Eteisvärinä
Käyvän hoidon tiivistelmät
26.2.2025
Käypä hoito -suositus «Eteisvärinä»1
- Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö.
- Hoitamattomana se lisää kuolleisuutta, altistaa aivohalvaukselle ja huonontaa elämänlaatua.
- Hoito valitaan yksilöllisesti niin, että huomioidaan perussairaudet sekä potilaan oireet ja toiveet.
- Ennusteen kannalta tärkeintä ovat perussairauksien hyvä hoito ja oikein toteutettu antikoagulaatiohoito.
Diagnostiikka
- Eteisvärinä aiheuttaa tyypillisesti sydämentykytystä, suorituskyvyn heikkenemistä ja ajoittain myös huimausta, hengenahdistusta tai rintakipua.
- Osa potilaista on täysin oireettomia, mikä vaikeuttaa diagnostiikkaa.
- Oireiden vaikeusastetta kuvataan neliportaisella EHRA-luokituksella.
- Kliinisistä löydöksistä tyypillisin on epäsäännöllinen kammiotaajuus.
- Eteisvärinän diagnoosi pitää varmistaa EKG-rekisteröinnillä (12-kytkentäinen EKG tai muu riittävän pitkä ja hyvälaatuinen sydänsähkökäyrä).
Hoito
Hoitolinjan valinta
- Eteisvärinän hoitolinja (sykkeen- tai rytminhallinta) valitaan yksilöllisesti niin, että huomioidaan potilaan perussairaudet, rytmihäiriön aiheuttamat oireet, hoidon odotettavissa olevat hyödyt ja haitat sekä potilaan toiveet.
- Perussairauksien (mm. kohonnut verenpaine, sydänsairaudet, diabetes, obesiteetti) ja muiden eteisvärinälle altistavien tekijöiden hyvä hoito on keskeistä riippumatta valitusta hoitolinjasta.
Rytminhallinta
- Rytminhallinta eli sinusrytmin palauttaminen ja eteisvärinän uusiutumisen estäminen ovat aiheellisia, jos oireet ovat sykettä hidastavasta lääkityksestä huolimatta vaikeita (EHRA-luokka 3–4).
Rytminsiirto
- Normaali sinusrytmi voidaan palauttaa joko sähköisellä tai lääkkeellisellä rytminsiirrolla.
- Sähköisessä rytminsiirrossa sydämen rytmi palautetaan QRS-heilahdukseen synkronoidulla tasavirtaiskulla lyhyen nukutuksen aikana.
- Lääkkeelliseen rytmisiirtoon käytetään yleisimmin flekainidia «Flekainidi palauttaa sinusrytmin akuutissa eteisvärinässä tehokkaammin kuin lumelääke.»Atai vernakalanttia «Suonensisäisesti annettu vernakalantti on lumelääkettä tehokkaampi kääntämään eteisvärinän sinusrytmiin.»A.
- Lääkkeellisen rytmisiirron etuna on, että anestesiaa ja edeltävää paastoa ei tarvita, mutta se on vasta-aiheinen hemodynaamisesti epävakailla potilailla.
- Elektiivinen rytminsiirto tehdään aina sähköisesti, koska pitkään jatkuneessa eteisvärinässä lääkkeiden teho on heikko.
Estohoito
- Avoterveydenhuollossa ensisijainen estolääke on beetasalpaaja «Beetasalpaajat näyttävät vähentävän eteisvärinän uusiutumista rytminsiirron jälkeen verrattuna lumelääkkeeseen.»B.
- Amiodaronin «Amiodaroni estää eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin lumelääke.»A, dronedaronin «Dronedaroni estää eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin lumelääke.»A, flekainidin «Flekainidi estää eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin lumelääke.»A ja sotalolin «Sotaloli estää kohtauksittaisen ja jatkuvan (persistoivan) eteisvärinän uusiutumisen rytminsiirron jälkeen tehokkaammin kuin lumelääke.»Aaloitus kuuluu kardiologille tai sisätautilääkärille ja niiden käyttö edellyttää tarkkaa potilasvalintaa ja seurantaa.
- Flekainidi on vasta-aiheinen rakenteellisissa sydänsairauksissa.
- Amiodaronin ja dronedaronin käyttöä rajoittavat sydämen ulkoiset haittavaikutukset.
- Sotalolin käyttöä rajoittaa kääntyvien kärkien kammiotakykardian vaara.
- Katetriablaatio estää eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin rytmihäiriölääkkeet «Katetriablaatiohoito estää eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin lääkehoito.»A.
- Se on aiheellinen kohtauksittaisessa ja jatkuvassa eteisvärinässä, jos lääkitys ei tehoa
- Itsenäisessä eteisvärinässä sitä voidaan käyttää myös ensivaiheen hoitona.
- Kirurgista hoitoa «Sydänkirurgian yhteydessä tehtävä erillinen eteisvärinän poistoon suuntautuva lisätoimenpide estää eteisvärinän uusiutumista.»Akannattaa harkita eteisvärinäpotilaan joutuessa sydänleikkaukseen.
Sykkeenhallinta pysyvässä eteisvärinässä
- Oireettomilla ja lieväoireisilla potilailla (EHRA-luokka 1–2) rytminsiirrosta voidaan useimmiten luopua ja keskittyä sykkeenhallintaan ja perussairauksien hoitoon.
- Beetasalpaajat ovat tehokkaita ja turvallisia sykkeenhallinnassa «Beetasalpaajat ovat turvallisia ja tehokkaita pysyvän eteisvärinän kammiovasteen hidastamisessa.»A.
- Vaihtoehtona voidaan käyttää kalsiuminestäjiä (verapamiili tai diltiatseemi) tai digoksiinia.
- Varsinaisia rytmihäiriölääkkeitä ei pidä käyttää kammiotaajuuden hidastamiseen.
- Dronedaroni lisää kuolleisuutta pysyvässä eteisvärinässä.
- Jos lääkehoito ei tehoa, on harkittava pysyvän tahdistimen asennusta ja eteis-kammiosolmukkeen katetriablaatiota «Eteis-kammiojohtumisen katkaisu ja pysyvä tahdistinhoito vähentänee vaikeaoireisen eteisvärinäpotilaan oireisuutta mutta ei kuolleisuutta.»B.
Antikoagulaatiohoito
- Antikoagulaatiohoidon tarve arvioidaan CHA2DS2VA-pisteytystä käyttämällä aina kun todetaan eteisvärinä.
Antikoagulaatiohoito eteisvärinän rytminsiirrossa
- Akuutin eteisvärinän (< 12–48 tuntia) rytminsiirrossa antikoagulaatiohoidon tarve riippuu rytmihäiriön kestosta ja tukosvaaratekijöistä.
- Pienen ja keskisuuren riskin potilaiden (CHA2DS2VA ≤ 1) rytminsiirto voidaan tehdä ilman antikoagulaatiohoitoa, jos rytmihäiriön kesto on alle 12 tuntia. Jos rytmihäiriön kesto on 12–48 tuntia, aloitetaan antikoagulaatiohoito ennen rytminsiirtoa ja sitä jatketaan tukosvaaratekijöistä riippuen vähintään kuukauden ajan tai pysyvästi.
- Suuren riskin potilaille (CHA2DS2VA ≥ 2) aloitetaan pysyvä antikoagulaatiohoito jo ennen rytminsiirtoa.
- Jos eteisvärinän kesto on yli 48 tuntia tai epäselvä, rytminsiirron edellytyksenä on, että
- suora antikoagulantti on ollut säännöllisessä käytössä vähintään 3 viikon ajan
- varfariini on ollut hoitotasolla (INR > 2) vähintään 3 viikon ajan tai
- ruokatorven kautta tehdyssä sydämen kaikututkimuksessa ei havaita sydämensisäisiä trombeja.
Pysyvä antikoagulaatiohoito
- Antikoagulaatiohoito valitaan yksilöllisesti niin, että huomioidaan lääkkeiden edut ja haitat sekä potilaan toiveet.
- Suora antikoagulantti (apiksabaani, dabigatraani, edoksabaani, rivaroksabaani) on ensisijainen vaihtoehto useimmille uusille potilaille.
- Jos suora antikoagulantti on vasta-aiheinen esim. vaikean hiippaläppäahtauman tai mekaanisen tekoläpän takia tai potilaan niin halutessa käytetään varfariinia.
- ASA:n ja ADP-reseptorin P2Y12 estäjien teho ei ole riittävä eikä niitä pidä yksinään käyttää eteisvärinään liittyvien tukosten estoon.
- Jos varfariinihoidon toteutumista kuvaava TTR (Time in Therapeutic Range) on alle 70 %, selvitetään huonon tasapainon syy ja arvioidaan, voidaanko tilanne korjata tehostamalla varfariinihoitoa tai vaihtamalla suoraan antikoagulanttiin.
- Rutiinimainen vaihto ei kuitenkaan ole aiheellinen, sillä pitkäaikaishoidossa hyvin toteutuneen varfariinin vaihto suoraan antikoagulanttiin voi olla jopa haitallista etenkin iäkkäillä ja haurailla potilailla.
- Eteiskorvakkeen sulkua voidaan harkita suuren tukosriskin potilaille, joilla oraalinen antikoagulaatiohoito on vasta-aiheinen.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä
Pekka Raatikainen (pj.)
Kari Askonen
Juhani Junttila
Tuomas Kiviniemi
Riho Luite
Annukka Marjamaa
Tero Penttilä
Tuula Meinander (Käypä hoito -toimittaja)