Karies (hallinta)

• Kariesta on lähes kaikilla suomalaisilla, ja suomalaisten hampaiden harjauksessa on edelleen parannettavaa. Kariesta voidaan kuitenkin hallita. Tärkein, kaikkia koskettava keino ovat terveelliset elintavat läpi elämän.

Hampaiden reikiintymiselle altistavat tekijät ja potilaskohtaisen riskin arviointi

• Hampaiden reikiintymiselle altistavia tekijöitä esitetään taulukossa « Hampaiden reikiintymiselle altistavat tekijät. Lihavoidut tekijät suurentavat reikiintymisriskiä merkittävästi.»1.
• Potilaskohtainen reikiintymisriski voidaan arvioida altistavien tekijöiden kyselyllä.
• Yksilöllinen karieksen hallinnan suunnittelu edellyttää reikiintymisriskin arvioimisen lisäksi kliinistä tutkimusta ja kariesvaurioiden syvyyden ja aktiivisuuden arviointia.

Diagnostiikka

• Kliinisessä tutkimuksessa arvioidaan kariesvaurioiden syvyys ja aktiivisuus. Standardoidun luokittelujärjestelmän (esim. ICDAS) käyttö lisää havainnoinnin tarkkuutta «Standardoidun luokittelujärjestelmän käyttö lisää primaarikariesvaurioiden syvyyden ja aktiivisuuden näönvaraisen havainnoinnin tarkkuutta.»A. Lisäksi voidaan käyttää kuituvaloa «Kuituvalo (FOTI) voi olla hyödyllinen visuaalisen havainnoinnin lisänä kariesvaurioiden havainnoinnissa.»C, bitewing-röntgenkuvia «Bitewing-kuvat saattavat helpottaa merkittävästi pysyvien hampaiden kariesvaurioiden ja uusimista vaativien täytteiden havaitsemista nuorilla aikuisilla.»B, «Bitewing-tekniikalla toteutettu röntgenkuvaus saattaa olla aiheellinen, jos lapsella on ainakin yksi näönvaraisessa tarkastuksessa havaittu kariesvaurio.»C tai uusia tutkimusmenetelmiä «Digitaalinen kuituvalo (Near Infrared Light Transillumination, NIR-LT) näönvaraisen tarkastuksen lisänä helpottaa kariesvaurioiden havainnointia.»B, «Laserfluoresenssin mittausten avulla on ilmeisesti mahdollista seurata purupintojen kariesvaurioiden etenemistä tai pysähtymistä.»B, «Fluoresenssiin perustuvat menetelmät näönvaraisen tutkimuksen lisänä ilmeisesti parantavat edenneiden kariesvaurioiden havaitsemista.»B.

Karieksen hallintatoimet

• Karieksen hallintaan kaikilla kuuluvat
  • hampaiden huolellinen harjaus fluorihammastahnaa käyttäen kahdesti päivässä «Säännöllisesti 2 kertaa päivässä hampaansa harjaavilla on vähemmän reikiä hampaissa kuin niillä, jotka harjaavat hampaansa harvemmin kuin 2 kertaa päivässä.»A, «Fluorihammastahnan käyttö vähentää hampaiden reikiintymistä verrattuna fluorittoman tahnan käyttöön.»A ja hammasvälien puhdistus yläkouluikäisestä alkaen
  • ateriarytmi, johon kuuluvat säännölliset ja terveelliset ateriat ja välipalat «Säännöllisesti aterioivilla on ilmeisesti pienempi riski hampaiden reikiintymiselle kuin niillä, jotka syövät epäsäännöllisesti tai tiheään.»B
  • napostelun, sokeroitujen juomien ja makeisten runsaan ja usein toistuvan käytön rajoittaminen «Runsas sokerin syönti ilmeisesti lisää hampaiden reikiintymistä.»A, «Runsas sokeristen juomien nauttiminen lisää hampaiden reikiintymistä.»A
  • veden käyttäminen janojuomana.
• Ellei karieksen hallinta onnistu pelkästään terveellisin elintavoin ja omahoidon keinoin, selvitetään reikiintymisen syyt ja tehdään yksilöllinen karieksen hallintasuunnitelma.
• Potilaan omahoidon tehostamiseen voivat kuulua
  • hampaiden puhdistamisen tehostaminen siten, että kiinnitetään erityistä huomiota kohtiin, joissa on jäännösplakkia tai alkavia, eteneviä kariesvauriota «Kohdennettu puhkeavien hampaiden harjausopetus ja suuhygienian yksilöllinen kontrollointi saattaa ehkäistä hampaiden reikiintymistä.»C, «Säännöllisesti 2 kertaa päivässä hampaansa harjaavilla on vähemmän reikiä hampaissa kuin niillä, jotka harjaavat hampaansa harvemmin kuin 2 kertaa päivässä.»A
  • puhkeavien hampaiden puhdistamisen tehostaminen
  • ruokavalion muokkaaminen hampaille terveelliseksi esimerkiksi ruokapäiväkirjan avulla
  • ksylitolituotteiden käyttö ainakin kolmen ruokailukerran päätteeksi (yhteensä ≥ 5 g/päivä) «Päivittäinen ksylitolipurukumin tai -pastillien (vähintään 5 g/vrk) käyttö ilmeisesti vähentää hampaiden reikiintymistä.»B
  • lisäfluoridi omahoitoon yksilöllisen suunnitelman mukaan esimerkiksi suurentamalla hammastahnan käyttömäärää tai -tiheyttä tai ottamalla käyttöön fluoritabletit, -huuhteet tai -geelin. Hammaslääkäri, lääkäri, sairaanhoitaja tai suuhygienisti voi ohjata 16 vuotta täyttäneen käyttämään 5 000 ppm:n fluorihammastahnaa päivittäisessä omahoidossa.
• Vastaanotolla tehtäviä alkavien vaurioiden pysäytystoimenpiteitä voivat olla
  • paikalliset fluorikäsittelyt «Jos hampaiden reikiintymisriski on korkea, paikallinen, ammattilaisen toteuttama fluorikäsittely päivittäisen fluorihammastahnan käytön lisänä ilmeisesti tehostaa reikiintymisen ehkäisyä kouluikäisillä.»B
  • pysyvien poskihampaiden pinnoittaminen «Pit and fissure sealants are effective in preventing caries in occlusal surfaces of permanent molars in children and adolescents.»A
  • hammasvälien alkavien vaurioiden pysäyttäminen resiini-infiltraatiolla «Resin infiltration seems to reduce caries progression both in primary and permanent teeth.»B.
• Hoitotulokset arvioidaan ja jatkosuunnitelma tehdään 3–6 kuukauden kuluttua.
• Karieksen hallinnassa on huomioitava lasten erityisasema. Lasten hampaat puhkeavat ja hampaisto kehittyy, samalla kun he opettelevat hyviä terveystottumuksia. Vanhempien roolimalli on tärkeä.
  • Karieksen hallintaa edistävät elintavat tulee juurruttaa jo varhaislapsuudessa, jolloin niistä parhaiten tulee elinikäinen tapa.
  • Pikkulapsia ei pidä totuttaa sokerin käyttöön.
  • Pikkulapsia pitää suojata varhaiselta mutans-streptokokkitartunnalta «Äidin päivittäinen ksylitolin käyttö estää mutans-streptokokkien kolonisoitumista lapsen suuhun ensimmäisten elinvuosien aikana.»A
  • Huoltajien tehtävä on huolehtia, että heidän lastensa hampaat pestään puhtaiksi kahdesti päivässä käyttäen fluorihammastahnaa.
• On huolehdittava myös sellaisten henkilöiden hammashoidosta, joiden hampaiden reikiintymisriski on suurentunut yleissairauden takia tai jotka eivät syystä tai toisesta kykene itse huolehtimaan suunsa terveydestä. Erityisesti on järjestettävä kotihoidossa, hoivapalveluissa ja laitoksissa olevien terveellinen ruokailu ja päivittäinen suun puhdistus. Ks. suosituksen lisämateriaalit Karieksen hallinta iäkkäillä «Karieksen hallinta iäkkäillä»1, Muistisairaan suun hoito «Muistisairaan suunhoito»2, Suunhoito kotihoidon asiakkailla, hoivapalveluissa ja laitoksissa «Suunhoito kotihoidon asiakkailla, hoivapalveluissa ja laitoksissa»3, Kun henkilö vastustelee suun puhdistusta – vinkkejä haastaviin tilanteisiin «Kun henkilö vastustelee suun puhdistusta – vinkkejä haastaviin tilanteisiin»4.
• Onnistunut karieksen hallinta on kliinisesti havaittavissa siitä, että hampaat ovat puhtaat eikä eteneviä kariesvauriota ole.
• Kaikenikäisillä tulee olla mahdollisuus elää suun terveyden kannalta turvallisessa ympäristössä, tehdä terveellisiä valintoja ja saada yhteisöltä hyvän terveyskäyttäytymisen malleja.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

Vuokko Anttonen (pj.)

Mirkka Järvinen

Kaija Komulainen

Antti Kämppi

Anne Laajala

Marja-Liisa Laitala

Marina Merne-Grafström

Kaisu Pienihäkkinen

Marja Pöllänen (Käypä hoito -toimittaja)

Eija Salmela