ADHD-hoidon menetelmien valinta eri ikävaiheissa
Lisätietoa aiheesta
19.5.2025
- Eri ikävaiheissa hoidon tulee kohdistua ja hoitomenetelmät valita siten, että niiden avulla voidaan tukea ADHD-oireisen henkilön toimintakykyä ottaen huomioon kehitykselliset ja ikävaiheeseen liittyvät tarpeet.
- Hyvinvoinnin perustarpeista (uni, liikunta, monipuolinen ja säännöllinen ravitsemus) huolehtiminen tukee toimintakykyä kaikissa ikävaiheissa.
- Alle kouluikäisillä ADHD-oireet aiheuttavat ongelmia usein kotona, varhaiskasvatuksessa ja myös muissa tilanteissa. Tapaturma-alttius on tavallista suurempi. Usein mukana on kielenkehityksen tai motorisen kehityksen viiveitä sekä tunteiden ja käyttäytymisen säätelyn vaikeuksia. Oireet voivat aiheuttaa epäonnistumiskokemuksia ja vaikuttaa lapsen minäkuvaan sekä siihen, miten muut suhtautuvat lapseen. Oireet voivat myös houkuttaa aikuisia käyttämään toimimattomia kasvatuskeinoja, jolloin vuorovaikutus voi muuttua negatiiviseksi «Young S, Amarasinghe JM. Practitioner review: Non-pharmacological treatments for ADHD: a lifespan approach. J Child Psychol Psychiatry 2010;51(2):116-33 »1.
- Hoidon painopiste on psykososiaalisissa hoitomuodoissa. Vanhemmuustaitojen ohjaus ja käyttäytymisterapeuttiset menetelmät ovat keskeisiä menetelmiä «National Institute for Health and Clinical Excellence. Attention deficit hyperactivity disorder: diagnosis and management: update. Department of Health 2018»2, «Alliance CAR. Canadian ADHD Practice Guidelines. Fourth Edition. Canadian ADHD Resource Alliance 2018»3, «Trochetto de Oliveira C, Dias A. Psychoeducation for attention deficit/hyperactivity disorder: what, how and who shall we inform? Trends Psychol 2018;26:263-81»4, «Coghill D, Banaschewski T, Cortese S, ym. The management of ADHD in children and adolescents: bringing evidence to the clinic: perspective from the European ADHD Guidelines Group (EAGG). Eur Child Ado»5 «AADPA. Australian Evidence-Based Clinical Practice Guideline For Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD). 2022,https://adhdguideline.aadpa.com.au.»6. Ks. «Strukturoituihin vanhemmuustaito-ohjelmiin osallistuminen vähentää lapsen vanhemman arvioimia ADHD-oireita, lisää positiivisia kasvatuskäytäntöjä ja parantaa kokemusta vanhemmuudesta sekä lapsen ja vanhemman välisestä suhteesta. Vaikutusten suuruus on pääasiassa kohtalainen.»A, «Käyttäytymisen ohjaukseen perustuvat hoitomuodot (käyttäytymishoidot) vähentävät lasten ja nuorten ADHD-oireita.»A ja lisätietoa Strukturoidut vanhemmuustaito-ohjaus ja ADHD ohjaus «Strukturoidut vanhemmuustaito-ohjelmat ja ADHD»1.
- Lapsen taitojen kehittymistä tulee tukea aktiivisesti. Keskittymistaitojen ja impulssikontrollin harjoittelua voidaan tukea leikin avulla, ks. «Strukturoidut leikkipohjaiset interventiot todennäköisesti vähentävät vanhempien arvioimia 3–5-vuotiaiden lasten tarkkaamattomuus- ja yliaktiivisuusoireita ja vahvistavat itsesäätelytaitoja.»B ja lisätietoa Pikkulasten leikkipohjaiset interventiot ADHD-oireiden hallinnassa «Pikkulasten leikkipohjaiset interventiot ADHD-oireiden hoidossa»2. Usein myös tunne- ja sosiaalisten taitojen kehityksen tukeminen on tarpeen.
- Yksilöllisen arvion perusteella lapsi voi tarvita myös muuta kuntoutusta, esimerkiksi puhe- tai toimintaterapiaa.
- Lääkehoitoa voidaan tarvita vaikeiden oireiden hoidossa, myös muun hoidon toteutumisen mahdollistamiseksi. Lääkehoidon tarve tässä ikäryhmässä arvioidaan ja lääkehoidon aloitus toteutetaan erikoissairaanhoidossa, ks. lisätietoa Alle kouluikäisten lasten ADHD:n lääkehoito «Alle kouluikäisten lasten ADHD:n lääkehoito»3.
- Vanhemmat ja varhaiskasvatuksen tai esikoulun henkilökunta tarvitsevat riittävästi tietoa ADHD:stä ja lapsen tukemisen keinoista.
- Neuropsykiatrisesta valmennuksesta saattaa olla joissakin tilanteissa apua oirehallinnan menetelmien käyttöönoton tukemisessa. Valmennus kohdentuu ensisijaisesti lähiaikuisiin ja heidän toteuttamiinsa ohjaamismenetelmiin, ks. lisätietoa ADHD ja neuropsykiatrinen valmennus «ADHD ja neuropsykiatrinen valmennus»4.
- Kouluiässä ADHD aiheuttaa usein monimuotoisia ongelmia koulutyöskentelyssä ja koulunkäynnissä, mutta haittaa myös ikätoverisuhteita ja aikuisten kanssa toimimista. Myös tunne- ja käytösoireita esiintyy usein «Young S, Amarasinghe JM. Practitioner review: Non-pharmacological treatments for ADHD: a lifespan approach. J Child Psychol Psychiatry 2010;51(2):116-33 »1, «Coghill D, Banaschewski T, Cortese S, ym. The management of ADHD in children and adolescents: bringing evidence to the clinic: perspective from the European ADHD Guidelines Group (EAGG). Eur Child Ado»5.
- Lapsi tarvitsee ikä- ja kehitystasolleen sopivalla tavalla annettua tietoa ADHD:stä ja sen hoidosta. Myös vanhemmat ja muut lapsen kanssa toimivat aikuiset esimerkiksi koulussa tarvitsevat psykoedukaatiota.
- Edelleen kuntoutuksen keskeisiä menetelmiä ovat vanhemmuustaitojen ohjaus, käyttäytymisterapeuttiset menetelmät sekä tarvittavien taitojen harjoittelu arkitilanteissa. Psykososiaalisiin hoitoihin voidaan tarvittaessa liittää lääkehoito yksilöllisen tarpeen mukaan «National Institute for Health and Clinical Excellence. Attention deficit hyperactivity disorder: diagnosis and management: update. Department of Health 2018»2, «Alliance CAR. Canadian ADHD Practice Guidelines. Fourth Edition. Canadian ADHD Resource Alliance 2018»3, «Trochetto de Oliveira C, Dias A. Psychoeducation for attention deficit/hyperactivity disorder: what, how and who shall we inform? Trends Psychol 2018;26:263-81»4, «Coghill D, Banaschewski T, Cortese S, ym. The management of ADHD in children and adolescents: bringing evidence to the clinic: perspective from the European ADHD Guidelines Group (EAGG). Eur Child Ado»5, «AADPA. Australian Evidence-Based Clinical Practice Guideline For Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD). 2022,https://adhdguideline.aadpa.com.au.»6.
- Koulun käyttäytymishoitoihin perustuvat tukitoimet ja pedagogiset menetelmät kuuluvat hoitoon lapsen tarpeiden mukaisesti muista hoitomuodoista riippumatta «National Institute for Health and Clinical Excellence. Attention deficit hyperactivity disorder: diagnosis and management: update. Department of Health 2018»2, «Alliance CAR. Canadian ADHD Practice Guidelines. Fourth Edition. Canadian ADHD Resource Alliance 2018»3, «Trochetto de Oliveira C, Dias A. Psychoeducation for attention deficit/hyperactivity disorder: what, how and who shall we inform? Trends Psychol 2018;26:263-81»4, «Coghill D, Banaschewski T, Cortese S, ym. The management of ADHD in children and adolescents: bringing evidence to the clinic: perspective from the European ADHD Guidelines Group (EAGG). Eur Child Ado»5, ks. myös «Koulussa toteutettavat käyttäytymishoitoihin perustuvat tukitoimet vähentävät opettajien arvioimia alakouluikäisten lasten ADHD:n oireita ja parantavat toimintakykyä koulussa.»A sekä lisätietoaineisto «Varhaiskasvatuksessa ja koulussa toteutettavat ADHD-oireisten lasten ja nuorten tukitoimet»5. Organisointitaitojen ja opiskelustrategioiden tietoisesta opettamisesta on yleensä hyötyä. Ks. myös «Organisointitaitojen harjoittelu todennäköisesti parantaa ADHD-diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten taitoja huolehtia koulutehtävistä ja opillista suoriutumista kliinisesti merkittävästi.»B.
- Vanhempien kasvatuksellisten keinojen tukemisessa on otettava huomioon tähän ikävaiheeseen liittyvät erityispiirteet (esim. koulunkäynnin, kaveruussuhteiden ja sosiaalisten taitojen kehityksen tukeminen).
- Lapsen käyttäytymisen ohjaamisen lisäksi tarvitaan oirehallinnan ja ongelmanratkaisutaitojen opettamista lapselle sekä aikuisten (vanhemmat, opettaja) toteuttamia tukitoimia.
- Lisäksi voidaan tarvita erityisesti suunnattua sosiaalisten ja tunnetaitojen ohjausta (sosiaalisen tilanteen tulkintaa, tunnetaitojen harjoittelua).
- Yksilöllinen kuntoutus (esim. toimintaterapia, psykoterapia) voi olla tarpeen samanaikaisten häiriöiden vuoksi.
- Neuropsykologinen kuntoutus voi olla tarpeen tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen, muistin ja liitännäisoireena ilmenevien oppimisvaikeuksien takia, jos lapsella on merkittäviä vaikeuksia koulussa ja/tai sosiaalisessa kanssakäymisessä. Kuntoutuksen olennainen osa on opettajille ja huoltajille annettava ohjaus.
- Arkiympäristössä toteutettavasta neuropsykiatrisesta valmennuksesta saattaa joissakin tilanteissa olla apua päivittäis- ja opiskelutaitojen omaksumisessa, kuten läksyjen teon rutiinien luomisessa, sekä omatoimisuuden omaksumisessa (aamu- ja iltatoimet). Valmennus kohdentuu sekä lapseen että vanhempien ohjaamiseen.
- Nuoruusiässä ADHD-oireet aiheuttavat haasteita itsenäistymiselle ja opiskelulle. Nuoren kyky arvioida ADHD-oireita ja muita toimintakykyyn vaikuttavia oireita voi olla vielä puutteellinen. Osa nuorista haluaa lopettaa lääkehoidon «Young S, Amarasinghe JM. Practitioner review: Non-pharmacological treatments for ADHD: a lifespan approach. J Child Psychol Psychiatry 2010;51(2):116-33 »1, vaikka siitä olisikin hyötyä oireisiin ja aikuiset arvioisivat sen vielä tarpeelliseksi.
- Lääkehoitoa, psykososiaalisia hoitoja ja niiden yhdistelmää käytetään edelleen yksilöllisen tarpeen mukaan «National Institute for Health and Clinical Excellence. Attention deficit hyperactivity disorder: diagnosis and management: update. Department of Health 2018»2, «Alliance CAR. Canadian ADHD Practice Guidelines. Fourth Edition. Canadian ADHD Resource Alliance 2018»3, «Trochetto de Oliveira C, Dias A. Psychoeducation for attention deficit/hyperactivity disorder: what, how and who shall we inform? Trends Psychol 2018;26:263-81»4, «Coghill D, Banaschewski T, Cortese S, ym. The management of ADHD in children and adolescents: bringing evidence to the clinic: perspective from the European ADHD Guidelines Group (EAGG). Eur Child Ado»5.
- Nuoren tulee saada osallistua hoidon tavoitteiden ja toteutuksen suunnitteluun.
- Koulun tukitoimia jatketaan tarpeen mukaan ja mahdolliset oppimisvaikeudet otetaan huomioon koulusuoriutumisen tukemisessa.
- Nuori voi tarvita kehitystasonsa mukaista ja nuoruusiän asioihin suunnattua psykoedukaatiota ADHD:stä ja sen hoidosta, vaikka olisikin saanut tietoa nuorempana.
- Lääkehoidon eduista ja tavoitteista tulee keskustella nuoren kanssa. Vähitellen vastuu lääkehoidon toteutuksesta siirtyy nuorelle itselleen. Kehittyvät säätelytaidot ja selviytymisstrategiat ja toisaalta lisääntyvät vaatimukset voivat vaikuttaa lääkehoidon tarpeeseen. Lääkehoitoa voi jatkaa niin kauan kuin haittaavia ADHD-oireita esiintyy, tarvittaessa aikuisuudessakin. Lääkehoidon tarvetta, vastetta sekä haittoja tulee tarkistaa säännöllisesti.
- Päihdekokeilujen ja lääkkeiden väärinkäytön mahdollisuus on hyvä ottaa hoidossa huomioon.
- Aikuisten välinen riittävän tiivis yhteistyö tukee nuoren toimintakykyä.
- Yksilöllisten hoitojen (esimerkiksi psykoterapia, toimintaterapia) tarve voi lisääntyä samanaikaisten häiriöiden vuoksi. Iän myötä erilaisten strategioiden itsenäiseen käyttöön perustuvien hoitojen hyöty lisääntyy. Taitojen kehittymisen tukeminen painottuu nuoren suoraan ohjaamiseen, mutta vanhempien tuki on edelleen tarpeen.
- Neuropsykologinen kuntoutus voi olla tarpeen tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen, muistin ja liitännäisoireena ilmenevien oppimisvaikeuksien takia, jos nuorella on merkittäviä vaikeuksia koulussa tai esimerkiksi tunnesäätelyssä. Kuntoutuksen kuuluu tarpeen mukaan opettajille ja huoltajille annettava ohjaus.
- Toimintaterapia tai neuropsykiatrinen valmennus voivat tukea nuorta oirehallinnan ja arjen sujuvuutta tukevien keinojen käyttöön ottamisessa arkiympäristössä.
- Aikuisilla ADHD-oireet aiheuttavat haittaa erityisesti opiskelussa, työelämässä ja sosiaalisissa suhteissa. Nuorilla aikuisilla myös itsenäistyminen asettaa haasteita. Muuttuvat tilanteet (kuten opiskelujen aloittaminen, työelämään siirtyminen, lasten syntymä) lisäävät usein vaatimuksia toiminnanohjaukselle ja voivat lisätä oireiden haittaavuutta.
- Lääkehoitoa, psykososiaalisia hoitoja ja niiden yhdistelmää käytetään yksilöllisen tarpeen mukaan «Alliance CAR. Canadian ADHD Practice Guidelines. Fourth Edition. Canadian ADHD Resource Alliance 2018»3, «AADPA. Australian Evidence-Based Clinical Practice Guideline For Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD). 2022,https://adhdguideline.aadpa.com.au.»6, «Kooij JJS, Bijlenga D, Salerno L, ym. Updated European Consensus Statement on diagnosis and treatment of adult ADHD. Eur Psychiatry 2019;56():14-34 »7.
- Osalla aikuisista pelkkä lääkehoito ja psykoedukaatio on riittävä hoito, osalla tarvitaan psykososiaalisia hoitoja.
- Opiskelijoilla on usein tarve oppimisstrategioiden kehittämiseen esimerkiksi opintopsykologien tuella tai neuropsykologisessa kuntoutuksessa.
- Usein kyseessä on ADHD-oireiden ja psykiatrisen samanaikaissairastavuuden yhdistelmä, jolloin hoidon tulee kohdistua kumpaankin. Psykososiaalisten hoitojen painopistettä valittaessa tulee arvioida sitä, mikä aiheuttaa suurinta haittaa henkilön toimintakykyyn ja mitkä ovat tavoitteet. Hoitojen keskeisiä elementtejä ovat psykoedukaatio, taitojen harjoittelu, tunnesäätelyn vaikeuksien työstäminen sekä samanaikaisoireiden huomioiminen.
- Neuropsykologinen kuntoutus voi olla hyödyllistä tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen, muistin ja liitännäisoireena ilmenevien oppimisvaikeuksien takia, jos henkilöllä on merkittävää toimintakykyhaittaa tai vaikeuksia opinnoissa/työelämässä (ks. lisätietoa Neuropsykologinen kuntoutus ja ADHD «Neuropsykologinen kuntoutus ja ADHD»6).
- Psykoterapia tulee harkittavaksi, mikäli psykiatriset liitännäisoireet aiheuttavat merkittävää haittaa (ks. näytönastekatsaus Kognitiivis-behavioraaliset interventiot aikuisten ADHD:n hoidossa «ADHD-diagnoosin saaneilla aikuisilla kognitiivis-behavioraaliset interventiot vähentävät kliinisesti merkittävästi ADHD-oireita sekä samanaikaisia masennus- ja ahdistuneisuusoireita»A.
- Neuropsykiatrisesta valmennuksesta saattaa olla hyötyä oireiden hallintakeinojen käyttöönoton tukemisessa, jos tarvitaan konkreettista arkiympäristössä toteutettavaa ohjausta «AADPA. Australian Evidence-Based Clinical Practice Guideline For Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD). 2022,https://adhdguideline.aadpa.com.au.»6.
- Joissakin tilanteissa myös toimintaterapia voi tulla kuntoutusmuotona kyseeseen.
Kirjallisuutta
- Young S, Amarasinghe JM. Practitioner review: Non-pharmacological treatments for ADHD: a lifespan approach. J Child Psychol Psychiatry 2010;51(2):116-33 «PMID: 19891745»PubMed
- National Institute for Health and Clinical Excellence. Attention deficit hyperactivity disorder: diagnosis and management: update. Department of Health 2018
- Alliance CAR. Canadian ADHD Practice Guidelines. Fourth Edition. Canadian ADHD Resource Alliance 2018
- Trochetto de Oliveira C, Dias A. Psychoeducation for attention deficit/hyperactivity disorder: what, how and who shall we inform? Trends Psychol 2018;26:263-81
- Coghill D, Banaschewski T, Cortese S, ym. The management of ADHD in children and adolescents: bringing evidence to the clinic: perspective from the European ADHD Guidelines Group (EAGG). Eur Child Adolesc Psychiatry 2023;32(8):1337-1361 «PMID: 34677682»PubMed
- AADPA. Australian Evidence-Based Clinical Practice Guideline For Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD). 2022,https://adhdguideline.aadpa.com.au.
- Kooij JJS, Bijlenga D, Salerno L, ym. Updated European Consensus Statement on diagnosis and treatment of adult ADHD. Eur Psychiatry 2019;56():14-34 «PMID: 30453134»PubMed