Ydinkysymys 8: Miten työn luonteen ja vaatimusten vaikutusta sairauspoissaolon tarpeeseen ja pituuteen tulee arvioida, ja mitä sairauspoissaolotodistuksen kirjoittajan tulee tietää työn luonteesta ja työskentelyolosuhteista?
Lisätietoa aiheesta
19.8.2019
- Lähtökohta on, että sairauden heikentämää toimintakykyä verrataan työssä vaadittavaan toimintakykyyn. Osa etenkin lyhyistä sairauspoissaolotodistuksista esimerkiksi kuumeisissa infektiotaudeissa on yksinkertaista arvioida kliinisen osaamisen kautta, jolloin perusteellinen perehtyminen potilaan työn luonteeseen ja työskentelyolosuhteisiin ei ole tarpeen. Kuitenkin työn luonteen ja vaatimusten hahmottelu auttaa usein suuntaamaan hoidon kokonaisuutta, myös sairauspoissaolon tarve arvioiden.
- Tutkimusnäyttöä sairauspoissaoloista interventiona on vähän, koska eri maiden käytännöt ja sosiaaliturvajärjestelmät vaihtelevat «Martimo KP, Liira J. Sairauspoissaolon tarpeen arviointi. Suom Lääkäril 2016;71:1513-8»1.
- Tutkimustietoa sairauspoissaolon hyödystä ja haitoista interventiona on vähän «Tutkimustietoa sairauspoissaolon hyödystä ja haitoista interventiona on riittämättömästi.»C. Ks. myös «Vingård E, Alexanderson K, Norlund A. Swedish Council on Technology Assessment in Health Care (SBU). Chapter 9. Consequences of being on sick leave. Scand J Public Health Suppl 2004;63:207-15 »4.
- Sairauspoissaolon arviointikäytännöt eri maissa eivät näin ole suoraan vertailtavissa «Martimo KP, Liira J. Sairauspoissaolon tarpeen arviointi. Suom Lääkäril 2016;71:1513-8»1.
- Tutkimustietoa sairauspoissaolon hyödystä ja haitoista interventiona on vähän «Tutkimustietoa sairauspoissaolon hyödystä ja haitoista interventiona on riittämättömästi.»C. Ks. myös «Vingård E, Alexanderson K, Norlund A. Swedish Council on Technology Assessment in Health Care (SBU). Chapter 9. Consequences of being on sick leave. Scand J Public Health Suppl 2004;63:207-15 »4.
- Mitä pidemmästä poissaolosta on kyse, sitä tärkeämpää on, että lääkäri tietää, millaista toimintakykyä potilas työssään tarvitsee. Lisätietoa tästä on suosituksen sähköisessä lisäaineistossa «Työn luonne ja sairauspoissaolon tarpeen arviointi»1.
- Suosituksen sähköisessä lisämateriaalissa «Sairauspoissaolon lainsäädännöllinen tausta»2 on kuvattu tarkemmin työkyvyttömyyden arvioinnin sääntelyä sen pitkittyessä, jolloin aina työterveyshuollon rooli korostuu (ns. 30–60–90-sääntö).
- Hyvä työanamneesi alkaa ammattinimikkeestä ja yleisarviosta siitä, onko työ fyysisesti ja/tai henkisesti kuormittavaa. Usein on hyödyllistä myös diagnostiikan tarkentamisessa kysyä yksityiskohtaisesti, millä tavoin ja missä tilanteissa potilaan kuvaama terveysongelma hänen mielestään haittaa työtä, ja onko hänestä asiaa mahdollista helpottaa työpaikalla. Oireiden työssä haittaavuuden selvittely on hyvä aloittaa jo vastaanoton alkupuolella osana lääketieteellisen anamneesin kokonaisuutta, eikä jättää käsittelyä irralliseksi vastaanoton loppuun.
- Sairauden luonteen mukaan on tärkeä arvioida, minkälaisesta kuormituksesta työntekijä selviytyy ja mikä kuormitus voi hidastaa tai haitata toipumista. Sekä lääkärin että työntekijän oma arvio siitä mikä onnistuu ja mikä on haastavaa tai vältettävää, on yleensä tarpeen.
- Ohjaus työterveyshuoltoon on etenkin pitkittyvissä sairauspoissaoloissa aiheellinen käytännön työjärjestelyjen mahdollisuuksien selvittämiseksi ja työanamneesin vahvistamiseksi.
- Monimuotoinen työnkuva voi olla haastavaa arvioida.
- Potilas voi tehdä useaa erityyppistä työtä, joihin hän voi olla työkykyinen tai työkyvytön.
- Vastaanotoilla ei voida tuntea työpaikkojen mahdollisuuksien kokonaisuutta.
- Suosituksen sähköisessä lisäaineistossa «Erityisammattiryhmien terveysvaatimukset ja sairauspoissaolon tarpeen arviointi»3 on käsitelty tarkemmin eräitä erityisammattiryhmien, kuten liikenne- ja turvallisuusammattien, erityispiirteitä. Erityisesti näissä ammateissa omaan työterveyshuoltoon ohjaaminen tulee tehdä aina varhain.
- Sairauspoissaoloa arvioitaessa tulee huomioida työkyvyttömyyden riskitekijät, ks. taulukko « Työkyvyttömyyden riskitekijöitä. Lähde .»1, «Martimo KP, Liira J. Sairauspoissaolon tarpeen arviointi. Suom Lääkäril 2016;71:1513-8»1.
- Arviointi kannattaa tehdä myös epäsäännöllinen työ sekä vuoro- ja yötyö huomioiden.
- Työanamneesin ja työn terveydellisten edellytysten selvittämisen jälkeen voidaan arvioida toipumista tukevat toimenpiteet ja mahdollisuudet työpaikalla. Työterveyshuolto tukee järjestelyissä. Ks. myös taulukko « Työkykyä tukevia työjärjestelymahdollisuuksia. Lähde .»2.
- Osasairauspäivärahaa on käsitelty tarkemmin ydinkysymyksessä 12 «Miten arvioidaan kokopäiväisen sairauspoissaolon vaihtoehdot ja kuka ne arvioi?»4, «Martimo KP, Liira J. Sairauspoissaolon tarpeen arviointi. Suom Lääkäril 2016;71:1513-8»1.
| Potilaaseen liittyvät | Ylenpalttinen huoli ja ahdistus Masennus Heikko usko paranemiseen Työkyvyttömyysajatukset Passiiviset selviytymisstrategiat Tehottomien hoitojen kierre |
| Työpaikkaan liittyvät | Kokemus työn stressaavuudesta Heikko työtyytyväisyys Suuret fyysiset vaatimukset työssä (koetut tai todelliset) Heikot vaikutusmahdollisuudet Vähäinen sosiaalinen tuki tai toimimattomat suhteet työpaikalla Työjoustojen tai korvaavan työn puute (toipumisen aikana) Työnantajan vähäinen yhteydenpito sairauspoissaolon aikana |
| Hallinnolliset | Taloudelliset ja kompensaatio-ongelmat Keskeisten toimijoiden keskinäiset väärinkäsitykset ja erimielisyydet Prosessin viivästykset (esim. hallinnolliset virheet, hoitojonot, viivästykset tai kiistat hakemuksista) Hyödyttömät työhönpaluun tukitoimenpiteet tai -toimintatavat Läheisten kielteinen asenne Sosiaalinen eristyneisyys ja toimimattomuus |
| Apuvälineet |
| Työtehtävien rajaaminen |
| Työtahdin muuttaminen |
| Töiden järjesteleminen uudelleen |
| Aikataulutuksen muuttaminen |
| Työnjaon muuttaminen |
| Toinen työpiste |
| Keskittyminen niihin tehtäviin, jotka pystyy tekemään |
| Vaihtoehtoja työmatkan tekemiseen |
| Etätyö |
| Ammatillinen kuntoutus |
| Osa-aikatyöhön siirtyminen |
- Työterveyshuollon hyvien käytäntöjen suosituksen mukaan (saatavana tietokannasta «Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. 16.6.2014. Saatavana Työterveys ja kuntoutus (Työterveyshuollon tietokannat) www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti_ww»2, Internet «http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti»1) jo sairauspoissaolo kauden alkaessa tulee harkita varhaisen työhön paluun mahdollisuutta, koska työ sinällään tukee terveyttä ja työkykyä. Lisäksi työstä poissaolon pitkittyminen lisää pysyvän työkyvyttömyyden riskiä, terveydenhuollon tukitoimet ja työtehtävien muokkaus työpaikalla nopeuttavat työhön paluuta, ja suosituksen mukaan työhön paluuta voidaan tukea esimiehen ja työpaikan avulla «Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. 16.6.2014. Saatavana Työterveys ja kuntoutus (Työterveyshuollon tietokannat) www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti_ww»2 (Internet «http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti»1). Työntekijän motivaatio on myös keskeinen tekijä.
- Sairauspoissaolon tarpeen arvioinnissa tulee huomioida todetun sairauden vaikutus työssä tarvittavaan toimintakykyyn, joten olennaista on selvittää työntekijän omaa käsitystä asiasta: mitä osaa työstä/mitä työvaiheita työntekijä ei pysty tekemään ja onko työ itsessään haitallista toipumiselle.
- Vaikutus toiminta- ja työkykyyn vaihtelee yksilöllisesti oirekuvan pohjalta samaakin sairautta sairastavilla. Monisairailla potilailla sairauksien vaikutus toimintakykyyn vaatii tarkempaa hoidon seurannan koordinaatiota.
- Tärkein työhön paluun onnistumiseen vaikuttava tekijä Työterveyshuollon hyvien käytäntöjen mukaan on esimiehen ja työpaikan kyky muokata työtä työntekijän toimintakyvyn mukaisesti (lisätietoa aiheesta, ks. «http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti»1).
- On hyvä huomata, että sairastuneella itsellään ei välttämättä ole tietoa työpaikalla jo aiemmin jäsennetyistä vaihtoehdoista tai mahdollisuuksista muokata tehtäviä hänen tilanteessaan. Työterveyshuolto voi tukea työn muokkauksen suunnittelussa.
- Pysyvään työhön paluuseen vaikuttavat mm. hoidon tuloksena saavutettu riittävä työ- ja toimintakyky, taloudelliset kannusteet, työmotivaatio ja työhön paluuseen saatu tuki.
- Työhön paluu valmiutta voidaan selvittää työhön paluu janalla «http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti»1.
- Työhön paluun pystyvyyden tunnetta voidaan kartoittaa lyhyellä kyselyllä, joka on saatavana linkistä «http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti»1.
- Sairauspoissaolon tarpeen arvioinnissa tulee huomioida todetun sairauden vaikutus työssä tarvittavaan toimintakykyyn, joten olennaista on selvittää työntekijän omaa käsitystä asiasta: mitä osaa työstä/mitä työvaiheita työntekijä ei pysty tekemään ja onko työ itsessään haitallista toipumiselle.
- Työhön paluun aktiivinen tukeminen työjärjestelyin koetaan työterveyshuollossa hyödylliseksi «Horppu R, Martimo KP, Viikari-Juntura E ym. Occupational Physicians' Reasoning about Recommending Early Return to Work with Work Modifications. PLoS One 2016;11:e0158588 »3.
- Psyykkisissä sairauksissa akuuttivaiheen oireet voivat rajoittaa työkykyä eri tavoin, mutta yleensä mahdollisimman nopea työhön paluu, tarvittaessa osasairauspäivärahan tuella, on tehokas tapa tukea työkykyä. Sen sijaan työn sisältöä ja työaikoja voi olla tarpeen muokata (määräaikaisesti). Ks. kysymys 11 «Ydinkysymys 11: Miten potilaan psykososiaalisen tilanteen vaikutus sairauspoissaolon tarpeeseen ja pituuteen arvioidaan?»5.
- Mielenterveyshäiriöissä varhainen tunnistaminen ja hoidon arpeen arviointi on suositeltavaa «Stansfeld SA, Fuhrer R, Head J. Impact of common mental disorders on sickness absence in an occupational cohort study. Occup Environ Med 2011;68:408-13 »5.
- Mielenterveyssyistä sairauspoissaoloja ilmaantuu 19–28/1 000 työntekijää tai työvuotta kohti länsimaissa «Dewa CS, Loong D, Bonato S ym. Incidence rates of sickness absence related to mental disorders: a systematic literature review. BMC Public Health 2014;14:205 »6.
- Työhön paluuta mielenterveysperusteiselta sairauspoissaololta voidaan ilmeisesti nopeuttaa monitekijäisillä interventioilla, joilla on yhteys työhön «Työhönpaluuta mielenterveysperusteiselta sairauspoissaololta voidaan ilmeisesti nopeuttaa monitekijäisillä interventioilla, joilla on yhteys työhön.»B.
- Tuore väitöskirjatutkimus «Mattila-Holappa P. Mental health and labour market participation among young adults 2018 Studies in social security and health. Kela»7 käsittelee työhön paluun tukemista mielenterveysongelmissa lähtökohtaisesti pidemmän jakson kuin sairauspoissaolokauden jälkeen «Mattila-Holappa P. Mental health and labour market participation among young adults 2018 Studies in social security and health. Kela»7.
- Selkäkivussa omat toipumisodotukset ja välttäminen ovat merkityksellisiä tekijöitä työhön paluussa kivun lisäksi «Iles RA, Davidson M, Taylor NF. Psychosocial predictors of failure to return to work in non-chronic non-specific low back pain: a systematic review. Occup Environ Med 2008;65:507-17 »8.
- Psyykkisissä sairauksissa akuuttivaiheen oireet voivat rajoittaa työkykyä eri tavoin, mutta yleensä mahdollisimman nopea työhön paluu, tarvittaessa osasairauspäivärahan tuella, on tehokas tapa tukea työkykyä. Sen sijaan työn sisältöä ja työaikoja voi olla tarpeen muokata (määräaikaisesti). Ks. kysymys 11 «Ydinkysymys 11: Miten potilaan psykososiaalisen tilanteen vaikutus sairauspoissaolon tarpeeseen ja pituuteen arvioidaan?»5.
- Työn muokkaamista eli työn sovittamista työkykyä vastaavaksi mielenterveyden häiriöiden yhteydessä on käsitelty tuoreessa ohjeessa «Holappa-Mattila P, Selinheimo S, Valtanen E ym. Työn muokkauksen keinot, kun mielenterveyden häiriö vaikuttaa työkykyyn. TTL ja STM 2018»9.
Kirjallisuutta
- Martimo KP, Liira J. Sairauspoissaolon tarpeen arviointi. Suom Lääkäril 2016;71:1513-8
- Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. 16.6.2014. Saatavana Työterveys ja kuntoutus (Työterveyshuollon tietokannat) www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti_ww
- Horppu R, Martimo KP, Viikari-Juntura E ym. Occupational Physicians' Reasoning about Recommending Early Return to Work with Work Modifications. PLoS One 2016;11:e0158588 «PMID: 27367908»PubMed
- Vingård E, Alexanderson K, Norlund A. Swedish Council on Technology Assessment in Health Care (SBU). Chapter 9. Consequences of being on sick leave. Scand J Public Health Suppl 2004;63:207-15 «PMID: 15513658»PubMed
- Stansfeld SA, Fuhrer R, Head J. Impact of common mental disorders on sickness absence in an occupational cohort study. Occup Environ Med 2011;68:408-13 «PMID: 21075767»PubMed
- Dewa CS, Loong D, Bonato S ym. Incidence rates of sickness absence related to mental disorders: a systematic literature review. BMC Public Health 2014;14:205 «PMID: 24571641»PubMed
- Mattila-Holappa P. Mental health and labour market participation among young adults 2018 Studies in social security and health. Kela
- Iles RA, Davidson M, Taylor NF. Psychosocial predictors of failure to return to work in non-chronic non-specific low back pain: a systematic review. Occup Environ Med 2008;65:507-17 «PMID: 18417552»PubMed
- Holappa-Mattila P, Selinheimo S, Valtanen E ym. Työn muokkauksen keinot, kun mielenterveyden häiriö vaikuttaa työkykyyn. TTL ja STM 2018