Montreal Cognitive Assessment, MoCA

Mittarin lomake ja ohje

• Mittari on saatavilla mittarin verkkosivuilta «https://mocacognition.com/»2.

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Mittari on alun perin kehitetty muistisairauksiin liittyvän lievän kognitiivisen heikentymän (mild cognitive impairment, MCI) ja muistisairauksien tunnistamiseen ikääntyneillä. MoCA:n kehitti kanadalainen neurologi Ziad Nasreddine «Nasreddine ZS, Phillips NA, Bédirian V ym. The Montreal Cognitive Assessment, MoCA: a brief screening tool for mild cognitive impairment. J Am Geriatr Soc 2005;53:695-9 »7.

Kohderyhmä

• Työikäiset
• Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

• Mittaus/testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Kognitiivinen toimintakyky
• Psyykkinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Orientoitumistoiminnot [b114], Tarkkaavuustoiminnot [b140], Lyhytkestoinen muisti [b1440], Mieleenpalautuminen ja käsittely [b1442], Korkeatasoiset kognitiiviset toiminnot [b164], Käsitteellistyminen [b1640], Puhutun kielen ilmaisu [b16710], Yksinkertaiset laskutoiminnot [b1720]

Mittarin ylläpitotaho

Yhteyshenkilö: Ziad Nasreddine MD, neurologi, MoCA:n tekijänoikeus omistaja

Sähköpostiosoite: info(at)mocatest.org

Organisaatio: MoCA Test Inc.

Kotisivu: «https://mocacognition.com/»2

Käyttöoikeus

• Osittain rajoitettu

Koulutus ja sertifiointi vaaditaan lääkäreiltä, terveydenhuollon ammattilaisilta tai muilta terveydenhuollon ammattihenkilöiltä, jotka haluavat käyttää, pisteyttää ja tulkita MoCA testiä «MoCA Cognitive Assessment, 2022. (online). (viitattu 21.2.2022). Saatavilla internetissä »4.

Kliininen ja opetuksellinen käyttö:

Yliopistot, säätiöt, terveydenhuollon ammattilaiset, sairaalat, klinikat, kansanterveyslaitokset:

Koulutuksen ja sertifioinnin jälkeen MoCA:a voidaan käyttää, jäljentää ja jakaa ilman lupaa. Testin täytyy olla potilaille ilmaiseksi saatavilla. Kirjallinen suostumus ja lisenssisopimus vaaditaan, jos esim. tutkimusrahoitus tulee kaupalliselta toimijalta tai lääketeollisuudelta. MoCA:n verkkosivuilta «https://mocacognition.com/permission/»3 löytyy sähköisesti täytettävä lupahakemus (permission form), jolla suostumus pyydetään «MoCA Cognitive Assessment, 2022. (online). (viitattu 21.2.2022). Saatavilla internetissä »4.

Tutkimuskäyttö:

Yliopistot, säätiöt, terveydenhuollon ammattilaiset, sairaalat, klinikat, kansanterveyslaitokset:

MoCA:a voidaan käyttää, jäljentää ja jakaa kirjallisella suostumuksella. MoCA:n verkkosivuilta «https://mocacognition.com/permission/»3 löytyy sähköisesti täytettävä lupahakemus (permission form), jolla suostumus pyydetään. Testin täytyy olla potilaille ilmaiseksi saatavilla «MoCA Cognitive Assessment, 2022. (online). (viitattu 21.2.2022). Saatavilla internetissä »4.

Kaupallinen toimija ja lääketeollisuus:

MoCA:a voidaan käyttää, jäljentää ja jakaa kirjallisella suostumuksella. MoCA:n verkkosivuilta «https://mocacognition.com/permission/»3 löytyy sähköisesti täytettävä lupahakemus (permission form), jolla suostumus pyydetään. Testin täytyy olla potilaille ilmaiseksi saatavilla «MoCA Cognitive Assessment, 2022. (online). (viitattu 21.2.2022). Saatavilla internetissä »4.

Julkaisut:

Jos MoCA:n haluaa kopioida kirjaan tai muuhun lähteeseen, täytyy pyytää lupa lähettämällä viesti MoCA:n yhteystiedot-sivuston kautta (mocatest.org/permission/). Julkaisun otsikko tulee mainita. MoCA testiä ja / tai sen ohjeita ja / tai linkkiä testiin ei saa julkaista sanomalehdessä ja lehtiartikkeleissa (mukaan lukien elektroniset artikkelit) «MoCA Cognitive Assessment, 2022. (online). (viitattu 21.2.2022). Saatavilla internetissä »4.

Koulutus ja sertifiointi:

Ks. Käyttökoulutus-kohta.

Verkkokäyttö:

MoCA testi ja testiin liittyvät ohjeet ovat saatavissa ainoastaan MoCA:n verkkosivujen kautta «https://mocacognition.com/»2. MoCA testiä ja /tai ohjeita ei saa julkaista muilla verkkosivuilla «MoCA Cognitive Assessment, 2022. (online). (viitattu 21.2.2022). Saatavilla internetissä »4.

Kehittäminen:

MoCA testi on tekijänoikeussuojattu. MoCA:n rinnastettavissa olevan materiaalin kehittäminen, mukaan lukien MoCA:n elektronisen version tai muun elektronisen materiaalin kehittäminen tai edelleen muokkaaminen on kiellettyä «MoCA Cognitive Assessment, 2022. (online). (viitattu 21.2.2022). Saatavilla internetissä »4.

Maksullisuus

• Tarkista maksullisuus

MoCA-testin käyttöön saaminen ja käyttöönotto edellyttävät lähtökohtaisesti maksullisen koulutuksen ja sertifioinnin suorittamista.

MoCA -testi on tekijänoikeussuojattu. MoCA:n käyttäminen terveydenhuollossa ja tutkimuksessa vaatii koulutuksen ja sertifioinnin, mikä on pääsääntöisesti maksullista, mutta maksullisuuteen sisältyy tiettyjä poikkeuksia. Koulutus ja sertifiointi ovat maksuttomia mm. julkisoikeudellisten laitosten kokopäiväisille työntekijöille sekä opiskelijoille ja opetuksen sekä akateemisen tutkimuksen parissa toimiville (ks. Käyttökoulutus).

Ajantasaiset ohjeistukset ja hinnat kehotetaan tarkistamaan MoCA:n virallisilta sivuilta «https://mocacognition.com/»2.

Käyttökoulutus

Koulutuksen avulla halutaan varmistaa MoCA testin johdonmukainen, tarkka ja luotettava käyttö. Ainoastaan sertifioiduilla käyttäjillä on lupa testin käyttämiseen ja hyödyntämiseen. Koulutus ja sertifiointi vaaditaan sekä paperi että sähköiseen versioon «https://mocacognition.com/»2.

Tällä hetkellä koulutus on saatavilla englanniksi, ranskaksi, espanjaksi, italiaksi, kiinaksi ja saksaksi. Koulutus ei ole pakollinen, mikäli sitä ei ole käyttökielellä saatavissa (esim. suomi tai ruotsi). TOIMIA-asiantuntijaryhmä suosittelee kuitenkin koulutuksen käymistä, mikäli hallitsee sen jollain tarjolla olevalla kielellä. MoCA organisaatio pyrkii lisäämään koulutuksen kielivalikoimaa, joten koulutuksen ja sertifioinnin ajankohtainen tilanne on hyvä aina tarkistaa testin käyttöä suunniteltaessa.

MoCA on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille. Koulutus ja sertifiointi ovat ilmaisia opiskelijoille, opetushenkilökunnalle sekä akateemisille tutkijoille. Opiskelijoiden ja opettajien täytyy kirjallisesti todistaa, että he ovat täysiaikaisesti joko kirjautuneina tai työllistettyinä akateemisessa oppilaitoksessa. Tutkijoiden täytyy toimittaa eettinen lupa tutkimukseen, jossa testiä aiotaan käyttää. Käyttökoulutuksen ja sertifioinnin voi suorittaa osoitteessa mocacognition.com//training-certification/.

Koulutus ja sertifiointi käsittää tunnin mittaisen verkkokoulutuksen, minkä jälkeen koulutuksen suorittanut henkilö saa yksilöllisen MoCA ID-numeron ja todistuksen. Tämän jälkeen ko. henkilön nimi tulee automaattisesti siihen testiin, jota hän on tekemässä (MoCA ID-numero tulostuu testilomakkeen alareunaan) «https://mocacognition.com/»2.

Tarvittavat välineet

• Paperilomake, lyijykynä, kumi, teroitin ja sekuntikello.

Aikatarve

Testin tekeminen kestää n. 10–12 minuuttia 4.

Tulosalgoritmi

Osatehtävien pisteet lasketaan yhteen ja tästä saadaan kokonaispistemäärä 0–30. Suoritusohjeissa on pisteytysohjeet ja pisteet merkitään mittauslomakkeeseen «MoCA Cognitive Assessment, 2022. (online). (viitattu 21.2.2022). Saatavilla internetissä »4.

Raja-arvot

Alkuperäisen kanadalaistutkimuksen mukaan testin katkaisurajaksi on esitetty <26/30. Samassa tutkimuksessa havaittiin, että koulutus vaikuttaa MoCA:sta suoriutumiseen. Tämän vuoksi annetaan yksi lisäpiste, mikäli testattavalla henkilöllä on koulutusta enintään 12 vuotta (jos pisteitä <30). «Nasreddine ZS, Phillips NA, Bédirian V ym. The Montreal Cognitive Assessment, MoCA: a brief screening tool for mild cognitive impairment. J Am Geriatr Soc 2005;53:695-9 »7

Myöhemmissä tutkimuksissa on havaittu, että alkuperäinen katkaisuraja on liian korkea etenkin vanhempien ja vähemmän koulutettujen henkilöiden kohdalla. Eurooppalainen neuropsykologisten menetelmien harmonisaatiohanke esitti MoCA-testille normaalin kognition rajaksi 23 pistettä tai enemmän «Boccardi M, Monsch AU, Ferrari C ym. Harmonizing neuropsychological assessment for mild neurocognitive disorders in Europe. Alzheimers Dement 2022;18(1):29-42. »9.

Viitearvot

MoCA-testille kerätyt kansainväliset viitearvot ovat vaihtelevia riippuen henkilöiden iästä, koulutustasosta ja kulttuuritaustasta. Viitearvoja tutkitaan tällä hetkellä myös suomalaisessa väestöaineistossa, josta tullaan myöhemmin määrittämään myös tarkennetut kansalliset katkaisurajat muistisairauksien seulontaan «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), 2023. Terve Suomi-tutkimus. (online). (viitattu 31.3.2022). Saatavilla internetissä: »8.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

MoCA on Käypä Hoito-suosituksessa muistipotilaan arviointi ja arvioinnin työkalut-osuudessa «Duodecim Käypä Hoito, 2016. Muistipotilaan arviointi ja arvioinnin työkalut. (online). (viitattu 3.2.2022). Saatavilla internetissä: »1.

Mittarin käännös

Paperiversio on käännetty yli 100 kielelle. Jotkut yleisimmistä kielistä on käännetty Mapi Research Trust:in (käännös-/konsulttifirma) avulla «Mapi Research Trust, 2022. (online). (viitattu 4.2.2022). Saatavilla internetissä: »3.

Suomenkielisen version ovat englannista kääntäneet Tuomo Hänninen, Veijo Pulliainen ja Jukka Puustinen (versio 7.1, 2009). Tällä hetkellä käytössä oleva uudempi versio, 8.1 (MoCA Version 8.1 Finnish version, 2018) on päivitetty suomenkielisen version 7.1 pohjalta. Suomenkielinen versio käännettiin seuraavien MoCA:n käännöskriteerien mukaisesti käyttämällä vapaaehtoisia kääntäjiä:

• Kääntäjän täytyy olla terveydenhuollon ammattilainen, jolla on asiantuntemusta kognition mittaamisesta
• Kääntäjän täytyy edustaa yliopistoa
• Kääntäjän täytyy olla syntyperältään sen maan asukas, missä puhutaan sitä kieltä, jolle käännös tehdään
• Kääntäjällä täytyy olla sujuva kielitaito kyseisen kielen osalta

Yllä mainitut kriteerit täyttävä kliinikko käänsi version ensin englannista suomeksi, minkä jälkeen Suomessa asuva brittitutkija teki takaisinkäännöksen englanniksi. Tämän jälkeen suomenkielinen käännös hyväksyttiin Montrealissa, Kanadassa.

Mittarin tausta ja kuvaus

Mittarin kehittämisen tausta

Mittari on alun perin kehitetty muistisairauksiin liittyvän lievän kognitiivisen heikentymän (MCI) ja muistisairauksien tunnistamiseen ikääntyneillä. Alkuperäinen testi, ”MoCA Full”, käsittää 10 osaa, jotka ovat lyhyitä ja helposti esitettäviä kognitiivisia testejä. «Nasreddine ZS, Phillips NA, Bédirian V ym. The Montreal Cognitive Assessment, MoCA: a brief screening tool for mild cognitive impairment. J Am Geriatr Soc 2005;53:695-9 »7 MoCA arvioi muistia, avaruudellista hahmottamista (visuospatiaalisia taitoja), toiminnanohjausta, huomiokykyä, keskittymistä ja työmuistia, kielellisiä taitoja sekä aikaan ja paikkaan orientoitumista «MoCA Cognitive Assessment, 2022. (online). (viitattu 21.2.2022). Saatavilla internetissä »4.

MoCA:n paperiversiosta on lisäksi olemassa lyhennettyjä ja muokattuja versioita sekä eri potilasryhmille, esim. näöltään ja kuuloltaan heikentyneille, että kliinikoiden ja tutkijoiden eri tarpeisiin. Mittarista on tehty myös sähköisiä versioita, puhelimelle tai tabletille ladattavia sovelluksia. «MoCA Cognitive Assessment, 2022. (online). (viitattu 21.2.2022). Saatavilla internetissä »4

Testi on validoitu alkuperäisen kanadalaistutkimuksen mukaan 55–85-vuotiaille henkilöille, joilla on lievä kognitiivinen heikentymä «Nasreddine ZS, Phillips NA, Bédirian V ym. The Montreal Cognitive Assessment, MoCA: a brief screening tool for mild cognitive impairment. J Am Geriatr Soc 2005;53:695-9 »7. Mittaria on laajasti tutkittu eri yhteyksissä yli 500 vertaisarvioidussa artikkelissa. MoCA:a voidaan käyttää kognitiivisen heikentymän tunnistamiseen useiden sairauksien yhteydessä. «MoCA Cognitive Assessment, 2022. (online). (viitattu 21.2.2022). Saatavilla internetissä »4

Ohjeita mittarin käyttöön

MoCA testin käyttöönottoa suunnittelevan henkilön kannattaa ensimmäiseksi rekisteröityä ja luoda henkilökohtainen käyttäjätili MoCA:n nettisivulla «https://mocacognition.com/»2. Tämän jälkeen testin voi ladata samoilta sivuilta; suomenkielisen testin valitessaan saa mittauslomakkeen lisäksi käytettäväkseen suomenkieliset suoritus- ja pisteytysohjeet «https://mocacognition.com/paper/»4. Ennen testin käyttöönottoa tulee koulutus ja sertifiointi olla suoritettuna «https://mocacognition.com/training-certification/»5, minkä jälkeen henkilö voi sekä hallinnoida testiä että tulkita testin tulokset «MoCA Cognitive Assessment, 2022. (online). (viitattu 21.2.2022). Saatavilla internetissä »4.

Pisteiden laskeminen

Testin maksimipistemäärä 30 jakautuu seuraavasti: visuospatiaalinen/toiminnanohjaus maks. 5 pistettä, nimeäminen maks. 3 pistettä, tarkkaavuus maks. 6 pistettä, kielelliset toiminnot maks. 3 pistettä, käsitteen muodostus maks. 2 pistettä, viivepalautus maks. 5 pistettä ja orientaatio maks. 6 pistettä «MoCA Version 8.1 Finnish version, 2018. (online). (viitattu 21.2.2022). Saatavilla internetissä: »6.

Testin tarkemmat esitys- ja pisteytysohjeet löytyvät MoCA:n suomenkielisestä suoritusohjeesta «MoCA Version 8.1, Esitys- ja pisteytysohjeet, 2018. (online). (viitattu 21.2.2022). Saatavilla internetissä: »5, joka latautuu samanaikaisesti suomenkielistä mittauslomaketta ladattaessa «https://mocacognition.com/paper/»4.

Mittarin pätevyys

Mittarin toistettavuus

MoCA:lla oli hyvä toistettavuus (test-retest reliability) Ozer ym. «Ozer S, Young J, Champ C ym. A systematic review of the diagnostic test accuracy of brief cognitive tests to detect amnestic mild cognitive impairment. Int J Geriatr Psychiatry 2016;31(11):1139-1150. »13katsauksessa kahdeksan erillisen tutkimuksen perusteella. Suurin osa tutkimuksista arvioi toistettavuutta käyttämällä luokan sisäistä korrelaatiokerrointa (intraclass correlation coefficient, ICC) arvojen vaihdellessa 0.75:sta 0.92:n osoittaen kohtalaisen korkeasta korkeaan toistettavuutta aikajaksojen vaihdellessa neljästä viikosta 18 kuukauteen.

Mittaajien välistä toistettavuutta on tutkittu joillakin MoCA:n eri kieliversioilla. Dominguez ym. «Dominguez JC, Orquiza MG, Soriano JR ym. Adaptation of the Montreal Cognitive Assessment for elderly Filipino patients. East Asian Arch Psychiatry 2013;23(3):80-5. »28 tutkivat testin toistettavuutta kahden viikon välein kognitiivisesti terveillä filippiiniläisillä keski-iältään yli 70-vuotiailla henkilöillä ja havaitsivat sen hyväksi: mittaajien välinen toistettavuus (inter-rater reliability) oli 0.89 ja saman mittaajan mittaamana toistettavuus (intra-rater reliability) oli 0.97. Kiinalaisessa aineistossa, jossa mukana oli sekä muistisairaita että kognitiivisesti terveitä ikääntyneitä, Hu ym. «Hu JB, Zhou WH, Hu SH ym. Cross-cultural difference and validation of the Chinese version of Montreal Cognitive Assessment in older adults residing in Eastern China: preliminary findings. Arch Geronto»29 totesivat mittaajien välisen toistettavuuden erittäin hyväksi (ICC 0.95).

Yhteenveto:

MoCA:n toistettavuus on tutkimusten perusteella hyvä sekä saman että eri mittaajan tekemänä.

Mittarin muutosherkkyys

Mittarin käyttökelpoisuus

MoCA on helppokäyttöinen ja nopea seulontatesti, jonka tekemiseen ei vaadita erityisiä välineitä tai tutkimustiloja. Testi on alun perin kehitetty muistisairauksiin liittyvän lievän kognitiivisen heikentymän ja muistisairauksien tunnistamiseen. Suomessa testiä on käytetty aiemmin kliinisesti. Väestötasolla ja väestötutkimukseen testi otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön keväällä 2022, jolloin sen käyttöä pilotoitiin Terve Suomi -väestötutkimuksen terveystarkastusosiossa. Pilottitutkimuksen perusteella testi hyväksyttiin käytettäväksi Terve Suomi –tutkimuksessa vuonna 2023, jossa MoCA -testi tehtiin jokaiselle terveystarkastusotokseen satunnaisesti valikoidulle (alaikäraja 20 v., ei yläikärajaa, N=5749, alkuperäinen N= 9862) «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), 2023. Terve Suomi-tutkimus. (online). (viitattu 31.3.2022). Saatavilla internetissä: »8, «Koskela T, Ikonen J, Parikka S. Aikuisväestön hyvinvointi ja terveys – Terve Suomi 2022: Lääkärille pääsy koetaan yhä vaikeammaksi – työikäisten psyykkinen kuormittuneisuus lisääntynyt. Terveyden ja h»34.

Terve Suomi -tutkimuksen kokemusten perusteella testiä pidettiin mielenkiintoisena, monipuolisena ja toimivana sekä testaajan että testattavan kannalta. Kynnystä testin käyttöönotolle voi osittain lisätä se, että MoCA -organisaatio ei tarjoa siihen suomenkielistä koulutusta. Yksi testin käyttöön liittyvä haaste on visuospatiaalisten osioiden tulkinta ja pisteytys. Tutkittavan piirtämien testiosioiden yhdenmukaista arviointia voi joissain tilanteissa hankaloittaa se, että etteivät pisteytysohjeet ole aina täysin yksiselitteistä. MoCA -testin ohjeet ovat suoraviivaisen niukat eikä esim. erilaisia vastaus-/piirrosvaihtoehtoja ole testin tulkintaohjeissa juurikaan nostettu esiin. Vaikka testaajien koulutuksessa pyritään painottamaan yhdenmukaisia kriteerejä, voi arvioinnissa olla pieniä tulkintaeroja testaajien välillä juuri piirrostehtävien tarkkuuteen liittyvässä pisteytyksessä. Lisäksi on huomioitava testaajan huomiokyvyn ylläpysymisen etenkin tilanteessa, jossa sama testaaja tekee useita MoCA -testejä peräkkäin.

Testin käyttökelpoisuuteen liittyy myös aiemmin esiin tuotu ns. koulutuskorjaus-asia, eli MoCA:ssa 12 vuotta tai vähemmän kouluja käyneille henkilöille lisätään yksi lisäpiste testin kokonaispistemäärään. Mittaria käytettäessä on myös huomioitava, että mittarille esitetty alkuperäinen raja poikkeavalle suoritukselle, alle 26 pistettä, on useiden tutkimusten perusteella liian korkea erityisesti vanhemmille ja matalammin koulutetuille henkilöille. Eurooppalaisen neuropsykologisten menetelmien harmonisaatiohankkeen suositus normaalin kognition rajaksi MoCA-testissä on 23 pistettä tai enemmän «Boccardi M, Monsch AU, Ferrari C ym. Harmonizing neuropsychological assessment for mild neurocognitive disorders in Europe. Alzheimers Dement 2022;18(1):29-42. »14. Katkaisurajoja ja kansallisia vertailuarvoja tutkitaan tällä hetkellä myös suomalaisessa aineistossa «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), 2023. Terve Suomi-tutkimus. (online). (viitattu 31.3.2022). Saatavilla internetissä: »8.

MoCA on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten käytettäväksi ja testitulosten tulkitsemisessa tulisi olla kokemusta kognition arvioinnista. Testin esittäminen vaatii perehtyneisyyttä, harjoittelua ja tarkkuutta. Testaajaa suositellaan suorittamaan MoCA-koulutus ja sertifiointi (pääsääntöisesti maksullinen, ajantasaiset ohjeet suositellaan tarkistamaan: «https://mocacognition.com/»2. Testin voi esittää sellaiselle henkilölle, joka ymmärtää ja kuulee ohjeet ja joka pyrkii niitä noudattamaan. Testin tekeminen vaatii tutkittavalta myös riittävää käden toimintaa, koska hänen täytyy käyttää kynää testin alkuosassa (visuospatiaalisissa testiosioissa).

Tutkimusten tiedot

Alagiakrishnan ym. (2017) (Kanada) «Alagiakrishnan K, Mah D, Dyck JR ym. Comparison of two commonly used clinical cognitive screening tests to diagnose mild cognitive impairment in heart failure with the golden standard European Consort»16: Tapaus-verrokkitutkimus, jossa verrattiin MoCA:a käyttökelpoisuutta suhteessa MMSE-testiin lievän kognitiivisen heikentymän diagnosoinnissa sydämen vajaatoiminnasta kärsivillä potilailla. Lievän kognitiivisen heikentymän diagnosoinnissa käytettiin European Consortium Criteria:a (EEC) kultaisena standardina. Osallistujilta arvioitiin lievää kognitiivista heikentymää sekä MMSE- että MoCA-testillä. Tutkimukseen rekrytoitiin 53 aikuista (>50 vuotta) Alberta HEART -tutkimuksesta, johon rekrytoitiin alun perin polikliinisia sydänpotilaita. Tutkittavista 33:lla oli sydämen vajaatoiminta ja kontrollihenkilöitä oli 20. Osallistujien keski-ikä oli 72.8 vuotta, 60.4 % oli miehiä ja 34 %:lla oli taustalla iskeeminen sydänsairaus.

Clarke ym. (2022) (Irlanti) «Clarke A, Ashe C, Jenkinson J ym. Predicting conversion of patients with Mild Cognitive Impairment to Alzheimer's disease using bedside cognitive assessments. J Clin Exp Neuropsychol 2022;44(10):703-7»20: Pitkittäistutkimus, jossa seurattiin lievän kognitiivisen heikentymän potilaita (N=325) viiden vuoden ajan. Alkuperäisen diagnoosin jälkeen kaikille potilaille tehtiin sarja kognitiivisia testejä mukaan lukien MMSE, MoCA ja Alzheimerin taudin kognitiivinen arviointiasteikko (ADAS-Cog 13). 25 %:lla (N=83) potilaista tila kehittyi Alzheimerin taudiksi viiden vuoden seurantajakson aikana. Tutkittavien potilaiden tuli olla iältään 55- ja 90-vuoden välillä ja heillä tuli olla hyvä yleisterveys. Niistä 325 tutkittavasta, joilla diagnosoitiin lievä kognitiivinen heikentymä alkuvaiheessa 222 (126 miestä, 96 naista) (keski-ikä 71.6, keskimääräinen koulutusvuosien määrä 16.1) säilyi lievän kognitiivisen heikentymän ryhmässä (MCI-MCI) loppututkimuksen ajan, 83:lle (41 miestä, 42 naista) (keski-ikä 72.6, keskimääräiset koulutusvuodet 16.5) kehittyi Alzheimerin tauti (MCI-AD) ja loput 20 (8 miestä, 12 naista) (keski-ikä 68.8, keskimääräiset koulutusvuodet 17.6) palasivat normaalin kognition ryhmään alkuperäisen lievän kognitiivisen heikentymän diagnoosin jälkeen (MCI-CN).

Boccardi ym. (2022) (useita eri maita) «Boccardi M, Monsch AU, Ferrari C ym. Harmonizing neuropsychological assessment for mild neurocognitive disorders in Europe. Alzheimers Dement 2022;18(1):29-42. »14: Artikkeli, joka on tehty neuropsykologisen arvioinnin harmonisaatioon tähtäävän konsortion (the Consortium for the Harmonization of Neuropsychological Assessment for Neurocognitive Disorders) toimesta. Artikkeli ja sen tulokset perustuvat työpajaan, joka pidettiin Genevessä vuonna 2018 lievän kognitiivisen heikentymän arvioinnin harmonisoimiseksi. Työpajaan osallistui sidosryhmän jäseniä, metodologeja, akateemisia ja ei-akateemisia kliinikkoja sekä asiantuntijoita eurooppalaisista, yhdysvaltalaisista ja australialaisista harmonisaatioon tähtäävistä hankkeista.

Breton ym. (2019) (Iso-Britannia) «Breton A, Casey D, Arnaoutoglou NA. Cognitive tests for the detection of mild cognitive impairment (MCI), the prodromal stage of dementia: Meta-analysis of diagnostic accuracy studies. Int J Geriatr P»27: Meta-analyysi, johon valikoitiin 66 artikkelia, joissa arvioitiin kognitiivisten testien diagnostista tarkkuutta verrattuna tavanomaisiin diagnostisiin kriteereihin. Artikkelit käsittelivät kahdeksaa eri kognitiivista testiä (ACE-R, CERAD, CDT-Sunderland, IQCODE, Memory Alteration Test, MMSE, MoCA ja Qmci). Meta-analyysiin valituilla potilailla oli lievän kognitiivisen heikentymän tai dementian lisäksi muita lääketieteellisiä, neurologisia ja/tai psykiatrisia sairauksia.

Davis ym. (2021) (Iso-Britannia/Uusi-Seelanti) «Davis DH, Creavin ST, Yip JL ym. Montreal Cognitive Assessment for the detection of dementia. Cochrane Database Syst Rev 2021;7(7):CD010775. »17: Cochrane-katsaus, jossa arvioitiin MoCA:n tarkkuutta dementian havaitsemiseksi. Katsaukseen sisällytettiin poikittaistutkimuksia, jotka oli toteutettu mm. muistiklinikoilla, sairaaloissa tai perusväestön joukossa. Systemaattiseen katsaukseen valikoitui seitsemän tutkimusta, joista kolme oli toteutettu muistiklinikoilla, kaksi sairaalaklinikoilla ja kaksi väestön joukossa. Tutkimukset oli toteutettu Singaporessa, Brasiliassa, Iso-Britanniassa (2 tutkimusta), Koreassa, Kiinassa ja Japanissa. Tutkimusten kokonaisosallistujamäärä oli 9422, mutta suurin osa tutkimuksista oli toteutettu pienille osallistujamäärille ja vain yhdessä tutkimuksessa oli enemmän kuin 350 osallistujaa. Kaikissa tutkimuksissa oli tutkittu vanhempia henkilöitä matalimman keski-iän ollessa 61 vuotta yhdessä tutkimuksessa. Klinikoille sijoittuvissa tutkimuksissa dementian prevalenssi oli 22–54 % ja väestön keskuudessa tehdyissä tutkimuksissa 5–10 %.

Dominguez ym. (2013) (Filippiinit) «Dominguez JC, Orquiza MG, Soriano JR ym. Adaptation of the Montreal Cognitive Assessment for elderly Filipino patients. East Asian Arch Psychiatry 2013;23(3):80-5. »28: Poikittaistutkimus, jossa pyrittiin ottamaan käyttöön MoCA:n filippiiniläinen versio (MoCA-P) ja määrittelemään sen psykometrinen pätevyys Filippiineillä. Tutkimus toteutettiin muistikeskuksessa. Pilottitutkimukseen rekrytoitiin 6. luokkalaisia oppilaita alakoulusta (N=12, keski-ikä 11.5 vuotta, 58 % poikia, keskimääräiset koulutusvuodet 6) ja kognitioltaan terveitä vanhempia henkilöitä (N=14, keski-ikä 69.6 vuotta, 50 % miehiä, keskimääräiset koulutusvuodet 9.8). MoCA:n luotettavuuden testaus tehtiin ennen tutkimusta iäkkäille, kognitioltaan terveille henkilöille (N=25, keski-ikä 72.6 vuotta, 24 % miehiä, keskimääräiset koulutusvuodet 8.2) (eri henkilöt kuin pilottitutkimuksessa).

Duro ym. (2010) (Portugali) «Duro D, Simões MR, Ponciano E ym. Validation studies of the Portuguese experimental version of the Montreal Cognitive Assessment (MoCA): confirmatory factor analysis. J Neurol 2010;257(5):728-34. »22: Analyysi MoCA:n portugalilaisen version psykometrisistä ja diagnostisista ominaisuuksista. Analyysiin valikoitiin 212 henkilöä, joilla oli joko lievä kognitiivinen heikentymä tai joku dementian alatyyppi. Lisäksi tutkimuksessa suoritettiin konfirmatorinen faktorianalyysi. Tutkittavista 82:lla oli lievä kognitiivinen heikentymä, 70:lla lievä tai keskivaikea Alzheimerin tauti, 25:lla lievä tai keskivaikea vaskulaarinen dementia ja 35:lla jokin muu degeneratiivinen dementia samalla vaikeusasteella. Tutkittavat rekrytoitiin yliopistollisen sairaalan dementiaklinikalta. Tutkittavista 77 (36.3 %) oli miehiä ja 135 (63.7 %) naisia, tutkittavien keski-ikä oli 71.8 vuotta (vaihteluväli 44–90 vuotta) ja suurimmalla osalla tutkittavista oli takanaan koulutusta ainoastaan 1-4 vuotta (N=117, 55.2 %).

Feeney ym. (2016) (Iso-Britannia; Irlanti) «Feeney J, Savva GM, O'Regan C ym. Measurement Error, Reliability, and Minimum Detectable Change in the Mini-Mental State Examination, Montreal Cognitive Assessment, and Color Trails Test among Communi»32: Tutkimus, jossa tarkoituksena oli raportoida luokan sisäinen korrelaatiokerroin (ICC), mittauksen keskivirhe (SEM) ja pienin havaittava muutos (MDC) MMSE-, MoCA- ja CTT (Color Traits Test) -testien osalta yhteisössä asuvien iäkkäiden aikuisten joukossa. Tutkittavat (N=130) olivat 55-vuotiaita tai vanhempia, eikä heillä ollut vakavaa kognitiivista häiriötä. Freitas ym. (2012) (Portugali): Konfirmatorinen faktorianalyysi, jossa testattiin MoCA:n validiteettia käyttämällä useita eri malleja 830 henkilön otoksella. Tutkittavat jaettiin kahteen alaryhmään. Ns. terveiden henkilöiden ryhmä (N=650) koostui kognitiivisesti terveistä henkilöistä, jotka asuivat eri maantieteellisillä alueilla Portugalissa. Henkilöiden tuli olla vähintään 25-vuotiaita ja heidät rekrytoitiin kansallisten terveys- ja sosiaalipalveluiden kautta. Ns. kliininen ryhmä koostui lievästä kognitiivisesta heikentymästä (N=90) ja Alzheimerin taudista (N=90) kärsivästä henkilöstä. Heidät rekrytoitiin yliopistollisen sairaalan dementiaklinikalta. Tutkimusta varten terveiden ryhmästä valittiin kaksi kontrolliryhmää, jotka vastasivat kutakin potilasta niiden muuttujien osalta, joiden todettiin ennustavan MoCA:n suorituskykyä (koulutustaso ja ikä). Kontrolliryhmien henkilöt suhteutettiin sukupuolen mukaan. Koko otoksessa naisia oli 62 %, keski-ikä oli 59.4 vuotta ja keskimääräinen koulutusvuosien määrä oli 7.8. Terveissä henkilöissä naisia oli 62.8 %, keski-ikä oli 55.8 vuotta ja keskimääräinen koulutusvuosien määrä oli 8.2. Kliinisessä ryhmässä naisia oli 59.4 %, keski-ikä oli 72.4 vuotta ja keskimääräinen koulutusvuosien määrä oli 6.4. Kontrolliryhmissä naisia oli 59.4 %, keski-ikä oli 71.9 vuotta ja keskimääräinen koulutusvuosien määrä oli 6.4.

Ghafar ym. (2019) (Irlanti) «Ghafar MZAA, Miptah HN, O'Caoimh R. Cognitive screening instruments to identify vascular cognitive impairment: A systematic review. Int J Geriatr Psychiatry 2019;34(8):1114-1127. »15: Systemaattinen katsaus, jossa tutkittiin kognitiivisten seulontatestien psykometrisia ominaisuuksia vaskulaarisessa lievässä kognitiivisessa heikentymässä ja vaskulaarisessa dementiassa. Katsaus sisälsi 15 tutkimusta käsittäen kahdeksan eri seulontatestiä (27 eri alatestiä/varianttia, 4575 osallistujaa, keski-ikä 51.6–75.5 vuotta). Neljä tutkimusta käsitteli MoCA:a. Tutkimushenkilöistä 12.4 %:lla (566) oli vaskulaarinen dementia ja 9.8 %:lla (449) vaskulaarinen lievä kognitiivinen heikentymä. Data oli heterogeenistä ja merkittäviä eroja löytyi otoskoosta, sisällytetyistä henkilöistä ja käytetyistä instrumenteista. Kaikki tutkimukset toteutettiin poliklinikkaolosuhteissa. Suurin osa tutkimuksista oli toteutettu Euroopassa (seitsemän tutkimusta), Aasiassa (viisi tutkimusta), Pohjois-Amerikassa (kaksi tutkimusta) ja Etelä-Amerikassa (yksi tutkimus).

Hemmy ym. (2020) (Yhdysvallat) «Hemmy LS, Linskens EJ, Silverman PC ym. Brief Cognitive Tests for Distinguishing Clinical Alzheimer-Type Dementia From Mild Cognitive Impairment or Normal Cognition in Older Adults With Suspected Cogn»19: Systemaattinen katsaus, joka sisälsi 57 englanninkielistä tutkimusta, joiden tarkoituksena oli tarkastella lyhyiden kognitiivisten testien tarkkuutta tunnistaa kliininen Alzheimer-tyyppinen dementia iäkkäillä henkilöillä (N=6210, keski-ikä 74 vuotta), joilla oli epäilty kognitiivista heikentymistä. Testien tarkkuutta arvioitiin kykynä erotella kliininen Alzheimer-tyyppinen dementia lievästä kognition heikentymästä (tutkimuksia 13, N=1229, keski-ikä 73 vuotta) tai normaalista kognitiosta (tutkimuksia 50, N=11612, keski-ikä 73 vuotta). Tutkimusten täytyi arvioida Alzheimer-tyyppinen dementia diagnostisten kriteerien avulla tai todeta normaali kognitio ja lievä kognition heikentymä arvioinnin perusteella, jossa joko poissuljetaan häiriö tai todetaan lievä kognition heikentymä ilman toiminnallista häiriötä (esim. Petersenin kriteerein arvioituna). Tutkimukseen valitut kognitiiviset testit olivat yleisesti käytettyjä itsenäisiä testejä. Tutkimuksissa piti olla vähintään 25 osallistujaa jokaisessa ryhmässä.

Hu ym. (2013) (Kiina) «Hu JB, Zhou WH, Hu SH ym. Cross-cultural difference and validation of the Chinese version of Montreal Cognitive Assessment in older adults residing in Eastern China: preliminary findings. Arch Geronto»29: Tutkimuksessa arvioitiin MoCA:n psykometrisiä ominaisuuksia (MoCA:n kiinankielinen versio, MoCA-C) itäkiinalaisessa yhteisöllisessä kohortissa. Lisäksi tutkittiin kulttuurien välisiä eroja kohortissa. Tutkimukseen valittiin 72 Alzheimerin taudista kärsivää potilasta (keski-ikä 68.4 vuotta, 32 % miehiä, keskimääräiset koulutusvuodet 8.9), 84 potilasta, joilla oli lievä kognitiivinen heikentymä (keski-ikä 60.7 vuotta, 36 % miehiä, keskimääräiset koulutusvuodet 9.8) ja 146 kognitioltaan normaalia kontrollihenkilöä (keski-ikä 67.2 vuotta, 65 % miehiä, keskimääräiset koulutusvuodet 9.3).

Islam ym. (2023) (Kanada; Iso-Britannia) «Islam N, Hashem R, Gad M ym. Accuracy of the Montreal Cognitive Assessment tool for detecting mild cognitive impairment: A systematic review and meta-analysis. Alzheimers Dement 2023;19(7):3235-3243.»12: Systemaattinen katsaus, jossa arvioitiin MoCA:n tarkkuutta havaita lievä kognitiivinen heikentymä. Katsaukseen sisällytettiin 13 tutkimusta, joissa oli yhteensä 2158 osallistujaa, joista 948:lla (44 %) oli lievä kognitiivinen heikentymä tai lievä neurokognitiivinen häiriö (MND) (12 tutkimusta arvioi MCI:tä, 1 MND:tä). Kaikki tutkimukset oli julkaistu englanniksi ja niissä käytettiin paperista MoCA -testiä kasvotusten tehtynä. Tutkimuksista viisi oli tapaus-verrokki- ja seitsemän poikittaistutkimusta. Yhden tutkimuksen osalta tutkimusasetelma jäi epäselväksi. Kymmenessä tutkimuksessa käytettiin Petersenin kriteereitä vertailustandardina (ks. tarkemmat kriteerit Ozer ym. 2016 «Ozer S, Young J, Champ C ym. A systematic review of the diagnostic test accuracy of brief cognitive tests to detect amnestic mild cognitive impairment. Int J Geriatr Psychiatry 2016;31(11):1139-1150. »13 tutkimuksen tiedoista). 55 % osallistujista oli naisia ja osallistujien keski-ikä oli 72 vuotta (12 tutkimuksen perusteella). Keskimääräinen koulutusvuosien määrä oli 13.5 (10 tutkimuksen perusteella). Neljä tutkimuksista raportoi tiedot etnisyydestä ja näissä tutkimuksissa suurin osa osallistujista oli kaukasialaisia (93.4 %).

Jia ym. (2021) (Kiina) «Jia X, Wang Z, Huang F ym. A comparison of the Mini-Mental State Examination (MMSE) with the Montreal Cognitive Assessment (MoCA) for mild cognitive impairment screening in Chinese middle-aged and old»31: Poikkileikkaustutkimus, jossa arvioitiin kognitiota MoCA:n ja MMSE:n kiinankielisten versioiden avulla. Tarkoituksena oli selvittää MoCA:n ja MMSE:n välistä korrelaatiota ja yhteneväisyyttä lievän kognitiivisen heikentymän havaitsemisessa. Lisäksi testattiin MoCA:n ja MMSE:n välisiä eroja suhteessa lievän kognitiivisen heikentymän taustalla vaikuttaviin tekijöihin. Analyysiin valittiin 4923 aikuista, iältään ≥55-vuotiaita yhteisöllisestä kohortista (pitkittäistutkimus ”Study on Nervous System Diseases”). Otoksessa 55–64-vuotiaita oli 41.5 %, 65–74-vuotiaita 40.7 % ja ≤75-vuotiaita 17.8 %. Yli puolet osallistujista oli naisia (56.1 %). Noin 18.2 % oli suorittanut lukion tai sitä ylemmän tutkinnon. Suurin osa tutkittavista oli työttömänä tai eläkkeellä (82.8 %).

Kim ym. (2019) (Yhdysvallat) «Kim HM, Nazor C, Zabetian CP ym. Prediction of cognitive progression in Parkinson's disease using three cognitive screening measures. Clin Park Relat Disord 2019;1():91-97. »21: Tutkimuksessa tarkasteltiin Parkinsonin tautia sairastavia potilaita Pacific Udall -keskuksesta, joille tehtiin neuropsykologiset ja kognitiiviset testit alkutilanteessa ja seurannassa (poikittaisanalyysissä N=470, joista pitkittäisanalyysissä osajoukko alkutilanteessa ei dementoituneita ja vähintään kaksi arviointia läpikäyneitä N=316). Tutkittavat jaoteltiin kognition perusteella seuraavasti: Parkinsonin tauti, ei kognitiivista heikentymään (PD-NCI: N=106, keski-ikä 63.6, keskimääräiset koulutusvuodet 16.2, miehiä 46.2 %), Parkinsonin tauti, lievä kognitiivinen heikentymä (PD-MCI: N=280, keski-ikä 67.8, keskimääräiset koulutusvuodet 15.8, miehiä 71.8 %) ja Parkinsonin tauti, dementia (PDD: N=84, keski-ikä 71.2, keskimääräiset koulutusvuodet 15.3, miehiä 90.5 %).

Krishnan et al. (2017) (Yhdysvallat) «Krishnan K, Rossetti H, Hynan LS ym. Changes in Montreal Cognitive Assessment Scores Over Time. Assessment 2017;24(6):772-777. »33: Tutkimuksessa selvitettiin MoCA:n toimivuutta kognitiivisten muutosten havaitsemisessa yhteisöllisessä otoksessa (N=139), jossa tutkittavien ikä vaihteli 58–77 vuoden välillä. Tutkittaville tehtiin MoCA-testi kahdesti n. 3,5 vuoden välillä. Seurannassa osallistujat luokiteltiin joko lievän kognitiivisen heikentymän (MCI, N=53) tai kognitiivisesti terveiden henkilöiden (N=53) ryhmiin. MCI-ryhmän keski-ikä alkuvaiheessa oli 63.4 vuotta (vaihteluväli 55–72) ja seurannassa 67.9 vuotta (60–77). MCI-ryhmän keskimääräiset koulutusvuodet olivat 14.2 vuotta (7–20) ja 51 % tutkittavista oli naisia. Vastaavat luvut kognitiivisilla terveillä tutkimushenkilöillä olivat 60.2 (55–70) ja 65.5 (58–76) vuotta. Keskimääräiset koulutusvuodet terveillä henkilöillä oli 15.2 vuotta (10–20) ja 64 % heistä oli naisia.

Lam ym. (2013) (Kanada) «Lam B, Middleton LE, Masellis M ym. Criterion and convergent validity of the Montreal cognitive assessment with screening and standardized neuropsychological testing. J Am Geriatr Soc 2013;61(12):2181»10: Poikkileikkausmainen havainnointitutkimus, jonka tarkoituksena oli vertailla MoCA:n validiteettia standardoitujen neuropsykologisten testien kriteeristandardiin ja verrata MoCA:n konvergenssivaliditeettia olemassa oleviin seulontatyökaluihin ja kognition globaaleihin mittareihin. Tutkittavat (N=107) valittiin mukavuusotannalla dementiatutkimuksesta, ja heillä oli joko Alzheimerin tauti (N=75) tai lievä kognitiivinen heikentymä (N=32). Tutkittavat oli iäkkäitä (keski-ikä oli 72 vuotta ja vaihteluväli 44–80-vuotta) ja hyvin koulutettuja (keskimääräiset koulutusvuodet 14.5, vaihteluväli 8–32 vuotta). Tutkittavista 56.1 % oli naisia. MoCA-testin lisäksi tutkittavat tekivät MMSE- ja DRS-testit sekä yksityiskohtaisia neuropsykologisia testejä.

Mitchell ja Malladi (2010) (Iso-Britannia) «Mitchell AJ, Malladi S. Screening and case finding tools for the detection of dementia. Part I: evidence-based meta-analysis of multidomain tests. Am J Geriatr Psychiatry 2010;18(9):759-82. »26: Meta-analyysi, jossa selvitettiin vaihtoehtoja MMSE:lle dementian havaitsemiseksi. Meta-analyysi sisälsi 44 tutkimusta, joissa testattiin 29 erillistä lyhyttä testiä mukaan lukien MoCA. 20 tutkimusta toteutettiin asiantuntijaympäristössä (11 muistiklinikoilla ja 9 perusterveydenhuollon jälkeisessä terveydenhuollossa), 10 tutkimusta perusterveydenhuollossa ja 14 yhteisöissä (N=19421 yhteensä). Tutkimuksissa tarkasteltiin lyhyiden (9–15 min kestävien) multidomain (vähintään kahta eri kognitiivisen toiminnan osa-aluetta testaavaa) seulontamenetelmien diagnostista validiteettia verrattuna validoituun diagnostiseen standardiin. Kaikki eri tutkimusasetelmat sisällytettiin, mutta ensihoidossa tehdyt erotettiin asiantuntijalaitoksissa (muisti- tai erityisklinikoilla ja sairaalaosastoilla) ja yhteisöissä (hoitolaitoksissa) tehdyistä tutkimuksista heterogeenisyyden välttämiseksi. 14 tutkimuksessa, jotka toteutettiin yhteisöissä ja väestötutkimuksina, oli 808 dementiatapausta (kokonais-N=5022), prevalenssi 16.1 %. 10 perusterveydenhuollossa tehdyssä tutkimuksessa oli 1265 dementiatapausta (kokonais-N=4440), prevalenssi 28.5 %. 20 tutkimuksessa, jotka toteutettiin asiantuntijaympäristössä, oli 3784 dementiatapausta (kokonais-N=9959), korjattu prevalenssi 37.4 %.

O`Driscoll ja Shaikh (2017) (Iso-Britannia) «O'Driscoll C, Shaikh M. Cross-Cultural Applicability of the Montreal Cognitive Assessment (MoCA): A Systematic Review. J Alzheimers Dis 2017;58(3):789-801. »18: Systemaattinen katsaus, jossa tutkittiin MoCA:n kykyä erotella lievä kognitiivinen heikentymä (26 tutkimusta, N=19060) ja dementia (18 tutkimusta, N=12670) normaaleista kontrolleista sekä lievä kognitiivinen heikentymä ja dementia (7 tutkimusta, N=1087). Sekä julkaisemattomat että julkaistut tutkimukset hyväksyttiin ja kieli- tai päivämäärärajauksia ei ollut. Tutkimusten valintakriteerit olivat: dementia tai lievä kognitiivinen heikentymä ja kontrolliryhmä, enemmän kuin 10 tapausta jokaisessa ryhmässä ja MoCA:n käyttö suhteessa vertailunormaaliin. Katsaukseen sisällytetyt tutkimukset olivat heterogeenisiä; tutkimuksissa oli eroja väestörakenteessa, rekrytointiasetelmissa, koulutustasoissa ja tutkimuspopulaatioissa (mm. taudin vakavuus ja sairauksien yhteisesiintyminen (komorbiditeetti)). Valitut tutkimukset olivat sekä Euroopasta, Aasiasta että Etelä-Amerikasta.

Ozer ym. (2016) (Iso-Britannia) «Ozer S, Young J, Champ C ym. A systematic review of the diagnostic test accuracy of brief cognitive tests to detect amnestic mild cognitive impairment. Int J Geriatr Psychiatry 2016;31(11):1139-1150. »13: Systemaattinen katsaus, jossa tutkittiin lyhyiden kognitiivisten testien diagnostista tarkkuutta (diagnostic test accuracy, DTA) amnestisen lievän kognitiivisen heikentymän (aMCI) havaitsemiseen. Katsaus sisälsi 39 prospektiivista tutkimusta, joissa arvioitiin 42 eri testiä. MoCA oli kokonaisvaltaisimmin arvioitu testi ja sitä arvioitiin 13 eri tutkimuksessa. Katsaukseen hyväksyttiin ainoastaan englanninkielisiä vertaisarvioituja artikkeleja. Kognitiivista heikentymää arvioitiin suhteessa normaaliin kognitioon. Osallistujilla oli amnestinen lievä kognitiivinen heikentymä Petersenin kriteerein arvioituna (muistiongelmat, objektiivinen muistihäiriö, ei dementiaa tai muuta kognitiivista häiriötä ja normaali yleinen kognitiivinen toiminta). Sisällytettyjen testien tuli olla lyhyitä (alle 15 min kestäviä) ja yksinkertaisia (ei tietokonetta, erityisiä välineitä tai erityishenkilökuntaa vaativia). Katsaukseen valikoidut tutkimukset vaihtelivat tutkittavien määrien ja keski-iän osalta.

Sala ym. (2020) (Japani) «Sala G, Inagaki H, IshiokaY ym. The psychometric properties of the Montreal Cognitive Assessment (MoCA): A comprehensive investigation. Swiss Journal of Psychology 2020 79(3–4), 155–161.»25: Tutkimuksessa keskityttiin kolmeen osa-alueeseen: MoCA:n faktorirakenteeseen, sen yleiseen faktorisaturaatioon ja testin mittausvarianssiin. Tutkimuksessa tehtiin MoCA-testi isolle otokselle vanhempia henkilöitä (N=2408), jotka ryhmiteltiin kolmeen kohorttiin (69–71-vuotiaat N=970, 79–81-vuotiaat N=943 ja 89–91-vuotiaat N=495).

Trzepacz ym. (2015) (Yhdysvallat) «Trzepacz PT, Hochstetler H, Wang S, ym. Relationship between the Montreal Cognitive Assessment and Mini-mental State Examination for assessment of mild cognitive impairment in older adults. BMC Geriat»30: Poikittaistutkimus, jossa analysoitiin 618 henkilöä, joista 219 tervettä kontrollihenkilöä (keski-ikä 77.7, 50.7 % miehiä, keskimääräiset koulutusvuodet 16.4), 299 lievän kognitiivisen heikentymän henkilöä (keski-ikä 74.2, 60.9 % miehiä, keskimääräiset koulutusvuodet 16.2) ja 100 Alzheimerin tautia tai muuta dementiaa sairastavaa henkilöä (keski-ikä 77.6, 67 % miehiä, keskimääräiset koulutusvuodet 15.8). Tutkimushenkilöt oli valittu Alzheimerin taudin neurokuvantamista koskevasta hankkeesta. Tutkimuksessa pyrittiin arvioimaan MMSE- ja MoCA-pisteiden jakaumia ja valitsemaan MoCA-arvot varhaisten ja myöhäisten kognitiivisten heikentymien kartoittamiseksi.

Vogel ym. (2015) (Yhdysvallat) «Vogel SJ, Banks SJ, Cummings JL ym. Concordance of the Montreal cognitive assessment with standard neuropsychological measures. Alzheimers Dement (Amst) 2015;1(3):289-94. »24: Tutkimus, jossa tarkasteltiin MoCA:n yksittäisiä osa-alueita laajempien ja yleisimmin käytettyjen neuropsykologisten mittausten kanssa päällekkäisyyden määrittämiseksi. Aineisto sisälsi neurologian poliklinikalla käyneitä henkilöitä, joille tehtiin MoCA -testi ja neuropsykologinen arviointi (N=471). Tutkittavista oli naisia 49.9 % ja suurin osa tutkittavista oli kaukasialaisia (91.3 %). Tutkittavien keski-ikä oli 68.0 vuotta (vaihteluväli 25–92 vuotta) ja keskimääräisiä koulutusvuosia oli 14.7 (vaihteluväli 7–20 vuotta).

Mittarin tiedot koonnut

Hanna Maria Elonheimo, TtM

Jenni Kulmala, TtT

Tuomo Hänninen, FT, dosentti

Teemu Paajanen, PsT

Hyväksynyt: Toimintakyky väestötutkimuksissa -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#toimintakyky-vaestotutkimuksissa»8

Alkuperäinen lähde

Nasreddine ZS, Phillips NA, Bédirian V ym. The Montreal Cognitive Assessment, MoCA: a brief screening tool for mild cognitive impairment. J Am Geriatr Soc 2005;53(4):695-9.

«PMID: 15817019»PubMed

Linkit

MoCA -organisaation viralliset internet-sivut löytyvät osoitteesta: «https://mocacognition.com/»2