposyke ja syke välittömästi suorituksen loppuessa, kuuden minuutin kohdalla koettu kuormittuneisuus (Borgin RPE asteikko 6-20), kävelty matka (m) ja mahdolliset oireet.

Parkinsonin tauti

Eurooppalainen Parkinson fysioterapia suositus: «https://www.parkinsonnet.com/guidelines/»7

• Arviointi vaatii vain vähän aikaa (10 min)
• Tarvittavat välineet: sekuntikello, ≥ 30m suora kovapintainen alusta (sisällä tai ulkona)
• Ei kustannuksia
• Euroopassa käytössä maittain >35 %:ssa.
• Tarvitsee paljon tilaa, keskimääräisissä kävelymatkoissa iso vaihtelu (300-600m)
• Voidaan tehdä kävelyn apuvälineen kanssa, mutta käyttö olisi pidettävä samana testistä toiseen
• Testattavan tulee välttää intensiivistä harjoittelua 2 tuntia ennen testiä - Vähintään 10 minuutin lepo tuolissa istuen ennen testin aloittamista
• Tutkimuksissa käveltävän käytävän mitassa on ollut vaihtelua. Useimmiten käytävä on ollut 30–35 m ( «Canning CG, Ada L, Johnson JJ ym. Walking capacity in mild to moderate Parkinson's disease. Arch Phys Med Rehabil 2006;87:371-5 »4; «Falvo MJ, Earhart GM. Six-minute walk distance in persons with Parkinson disease: a hierarchical regression model. Arch Phys Med Rehabil 2009;90:1004-8 »12) tai 50 metriä ( «Steffen T, Seney M. Test-retest reliability and minimal detectable change on balance and ambulation tests, the 36-item short-form health survey, and the unified Parkinson disease rating scale in peopl»33; « ATS Committee on Proficiency Standards for Clinical Pulmonary Function Laboratories.. ATS statement: guidelines for the six-minute walk test. Am J Respir Crit Care Med 2002;166:111-7 .»2).
• Huom: Lyhyempi 2 minuutin kävelytesti ei ole riittävä Parkinsonin taudin varhaisemmassa vaiheessa olevien henkilöiden tutkimiseen «Schenkman M, Ellis T, Christiansen C ym. Profile of functional limitations and task performance among people with early- and middle-stage Parkinson disease. Phys Ther 2011;91:1339-54 »30.

Parkinson Edge Outcome Measures Taskforce: «https://www.neuropt.org/docs/default-source/parkinson-edge/pdedge-all-documents-combined.pdf?sfvrsn=2»8

• suosittelee 6 minuutin kävelytestiä Hoeh & Yahr 1–4 (erittäin korkeatasoinen), mutta testi ei sovi kaikkein huonokuntoisimmille (Hoehn & Yahr 5).
• 6 minuutin aikana kävelty matka mitataan lähimpään 10 metriin ja keskimääräinen kävelynopeus (matka [m] / testin kesto [s]).
• Lisäksi voidaan arvioida suosituksen koettu intensiteetti, hengästyneisyys ja alaraajojen väsyminen Borgin asteikolla sekä sydämen syke.

Bloem ym. 2015 suositukset (taulukko 4):

• suositellaan – yksinkertainen ja lyhyt testi kävelynopeuden ja –kestävyyden arviointiin
• käyttökelpoinen, vie aikaa alle 10 minuuttia, rajoituksena että tutkimukset pienimmästä merkitsevästä muutoksesta (MCID) puuttuvat.

Tutkimusten tiedot

Canning ym. 2006 (Australia) «Canning CG, Ada L, Johnson JJ ym. Walking capacity in mild to moderate Parkinson's disease. Arch Phys Med Rehabil 2006;87:371-5 »4

• 16 Parkinson tautia sairastavaa, 3 naista ja 13 miestä, keski-ikä 65± 7 vuotta (52–78 vuotta)
• 22 tervettä verrokkia, 6 naista ja 16 miestä, keski-ikä 66 ± 7 vuotta
• Parkinsonin tautia sairastavien Hoenh & Yahr 1–5 (keskimäärin 2.4 ± 0.5), diagnoosista aikaa keskimäärin 7.2± 5.0 vuotta
• mittarit 6 minuutin kävelytesti ja 360o käännös

Chetta ym. (2004) « Chetta A, Rampello A, Marangio E ym. Cardiorespiratory response to walk in multiple sclerosis patients. Respir Med 2004;98:522-9 »5

• 11 MS-tautia sairastavaa, 3 miestä/8 naista (ikä 21–46 vuotta)
• keskimääräinen taudin kesto 9±5 vuotta (1–17 vuotta) ja lievä toimintahaitta (EDSS 1-3,5)

Combs ym. 2014 (USA) «Combs SA, Diehl MD, Filip J ym. Short-distance walking speed tests in people with Parkinson disease: reliability, responsiveness, and validity. Gait Posture 2014;39:784-8 »7

• 88 Parkinsonin tautia sairastavaa, 27 naista ja 61 miestä, keski-ikä 66.4±9.3 vuotta
• Hohen & Yahr 1–4 (mediaani 2), diagnoosista aikaa keskimäärin 66.2±52.6 kuukautta
• testattu lääkityksen aikana
• 10 metrin kävelytesti omalla ja maksiminopeudella, kolme peräkkäistä arviointia yhdellä vastaanottokäynnillä on-vaiheessa
• muut muuttujat: 6 minuutin kävelytesti, mini-BEST Test, kaatumisen pelko kysely (FoF) ja ABC-asteikko

Duncan ym. 2011 (USA) «Duncan RP, Leddy AL, Earhart GM. Five times sit-to-stand test performance in Parkinson's disease. Arch Phys Med Rehabil 2011;92:1431-6 »8

• 80 Parkinsonin tautia sairastavaa, 59 % miehiä, keski-ikä 67 ± 9 vuotta • Hoehn & Yahr 1–4 (keskimäärin 2.4 ± 0.6), diagnoosista aikaa 8 ± 5.1 vuotta (1–23 vuotta)
• mittarit: 5 toiston istumasta seisomaannousutesti (FTSTS), Mini-BEST testi, polven ojentajien lihasvoima, 6 minuutin kävelytesti, 9-HPT testi, kävelyn jähmettymisen kysely (FOGO) ja ABC-asteikko.

Eng ym. (2002) «Eng JJ, Chu KS, Dawson AS ym. Functional walk tests in individuals with stroke: relation to perceived exertion and myocardial exertion. Stroke 2002;33:756-61 »9

• 25 AVH:n sairastanutta, 17 miestä/8 naista (keski-ikä 63±SD 9, vaihteluväli 50-82 vuotta)
• keskimääräinen aika sairastumisesta 4±SD 3, vaihteluväli 1-11 vuotta
• henkilöiden tasapaino oli hyvä (Berg keskiarvo 49±SD 4) ja he olivat lähes itsenäisiä (Chedoke-McMaster alaraajojen pisteet, keskiarvo 9±SD 2).

Fulk ym. (2008) «Fulk GD, Echternach JL, Nof L ym. Clinometric properties of the six-minute walk test in individuals undergoing rehabilitation poststroke. Physiother Theory Pract 2008;24:195-204 »13

• 37 AVH-potilasta (keski-ikä 66.3±SD 14.3 vuotta; 23 miestä ja 23 naista)
• osallistuivat kuntoutukseen keskimäärin 33.7±SD 17.8 päivää halvauksen jälkeen; sairastuneista 29 käytti liikkumisen apuvälinettä ja 6 ortoosia.
• FIM liikkumisen mediaani 5 (vaihteluväli 2-7).  

Falvo ym. 2009 (USA) «Falvo MJ, Earhart GM. Six-minute walk distance in persons with Parkinson disease: a hierarchical regression model. Arch Phys Med Rehabil 2009;90:1004-8 »12

• 75 Parkinsonin tautia sairastavaa, 223 naista ja 53 miestä, keski-ikä 65 ± 9.5 vuotta (37–82 vuotta)
• Hoehn & Yahr 1–5 (keskimäärin 2.0 4 ± 0.4), diagnoosista aikaa 8 ± 5.1 vuotta (1–23 vuotta) • mittarit: motorinen osa UPDRS –testissä, Bergin tasapainotesti, Timed Up & Go (TUG) –testi ja 6 minuutin kävelytesti sekä Freezing of gait (FOGO) –kysely

Gijbels (2010) «Gijbels D, Alders G, Van Hoof E ym. Predicting habitual walking performance in multiple sclerosis: relevance of capacity and self-report measures. Mult Scler 2010;16:618-26 »14

• 178 MS-tautia sairastavaa, 73 miestä/105 naista, keski-ikä 47±11 vuotta (vaihteluväli 21-70 vuotta)
• keskimääräinen taudin kesto 11±8 vuotta (1–44 vuotta) ja lievä toimintahaitta (EDSS 4.0±1.8, vaihteluväli 0,0-6.5)

Goldman ym. (2008) « Goldman MD, Marrie RA, Cohen JA. Evaluation of the six-minute walk in multiple sclerosis subjects and healthy controls. Mult Scler 2008;14:383-90 »15

• 40 MS-tautia sairastavaa, miehiä 9/naisia 31, keski-ikä 42,1±8,1 vuotta
• keskimääräinen taudin kesto diagnoosista 7,5±6,5 vuotta (1-19 vuotta)
• taudista aiheutunut toimintahaitta (EDSS) 0–6.5.

King ym. 2000 (USA) «King MB, Judge JO, Whipple R ym. Reliability and responsiveness of two physical performance measures examined in the context of a functional training intervention. Phys Ther 2000;80:8-16 »20

• 45 Parkinsonin tautia sairastavaa, 71 % naisia, keski-ikä 77.9± 5.9 vuotta (70–92 vuotta)
• mittaajien välinen testi (n=18) samalla testikerralla ja mittauskertojen välinen (n=22) 1–2 viikon välien
• mittareina 6 minuutin kävelytesti ja 8-item Physical Performance Test (PPT-8)

Lohnes ja Earhart 2009 «Lohnes CA, Earhart GM. External validation of abbreviated versions of the activities-specific balance confidence scale in Parkinson's disease. Mov Disord 2010;25:485-9 »21

• 89 Parkinsonin tautia sairastavaa, 25 naista ja 64 miestä, keski-ikä 66.5 ± 9.8 vuotta
• Hoehn & Yahr 1–4 (keskiarvo 2.3 ± 0.5), diagnoosista aikaa keskimäärin 8.2 ± 5.2 vuotta
• mittareina ABC-asteikko, Unified Parkinson’s Disease Rating Scale Motorinen osio (UPDRS III), the Freezing of Gait (FOG) –kysely sekä tasapainotestit (Bergin tasapainotesti, Timed Up and Go (TUG) –testi, eteen kurkotuksen testi) ja 6 minuutin kävelytesti

Paltamaa ym. (2005, 2008) « Paltamaa J, West H, Sarasoja T ym. Reliability of physical functioning measures in ambulatory subjects with MS. Physiother Res Int 2005;10:93-109 »23 « Paltamaa J. Assessment of physical functioning in ambulatory persons with multiple sclerosis. Aspects of reliability, responsiveness, and clinical usefulness in the ICF framework. Helsinki:Kela. Sosi»24

• (reliabiliteetti) Test-retest reliabiliteetti: - 19 MS-tautia sairastavaa, joilla kolme mittausta viikon välein, miehiä 10/naisia 9, keski-ikä 42,7±9,2 vuotta (24-58 vuotta)
• keskimääräinen taudin kesto diagnoosista 5,8±5,7 vuotta (1-19 vuotta), taudista aiheutunut toimintahaitta (EDSS) 0–6.5.
• Inter-rater reliabiliteetti: - 9 MS-tautia sairastavaa, joille kaksi mittausta eri testaajien suorittamana viikon välein, miehiä 3/naisia 6, keski-ikä 48,9±8,8 vuotta (34-58 vuotta)
• keskimääräinen taudin kesto diagnoosista 9,3±8,3 vuotta (1-24 vuotta), taudista aiheutunut toimintahaitta (EDSS) 0–6.5.
• (validiteetti ja muutosherkkyys) 120 MS-tautia sairastavaa, miehiä 30/naisia 90, keski-ikä 45,0±10,8 vuotta (20-71 vuotta)
• keskimääräinen taudin kesto ensioireesta 12,3±8,8 vuotta (1-39 vuotta) ja diagnoosista 7,1±6,2 vuotta (0-26 vuotta), taudista aiheutunut toimintahaitta (EDSS) 0–6.5.
• alku- ja loppumittausten väli 2 vuotta.

Peurala ym. (2007) «Peurala SH, Airaksinen O, Jäkälä P ym. Effects of intensive gait-oriented physiotherapy during early acute phase of stroke. J Rehabil Res Dev 2007;44:637-48 »26

• 19 AVH:n sairastanutta, 10 miestä/9 naista (keski-ikä 66±SD 10, vaihteluväli 43-80 vuotta)
• keskimääräinen aika sairastumisesta 8±SD 3, vaihteluväli 3-17 päivää. Barthelin indeksi keskimäärin 39.7±SD 15, vaihteluväli 0-70.
• Sairastuneista 13 ei pystynyt alussa kävelemään, 5 pystyi kävelemään avustettaessa painon siirtoa ja tasapainon säilyttämistä ja yksi pystyi kävelemään avustettaessa ajoittain tasapainon säilyttämisessä.

Savci ym. 2005 « Savci S, Inal-Ince D, Arikan H ym. Six-minute walk distance as a measure of functional exercise capacity in multiple sclerosis. Disabil Rehabil 2005;27:1365-71 »28

• 30 MS-tautia sairastavaa, 13 miestä/17 naista, keski-ikä 34,97±8,19 vuotta
• keskimääräinen taudin kesto 9±5 vuotta (1–17 vuotta) ja lievä toimintahaitta (EDSS mediaani 4.0, vaihteluväli 1,5-6.0).

Schenkman ym. 1997 (USA) «Schenkman M, Cutson TM, Kuchibhatla M ym. Reliability of impairment and physical performance measures for persons with Parkinson's disease. Phys Ther 1997;77:19-27 »29

• 15 Parkinsonin tautia sairastavaa, 2 naista ja 13 miestä, keski-ikä 74.5± 5.7 vuotta (64–84)
• Hoehn & Yahr 2 (n=8) ja Hoehn & Yahr 3 (n=7), diagnoosista aikaa 1-20 vuotta
• 10 m kävelytesti, 6 minuutin kävelytesti ja ruumiin/kehon toimintojen muuttujia • mittaukset kahtena peräkkäisenä päivänä ja viikkoa myöhemmin kahtena peräkkäisenä päivänä

Schenkman ym. 2011 «Schenkman M, Ellis T, Christiansen C ym. Profile of functional limitations and task performance among people with early- and middle-stage Parkinson disease. Phys Ther 2011;91:1339-54 »30 (USA)

• 339 Parkinsonin tautia sairastavaa, 238 miestä (70 %), keski-ikä 66.1 ± 9.34 vuotta (37–92 vuotta)
• Hoehn & Yahr 1–3, diagnoosista aikaa 6.0± 5.12 vuotta (0–32 vuotta) • UPDRS (Unified Parkinson's Disease Rating Scale), tasapaino- ja kävelytestit (eteenpäin kurkotuksen testi, Timed Up and o (TUG) –testi, 360 asteen kääntyminen, 6 minuutin kävelytesti, 2 minuutin kävelytesti)

Steffen ja Seney 2008 (USA) «Steffen T, Seney M. Test-retest reliability and minimal detectable change on balance and ambulation tests, the 36-item short-form health survey, and the unified Parkinson disease rating scale in peopl»33

• 37 Parkinsonin tautia sairastavaa, 11 naista ja 26 miestä, keski-ikä 71± 12 vuotta
• Hoehn & Yahr 1–4 (mediaani 2), diagnoosista aikaa 14± 6 vuotta
• kaksi testiä viikon välein: ABC-asteikko, Bergin tasapainotesti, Timed Up and Go (TUG) –testi, 10 metrin kävelytesti ja 6 minuutin kävelytesti

Tan ym. 2012 «Tan D, Danoudis M, McGinley J ym. Relationships between motor aspects of gait impairments and activity limitations in people with Parkinson's disease: a systematic review. Parkinsonism Relat Disord 20»34

• katsaus joka sisältää 16 Parkinsonin tautia sairastavaa toimintakykyä koskevaa tutkimusta

Wetzel ym. (2015) «Wetzel JL, Fry DK, Pfalzer LA. Six-minute walk test for persons with mild or moderate disability from multiple sclerosis: performance and explanatory factors. Physiother Can 2011;63:166-80 »36

• 64 MS-tautia sairastavaa, 23 miestä/41 naista, keski-ikä 49.3±9.8 (23–77)
• lievä toimintahaitta (EDSS 3.8 ±1.6, vaihteluväli 1,5 6,5).