Alahengitystieinfektiot (lapset)

Virusinfektioon liittyvä yskä (akuutti bronkiitti)

• Lapsen virusinfektioon liittyvä yskä on itsestään paraneva tauti, jota ei hoideta antibiooteilla.
• Yskänlääkkeitä ja beetasympatomimeettejä ei suositella käytettäväksi lasten yskän hoidossa «Yskänlääkkeet ja suun kautta annettava beetasympatomimeettihoito eivät helpota oireita lasten akuutissa yskässä.»A.
• Hunaja saattaa helpottaa oireita yli 1-vuotiaiden lasten akuutin yskän hoidossa «Hunaja ilmeisesti helpottaa oireita yli 1-vuotiaiden lasten yskän lyhytaikaisessa hoidossa paremmin kuin lumelääke tai ei hoitoa.»B.

Kurkunpäätulehdus (laryngiitti)

• Kurkunpäätulehdus (laryngiitti) on virusinfektioon liittyvä sisäänhengitysvaikeutta aiheuttava tila.
• Käypä hoito -työryhmä suosittelee kurkunpäätulehdukseen liittyvän hengitysvaikeuden hoidoksi suun kautta annettavaa glukokortikoidia «Glukokortikoidi lievittää 0–18-vuotiaiden potilaiden laryngiitin oireita lumetta tehokkaammin.»A ja vaikeassa, äkillisessä tilanteessa lisäksi inhaloitavaa raseemista adrenaliinia «Inhaloitu raseeminen adrenaliini on tehokas laryngiitin oireiden lievittämisessä. Adrenaliinin vaikutuksen kesto on lyhytaikainen.»A.
• Höyryhengitys ei lievennä laryngiitin oireita «Höyryhengityksestä ei ole hyötyä laryngiitin oireiden lievittämisessä.»A.

Bronkioliitti

• Pienen imeväisen (alle 12 kk) bronkioliitin tärkein aiheuttaja on respiratory syncytial -virus (RS-virus).
• Apneoita ja bronkioliittiin liittyvää hengitysvajausta esiintyy etenkin keskosena syntyneillä ja alle 3 kuukauden ikäisillä.
• Glukokortikoidit, raseeminen adrenaliini ja keittosuolainhalaatiot ovat tehottomia bronkioliitin hoidossa «Inhaloitu adrenaliini ei ilmeisesti vähennä imeväisikäisen bronkioliittipotilaan sairaalahoidon tarvetta verrattuna tavanomaiseen hoitoon tai lumeinhalaatioon.»B, «Systeemisesti tai inhaloiden annostellut glukokortikoidit eivät ilmeisesti lievennä bronkioliitin oireita, vähennä sairaalahoidon tarvetta tai lyhennä sairaalahoidon kestoa.»B, «Hypertoniset (3-prosenttiset) keittosuolaliuosinhalaatiot eivät ilmeisesti lyhennä bronkioliitin sairaalahoidon kestoa verrattuna siihen, että keittosuolainhalaatioita ei anneta.»B.
• Tärkeintä on tunnistaa riskipotilaat ja lähettää heidät sairaalaseurantaan.

Obstruktiivinen bronkiitti

• Obstruktiivisen bronkiitin hoidossa käytetään inhaloitavia beetasympatomimeettejä «Inhaloitu salbutamoli saattaa helpottaa oireita alle 3-vuotiaiden lasten akuutissa virusinfektion aiheuttamassa uloshengitysvaikeudessa.»C.
• Tilajatkeen kautta annosteltu beetasympatomimeetti on lääkesumuttimen kautta annosteltua suositeltavampi «Virusinfektion aiheuttamassa lasten uloshengitysvaikeudessa tilajatkeen kautta annosteltu beetasympatomimeetti ilmeisesti vähentää oireita tehokkaammin ja aiheuttaa vähemmän haittavaikutuksia kuin lääkesumuttimen kautta annosteltu.»B.
• Jos oireet jatkuvat tai päivystyskäynnit toistuvat, on mietittävä astmatutkimusten tarvetta.

Keuhkokuume (pneumonia)

• Keuhkokuume-diagnoosi voidaan tehdä kliinisten löydösten perusteella:
  • Keuhkokuva on yleensä tarpeeton hyväkuntoisella lapsella, jolla todetaan avohoitokeuhkokuume auskultaatiolöydösten ja kliinisten löydösten perusteella.
  • Keuhkokuva on kuitenkin tarpeellinen korkeakuumeisella, selvästi sairaalla lapsella, jolla epäillään keuhkokuumetta tai keuhkokuumeen komplikaatiota tai jolla infektiofokus on epäselvä. Nämä potilaat kuuluvat usein erikoissairaanhoidon arvioon.
  • Suuri C-reaktiivisen proteiinin (CRP) pitoisuus tai leukosyyttiarvo lisää bakteerin aiheuttaman keuhkokuumeen todennäköisyyttä, mutta pieni pitoisuus tai arvo ei sulje pois bakteeri-infektiota «C-reaktiivisen proteiinin (CRP) ja veren valkosolujen avulla ei voida luotettavasti erottaa viruksen ja bakteerin aiheuttamaa keuhkokuumetta toisistaan, mutta suuri CRP-pitoisuus viittaa bakteeri-infektioon.»A.
• Avohoidossa keuhkokuume hoidetaan ensisijaisesti viiden vuorokauden amoksisilliinihoidolla «Viiden vuorokauden antibioottikuuri riittää yleensä lapsen avohoitokeuhkokuumeen hoidon kestoksi.»A. Jos epäillään mykoplasman aiheuttamaa infektiota, hoitoon lisätään makrolidi «Makrolidit saattavat nopeuttaa mykoplasman aiheuttaman keuhkokuumeen paranemista.»C.
• Pienen lapsen keuhkokuume ei aina vaadi antibioottihoitoa, jos löydökset sopivat virusinfektioon.
• Vakavasti sairaat keuhkokuumepotilaat hoidetaan sairaalassa ensisijaisesti suonensisäisellä penisilliinihoidolla. Jos epäillään mykoplasman aiheuttamaa infektiota, hoitoon lisätään makrolidi.
• Ellei potilaan tila selvästi parane 48 tunnissa antibioottihoidon aloittamisen jälkeen, pitää epäillä keuhkokuumeen komplikaatiota.
• Lapsen keuhkokuume ei yleensä vaadi jälkitarkastusta eikä keuhkokuvakontrollia.

Influenssa

• Influenssavirusten A ja B testaaminen on suositeltavaa influenssakauden aikana lääkärin vastaanotolle hakeutuvilta lapsilta, joilla on alahengitystieinfektio ja joiden oireiden alusta on kulunut alle 48 tuntia.
• Lääkärin vastaanotolle hakeutuville lapsille suositellaan influenssaan lääkitystä, jos influenssa on todettu testaamalla ja oireiden alusta on alle 48 tuntia «Neuraminidaasin estäjät lyhentävät lasten influenssan oireiden kestoa, jos lääkehoito aloitetaan 48 tunnin kuluessa oireiden alusta.»A.
• Yhden perheenjäsenen sairastuttua influenssaan altistuneille lapsille aloitettu neuraminidaasin estäjä vähentää riskiä sairastua influenssaan «Yhden perheenjäsenen sairastuttua influenssaan altistuneille lapsille aloitettu neuraminidaasin estäjä vähentää riskiä sairastua influenssaan.»A.
  • Rutiinimaista estolääkitystä ei käytetä, mutta estolääkettä voidaan harkita lapsille, joilla on perussairauksien vuoksi suuri vaikean influenssan riski.

Hinkuyskä

• Hinkuyskää pitää epäillä erityisesti pienillä, vielä rokottamattomilla imeväisillä (alle 3 kk), joilla pääasiallinen oire on yskä «Hinkuyskää tulee epäillä pienillä imeväisillä, joilla on puuskittainen yskä.»B.
• Pienet imeväiset, joilla epäillään hinkuyskää, tulee lähettää erikoissairaanhoidon arvioon.
• Hinkuyskän diagnoosi perustuu B. pertussis -bakteerin osoitukseen nukleiinihapon osoitustestillä «Hinkuyskän diagnoosi perustuu B. pertussiksen osoitukseen PCR-menetelmällä.»A.
• Hinkuyskä hoidetaan makrolidiantibiootilla «Atsitromysiini ja klaritromysiini ovat tehokkaita verrattuna lumelääkkeeseen B. pertussis -bakteerin eradikaatiossa lapsilla ja aikuisilla.»A.
• Käypä hoito -työryhmä suosittelee makrolidiprofylaksiaa koko perheelle yhden perheenjäsenen sairastuttua, erityisesti jos perheessä on imeväisikäisiä lapsia «Todetun hinkuyskätapauksen jälkeen muille perheenjäsenille annettu makrolidiprofylaksia ilmeisesti estää hinkuyskän leviämisen perheessä.»B.

Mikrobiologinen diagnostiikka ja sen vaikutus hoitoon

• Hengitystievirusten nopealla diagnostiikalla ei ole hoidon kannalta merkitystä alahengitystieinfektioita sairastavan lapsen avohoidossa lukuun ottamatta influenssa A- ja influenssa B -viruksen nopeaa diagnostiikkaa «Hengitystievirusten nopealla diagnostiikalla ei ilmeisesti ole merkitystä alahengitystieinfektiota sairastavan lapsen avohoidossa lukuun ottamatta influenssa A- ja B -virusten diagnostiikkaa.»B.
• Lasten mykoplasmataudin tutkimista serologisin testein ei pidetä yleensä hyödyllisenä «Yksittäinen vasta-ainemääritys ei ilmeisesti ole käyttökelpoinen Mycoplasma pneumoniae -infektion diagnostiikassa.»B.

Sairaalahoidon indikaatiot ja komplikaatioiden tunnistaminen

• Kaikissa lasten alahengitystieinfektioissa lapsi kuuluu sairaalahoitoon, jos hänen yleisvointinsa on heikentynyt tai hän happeutuu huonosti.
  • Lapsen happisaturaation mittaaminen on tärkeä keino taudin vaikeusasteen arvioinnissa.
  • Akuuttivaiheessa huolehditaan potilaan riittävästä happeutumisesta (saturaatiotavoite > 95 %) tarvittaessa lisähappea antaen ja ohjataan potilas puoli-istuvaan asentoon.
• Lapsi, jolla epäillään keuhkokuumeen komplikaatiota, kuuluu aina sairaalahoitoon.
• Pienten imeväisten bronkioliittiin liittyy apneataipumus. Tauti voi edetä 5–6 vuorokautta ensimmäisten oireiden ilmaantumisen jälkeen.
• Rokottamaton imeväinen, jolla epäillään hinkuyskää, kuuluu sairaalahoitoon.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

Terhi Tapiainen (puheenjohtaja)

Katri Backman

Merja Helminen

Eliisa Kekäläinen

Ilona Mikkola (Käypä hoito -toimittaja, kokoava kirjoittaja)

Tea Nieminen

Kirsi Nuolivirta

Ville Peltola

Raija Seuri

Satu-Maaria Walle