Beckin depressiokysely 21-osioinen (kliininen käyttö)

TOIMIA-mittarit
7.4.2014 • Viimeisin muutos 4.9.2024
Katinka Tuisku, Teija Kivekäs ja Aki Vuokko

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Lyhenne: BDI

Nimi englanniksi: Beck Depression Inventory

Nimi ruotsiksi: Beck Depression Inventory

Mittarin versio: Terveysportista (päivitetty 13.7.2007) löytyvä, kliinisessä käytössä yleisesti oleva 21-osioinen BDI «Beck AT, Rush AJ, Shaw BF, Emery G. Cognitive therapy of depression. Guilford Press, New York 1979.»7. Kyseinen versio on muokattu vuoden 1961 alkuperäisestä BDI:stä. Tästä versiosta käytetään myös nimitystä BDI IA tai BDI-21.

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot: suomi

Toimiametassa: ei

Soveltuvuusarviot

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

Alkuperäinen käyttötarkoitus

BDI on alunperin kehitetty masennusoireiden vaikeusasteen arviointiin kliinisessä tilanteessa «Beck AT, Ward CH, Mendelson M ym. An inventory for measuring depression. Arch Gen Psychiatry 1961;4:561–571.»4.

Kohderyhmä

  • Työikäiset
  • Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

  • Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Kognitiivinen toimintakyky
  • Psyykkinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Henkisen energian taso [b1300], Ruokahalu [b1302], Unitoiminnot [b134], Tunteiden säätely [b1521], Tunteiden vaihteluala [b1522], Ajattelun hallinta [b1603], Kehonkuva [b1801], Painonhallintatoiminnot [b530], Päätöksen tekeminen [d177], PÄÄLUOKKA 7 HENKILÖIDEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS JA IHMISSUHTEET [d7], Seksuaalisuhteet [d7702], Työpaikan säilyttäminen [d8451]

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Ei ole.

Käyttöoikeus

  • Rajoittamaton

Terveysportista löytyvä BDI (BDI IA, BDI-21) on vapaasti käytettävissä.

Maksullisuus

  • Ei sisällä maksuja

BDI (BDI IA, BDI-21) on vapaasti käytettävissä. Uudemmat versiot ovat maksullisia.

Käyttökoulutus

  • Terveydenhuollon koulutus. Käyttö ei edellytä erillistä koulutusta, lomakkeessa on täyttöohjeet.

Tarvittavat välineet

  • Kyselylomake (paperinen tai sähköinen)

Aikatarve

Noin 10 minuuttia.

Raja-arvot

Seularajat:

Depression seulonnassa perusterveydenhuollossa ja somaattisilla potilailla seularajana suositellaan käytettäväksi 9/10, kun taas psykiatrisilla potilailla seularajana suositetaan 12/13 «Beck AT, Steer RA, Garbin MG. Psychometric properties of the Beck Depression Inventory: Twenty-five years of evaluation. Clin Psychol Rev 1988;8:77–100.»8.

Terveysportin «Terveysportti, BDI.»21 elektroninen BDI-kysely sisältää laskurin ja tarjoaa seularajaksi 12/13 pistettä.

Seulalöydöksen perusteella ei voida poissulkea eikä asettaa depressiodiagnoosia.

Tarkastelujakso:

Seulonnassa on tarkoituksenmukaista käyttää 2 viikon tarkastelujaksoa, joka on myös diagnostisten kriteerien (DSM V) mukainen aikajakso.

Yhden viikon tarkastelujakso sopii sen sijaan masennusoireiden vaikeusasteen arviointiin ja hoitovasteen tai muun muutoksen seurantaan.

Terveysportin elektroninen BDI -versio ei anna ohjeita tarkastelujakson pituudesta.  

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Depressio: Käypä hoito -suositus «https://www.kaypahoito.fi/hoi50023»3

Työterveyshuollon hyvät käytännöt: Depressio -suositus «https://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/avaa?p_artikkeli=ttk00100»4

Mittarin käännös

Suomennos: BDI:stä (BDI IA, BDI-21) on olemassa useita suomenkielisiä käännösversioita, joiden sanamuodoissa on eroja.

Mittarin tausta ja kuvaus

BDI on kehitetty kliiniseksi työkaluksi masennuksen oirekuvan arvioimiseksi psykiatrisilla potilailla «Beck AT, Ward CH, Mendelson M ym. An inventory for measuring depression. Arch Gen Psychiatry 1961;4:561–571.»4.

Alunperin BDI on tarkoitettu koulutetun arvioitsijan täytettäväksi, mutta myöhemmin sitä on alettu käyttää itse täytettävänä kyselylomakkeena. Suoria vertailuja kahden käyttötavan välillä ei ole «Beck AT, Steer RA, Garbin MG. Psychometric properties of the Beck Depression Inventory: Twenty-five years of evaluation. Clin Psychol Rev 1988;8:77–100.»8.

Beck ym. «Beck AT, Ward CH, Mendelson M ym. An inventory for measuring depression. Arch Gen Psychiatry 1961;4:561–571.»4 on validoinut BDI-mittarin masennusoireiden vaikeusasteen arviointiin psykiatrisilla potilailla käyttäen vertailupohjana kliinikon diagnostisia havaintoja ja haastatteluita.

BDI:n on todettu myös heijastavan muutosta masennusoireiden vaikeusasteessa hoidon aikana «Beck AT, Steer RA, Garbin MG. Psychometric properties of the Beck Depression Inventory: Twenty-five years of evaluation. Clin Psychol Rev 1988;8:77–100.»8 «Richter P, Werner J, Heerlein A ym. On the validity of the Beck Depression Inventory. A review. Psychopathology 1998;31(3):160–168.»18.

Arvioitavana oleva BDI (BDI IA, BDI-21):

Beckin depressiokyselystä on olemassa useita kansainvälisiä versioita, joista vakiintuneessa kliinisessä käytössä Suomessa on 21-osioinen, Terveysportista löytyvä versio «Beck AT, Rush AJ, Shaw BF, Emery G. Cognitive therapy of depression. Guilford Press, New York 1979.»7. BDI:n käytön ongelmana ovat erilaiset käännösversiot, vaihtelevat seularajat ja tarkastelujaksot.

Vuoden 1979 BDI-versiossa (BDI, BDI IA, BDI-21) Beck ym. yksinkertaistivat alkuperäisen BDI:n «Beck AT, Ward CH, Mendelson M ym. An inventory for measuring depression. Arch Gen Psychiatry 1961;4:561–571.»4 sanamuotoja ja karsivat vastausvaihtoehtoja (a- ja b- vaihtoehdot). Validaatiotutkimuksissa on käytetty näitä molempia versiota, mutta niitä ei ole eroteltu toisistaan eikä myöskään vertailtu «Beck AT, Steer RA, Garbin MG. Psychometric properties of the Beck Depression Inventory: Twenty-five years of evaluation. Clin Psychol Rev 1988;8:77–100.»8.

BDI:n erilaisissa käännösversioissa on huomioitu kulttuurillisia eroja «Beck AT, Steer RA, Garbin MG. Psychometric properties of the Beck Depression Inventory: Twenty-five years of evaluation. Clin Psychol Rev 1988;8:77–100.»8. Tästä syystä validaationäyttö ei ole täysin yleistettävissä vaan sitä tulisi täydentää aina kyseisen käännösversion omalla validaatiotutkimuksella. Viinamäen ym. käyttämästä suomenkielisestä versiosta on olemassa kliinistä validaatioaineistoa psykiatrisilla potilailla «Viinamäki H, Tanskanen A, Honkalampi K ym. Is the Beck Depression Inventory suitable for screening major depression in different phases of the disease? Nord J Psychiatry 2004;58(1):49–53.»24; tämä versio perustuu vuoden 1979 BDI-versioon.

Terveysportin BDI-käännös noudattaa myös vuoden 1979 BDI-versiota. Viinamäen ym. ja Terveysportin käännökset poikkeavat hieman toisistaan. Merkittävimmät erot liittyvät kysymyksiin 9 ja 19. Itsetuhoisuus-kysymyksessä  (kysymys 9) itsensä tappamisaikeet ilmaistaan Viinamäen ym. versiossa konditionaalimuodossa (”Tappaisin itseni, jos siihen olisi tilaisuus”). Terveysportin versiossa ne ilmaistaan sen sijaan preesensissä (”Tapan itseni, kun siihen tulee tilaisuus”), mikä on voimakkaampi ilmaus. Painonlaskua koskevassa kysymyksessä (kysymys 19) luokittelun ylä- ja alarajat poikkeavat toisistaan puolella kilolla. Muut eroavuudet ovat vähäisempiä, sanamuotoihin liittyviä.

Muut versiot:

13-osioinen versio on suunnattu lapsille ja nuorille «Beck AT, Beck RW. Screening depressed patients in family practice. A rapid technic. Postgrad Med 1972;52(6):81–85.»5. 14-osioinen Raitasalon masennuskysely «Raitasalo R. Mielialakysely. Suomen oloihin Beckin lyhyen depressiokyselyn pohjalta kehitetty masennusoireilun ja itsetunnon kysely. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia, Kelan tutkimusosasto. Helsi»16on kehitetty 13-osioisen version pohjalta. Sen haasteena on pyrkimys mitata positiivisia piirteitä ja masennusoireita samalla kyselyllä sekä yhteensopimattomuus vakiintuneemman 21-osioisen BDI:n pisteytyksen kanssa.

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

BDI:n kysymykset kohdentuvat depression diagnostisiin kriteerioireisiin niiden oireiden osalta, jotka sopivat itseraportointiin tai haastattelulla kysyttäväksi. BDI:n kysymyksiin eivät sen sijaan kuulu objektiivisesti havainnoitava psykomotorinen kiihtymys tai hidastuminen eivätkä myöskään keskittymisvaikeudet. Vaikeassa muodossaan keskittymisvaikeudet ovat objektiivisesti havainnoitavissa, mutta lievemmässä muodossa niistä saadaan tietoa vain subjektiivisen raportoinnin perusteella.

Diagnostisiin kriteereihin (ICD-10, DSM-V) kuuluu myös oireiden aiheuttama kärsimys ja haitta toimintakyvylle. BDI:n sisältämä kysymys työkyvystä (kysymys 15) perustuu subjektiiviseen raportointiin, joka on masennuspotilailla vääristynyt kielteiseen suuntaan «Heikman P, Katila K, Kuoppasalmi K. Masennuspotilaan toimintakyvyn arviointi. Suom Lääkäril 2002;57(20):2175–2180.»11. Siten työkykyä mittaava kysymys saattaa enemminkin mitata depressiivisesti vääristyneitä tulkintoja omasta tilanteesta kuin objektiivista toimintakykyä «Beck AT, Rush AJ, Shaw BF, Emery G. Cognitive therapy of depression. Guilford Press, New York 1979.»7.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Aben ym. tutkivat BDI:n kriteerivaliditeettia aivohalvauspotilailla käyttämällä kriteerinä SCID-I -haastatteluun perustuvaa depressiodiagnoosia «Aben I, Verhey F, Lousberg R ym. Validity of the beck depression inventory, hospital anxiety and depression scale, SCL-90, and hamilton depression rating scale as screening instruments for depression »1. Optimaaliseksi katkaisukohdaksi todettiin 9/10, mikä on Beckin alkuperäisessä suosituksessa lievien masennusoireiden raja-arvo «Beck AT, Ward CH, Mendelson M ym. An inventory for measuring depression. Arch Gen Psychiatry 1961;4:561–571.»4. Mittari toimi paremmin miesten kuin naisten joukossa: mittarin kokonaistarkkuutta kuvaava AUC-arvo oli miehillä 0.86 ja naisilla 0.69.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

BDI korreloi masennuksen behavioraalisiin, fysiologisiin ja somaattisiin piirteisiin «Beck AT, Steer RA, Garbin MG. Psychometric properties of the Beck Depression Inventory: Twenty-five years of evaluation. Clin Psychol Rev 1988;8:77–100.»8.

Shafer «Shafer AB. Meta-analysis of the factor structures of four depression questionnaires: Beck, CES-D, Hamilton, and Zung. J Clin Psychol 2006;62(1):123–146.»20 tarkasteli meta-analyysillä BDI:stä tehtyjä faktorianalyysitutkimuksia ja totesi 33 tutkimukseen perustuvan aineiston (n= 13643) perusteella että BDI:n osiot kartoittavat kolmea depression ulottuvuutta: negatiivinen asenne omaan itseen, heikentynyt suoriutuminen ja somaattiset oireet.

Yhtäpitävä validiteetti

Yhtenevyysvaliditeetti muihin vakiintuneisiin masennusoiremittareihin verrattuna on psykiatrisilla potilailla hyvä: Hamiltonin depressioasteikon korrelaatio 0.73, Zungin depressioasteikon korrelaatio 0.76, MMPI-D:n (Minnesota Multiphasic Personality Inventory, Depressio-osiot) korrelaatio 0.76. Yhtenevyys myös kliiniseen arviointiin on psykiatrisilla potilailla hyvä (0.72). BDI:n validointi perustuukin alunperin kliinisiin havaintoihin depressiopotilailla «Beck AT, Steer RA, Garbin MG. Psychometric properties of the Beck Depression Inventory: Twenty-five years of evaluation. Clin Psychol Rev 1988;8:77–100.»8.

Depressiosta toipuminen näkyy psykiatrisilla potilailla samansuuntaisesti (keskimäärin 50%:n oireiden vähenemisenä) BDI:llä ja Hamiltonin masennusasteikolla «Viinamäki H, Tanskanen A, Haatainen K, ym.  Miehet ja naiset toipuvat vakavasta masennustilasta yhtä hyvin. Suom Lääkäril 2002;57(7):747–750.»23 .

Erotteleva validiteetti

Tieto puuttuu.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Beck on suosittanut psykiatrisille potilaille korkeampaa seularajaa 12/13 kuin muille 9/10 «Beck AT, Beamesderfer A. Assessment of depression: the depression inventory. Mod Probl Pharmacopsychiatry 1974;7(0):151–169.»6 «Beck AT, Steer RA, Garbin MG. Psychometric properties of the Beck Depression Inventory: Twenty-five years of evaluation. Clin Psychol Rev 1988;8:77–100.»8.

BDI erottelee masennuksen yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöistä ja erottelee myös masennuksen eri alatyyppejä toisistaan «Beck AT, Steer RA, Garbin MG. Psychometric properties of the Beck Depression Inventory: Twenty-five years of evaluation. Clin Psychol Rev 1988;8:77–100.»8

Suomalaisessa psykiatrisessa potilasaineistossa BDI erotteli hyvin depressiota sairastavia ei-masentuneista hoidon eri vaiheissa «Viinamäki H, Tanskanen A, Honkalampi K ym. Is the Beck Depression Inventory suitable for screening major depression in different phases of the disease? Nord J Psychiatry 2004;58(1):49–53.»24. Uusilla erikoissairaanhoitoon lähetetyillä potilailla parhaat seulontaominaisuudet (herkkyys 0.835, osuvuus 0.813, Youdenin indeksi 0.648) BDI:llä olivat katkaisurajaa 14/15 käytettäessä. Hoidon seurantavaiheessa parhaiten toipuneita erotteli masentuneista katkaisuraja 11/12 (herkkyys 1.000, osuvuus 0.802, Youdenin indeksi 0.802). 

Kulttuurien välinen validiteetti

Tieto puuttuu.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Yliopisto-opiskelijoilla kahden viikon uusintamittauksessa alpha oli 0.90 «Lightfoot SL, Oliver JM. The Beck Inventory: psychometric properties in university students. J Pers Assess 1985;49(4):434–436.»14.

Mittaajien välinen toistettavuus

Tieto puuttuu.

Sisäinen yhdenmukaisuus

Beckin alkuperäistutkimuksessa Cronbachin alpha-kerroin oli 0.86 «Beck AT, Ward CH, Mendelson M ym. An inventory for measuring depression. Arch Gen Psychiatry 1961;4:561–571.»4.

Kuopion Depressiotutkimuksessa avohoitopotilaiden joukossa alpha oli lähtömittauksessa 0.81 ja seurannassa 0.93 «Viinamäki H, Tanskanen A, Honkalampi K ym. Is the Beck Depression Inventory suitable for screening major depression in different phases of the disease? Nord J Psychiatry 2004;58(1):49–53.»24.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Tieto puuttuu.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Tieto puuttuu.

Lattia- ja kattoefekti

Tieto puuttuu.

Pienin havaittava muutos

Tieto puuttuu.

Pienin merkittävä muutos

Tieto puuttuu.

Mittarin käyttökelpoisuus

BDI on kansainvälisesti yleisesti käytetty perusterveydenhuollon depressioseula. Pelkkä seulan käyttö ilman palautekeskustelua kynnysarvon ylittäneiden kanssa ei kuitenkaan lisää depression tunnistamista «Gilbody S, House AO, Sheldon TA. Screening and case finding instruments for depression. Cochrane Database Syst Rev 2005;2005(4):CD002792.»10.

BDI:n sisältämä kysymys työkyvystä (kysymys 15) perustuu subjektiiviseen raportointiin, joka on masennuspotilailla vääristynyt kielteiseen suuntaan. Siten työkykyyn liittyvä kysymys saattaa enemminkin mitata depressiivisesti vääristyneitä tulkintoja omasta tilanteesta kuin objektiivista toimintakykyä.

BDI:n etuihin kuuluu mm. kansainvälisyys, korkea sisältövaliditeetti sekä herkkyys muutokselle, suuri sisäinen yhtenevyys ja yhtenevyys muiden masennusarviointiasteikkojen kanssa «Richter P, Werner J, Heerlein A ym. On the validity of the Beck Depression Inventory. A review. Psychopathology 1998;31(3):160–168.»18.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön sekamuotoisen jakson arviointiin ja kroonisen pitkäaikaisen masennuksen arviointiin validaatiotiedot eivät ole riittävät. Skitsofreniapotilaan masennusoireilun mittaamiseen on validoitu oma erillinen mittari, Calgary Depression Scale «Addington D, Addington J, Maticka-Tyndale E. Assessing depression in schizophrenia: the Calgary Depression Scale. Br J Psychiatry Suppl 1993;Dec(22):39–44.»2. Lapsille sopii 21-osioista BDI:tä paremmin 13 osioinen r-BDI «Beck AT, Beck RW. Screening depressed patients in family practice. A rapid technic. Postgrad Med 1972;52(6):81–85.»5).

Seularajat:

BDI sopii masennusoireiden seulontaan ja seurantaan, mutta ei diagnosointiin. Pienetkään pistemäärät eivät sulje pois depressiota eivätkä suuret välttämättä osoita sitä. Persoonallisuus-, tilanne- ja motivaatiotekijät voivat vaikuttaa pistemäärään kumpaankin suuntaan «Roivainen E. Beckin depressioasteikon tulkinta. Duodecim 2008;124:2467–2470.»19.

Depression seulonnassa perusterveydenhuollossa ja somaattisilla potilailla seularajana suositellaan käytettäväksi 9/10, kun taas psykiatrisilla potilailla seularajana suositetaan 12/13 «Beck AT, Steer RA, Garbin MG. Psychometric properties of the Beck Depression Inventory: Twenty-five years of evaluation. Clin Psychol Rev 1988;8:77–100.»8. Suomalaisessa aineistossa psykiatrisen erikoissairaanhoidon aineistossa BDI:n seulontaominaisuudet ovat parhaimmillaan käytettäessä seularajaa 14/15 ja hoidon seurantavaiheessa optimaalinen seularaja on 11/12 «Viinamäki H, Tanskanen A, Honkalampi K ym. Is the Beck Depression Inventory suitable for screening major depression in different phases of the disease? Nord J Psychiatry 2004;58(1):49–53.»24.

Terveysportin (13.7.2007) elektroninen BDI-kysely sisältää laskurin ja tarjoaa seularajaksi 12/13 pistettä.

Tarkastelujakso:

Alunperin BDI:n tarkastelujaksoksi oli määritelty vastaamispäivä «Beck AT, Ward CH, Mendelson M ym. An inventory for measuring depression. Arch Gen Psychiatry 1961;4:561–571.»4. Sittemmin tarkastelujaksoksi muutettiin yksi viikko kuvaamaan paremmin muutoksen suuntaa hoitovasteen seurannassa «Beck AT, Rush AJ, Shaw BF, Emery G. Cognitive therapy of depression. Guilford Press, New York 1979.»7 «Richter P, Werner J, Heerlein A ym. On the validity of the Beck Depression Inventory. A review. Psychopathology 1998;31(3):160–168.»18.

Terveysportin elektroninen BDI -versio ei anna ohjeita tarkastelujakson pituudesta. 

Seulonnassa on tarkoituksenmukaista käyttää 2 viikon tarkastelujaksoa, joka on myös diagnostisten kriteerien (DSM V) mukainen aikajakso.

Yhden viikon tarkastelujakso sopii sen sijaan masennusoireiden vaikeusasteen arviointiin ja hoitovasteen tai muun muutoksen seurantaan.

Tieteellisessä tutkimuksessa on syytä pitäytyä niihin ohjeistuksiin, joilla kyseinen BDI-versio on validoitu, jotta validiteettitiedot ovat vertailukelpoisia.

Yhteenveto: BDI (Terveysportin versio, 13.7.2007) sopii kliiniseen käyttöön depression seulontaan, masennusoireiden vaikeusasteen arviointiin sekä hoitovasteen tai muun muutoksen seurantaan. BDI ei ole diagnostinen väline. 

Linkit

Mittarin tiedot koonnut

Katinka Tuisku, LT, psykiatrian erikoislääkäri Teija Kivekäs, LT, psykiatrian dosentti Aki Vuokko, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri

Hyväksynyt: TOIMIAn työikäisten toimintakyvyn asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#tyoikaisten-toimintakyky»7

Alkuperäiset lähteet

Beck AT, Ward CH, Mendelson M ym. An inventory for measuring depression. Arch Gen Psychiatry 1961;4:561–571 «PMID: 13688369»PubMed.

Beck AT, Rush AJ, Shaw BF, Emery G. Cognitive therapy of depression. Guilford Press, New York 1979.

Kirjallisuutta

  1. Aben I, Verhey F, Lousberg R ym. Validity of the beck depression inventory, hospital anxiety and depression scale, SCL-90, and hamilton depression rating scale as screening instruments for depression in stroke patients. Psychosomatics 2002;43(5):386–393 «PMID: 12297607»PubMed.
  2. Addington D, Addington J, Maticka-Tyndale E. Assessing depression in schizophrenia: the Calgary Depression Scale. Br J Psychiatry Suppl 1993;Dec(22):39–44 «PMID: 8110442»PubMed.
  3. Averill PM, Hopko DR, Small DR ym. The role of psychometric data in predicting inpatient mental health service utilization. Psychiatr Q 2001;72(3):215–235 «PMID: 11467156»PubMed.
  4. Beck AT, Ward CH, Mendelson M ym. An inventory for measuring depression. Arch Gen Psychiatry 1961;4:561–571 «PMID: 13688369»PubMed.
  5. Beck AT, Beck RW. Screening depressed patients in family practice. A rapid technic. Postgrad Med 1972;52(6):81–85 «PMID: 4635613»PubMed.
  6. Beck AT, Beamesderfer A. Assessment of depression: the depression inventory. Mod Probl Pharmacopsychiatry 1974;7(0):151–169 «PMID: 4412100»PubMed.
  7. Beck AT, Rush AJ, Shaw BF, Emery G. Cognitive therapy of depression. Guilford Press, New York 1979.
  8. Beck AT, Steer RA, Garbin MG. Psychometric properties of the Beck Depression Inventory: Twenty-five years of evaluation. Clin Psychol Rev 1988;8:77–100.
  9. Beck AT, Steer RA, Brown GK. Manual for the Beck Depression Inventory II. Psychological Corporation, San Antonio 1996.
  10. Gilbody S, House AO, Sheldon TA. Screening and case finding instruments for depression. Cochrane Database Syst Rev 2005;2005(4):CD002792 «PMID: 16235301»PubMed.
  11. Heikman P, Katila K, Kuoppasalmi K. Masennuspotilaan toimintakyvyn arviointi. Suom Lääkäril 2002;57(20):2175–2180.
  12. Kaila E, Väisänen A, Leino T, ym. ToMaHok. Toimiva masennuksen hoitokäytäntö työterveyshuollossa. Työterveyslaitos. Helsinki: 2012.
  13. Knekt P, Lindfors O, Härkänen T ym. Randomized trial on the effectiveness of long-and short-term psychodynamic psychotherapy and solution-focused therapy on psychiatric symptoms during a 3-year follow-up. Psychol Med 2008;38(5):689–703 «PMID: 18005493»PubMed.
  14. Lightfoot SL, Oliver JM. The Beck Inventory: psychometric properties in university students. J Pers Assess 1985;49(4):434–436 «PMID: 4045689»PubMed.
  15. Melartin T. Comorbidity, outcome and treatment of DSM-IV major depressive disorder in psychiatric care (Academic dissertation). Publications of the National Public Health Institute A20/2004. Helsinki: 2004.
  16. Raitasalo R. Mielialakysely. Suomen oloihin Beckin lyhyen depressiokyselyn pohjalta kehitetty masennusoireilun ja itsetunnon kysely. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia, Kelan tutkimusosasto. Helsinki: 2007.
  17. Richter P, Werner J, Bastine R ym. Measuring treatment outcome by the Beck Depression Inventory. Psychopathology 1997;30(4):234–240 «PMID: 9239795»PubMed
  18. Richter P, Werner J, Heerlein A ym. On the validity of the Beck Depression Inventory. A review. Psychopathology 1998;31(3):160–168 «PMID: 9636945»PubMed.
  19. Roivainen E. Beckin depressioasteikon tulkinta. Duodecim 2008;124:2467–2470.
  20. Shafer AB. Meta-analysis of the factor structures of four depression questionnaires: Beck, CES-D, Hamilton, and Zung. J Clin Psychol 2006;62(1):123–146 «PMID: 16287149»PubMed.
  21. Terveysportti, BDI.
  22. Toimia-tietokanta.
  23. Viinamäki H, Tanskanen A, Haatainen K, ym.  Miehet ja naiset toipuvat vakavasta masennustilasta yhtä hyvin. Suom Lääkäril 2002;57(7):747–750.
  24. Viinamäki H, Tanskanen A, Honkalampi K ym. Is the Beck Depression Inventory suitable for screening major depression in different phases of the disease? Nord J Psychiatry 2004;58(1):49–53 «PMID: 14985154»PubMed.
  25. Viinamäki H, Tanskanen A, Honkalampi K ym. Recovery from depression: a two-year follow-up study of general population subjects. Int J Soc Psychiatry 2006;52(1):19–28 «PMID: 16463592»PubMed.
  26. Vuorilehto M.  Depressive disorders in primary health care (Academic dissertation). Publications of the National Public Health Institute A 14/2008. Helsinki: 2008.
  27. Williams JW Jr, Pignone M, Ramirez G ym. Identifying depression in primary care: a literature synthesis of case-finding instruments. Gen Hosp Psychiatry 2002;24(4):225–237 «PMID: 12100833»PubMed.