Työkyvyn arviointi ja kuntoutus -jakso erikoislääkärikoulutuksessa – osaamisperustaisuuden kulmakivi työterveyshuollossa

Kuntoutuspainotteinen työterveyshuolto

Työterveyshuollolle on asetettu merkittävä rooli, velvoitteet ja prosessivastuu kuntoutuksessa ja työkyvyn arvioinnissa. Tehtävinä ovat tietojen antaminen, ohjaus, neuvonta, kuntoutustarpeen tunnistus ja arviointi, lausunnot ja kuntoutuksen toteutumisen seuranta. Kuntoutuksen onnistumisen edellytyksenä on yhteistyö sekä työpaikkojen että muiden hoitotahojen, kuten erikoissairaanhoidon ja sosiaalivakuutuksen kanssa. Nämä meille tutut toiminnat ovat usein vieraita muilla erikoisaloilla.

Työikäisten työkyvyn tuki ja kuntoutuksen prosessin vastuu ovat työterveyshuollossa ja sen moniammatillisella tiimillä, jota johtaa työterveyslääkäri. Kuntoutuspainotteisen työterveyshuollon avainsanoja ovat myös työterveysyhteistyö ja työkykyjohtaminen. Työterveyslääkärin tehtäviin kuuluvat työhön paluun suunnittelu sekä aktiivinen rooli työpaikalla toteutettavista kuntoutustoimenpiteistä. On välttämätöntä, että erikoislääkärikoulutuksessa nämä asiat opitaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön laatiman kuntoutuksen uudistamisen toimenpidesuunnitelman (1) mukaan työterveyshuollon rooli kuntoutuksessa on merkittävä ja jatkossa korostuu entisestään. Kuntoutustarpeen arviointi ja tunnistus on tärkeätä kaikille työikäisille eli myös niille, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä. SOTE-uudistuksen yhteydessä arvioidaan, voidaanko työterveyshuollon osaamista laajentaa työterveyssopimuksen tehneiden asiakasyritysten ulkopuolelle, koko työikäiselle väestölle.

Koulutuksen pilotista valtakunnalliseksi projektiksi

Työkyvyn arviointi ja kuntoutus -jakson pilotti alkoi Lahdesta neljä vuotta sitten. Lahdessa oli paljon työterveyshuoltoon erikoistuvia lääkäreitä ja samalla pula työterveyslääkäreistä. Ongelman ratkaisua haettiin palvelujärjestelmän ja yliopiston yhteistyöllä. Päädyttiin laatimaan projektisuunnitelma, tavoitteet ja toteutustapa pilotille, jonka tavoitteena oli kehittää työterveyshuollon erikoislääkärikoulutusta akuuttiin asiakastarpeeseen. Erikoislääkärikoulutuksen vastuuhenkilö (KR) ja työterveyshuollon erikoislääkäri (AL) suunnittelivat pilotin, jossa AL toimi kouluttajana. Pilotin ja kehitystyön tuloksena käynnistyi loppuvuodesta 2020 valtakunnallinen kyseessä olevan jakson koulutusprojekti, jossa yhteistyötä tehdään kaikkien viiden yliopiston kanssa.

Työterveyshuoltoon erikoistuvat lääkärit suorittavat työkyvyn arviointi ja kuntoutus -jakson osa-aikaisesti (keskimäärin 19 tuntia/viikko) vuoden mittaisena koulutuksena yliopiston hyväksymässä koulutuspaikassa. Ohjaajana tällä jaksolla toimivat erikoistujan nimetty oma kouluttaja ja valtakunnallisesti kuntoutus- ja vakuutusalan asiantuntijalääkäri (AL). Erikoistuvat tekevät osa-aikaisesti omaa työterveyslääkärityötään kuntoutuspainotteisesti.

Erikoistuvat tutkivat muiden lääkäreiden lähettämiä työkyvyn arviointi ja kuntoutus -asiakkaita omien vastaavien lisäksi. Asiakkaiksi ohjautuu myös työvoimahallinnon, vakuutuslaitosten tai kuntoutuksen palveluntuottajien kuntoutujia tarvittaessa etäkuntoutuksella digitaalisia työkaluja hyödyntäen.

Ohjaus ja aiheeseen syventyminen tapahtuu viikoittaisissa erikoistuvien yhteisissä pienryhmissä, nykyisin usein verkkovälitteisesti. Jaksolla tutustutaan tapaturmavakuutus- ja työeläkelaitokseen, Kelaan ja paikallisen kuntoutuksen palvelutuottajan toimintaan käytännössä. Jaksolla käydään sovitut Työterveyshuollon virtuaaliyliopiston tarjoamat relevantit kurssit läpi, syvennytään kirjallisuuteen sekä arvioidaan tieteellisiä julkaisuja. Kuukausittain pidetään valtakunnallinen kuntoutusseminaari. Erikoistuva esittää sisäisessä Journal Clubissa tieteellisen katsauksen sovitusta aiheesta keskustelujen pohjaksi.

Erikoistuva tekee oman syventävän työnsä jakson aikana. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi julkaisu Työterveyslääkäri-lehdessä (2,3,4), posterit Work & Rehabilitation -konferenssissa Holmenkollenilla ja työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallisessa seminaarissa sekä esitykset omassa työyhteisössä kollegoille. Erikoistuvat osallistuvat ajankohtaisiin kuntoutusta, vakuutuslääketiedettä tai työkyvynarviointia käsitteleviin koulutuksiin.

Opintosuunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti yhdessä kouluttajan kanssa. Lokikirja ja jakson aikana täytettävä erillinen suoritetaulukko kuntoutujista tukevat osaltaan ohjaustyötä ja auttavat reflektoimaan vuoden aikana syvennettyä tietoa.

Erikoistuvat ovat arvostaneet mahdollisuutta suorittaa jakso oman työterveyslääkärin työn ohessa. Pilotin aikana erikoistujista ja kouluttajasta muodostunut yhteisö on ollut tiivis ja tuottoisa. Viikoittaista yhteistä ryhmää on jääty kaipaamaan pilottijakson suorittamisen jälkeen. Kokemus on ollut, että työkyvyn arviointi ja kuntoutus ovat tulleet aikaisempaa vahvemmin osaksi jokaista potilas- ja asiakaskohtaamista tämän jakson läpikäynnin jälkeen.