Ammatti ja tauti vai ammattitauti?

Tiedätkö, mikä on lääkärin yleisin ammattitauti? En haluaisi latistaa tunnelmaa, mutta se on ihottuma. Niin on myös hammaslääkäreillä ja eläinlääkäreillä. Kun vitseissä rumpalin ammattitauti on rytmihäiriö, junankuljettajan vaihdevuodet ja kemistin liikahappoisuus, olisi odottanut lääkärikunnaltakin jotain repäisevämpää! Vuosina 2012–2016 ammattitauteja vahvistettiin lääkäreillä 16, hammaslääkäreillä 12 ja eläinlääkäreillä 8 kappaletta. Allerginen kosketusihottuma, ärsytyskosketusihottuma ja proteiinikosketusihottuma johtavat näitä tilastoja.

Siksi on perusteltua, että tässä numerossa nostetaan esiin ihosairauksia sekä työperäisenä että työkykyyn vaikuttavana sairautena. Kaiken tietävä Wikipedia sen kiteyttää: iho on ihmisen elimistön uloin ja suurin elin!

"Kaikkien Disney-tekijöiden ammattitauti on katsoa maailmaa Ankkojen silmin", kertoo sarjakuvataiteilija Kari Korhonen muutaman vuoden takaisessa Ateneumin blogissa. Vastaavasti kaikkien työterveyslääkäreiden "ammattitauti" on kuunnella potilasta tämän työ visiona mielessään. Tähän meidät koulutetaan. Työterveyslääkäri kirjaa maalarin, henkilöstöjohtajan tai koodarin oireita, ei tuntemattoman potilaan.

Ammattitautien tunnistamista tarvitaan, jotta työntekijä saa tilanteen edellyttämät työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) mukaiset korvaukset. Jos sairastunut työntekijä joutuu vaihtamaan ammattia, hänellä voi olla oikeus saada vakuutusyhtiöltä tukea ja työterveyslääkärin tehtävä on ohjata tälle polulle. Tunnistamista tarvitaan myös siksi, ettei kukaan muu sairastuisi. Ihan kuten lehtihaastatteluissa ja blogeissa avautuvat ihmiset haluavat kertoa oman tarinansa, "ettei kukaan muu joutuisi kokemaan samaa", tulee työterveyslääkärin reagoida tunnistaessaan työperäistä oireilua ja huolehtia, että työnantaja saa tiedon toimiakseen altistumisen minimoimiseksi ja muiden työntekijöiden suojelemiseksi.

Yleisin ammattitauti Suomessa on meluvamma ja toiseksi yleisin ihottuma. Arvaamme kyllä, mikä tauti nousee hätyyttelemään ammattitautitilastojen kärkeä 2020–2021. Tähän mennessä valtaosa COVID-19-ammattitautipäätöksen saaneista on ollut hoitajia, mutta luulisi sinne lääkäreitäkin mahtuvan. Kai lääkärikin ilmoittaa esimiehelleen ja ottaa yhteyttä työterveyshuoltoonsa ammattitautia epäillessään?

Muistathan, että lääkäreillä on ilmoitusvelvollisuus ammattitaudista, sen epäilystä tai muusta työperäisen sairauden epäilystä aluehallintovirastoon? Suurin osa jää ilmoittamatta. Ilmoituksia kuitenkin tarvitaan paitsi työsuojelun tehostamiseksi, myös muun muassa ymmärryksen lisäämiseksi alakohtaisista riskeistä.

Lääkärin ammattitauteihin syvennymme Työterveyslääkäri-lehdessä myöhemmin tänä vuonna. Tässä numerossa kerrotaan muista ammateista ja niihin liittyvistä taudeista. Autonasentajan ammattitauti voi olla tärinätauti «Tärinätauti autonasentajilla (1/2021)»1. Entä rakennustyöntekijällä tai maatalouslomittajalla? Vastauksen löydät sivuilta 15–19 «Maatalouslomittajan ripuli (1/2021)»2 «Injektioepoksin käytöstä aiheutunut allerginen kosketusihottuma (1/2021)»3. Antti Virta kumppaneineen kertoo avausjutussa eläinlääkärien zoonooseista «Zoonoosit eläinlääkärin työssä (1/2021)»4 ja mainitsee, että lähes jokaista eläinlääkäriä on joskus työssä purrut eläin. Työterveyslääkärin näkökulmasta tämä on kerrassaan jännittävää – minulla on kutkuttava lapsuusmuisto päivästä, kun eläinlääkäri-isäni tuli töistä peukalo turvoksissa. Sika oli purrut!

Tampereella 23.2.2021