Suositus toiminta- ja työkyvyn arvioinnista kotoutumisvaiheessa
Suositus: Suositus toiminta- ja työkyvyn arvioinnista kotoutumisvaiheessa «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019102935743»1
Suositus ruotsiksi: Rekommendation om bedömning av funktions- och arbetsförmågan i integrationsskedet «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001131827»2
Suositus englanniksi: Recommendation for the assessment of functioning and work ability during the integration phase «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001131837»3
Tiivistelmä
Tämä suositus kuvaa toiminta- ja työkyvyn arviointia kotoutumisvaiheessa. Kotoutumisvaiheella tarkoitetaan sitä ajanjaksoa, jolloin Suomeen muuttaneella ihmisellä on oikeus kotoutumissuunnitelmaan. Kotoutumislain mukaan työttömällä tai muuten kuin tilapäisesti toimeentulotukea saavalla maahanmuuttajalla on aina oikeus kotoutumissuunnitelmaan. Tämä oikeus on yksilöllinen: kolmen vuoden enimmäisaikaan voidaan tarvittaessa hakea enintään kahden vuoden jatkoaika.
Suositus on tarkoitettu erityisesti ammattihenkilöille, jotka arvioivat toiminta- ja työkykyä osana alkukartoitusta, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa tai työ- ja elinkeinopalveluissa. Suositusta voidaan hyödyntää myös muissa soveltuvissa konteksteissa. Suositus on tarkoitettu vahvistamaan toiminta- ja työkykyä arvioivien asiantuntijoiden ammattitaitoa ja lisäämään kotoutumiseen liittyvää osaamista peruspalveluissa.
Suosituksena on, että kotoutumisvaiheessa
- toiminta- ja työkyvyn arviointi toteutetaan kielellisesti ja kulttuurillisesti soveltuvilla menetelmillä.
- toiminta- ja työkyvyn arvioinnissa pyritään jaettuun asiantuntijuuteen, jossa sekä asiakas että ammattilainen tuovat arviointitilanteeseen oman erityisosaamisensa.
- toiminta- ja työkyvyn arviointi on kokonaisvaltaista. Siinä huomioidaan kielitaidon, koulutuksen ja työhistorian lisäksi fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky, suoriutuminen arkitoimista sekä toimintakykyyn vaikuttavat ympäristötekijät.
- toiminta- ja työkyvyn arviointi on systemaattista ja johtaa tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin ja palveluohjaukseen.
Tavoitteena on
a) ohjeistaa, miten ja millä keinoin toiminta- ja työkyvyn arviointi tulee kotoutumisvaiheessa toteuttaa, ja
b) suosittaa varhaista ja systemaattista toiminta- ja työkyvyn arviointia kotoutumisvaiheessa.
Suositus sisältää koonnin TOIMIA-tietokannasta saatavilla olevista monikielisistä menetelmistä. Arviointimenetelmien valinnan lähtökohtana ovat olleet saatavuus, pätevyys, mittarin ja menetelmän saatavuus eri kieliversioina sekä käytön helppous.
Suositus on saatavilla Julkarissa. «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019102935743»1
Suositus on saatavilla myös ruotsiksi Julkarissa: Rekommendation om bedömning av funktions- och arbetsförmågan i integrationsskedet. «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001131827»2
Suositus on saatavilla myös englanniksi Julkarissa: Recommendation for the assessment of functioning and work ability during the integration phase. «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001131837»3
Suositukseen liittyvät muut TOIMIAn suositukset
- Suositus toimintakykymittareiden yhdenmukaiseen ja eettiseen käyttöön sosiaalialan asiakastyössä «Suositus toimintakykymittareiden yhdenmukaiseen ja eettiseen käyttöön sosiaalialan asiakastyössä»1
- Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa «Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa»2
Tausta
Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen tärkeistä jokapäiväisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää. Työkyvyn käsitteestä ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Työkyvyn määrittelyssä keskeistä on työntekijän ja työn välinen suhde. Myös toimintakyvyssä on kyse ihmisen ja hänen ympäristönsä vuorovaikutuksesta. Muutokset ympäristössä voivat joko heikentää, parantaa tai ylläpitää ihmisen mahdollisuuksia toimia ja osallistua yhteiskunnassa.
Toiminta- ja työkyvyn arviointi kuuluu monien ammattilaisten työhön muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollossa, työvoimahallinnossa ja opetussektorilla. Lainsäädännössä «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Lainsäädäntö edellyttää toimintakyvyn arviointia. 2019a. Viitattu 16.10.2019. Saatavilla:.»36 edellytetään toimintakyvyn arviointia erilaisten palveluiden tai etuuksien saamiseksi. Toimintakyvyn arvioimisesta on olemassa eri käyttötarkoituksiin laadittuja suosituksia ja ohjeita. Monet näistä ovat yleispäteviä asiakkaan taustasta riippumatta. Kotoutumisvaiheessa olevan asiakkaan arviointiin liittyy myös erityiskysymyksiä.
Kotoutumisvaiheessa toiminta- ja työkyvyn arviointi käynnistyy usein alkukartoituksessa. Alkukartoitus on eri vaiheita sisältävä prosessi, jonka sisältö ja kesto riippuvat Suomeen muuttaneen ihmisen tilanteesta. Alkukartoitusta koskevat säännökset eivät tarkasti määrittele, mitä alkukartoituksen sisältö on tai miten se tulee järjestää. Lain mukaan: ”Alkukartoituksessa arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palvelujen tarpeet. Alkukartoituksessa selvitetään tätä tarkoitusta varten tarvittavassa laajuudessa maahanmuuttajan aikaisempi koulutus, työhistoria, kielitaito sekä tarvittaessa muut työllistymiseen ja kotoutumiseen vaikuttavat seikat.” «Laki kotoutumisen edistämisestä 13862010 .»24.
Suosituksen käyttötarkoitus ja kohderyhmä
Tämä suositus koskee toiminta- ja työkyvyn arviointia kotoutumisvaiheessa. Kotoutumisvaiheella tarkoitetaan sitä ajanjaksoa, jolloin Suomeen muuttaneella ihmisellä on oikeus kotoutumissuunnitelmaan. Kotoutumissuunnitelma on kotoutumislakiin pohjautuva yksilöllinen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, joiden tavoitteena on mahdollistaa yhteiskuntaan osallistuminen yhdenvertaisesti ja täysivaltaisesti. Oikeus kotoutumissuunnitelmaan on yksilöllinen. Enimmäisaika on kolme vuotta, minkä jälkeen kotoutumisajalle on tarvittaessa mahdollisuus hakea enintään kahden vuoden jatkoaikaa.
Suositus on tarkoitettu erityisesti ammattihenkilöille, jotka arvioivat toiminta- ja työkykyä osana alkukartoitusta, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa tai työ- ja elinkeinopalveluissa. Suositusta voidaan hyödyntää myös muissa soveltuvissa konteksteissa. Suositus on tarkoitettu vahvistamaan toiminta- ja työkykyä arvioivien asiantuntijoiden ammattitaitoa ja lisäämään kotoutumiseen liittyvää osaamista peruspalveluissa. Suosituksesta on helppokäyttöinen tarkistuslista (liite «»1).
Tavoitteena on
- ohjeistaa, miten ja millä keinoin toiminta- ja työkyvyn arviointi tulee kotoutumisvaiheessa toteuttaa.
- suosittaa varhaista ja systemaattista toiminta- ja työkyvyn arviointia kotoutumisvaiheessa.
Rajaukset
Suositus rajautuu työikäiseen aikuisväestöön. Suomeen muuttaneiden lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden toimintakyvyn arviointi ovat suosituksen ulkopuolelle jääviä tärkeitä aiheita. Nuorten toiminta- ja työkyvyn arvioinnin tueksi on saatavilla Kelan julkaisema 16–29-vuotiaiden NEET-nuorten arvioinnin suositus, erityisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella (Not in Employment, Education, or Training) olevien nuorten arviointiin ja ohjaukseen «Sandberg E, Jokinen S, Kärkkäinen J, Lämsä R, Löfstedt J, Nordlund-Spiby R, Pajunen M, Raivio H, Rouvinen J, Valkeinen H. Toimintakyvyn arviointi 16–29-vuotiailla NEET-nuorilla. Suositus avuksi Kelan »32. Tämä on tärkeä myös kotoutumisvaiheen työskentelyyn, sillä vieraskielisillä nuorilla tiedetään olevan korkea riski jäädä työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle. Kelan suositus sisältää toimintakykyä arvioivien mittareiden vertailun ja kattavan suosituslistan nuoren toimintakyvyn arvioinnin prosessista.
Muita suosituksen ulkopuolelle rajautuvia tärkeitä aiheita ovat kotoutumislain uudistus ja sen seuraukset, arvioinnin rakenteinen kirjaaminen, Kanta-palveluiden mahdollisuudet sekä vastaanottokeskusvaiheessa kerätyn toimintakykytiedon käyttö myönteisen oleskelulupapäätöksen jälkeen.
Tässä suosituksessa ei toisteta periaatteita, jotka ovat osa aiemmin julkaistuja suosituksia. TOIMIA-tietokannassa on useita suosituksia, joista on hyötyä myös kotoutumisvaiheen arviointiin. Arviointia toteuttavan ammattilaisen on suositeltavaa perehtyä ainakin näiden suositusten sisältöön:
- Suositus toimintakykymittareiden yhdenmukaiseen ja eettiseen käyttöön sosiaalialan asiakastyössä «Suositus toimintakykymittareiden yhdenmukaiseen ja eettiseen käyttöön sosiaalialan asiakastyössä»1, « Manssila J, Rahikka A, Sjöblom S. Suositus toimintakykymittareiden yhdenmukaiseen ja eettiseen käyttöön sosiaalialan asiakastyössä . TOIMIA-suositus; 2018. »25
- Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa «Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa»2, «Vuokko A, Juvonen-Posti P, Kaukiainen A. Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa. TOIMIA-suositus; 2016. Saatavilla:.»47.
Arviointimenetelmien valinta
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaisuudessa toimiva kotouttamisen osaamiskeskus tukee maahanmuuttajien kotoutumista edistävää työtä. Kotouttamisen osaamiskeskus on muun muassa kehittänyt mallilomakkeen laaja-alaiseen alkukartoitukseen «Kotouttaminen.fi. Alkukartoitus tai -haastattelu. 2019. Viitattu 16.10.2019. Saatavilla: »20, «https://kotoutuminen.fi/alkukartoitus-selkosuomi»4. Lomakkeessa kartoitetaan avoimin kysymyksin kotoutujan sosioekonomista tilannetta, terveydentilaa, kielitaitoa, koulutusta, ammattikokemusta, erityistaitoja ja tulevaisuuteen liittyviä toiveita. Haastattelulomake ei suoranaisesti kartoita tai mittaa toimintakykyä.
TEM on koonnut eri hankkeiden tuloksena hyviä käytäntöjä ja suosituksia maahanmuuttajien alkukartoituksen toteuttamiseen «Huttunen H-P, Karinen R, Kivisik K, Korhonen I, Laine H, Mikkonen M, Prisada J, Ruohomäki I, Sallinen S. Alkukartoituksen avuksi. Esimerkkejä kotoutumislain mukaisen alkukartoituksen hyvistä käytännöi»16. Hyvän alkukartoituksen kriteereissä korostuvat omakielisyyden merkitys, asiantuntevan arvioinnin teko, arvioinnin suunnittelun asiakaslähtöisyys ja viestimisen merkitys. Tavoitteena on, että arviointi hyödyttää asiakasta, eikä arvioinnin tarkoitus jää epäselväksi. Tämä suositus noudattelee näitä hyvän alkukartoituksen kriteerejä «Huttunen H-P, Karinen R, Kivisik K, Korhonen I, Laine H, Mikkonen M, Prisada J, Ruohomäki I, Sallinen S. Alkukartoituksen avuksi. Esimerkkejä kotoutumislain mukaisen alkukartoituksen hyvistä käytännöi»16. Näiden lisäksi suosituksessa esiteltävien yksittäisten arviointimenetelmien valinnan lähtökohtana ovat olleet:
- saatavuus (muun muassa TOIMIA-tietokanta)
- pätevyys (arvioitu TOIMIAssa, testattu ja hyödynnetty tutkimuksissa ja asiakastyössä)
- mittarin ja menetelmän saatavuus eri kieliversioina
- käytön helppous (maksuttomuus, soveltuu itsearviointiin, ei vaadi erityistä kliinistä osaamista).
Taulukossa «TOIMIA-tietokannasta saatavilla olevat monikieliset mittarit ja menetelmät»1 on kuvattu mittareita ja menetelmiä, joita on käytetty sekä kliinisessä että tutkimustyössä ja joista on useampi kieliversio. Seitsemästä menetelmästä kuusi on yksinkertaisia kysymyksiä, jotka kartoittavat tiettyä toiminta- ja työkyvyn osa-aluetta. Kykyviisari® on taulukon menetelmistä laajin; kyselyn kahdeksan osiota sisältävät myös itsearvioidun kävelyn, työkykypistemäärän ja koetun yksinäisyyden kysymykset.
Taulukossa «TOIMIA-tietokannasta saatavilla olevat monikieliset mittarit ja menetelmät»1 ei ole kuvattua fyysistä toimintakykyä ja terveyttä mittaavia kliinisiä menetelmiä (esim. käden puristusvoima tai spirometria). Useimmat kliiniset mittaukset ovat toteutettavissa ammattitaitoisen tulkin avustuksella. Joistain mittareista on saatavilla väestökohtaiset raja-arvot (ks. lisää kohdassa 5.4.).
Suositus
Kielellisesti ja kulttuurisesti soveltuva arviointi
1) Toiminta- ja työkyvyn arviointi toteutetaan kielellisesti ja kulttuurillisesti soveltuvilla menetelmillä
Arviointimenetelmän valinnassa on huomioitava asiakkaan kielitaito. Kulttuurisensitiivisellä toimintakyvyn arvioinnilla pyritään oman ja toisen kulttuurisen taustan huomioimiseen ja ymmärtämiseen vuorovaikutus- sekä arviointitilanteissa. Jos arviointimenetelmästä on useita kieliversioita, ammattilainen ja asiakas valitsevat sopivan kieliversion yhdessä. Tarvittaessa arviointitilanteessa käytetään ammattitaitoista tulkkia. Kaikkia kyselylomakkeita ei saa luotettavasti käännettyä tulkkaustilanteissa. Tulkkiavusteisen työskentelyn periaatteita on kuvattu Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa (PALOMA) -käsikirjassa «Castaneda AE, Mäki-Opas J, Jokela S, Kivi N, Lähteenmäki M, Miettinen T, Nieminen S, Santalahti P ja PALOMA-asiantuntijaryhmä. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa. PALOMA-käsikirja . Tervey»6.
Tämän suosituksen taulukossa «TOIMIA-tietokannasta saatavilla olevat monikieliset mittarit ja menetelmät»1 kuvatut menetelmät on saatavilla useilla kielillä. Niitä on käytetty esimerkiksi Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa (Maamu) (itsearvioitu portaiden nousu, itsearvioitu kävely, työkykyarvio, työkykypistemäärä ja koettu yksinäisyys). Kykyviisarin kehittämisessä on hyödynnetty eri menetelmiä «Unkila K, Lautala K, Wikström W, Joensuu M, Savinainen M. Kognitiivinen haastattelu kyselylomakkeen kehittämisessä. Esimerkkinä työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari. Kuntoutus 2018»50. Arabian-, somalin-, kurdin ja venäjänkielisiä versioita on testattu THL:n mobiTARMO-hankkeessa kognitiivisella haastattelulla (N=61). Myös sähköisen version soveltuvuutta on testattu kotoutumiskoulutuksessa. Testausten pohjalta Kykyviisarille tehtiin kulttuurinen adaptointi, jossa kyselyä räätälöitiin ymmärrettävämmäksi ja kotoutumiskontekstiin sopivammaksi: a) tarkentamalla kysymysmuotoa ja hyödyntämällä selkokielistä kysymyksen asettelua, b) tarkentamalla vastausvaihtoehtoja sekä c) lisäämällä kohderyhmälle räätälöityjä selitteitä «Henriksson M, Rask S, Anttila H, Kuusio H. Työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmän kulttuurinen adaptointi kognitiivisen haastattelun menetelmällä: kokemuksia Kykyviisarin testauksesta arabian-, som»15. Selitteisiin tarkennettiin esimerkiksi, arvioidaanko kysymyksessä Suomea vai entistä kotimaata. Joihinkin kysymyksiin tarkennettiin, millä kielellä toimimista on tarkoitus arvioida, kuten ”Pystyn sanomaan asiani erilaisissa tilanteissa jollain osaamallani kielellä”. Myös joitain kulttuurisidonnaisia käsitteitä (esim. yksinäisyys) tarkennettiin.
Tässä suosituksessa esitetään toiminta- ja työkyvyn mittareita ja menetelmiä, joista löytyy kieliversiota ja joita on hyödynnetty eri tutkimusasetelmissa eri kieliryhmissä. On kuitenkin huomioitava, että näistä ei ole olemassa validiteettitutkimusta kulttuurien välisistä asetelmista. Vaikka mittarista tai menetelmästä on kieliversio, kulttuuriset ja kielelliset tekijät saattavat vaikuttaa esimerkiksi itsearviointimenetelmän ymmärrettävyyteen, jolloin tuloksia ei voida luotettavasti vertailla väestöryhmien välillä. Kykyviisarin testauksessa (Henriksson ym. painossa) havaittiin, että samalta alueelta muuttaneet ja samaa kieltä puhuvat ihmiset voivat ymmärtää termejä eri tavalla riippuen esimerkiksi iästä tai koulutuksesta. Oma haasteensa on kääntää mittaamisen kannalta olennaiset termit (esim. toimintakyky) toiselle kielelle siten, että alkuperäinen merkitys säilyy. Tämä on huomioitava myös tulkkivälitteisissä asetelmissa. Näistä syistä johtuen raja- ja viitearvot vaativat rinnalleen laadullista arviointia. Mahdollisuuksien mukaan toimintakyvyn arvioinnin on hyvä sisältää myös asiakkaan toiminnan havainnointia, sillä itsearvioinnissa ihminen saattaa eri syistä yli- tai aliarvioida omaa suoriutumistaan. Toiminnallisten menetelmien hyötynä on usein myös se, että niiden äärellä asiakkaan voi olla helpompi kommunikoida sanallisesti.
Jaettu asiantuntijuus arvioinnissa
2) Toiminta- ja työkyvyn arvioinnissa pyritään jaettuun asiantuntijuuteen, jossa sekä asiakas että ammattilainen tuovat arviointitilanteeseen oman erityisosaamisensa.
Jaetun asiantuntijuuden lähtökohtana on, että asiakas ja ammattilainen tuovat arviointitilanteeseen oman erityisosaamisensa; asiakas tarpeensa, toiveensa ja näkemyksensä omasta tilanteestaan ja asiantuntija tietonsa ja ammattitaitonsa. Jaettu asiantuntijuus on myös keskeinen osa yhdessä rakentuvaa kuntoutusta «Sipari S, Mäkinen E. Yhdessä rakentuva kuntoutusosaaminen. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja: Aatos-artikkelit 6;2012.»34. Luottamus asiakkaan ja ammattilaisen välillä on onnistuneen arvioinnin edellytys. Asiakkaan toimijuuden tunnistaminen ja vahvistaminen on erityisen tärkeää. Usein ”maahanmuuttaja” asetetaan kategoriaan, jossa toimijuudelle ei ole tilaa ja valtavirrasta poikkeavaa tietotaitoa ei välttämättä osata arvostaa «Hyvärinen H. Toimijuus on tärkeää myös maahanmuuttajalle. Aikalainen: Tampereen yliopiston tiede- ja kulttuurilehti. 2016;1.»17. Kotoutumisvaiheessa kannattaa tukea ihmisten tärkeäksi kokemia asioita ja antaa tunnustusta asiakkaan vahvuuksille. Tämä on tärkeää, sillä motivaatio on olennainen osa sitoutumista. Monilla on maahan tullessaan tai oleskeluluvan saatuaan vahva motivaatio kotoutua ja oppia kieltä.
Asiakkaan voi olla vaikea arvioida työllistymismahdollisuuksiaan ja voimavarojaan, erityisesti jos hänellä ei ole koulutusta tai työkokemusta tai ne poikkeavat paljon suomalaisesta järjestelmästä. Tällöin asiakkaan aiempia kokemuksia, harrastuksia ja mielenkiinnonkohteita kartoittamalla voidaan yhdessä pohtia nykyisiä voimavaroja. Jos asiakas ei ole tottunut itsearviointiin, voi arviointihetki korostua erityisen vahvasti. Tällöin esimerkiksi väliaikaiset asiat, kuten flunssa voi vaikuttaa itsearviointikysymysten vastauksiin. Toisaalta asiakas voi peilata itsearvioinnissaan tilannettaan entisessä kotimaassa. Joissain tilanteissa ammattilaisen on hyödyllistä kysyä asiakkaalta, miten hänen tilannettaan tai oireitaan arvioitaisiin tai hoidettaisiin kotimaassa. Myös asiakkaan omaisilta tai muilta läheisiltä voidaan saada tärkeää toimintakykyä koskevaa tietoa.
Kaikkia TOIMIA-tietokannan monikielisiä menetelmiä voidaan käyttää jaetun asiantuntijuuden ja puheeksi ottamisen välineinä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ammattilainen kuuntelee asiakasta ja antaa hänelle tilaa täydentää vastaustaan. Esimerkiksi Kykyviisarin voi täyttää itsenäisesti tai yhdessä ammattilaisen kanssa. Kykyviisarista tehdyt kognitiiviset haastattelut osoittivat, että joidenkin asiakkaiden on vaikea ymmärtää numeeristen vastausvaihtoehtojen merkitystä. Joskus vastausvaihtoehdot koettiin liian rajoittavina, jolloin omaa tilannetta ei voitu niiden avulla tyydyttävästi ilmaista. Esimerkiksi vähän suomea osaavilla oli vaikeuksia valita suoriutumistaan kuvaava numero tilanteissa, joissa he arvioivat suoriutuvansa hyvin julkisten palvelujen käyttämisestä, mutta eivät itsenäisesti, vaan paremmin suomea osaavan ystävän avustuksella. Vastausten täydentämisen tarve ilmeni myös kohdissa, joissa työ- tai toimintakyky arvioitiin numeerisella asteikolla. Esimerkkinä tästä työkykypistemäärä, jossa työkykyä arvioidaan asteikolla 0–10. Myös viisiportaisen asteikon kanssa ilmeni jonkin verran ongelmia esimerkiksi siten, että vastaaja oli ensin valitsemassa 1, vaikka oli tarkoittanut vastata 5.
Ammattilaisen on aina varmistettava, että asiakas ymmärtää arvioinnin syyt ja tavoitteet. Asiakkaalle on myös syytä korostaa, että koulutus- ja työmahdollisuuksia on huolimatta arvioinnissa mahdollisesti ilmenevistä toimintarajoitteista tai osatyökykyisyydestä. Asiakkaan toiminta- ja työkyvystä saadaan tarkempi ja luotettavampi kuva, kun asiakas saa täydentää vastaustaan suullisesti. Ammattilaisen ja asiakkaan välisen jaetun asiantuntijuuden lisäksi tarvitaan moniammatillista yhteistyötä.
Toiminta- ja työkyvyn kokonaisvaltainen arviointi
3) Toiminta- ja työkyvyn arviointi on kokonaisvaltaista. Siinä huomioidaan kielitaidon, koulutuksen ja työhistorian lisäksi fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky, suoriutuminen arkitoimista sekä toimintakykyyn vaikuttavat ympäristötekijät.
Arvioinnissa voidaan käyttää asiakkaan tilanteen mukaan yhtä tai useampaa menetelmää. Arvioinnin kautta tulee saada kokonaisvaltaista tietoa asiakkaan opiskelu-, työllistymis- ja muista kotoutumisvalmiuksista sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeesta. Toimintakyvyn eri osa-alueet ja näiden muodostama kokonaisuus vaikuttavat yksilön valmiuksiin osallistua yhteiskuntaan ja työelämään. Esimerkiksi jos ihminen ei osaa lukea, mahdollisesta lääkityksestä huolehtiminen voi olla vaikeampaa. Huono fyysinen vointi voi puolestaan hankaloittaa koulutukseen osallistumista, minkä vuoksi kielen oppiminen ja kotoutuminen on hidasta. Ammattilaisen on hyvä tiedostaa, että eri maista tulleilla ihmisillä voi olla suuria eroja terveyslukutaidossa, eli kyvyssä vastaanottaa, prosessoida, ymmärtää ja käyttää terveyteen liittyvää tietoa. Puutteellisen terveyslukutaidon vuoksi ihmisen voi olla vaikea tunnistaa ja sanoittaa sairauteen liittyviä oireita ja sitoutua niiden hoitoon.
Kotoutumisvaiheessa toiminta- ja työkyvyn arviointiin on varattava riittävästi aikaa. Annettavan tiedon ja lausunnon selkeyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Asiakas voi tarvita apua myös käytännön asioiden hoitamisessa sekä kirjallisessa asioinnissa, kuten lomakkeiden täyttämisessä. Heikosti suomea osaavien asiakkaiden kanssa on syytä käyttää selkeää kieltä ja mukauttaa puhetta asiakkaan osaamalle tasolle. Myös kuvien ja elekielen käyttö voi auttaa. Tarvittaessa on käytettävä ammattitaitoista tulkkia.
Suoriutuminen arkitoimista
Maahanmuutto on aina iso elämänmuutos, joka vaikuttaa ihmisen arkeen ja arkitoimista suoriutumiseen. Yleisesti ottaen Suomessa toimiminen edellyttää kielitaitoa ja suomalaisen yhteiskunnan tuntemusta. Tietyissä väestöryhmissä arkitoimista suoriutumista voivat vaikeuttaa sellaiset tekijät kuin lukutaidottomuus tai osaamattomuus käyttää tietokonetta «Castaneda AE, Rask S, Koponen P, Mölsä M, Koskinen S (toim.). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi - Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa . Terveyden ja hyvinvoinnin laito»8. Arki suomalaisessa yhteiskunnassa voi sisältää myös rasismia ja syrjintää, mikä voi vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn eri tavoin.
Suosituksen taulukossa «TOIMIA-tietokannasta saatavilla olevat monikieliset mittarit ja menetelmät»1 kuvatuista menetelmistä arkitoimista suoriutumista kartoittaa erityisesti Kykyviisarin Arki-osion kysymykset. Kotoutumiskoulutuksessa kerätyn aineiston perusteella nämä asioiden hoitamiseen ja itsestä huolehtimiseen liittyvät kysymykset ovat konkreettisia ja aiheiltaan olennaisia «Henriksson M, Rask S, Anttila H, Kuusio H. Työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmän kulttuurinen adaptointi kognitiivisen haastattelun menetelmällä: kokemuksia Kykyviisarin testauksesta arabian-, som»15. Toisaalta osa arjen pyörittämistä koskevista kysymyksistä koettiin vieraiksi, ja erityisesti miespuoliset vastaajat olisivat halunneet vastata ”ei koske minua” tai ”joku muu hoitaa tämän puolestani”. Myös kysymys julkisten palvelujen käyttämisestä oli hankalasti vastattavissa. Tarjotut esimerkit ”esim. pankki, KELA, apteekki, TE-toimisto, sosiaalitoimisto” koettiin ongelmalliseksi virastojen välisten erojen vuoksi. Esimerkiksi useampi vastaaja toi esiin, että suoriutuu hyvin sosiaalitoimistossa, koska siellä on aina tulkki tilattuna, muttei pysty hoitamaan asioitaan Kelassa, koska siellä on useimmiten vieras virkailija ja harvoin tulkki. Myös Internetin kautta asioimisen ja tiedonhaun esimerkkien (verkkopankki, lomakkeiden täyttö, aikataulu) koettiin olevan vaativuudeltaan eritasoisia. Osa vastaajista kuvasi osaavansa käyttää verkkopankkia ja Reittiopasta, mutta lomakkeiden täytön olevan mahdotonta. Tästä johtuen vastaajan oli vaikea valita vastausvaihtoehto. Tämä alleviivaa, miten tärkeä on antaa asiakkaan täydentää vastaustaan myös suullisesti.
Fyysinen toimintakyky
Terveyden, sairauden ja oireiden käsitteellistäminen on aina jossain määrin kulttuurisidonnaista. Terveys- ja sairauskäsityksissä voi yhdistyä sekä kulttuurisia että uskonnollisista näkemyksiä «Castaneda AE, Mäki-Opas J, Jokela S, Kivi N, Lähteenmäki M, Miettinen T, Nieminen S, Santalahti P ja PALOMA-asiantuntijaryhmä. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa. PALOMA-käsikirja . Tervey»6. Fyysiseen toimintakykyyn vaikuttavia perussairauksia ja vaikeissa oloissa syntyneitä fyysisiä vammoja esiintyy erityisesti pakolaisena tai turvapaikanhakijana Suomeen muuttaneissa tai niihin rinnastettavassa asemassa olevissa väestöryhmissä. Liikkumisvaikeuksien on havaittu olevan huomattavasti yleisempiä tietyissä Suomeen muuttaneissa väestöryhmissä koko väestöön verrattuna « Rask S, Sainio P, Stenholm S, Vaara M, Hurnasti T. Fyysinen toimintakyky ja liikkumisen apuvälineet. Teoksessa: Castaneda A, Rask S, Koponen P, Mölsä M, Koskinen S (toim.) Maahanmuuttajien terveys »31, «Rask S, Sainio P, Koponen P & Koskinen S. Toimintakyky ja työkyky. Teoksessa Nieminen T, Sutela H, Hannula U (toim.) Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014 . Työpaperi 18. Hels»30, «Rask S. Diversity and Health in the Population: Findings on Russian, Somali and Kurdish origin populations in Finland . Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsi»28. Fyysiseen toimintakykyyn ja sen ylläpitoon vaikuttavat myös monet tekijät suomalaisessa yhteiskunnassa, kuten teiden liukkaus tai asuinympäristössä koettu syrjintä ja siitä johtuva pelko liikkua ulkona. Myös liikuntatottumukset voivat poiketa Suomessa totutusta, esimerkiksi arkiliikunta voi olla vierasta.
Tarkin kuva asiakkaan fyysisestä toimintakyvystä saadaan, kun käytetään sekä toimintakyvyn fyysisiä edellytyksiä mittaavia objektiivisia testejä että asiakkaan subjektiivista itsearviota esimerkiksi liikkumiskyvystä. Kotikäynti asiakkaan luo on erittäin tärkeää tehdä etenkin silloin, kun asiakkaalla on fyysisen toimintakyvyn puutteita. Tarvittaessa tulee arvioida apuvälineiden ja mahdollisesti tarvittavan esteettömyyden tarve. Itsearviointikysymyksiä ovat esimerkiksi itsearvioitu portaiden nousu ja itsearvioitu kävely, joissa asiakas arvioi neljän vastausvaihtoehdon avulla, pystyykö hän toimintoon vaikeuksitta, onko vaikeuksia jonkin verran, onko toiminto erittäin vaikeaa, vai eikö hän pysty siihen lainkaan. Kykyviisarissa fyysistä toimintakykyä kartoitetaan Keho- ja Osallisuus-osioissa. Kotoutumiskoulutuksessa kerätyn aineiston perusteella nämä kysymykset on koettu pääsääntöisesti selkeinä. Pitkäaikaissairauksia koskeviin kysymyksiin vastaaminen oli sitä hitaampaa, mitä enemmän sairauksia vastaajalla oli «Henriksson M, Rask S, Anttila H, Kuusio H. Työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmän kulttuurinen adaptointi kognitiivisen haastattelun menetelmällä: kokemuksia Kykyviisarin testauksesta arabian-, som»15.
Tässä suosituksessa esitetyillä mittareilla ja menetelmillä ei tavoiteta kaikkia fyysisen toimintakyvyn tekijöitä. Muun muassa kipukokemukset jäävät näillä havaitsematta. Kivun huomioiminen kotoutumisvaiheessa olevan asiakkaan arvioinnissa on kuitenkin tärkeää, sillä erilaiset selittämättömät kivut ovat yleisiä kotoutumisvaiheessa olevilla asiakkailla «Buchert U & Vuorento M. Suomalaisten hyvinvointipalveluiden ammattilaisten näkemyksiä maahanmuuttajien ammatillisen ja mielenterveyskuntoutuksen haasteista ja ratkaisuista . Sosiaali- ja terveysturvan»5. Esimerkiksi Maamu-tutkimuksessa lähes joka neljäs kurditaustainen nainen ja 15 prosenttia kurditaustaisista miehistä ja somalialaistaustaisista naisista raportoi jatkuvaa kipua ja särkyä, joka vaivaa paljon «Heliövaara M. Tuki- ja liikuntaelinvaivat ja somaattinen oireilu. Teoksessa: Castaneda AE, Rask S, Koponen P, Mölsä M, Koskinen S (toim.). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi - Tutkimus venäläis-,»14. Kivun ja sen voimakkuuden arviointia on ohjeistettu esimerkiksi siihen liittyvässä Käypä hoito -suosituksessa «https://www.kaypahoito.fi/hoi50103»6, «Kipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodeci»19.
Kognitiivinen toimintakyky
Kognitiiviseen toimintakykyyn vaikuttavat monenlaiset tekijät: mieliala ja vireystila, univalverytmi, elämäntilanne, stressi, aistitoiminnot (näkö, kuulo) sekä erilaiset psyykkiset ja somaattiset sairaudet «Tuulio-Henriksson A. Kognitiivisen toimintakyvyn arviointi väestötutkimuksessa. TOIMIA-suositus; 2011. Saatavilla:.»46. Maahanmuutto voi eri tavoin liittyä ja vaikuttaa kaikkiin näihin tekijöihin. Erilaisesta kieli- ja kulttuuritaustasta tulevan ihmisen oppimisen arviointiin liittyy erityispiirteitä «Arvonen A, Katva L, Nurminen A. Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen. PS-kustannus Jyväskylä ja Helsinki: Helsingin Diakonissalaitos; 2012.»4. On syytä huomata, että erilaiset tekijät, kuten masennus, ahdistuneisuus tai muut psyykkistä hyvinvointia heikentävät tilat voivat vaikuttaa paitsi kognitiiviseen suoriutumiseen, myös asiakkaan itsearvioon «Tuulio-Henriksson A. Kognitiivisen toimintakyvyn arviointi väestötutkimuksessa. TOIMIA-suositus; 2011. Saatavilla:.»46. Kognitiivista toimintakykyä arvioitaessa on myös varmistettava, ettei oppimisen vaikeuksien taustalla ole tunnistamatta ja hoitamatta jääneitä näkö- tai kuulo-ongelmia.
Suosituksen taulukossa «TOIMIA-tietokannasta saatavilla olevat monikieliset mittarit ja menetelmät»1 kuvatuista menetelmistä kognitiivista toimintakykyä kartoittaa erityisesti Kykyviisarin Mieli- ja Taidot-osion kysymykset. Kotoutumiskoulutuksessa toteutetut kognitiiviset haastattelut osoittivat, että kysymyksiin liittyi jonkin verran tulkintavaikeuksia. Vastaukset Taito-osion kysymyksiin riippuivat siitä, tulkittiinko niiden tarkoittavan suomenkielellä vai vastaajan omalla äidinkielellä toimimista. Nämä esimerkit alleviivaavat jaetun asiantuntijuuden välttämättömyyttä. Erityisen vaikeaksi koettiin kysymys todetuista oppimisvaikeuksista. Todettu-sanan merkitys oli monelle haastateltavalle hyvin epäselvä. Useat tulkitsivat kysymyksen tarkoittavan, onko haastateltava itse todennut itsellään vaikeuksia oppimisessa. Myös sana ”hahmottaminen” oli vaikeasti ymmärrettävissä. Ammattilaisen on hyvä avata, mitä oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan, sillä käsitykset oppimisvaikeuksista voivat olla hyvin vaihtelevia.
Psyykkinen toimintakyky
Mielenterveyden arviointi on erityisen haastavaa muun muassa mielenterveysongelmiin usein liitetyn stigman eli häpeäleiman vuoksi. Mielenterveysongelmiin liittyy erilaisia leimaavia käsityksiä, jotka saattavat vaikeuttaa mielenterveysoireista puhumista ja avun hakemista. Kulttuuriset tekijät vaikuttavat sekä ammattilaisten että asiakkaan ajatteluun ja käyttäytymiseen, mutta ne voivat korostua tilanteissa, joissa ammattilaiset ja asiakkaat ovat kasvaneet ja eläneet keskenään hyvin erilaisissa kulttuurisissa ympäristöissä «Castaneda AE, Mäki-Opas J, Jokela S, Kivi N, Lähteenmäki M, Miettinen T, Nieminen S, Santalahti P ja PALOMA-asiantuntijaryhmä. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa. PALOMA-käsikirja . Tervey»6. Mielenterveysoireiden taustalla voivat vaikuttaa kokemukset entisessä kotimaassa, pakomatkan aikana sekä uudessa kotimaassa. Joillain pakolaistaustaisilla väestöryhmillä vakavat traumakokemukset ovat hyvin yleisiä ja traumaoireilu merkittävä työ- ja toimintakykyä heikentävä tekijä «Castaneda AE, Junna L, Lilja E, Skogberg N, Kuusio H, Koponen P, Suvisaari J. The prevalence of potentially traumatic pre-migration experiences in Russian, Somali and Kurdish origin migrants in Finlan»7, «Schubert CC, Punamäki RL, Suvisaari J ym. Trauma, Psychosocial Factors, and Help-Seeking in Three Immigrant Groups in Finland. J Behav Health Serv Res 2019;46(1):80–98.»33. Myös pitkittyneet oleskeluprosessit ja perheenyhdistämiseen liittyvät vaikeudet aiheuttavat traumaan verrattavaa oireilua. Traumakokemukset nousevat usein pintaan siinä vaiheessa kotoutumista, kun perusasiat arjessa ovat kunnossa. Tällöin kotoutuminen ja ihmisen toiminta- ja työkyky voi väliaikaisesti taantua.
Kykyviisarissa psyykkistä toimintakykyä arvioidaan Mieli- ja Taidot-osioissa. Positiivisen mielenterveyden mittarilla kartoitetaan vastaajan omaa kokemusta toiveikkuudesta, omasta hyödyllisyydestä, rentoutuneisuudesta, ongelmien käsittelystä, ajattelun selkeydestä, läheisyyden kokemisesta, päätöksentekokyvystä, asioiden toimeenpanossa ja mielihyvän kokemisesta. Lisäksi Arki-osiossa on kysymys säännöllisen vuorokausirytmin ylläpitämisestä ja riittävästä nukkumisesta. Uneen liittyvät ongelmat heijastavat usein myös psyykkistä vointia.
Arviointia suorittavan ammattilaisen on syytä huomioida, että Kykyviisarin ulkopuolelle jää sellaisia mielenterveyteen liittyviä asioita kuin ahdistuneisuus ja traumatapahtumat. Traumaoireiden ja ahdistuneisuuden kartoittamiseksi asiakkaan arvioinnissa on syytä käyttää muita menetelmiä. Tähän suositukseen kootuista mittareista (taulukko «TOIMIA-tietokannasta saatavilla olevat monikieliset mittarit ja menetelmät»1) Kaksi kysymystä masennuksesta on paljon käytetty masennusta seulova kysymyspari «Arroll B, Khin N, Kerse N. Screening for depression in primary care with two verbally asked questions: cross sectional study. BMJ 2003;327(7424):1144–1146.»2, «Arroll B, Goodyear-Smith F, Kerse N ym. Effect of the addition of a "help" question to two screening questions on specificity for diagnosis of depression in general practice: diagnostic validity study»3, «Whooley MA, Avins AL, Miranda J ym. Case-finding instruments for depression. Two questions are as good as many. J Gen Intern Med 1997;12(7):439–445.»49. Tämän suosituksen ulkopuolella olevista menetelmistä esimerkiksi Protect-työkalun kymmenen kysymystä on kehitetty puheeksi ottamisen välineeksi traumaattisten kokemusten varhaiseen tunnistamiseen «Kidutettujen kuntoutuskeskus. Pakolaisten psykososiaalisen tuen kehittäminen . Koulutusmateriaali, 2014. »18. Ammattilaisen on tärkeä tiedostaa, että mielenterveyteen liittyviä sanoja (esim. masennus) ei ole kaikilla kielillä. Tällöin asiakas saattaa käyttää psyykkisistä ongelmista muita ilmaisuja, kuten stressi.
Sosiaalinen toimintakyky
Sosiaaliselle toimintakyvylle ei ole yksiselitteistä määritelmää, mutta käsite viittaa henkilön suoriutumiseen yhteisössä, niin yhteiskunnan jäsenenä kuin omissa lähiyhteisöissään. Sosiaalinen toimintakyky ilmenee esimerkiksi vuorovaikutuksena sosiaalisessa verkostossa, rooleista suoriutumisena, sosiaalisena aktiivisuutena ja osallistumisena sekä yhteisyyden ja osallisuuden kokemuksina «Tiikkainen P & Pyynnönen K. Sosiaalisen toimintakyvyn arviointi ja mittaamien väestötutkimuksessa . TOIMIA-suositus; 2018. Saatavilla:.»38. Maahanmuutto luonnollisesti vaikuttaa sosiaaliseen toimintakykyyn ja lähiyhteisöihin, joissa ihminen suoriutuu.
Kykyviisarissa sosiaalista toimintakykyä lähestytään osallisuuden kautta. Osallisuus-osiossa on yhteensä 17 kysymystä. Kotoutumiskoulutuksessa kerätystä aineistosta tunnistettiin vastausvaikeuksia erityisesti niissä kysymyksissä, joissa tekemisen kohde tai tekeminen itsessään ei ollut riittävän selkeästi ja konkreettisesti ilmaistu (Henriksson ym. painossa). Esimerkiksi kotoutumiskoulutuksen opiskelijat kokivat vaikeaksi väittämän ”Saan apua, kun sitä tarvitsen” kahdesta syystä: 1) mitä apua väittämässä tarkoitetaan ja 2) kuka on avun antaja. Kysymys koetusta yksinäisyydestä, joka sisältyy myös Kykyviisariin, sekoitettiin välillä yksinoloon tai yksinasumiseen. Tämän jälkeen arabian-, somalin-, kurdin- ja venäjänkielisiin versioihin tarkennettiin: ”Yksinäisyydellä tarkoitetaan ikävää tunnetta. Sitä ei pidä sekoittaa yksinoloon, joka voidaan kokea myönteisenä.” Myös kysymys harrastuksista tuotti tulkintaeroja, ja esimerkiksi harrastus-sanalle ei kaikilla kielillä löytynyt helposti ymmärrettävää vastinetta. Tämä heijastaa vapaa-ajan käsitteen kulttuurisidonnaisuutta «Tilastokeskus 2004. Vapaa-ajan sanakirjamääritelmät. Saatavilla:.»40.
Toimintakykyyn vaikuttavat ympäristötekijät
Toimintakyky on aina sidoksissa siihen ympäristöön, jossa toiminta tapahtuu. Maahanmuutto vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn, sillä sen myötä ihmisen ympäristö poikkeuksetta muuttuu. Ympäristö voi joko tukea tai haitata henkilön toimijuutta. Ympäristö vaikuttaa myös siihen, miten ihminen pystyy sitoutumaan toiminta- ja työkyvyn edistämiseen ja kuntoutumiseen. Esimerkiksi perhesuhteet ja näiden muuttuminen maahanmuuton ja eriaikaisen kotoutumisen myötä voi olla hoitoon sitoutumisen este. Myös toimeentuloon ja etuuksiin liittyvät ympäristötekijät voivat olla kuntoutukseen osallistumisen esteenä. Esimerkiksi lakia kuntouttavasta työtoiminnasta ei sovelleta henkilöön, jolla on kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) «Laki kotoutumisen edistämisestä 13862010 .»24 mukaisesti oikeus kotoutumissuunnitelmaan. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisen esteenä voi olla myös huoli ansionmenetyksestä, jos esimerkiksi kuntoutukseen osallistuminen vaatii kotoutumiskoulutukseen keskeyttämistä ja sitä kautta korotetun työttömyysetuuden päättymistä.
Kykyviisarissa osa Osallisuus-osion kysymyksistä liittyy ympäristötekijöihin (esim. Onko elämässäsi ihminen, jonka kanssa voit keskustella avoimesti henkilökohtaisista asioistasi ja ongelmistasi?). Myös apuvälineitä koskevat kysymykset ja esteettömyys liittyy yksilön toimintakyvyn ympäristötekijöihin. Tätä on kartoitettu Kykyviisarin Keho-osiossa. Esteettömyys töihin liikkuessa (esim. hankalat kulkuyhteydet tai pitkät välimatkat) sekä työmahdollisuuksien puute liittyy ympäristötekijöihin. Myös läheiset ja yksilön taloudellinen tilanne voivat suoraan vaikuttaa osallisuuteen työelämässä. Näitä asioita kartoitetaan Työ & Tulevaisuus -osiossa.
Arvioinnin systemaattisuus, tulosten tulkinta ja jatkotoimenpiteet
4) Toiminta- ja työkyvyn arviointi on systemaattista ja johtaa tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin ja palveluohjaukseen.
Arvioinnin systemaattisuus
Toiminta- ja työkyvyn arvioinnin tulee olla säännöllistä. Arvioinnin tulee olla osa asiakasprosessia heti kotoutumisvaiheen alusta. Mitä aikaisemmin toimintakyvyn vahvuudet ja puutteet selvitetään, sitä nopeammin henkilö saa tarvitsemaansa tukea. Kotoutumisvaiheessa ihmisen toimintakyky voi vaihdella suuresti eri aikapisteiden välillä. Kotoutumisprosessi on hyvin harvoin lineaarisen nousujohteinen, joten arvioinnin jatkuvuus on tarpeen. Kriisitilanteet johtavat usein toimintakyvyn heikkenemiseen tai lamaantumiseen. Jotta toiminta- ja työkyvyn arviointi olisi systemaattista, arviointimenetelmien käyttö on suunniteltava osaksi asiakasprosessia.
Yhtenäisellä tavalla kirjatun toimintakykytiedon tulisi kulkea asiakkaan mukana, jotta eri ammattilaisilla olisi tarkoituksenmukainen ja kattava tieto asiakkaan tilanteesta ja toimintakyvystä. Tietojen luovuttamiseen on syytä pyytää kirjallinen suostumus «Vuokko A, Juvonen-Posti P, Kaukiainen A. Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa. TOIMIA-suositus; 2016. Saatavilla:.»47. Sähköiset arviointimenetelmät, kuten Kykyviisari, kerryttävät asiakkaasta määrällistä dataa, jonka perusteella asiakkaan toiminta- ja työkyvyssä tapahtuvia muutoksia on mahdollista arvioida. Tällainen tieto on paremmin hyödynnettävissä asiakasprosessin eri vaiheissa esimerkiksi haastattelutietoon verrattuna. On tärkeä huomioida, että sähköiseen asiointiin vaadittavaan vahvaan tunnistautumiseen (esim. Omakanta) voi liittyä erityisiä ongelmia kotoutumisvaiheessa (esim. asiakkaalle ei ole myönnetty verkkopankkitunnuksia).
Tulosten tulkinta
Tulosten tulkinnassa analysoidaan, mitä arvioinnin tulos merkitsee käytännössä. Esimerkiksi Kykyviisari laskee ja antaa vastaajalle arvion hänen työ- ja toimintakyvystään sekä ehdotuksia toimintakyvyn kehittämiseksi (sähköinen versio). Kykyviisarin kysymysten tulkinta on kuvattu kysymyskohtaisesti Kykyviisarin käyttöoppaassa. Esimerkiksi työkykypistemäärän osalta ohjeistetaan: ”jos työkyky on kohtalainen (6–7) tai heikko (0–5), pyritään lisäämään vastaajan omatoimisuutta työkyvyn edistämiseksi (ravinto, liikunta, uni ja lepo, sosiaalinen aktiivisuus, muut harrastukset ja opiskelu). Lisäksi voidaan tarvita lääkinnällistä kuntoutusta. Usein tarvitaan myös toimenpiteitä, jotka kehittävät vastaajan ammatillista osaamista sekä lisäävät ja monipuolistavat hänen työtaitojaan. Myös työn ja työympäristön vaaroja sekä työn organisoinnin ja esimiestyön ongelmia tulee tarkastella ja korjata, mikäli vastaajalla on työtä.” Kykyviisarin käyttöoppaassa kuvattujen tulkitsemisohjeiden kulttuurien välisestä validiteetista ei ole tietoa.
On tärkeä huomata, että arviointimenetelmien viitearvot ja raja-arvot on lähtökohtaisesti kehitetty tiettyyn väestöryhmään. Joissain mittareissa on kansainvälisiä viitearvoja eri kansallisuuksille (esimerkiksi spirometria). Useimmiten väestöryhmäkohtaisia arvoja ei ole saatavilla. Tällöin tulkinta vaatii ammattitaitoa ja jaetun asiantuntijuuden hyödyntämistä. Yksittäistä arviointitulosta voi tulkita vertaamalla asiakkaan tulosta aiempaan (onko tapahtunut muutosta), vertaamalla tulosta samaa ikää ja sukupuolta olevaan väestöön (jos viitearvoja on saatavilla) sekä vertaamalla tulosta mahdolliseen raja-arvoon. Esimerkiksi Kaksi kysymystä masennuksesta tulkinnaksi ohjeistetaan, että yksi myöntävä vastaus tarkoittaa todennäköistä masennusta. TOIMIA-tietokannassa todetaan, että myönteisen seulontatuloksen jälkeen käytäntönä on ollut antaa potilaalle Beckin depressiokysely (BDI) täytettäväksi. On tärkeä huomioida, että näitä mittareita ei ole alun perin kehitetty kulttuurien väliseen arviointiin ja niiden erottelukyky voi olla heikentynyt, jos asiakas ei tunne mielenterveyteen liittyviä sanoja (esim. masennus).
Jatkotoimenpiteet
Toiminta- ja työkyvyn arviointi tulee nähdä palvelulupauksena. Arvioinnin tulokset ohjaavat jatkotoimenpiteitä. Jatkotoimenpide voi olla myös se, että asiakas ohjataan tarkempaan arviointiin. Arvioinnin jälkeisiä toimenpidemahdollisuuksia määrittävät monet eri tekijät, kuten alueella saatavilla olevat palvelut sekä asiakkaan oikeudet. Esimerkiksi psykoterapiapalveluiden saatavuus ei ole ollut riittävää kotoutumisvaiheessa. Myös soveltuvaa ammatillista kuntoutusta on ollut riittämättömästi tarjolla. Systemaattisella toiminta- ja työkyvyn arvioinnilla saadaan selkeää ja määrällistä näyttöä asiakkaiden palvelutarpeesta, ja tietoa hyödyntämällä voidaan suunnitella asiakkaiden tarpeita vastaavia palveluja.
Palveluiden saatavuuden lisäksi jatkotoimenpiteisiin vaikuttaa asiakkaan oikeudet «Heilä H, Halla T. Pakolaistaustaisen maahanmuuttajan toiminta- ja työkyvyn arviointi. Teoksessa: Vakuutusratkaisut potilaan tukena. Teemu Takala, Timo Aro, Maija Haanpää, Mikael Hedenborg, Jukka Kivek»13. Suomeen muuttaneella aikuisella, jolla on oleskelulupa ja kuntapaikka Suomessa, on oikeus kunnallisiin ja Kelan palveluihin. Julkisessa palvelujärjestelmässä Suomeen muuttaneen ihmisen oikeudet jakaantuvat kotoutumisvaiheen erityispalveluihin ja peruspalvelujen käyttöön. Kotoutumisvaiheen ohittaneille sekä kotoutumislain ulkopuolelle jääville asiakkaille ei tarjota erityisiä kotoutumis- tai maahanmuuttopalveluita. Vakuutusratkaisut potilaan tukena -kirjassa on kuvattu maahan muuttaneen ihmisen työ- ja toimintakyvyn arviointia ja sen haasteita yleisesti sekä myös sosiaalietuuksien kannalta «Takala T, Aro T, Haanpää M, Hedenborg M, Kivekäs J, Leinonen J (toim.). Vakuutusratkaisut potilaan tukena. Sähköinen tietokanta. Duodecim; 2019. Saatavilla:.»35.
Palveluohjaus on keskeinen osa toiminta- ja työkyvyn arviointia kotoutumisvaiheessa. Toiminta- ja työkyvyn arvioinnin tulee olla riittävän perusteellinen, jotta sen pohjalta voidaan tarkastella yksilön palvelutarvetta ja ohjata asiakas tarvittaviin palveluihin. Tiedetään, että Suomeen muuttaneilla ihmisillä on usein vaikeuksia saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluita ja niihin liittyvää tietoa « Rask S, Castaneda AE, Schubert C. Maahanmuuttajataustaiset asiakkaat kuntoutuksessa. Teoksessa I Autti-Rämö, A-L Salminen, M Rajavaara, A Ylinen (toim.). Kuntoutuminen. Duodecim; 2016.»29. Sopivien kuntoutuspolkujen löytyminen voi edellyttää eri palvelujen luovaa yhteensovittamista. Kotoutumisvaiheessa oleva asiakas voi tarvita palveluissa tavanomaista kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, pitkäaikaista ja suunnitelmallista tukea sekä totuttua enemmän ohjausta. Moni hyötyy erityisesti konkreettisesta sisällöstä, jossa keskustelun rinnalla on toimintaa käytännössä.
Liite 1: Toiminta- ja työkyvyn arviointi kotoutumisvaiheessa: suosituksen tarkistuslista
Suosituksena on, että kotoutumisvaiheessa
- arvioinnissa on käytetty kielellisesti ja kulttuurillisesti soveltuvia menetelmiä.
- Asiakkaan kielitaito on huomioitu arviointimenetelmän valinnassa ja asiakas on osallistunut arviointimenetelmän kieliversion valintaan.
- Arviointitilanteessa on tarvittaessa käytetty ammattitaitoista tulkkia.
- Arvioinnissa on hyödynnetty laadullista arviointia ja mahdollisuuksien mukaan toiminnan havainnointia.
- Asiakkaalla on ollut mahdollisuus täydentää itsearviointiaan suullisesti.
- sekä asiakas että ammattilainen ovat tuoneet arviointitilanteeseen oman erityisosaamisensa.
- Asiakas on saanut ilmaista tarpeensa, toiveensa ja näkemyksensä tilanteestaan.
- Asiakas on ymmärtänyt arvioinnin syyt ja tavoitteet sekä sen, että koulutus- ja työmahdollisuuksia on huolimatta arvioinnissa mahdollisesti ilmenevistä rajoitteista.
- Ammattilainen on antanut tunnustusta asiakkaan vahvuuksille ja hyödyntänyt arvioinnissa asiakkaan motivaatiota.
- Moniammatillista yhteistyötä on hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan.
- arviointi on kokonaisvaltaista. Siinä on huomioitu kielitaidon, koulutuksen ja työhistorian lisäksi fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky, suoriutuminen arkitoimista sekä toimintakykyyn vaikuttavat ympäristötekijät.
- Arviointiin on varattu riittävästi aikaa ja siinä on käytetty asiakkaan tilanteen mukaan yhtä tai useampaa menetelmää.
- Arvioinnin kautta on saatu kokonaisvaltaista tietoa asiakkaan opiskelu-, työllistymis- ja muista kotoutumisvalmiuksista sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeesta.
- Ammattilainen on kiinnittänyt huomiota annettavan tiedon ja lausunnon selkeyteen.
- Ammattilainen on huomioinut asiakkaan terveyslukutaidon tason.
- toiminta- ja työkyvyn arviointia toteutetaan systemaattisesti ja se on johtanut tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin ja palveluohjaukseen.
- Toiminta- ja työkyvyn arviointi on säännöllinen osa asiakasprosessia.
- Tulosten tulkinnassa on analysoitu, mitä arvioinnin tulos merkitsee käytännössä.
- Asiakas on tarvittaessa ohjattu tarkempaan arviointiin.
- Arviointia seuraa palveluohjaus tarvittaviin palveluihin sekä tarvittaessa eri palvelujen luovaa yhteensovittamista ja toiminnallisuutta.
Liite 2. Kykyviisarin kysymysten ICF-siltauksen yhteenveto
ICF-siltaus
ICF tulee sanoista International Classification of Functioning, Disability and Health, joka tarkoittaa toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälistä luokitusta. ICF-luokitusta ylläpitää maailman terveysjärjestö WHO. ICF:n avulla toimintakyky ja siihen liittyvät rajoitteet voidaan kuvata rakenteistetussa muodossa, joka toimii yhteisenä kielenä eri ammattialojen välillä, maailmanlaajuisesti. «Paltamaa J, Anttila H. Maailman terveysjärjestön toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF). Teoksessa Paltamaa J, Perttinä P (toim.) Toimintakyvyn arviointi: ICF t»27
ICF jakaantuu neljään osa-alueeseen, joiden alla on useita pääluokkia «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). ICF. Yksityiskohtainen luokitus ja määritelmä. 2019b. Viitattu 16.10.2019. Saatavilla:.»37. Osa-alueet ovat:
- Ruumiin/kehon toiminnot,
- Suoritukset ja osallistuminen,
- Ympäristötekijät ja
- Ruumiin rakenteet.
Osa-alueet, pääluokat ja niiden alla olevat alaluokat muodostavat ICF-koodiston. Mitä yksityiskohtaisemmaksi ja tarkemmaksi luokituksessa mennään, sitä tarkempi myös itse koodi on. Esimerkiksi Ruumiin/kehon toimintojen (b) alta löytyy pääluokka Mielentoiminnot (b1). Siihen kuuluu aihealueryhmä Kokonaisvaltaiset mielentoiminnot, jonka alla on tarkempi luokka esimerkiksi Tietoisuustoiminnot (b110). Tämä jakaantuu vielä tarkempiin tekijöihinsä, kuten esimerkiksi Tietoisuuden taso (b1100) tai Tietoisuuden yhtäjaksoisuus (b1101).
ICF-siltauksessa toimintakykyä arvioivat mittarit ja menetelmät linkitetään ICF-luokitukseen. Tämä mahdollistaa mittareiden vertailun sekä auttaa sopivan mittarin valinnassa. ICF-siltauksessa asiantuntijat antavat arvionsa, mitä ICF:n osa-aluetta ja koodia mittarin kysymys/väite tai mittari kokonaisuudessaan koskee. Lopullinen ICF-koodi on tarkkaan harkittu ja perusteltu konsensus useamman asiantuntijan arviosta. «Cieza A, Geyh S, Chatterji S ym. ICF linking rules: an update based on lessons learned. J Rehabil Med 2005;37(4):212–218.»9
Alla kuvataan aluksi tiivistetysti (yksiportaisesti) Kykyviisarin ICF-siltaus osa-alueittain ja pääluokittain. Tämän jälkeen taulukossa 1 on kuvattu tarkempi (kaksiportainen) luokittelu Kykyviisarin osoiden ICF-siltauksista. On huomioitavaa, että siltaukseen tapahtuvat muutokset ovat mahdollisia. ICF-siltaus pyritään toteuttamaan aina tarkimpaan mahdolliseen koodiin, jolloin rajataan ulos ne alueet, jotka eivät koske tiettyä kysymystä/väitettä.
Huomionarvoista on, että yksikään Kykyviisarin kysymyksistä ei voida määritellä ICF:n osa-alueen Ruumiin rakenteet alle.
Yleiskuvaus (yksiportainen luokittelu)
Hyvinvointi
Osiossa on viisi kysymystä. Siinä esitetään väitteitä koskien yleistä tyytyväisyyttä elämään ja terveydentilaa. Lisäksi kysytään työkykyä ja -tilannetta koskevia kysymyksiä. Viimeksi mainitut asettuvat ICF-koodistossa osa-alueen Suoritukset ja osallistuminen (d) alle. Pääluokat koskevat Yleisluonteisia tehtäviä ja vaateita (d2) sekä Keskeisiä elämänalueita (d8). Lisäksi on määrittelemättömiä kysymyksiä, jotka eivät asetu suoraan minkään tietyn ICF-koodin alle, kuten esimerkiksi tyytyväisyys elämään.
Osallisuus
Tässä osiossa kartoitetaan muun muassa osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemusta sekä onnistumisen kokemuksia. Kysymyksiä on kaiken kaikkiaan 17. ICF osa-alueita on useampi: Ruumiin/kehon toiminnot (b), Suoritukset ja osallistuminen (d), Ympäristötekijät (e). Pääluokat jakaantuvat seuraavasti: Mielen toiminnot (b1), Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet (d7), Yhteisöllinen, sosiaalinen ja kansalaiselämä (d9), Tuki ja keskinäiset suhteet (e3), Asenteet (e4). Näistä yleisin on vuorovaikutusta ja ihmissuhteita koskevat kohdat. Osiossa on myös paljon määrittelemättömiä väittämiä, kuten kokemukset onnistumisesta, yhteenkuuluvuudesta ja oman elämän kulun ohjaamisesta.
Mieli
Mieli-osion kysymykset karttavat psyykkistä toimintakykyä pitkälti positiivisen mielenterveyden näkökulmasta. Kysymyksiä on yhdeksän. Osa-alueet rajoittuvat kolmeen: Mielentoiminnot (b1), Oppiminen ja tiedon soveltaminen (d1) ja Kotielämä (d6). Määrittelemättömiä väittämiä ei ole.
Arki
Arki-osiossa esitetään 11 väitteitä arjessa toimimisesta ja joka päiväisestä elämästä koskien esimerkiksi liikkumista, kaupassa käyntiä, asiointia internetissä ja nukkumista. Osioissa esitetyt väitteet ovat kaikki yhtä lukuun ottamatta ICF:n osa-alueelta Suoritukset ja osallistuminen (d). Väite, koskien nukkumista asettuu osa-alueen Ruumiin/kehon toiminnot (b) alle. Pääluokkia ovat Mielen toiminnot (b1) sekä Yleisluonteiset tehtävät ja vaateet (d2), Kommunikointi (d3), Liikkuminen (d4), Itsestä huolehtiminen (d5), Kotielämä (d6) ja Keskeiset elämänalueet (d8).
Taidot
Taidot-osiossa kartoitetaan muun muassa uusien taitojen ja tietojen omaksumista ja oppimista sekä itsen ilmaisua. Kysymyksiä on yhteensä 10. ICF:n osa-alueita ovat Ruumiin/kehon toiminnot (b) ja Suoritukset ja osallistuminen (d). Pääluokkia ovat Mielentoiminnot (b1), Oppiminen ja tiedon soveltaminen (d1) ja Kommunikointi (d3). Osiossa on myös yksi väite, jota ei voida määritellä ICF:n avulla, koskien kokemusta työelämätaitojen suhteen.
Keho
Keho-osiossa esitetään kysymyksiä koskien fyysistä toimintakykyä. Kysymyksiä on kokonaisuudessaan 12. ICF osa-alueet ovat Ruumiin/kehon toiminnot (b), Suoritukset ja osallistuminen (d) ja Ympäristötekijät (e). Pääluokat ovat Sydän- ja verenkiertojärjestelmän sekä veri-, immuuni- ja hengitysjärjestelmän toiminnot (b4), Liikkuminen (d4), Itsestä huolehtiminen (d5), Tuki- ja liikuntaelimistön ja liikkeisiin liittyvät toiminnot (b7), Keskeiset elämänalueet (d8), Yhteisöllinen, sosiaalinen ja kansalaiselämä (d9) ja Tuotteet ja teknologiat (e1). Osiossa oli myös yksi määrittelemätön kohta koskien pitkäaikaisten sairauksien esiintyvyyttä.
Taustatiedot
Tässä osiossa tarkastellaan muun muassa sosiodemografisia tekijöitä, kuten koulutusta, taloudellista tilannetta ja työtilannetta. Nämä eivät asetu varsinaisesti toimintakyvyn kenttään. Kysymyksiä on neljä, joista vain yksi voidaan luokitella selkeästi ICF:n alle. Osa-alueena on Ympäristötekijät (e), jonka pääluokkana Tuotteet ja teknologiat (e1).
Työ ja tulevaisuus
Osiossa syvennytään tarkemmin kouluttautumiseen ja työllistymiseen, työkykyyn sekä näihin liittyviin tekijöihin yhteensä 14 kysymyksen verran. Mukaan kuuluu myös kokoava kysymys, mille osa-alueille vastaaja toivoo muutosta. ICF:n näkökulmasta osio kattaa seuraavat osa-alueet: Ruumiin/kehon toiminnot (b), Suoritukset ja osallistuminen (d), Ympäristötekijät (e). Pääluokat ovat enimmäkseen ympäristötekijöihin liittyviä: Mielentoiminnot (b1), Keskeiset elämänalueet (d8), Tuotteet ja teknologiat (e1), Tuki ja keskinäiset suhteet (e3), Palvelut, hallinto ja politiikat (e5). Määrittelemättömiä kysymyksiä oli muutama, jonka lisäksi oli kysymyksiä, jotka eivät kuulu ICF:n alle (esim. kysymys rikosrekisteristä).
Kaksiportainen luokittelu
Alla olevassa taulukossa « Kykyviisarin kysymysten ICF-siltauksen yhteenveto»2 on kuvattu Kykyviisarin osa-alueita koskevat pääluokat sekä tarkemmat koodit ICF-siltauksen tuloksena.
| Kykyviisarin osa-alue | ICF Pääluokat | Tarkemmat ICF-koodit |
|---|---|---|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Sidonnaisuudet:
Shadia Rask ja Misha Henriksson: työnantaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, jossa toteutettiin mobiTARMO-hanke. mobiTARMO-hankkeessa käytettiin Kykyviisari-menetelmää.
Heidi Anttila on mukana Kykyviisaria käisttelevän artikkelin kirjoittajaryhmässä (artikkelia ei ole vielä julkaistu).
Suosituksen laatimiseen osallistuneet asiantuntijat ja lausunnonantajat
Kiitämme suosituksen laatimiseen ja sisällön kommentointiin osallistuneita asiantuntijaryhmiä ja ammattilaisia.
- TOIMIA-verkoston asiantuntijaryhmät
- Toimintakyky väestötutkimuksissa
- Työikäisten toimintakyky
- Sosiaalialan sosiaalisen toimintakyvyn arviointi
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen monikulttuurisuuden asiantuntijaryhmä (MONET)
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mobiTARMO-hankkeen ohjausryhmä. mobiTARMO-hankkeen rahoituksesta kiitämme erityisesti Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa (AMIF)
- Työterveyslaitoksen Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos (SOLMU) -koordinaatiohanke
- Ammattilaiset:
- Ferdinand Garoff, psykologi, Tampereen yliopisto; Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö
- Tapio Halla, erikoislääkäri, psykoterapeutti, Tampereen kaupunki, Psykiatrian poliklinikka maahanmuuttajille
- Hannele Heilä, LT, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri, Kela
- Iita-Mari Herva, fysioterapeutti, Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö, Kidutettujen kuntoutuspalvelut
- Tiina Hofström, johtava sosiaalityöntekijä, Hämeenlinnan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimiala
- Saija Kankaanpää, PsT, psykologi, SOS Lapsikylä
- Nina Kevo, terveydenhoitaja, Turun ulkomaalaistoimistosta
- Venla Lehti, apulaisylilääkäri, HUS HYKS Psykiatria, Kulttuuripsykiatrian poliklinikka
- Valentina Oroza, terveyskeskuslääkäri, Helsingin kaupunki
- Tuula Quarshie, psykiatri, psykoterapeutti, QMind Psykiatria- ja terapiapalvelut Oy
- Laura Ruuskanen, projektiasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus
- Leila Savolainen, pakolaisterveydenhoitaja, Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus
- Tuija Uravirta, toimintaterapeutti, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Psykotraumatologian keskus, Sotatraumatisoituneiden kuntoutus
- Virve Viljanen, toimintaterapeutti, HUS HYKS Psykiatria, Kulttuuripsykiatrian poliklinikka
- Ulkopuoliset lausunnonantajat:
- Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry
- Mari Karjanlahti, kehittämispäällikkö Kannustavat Kokemukset -toiminta
- Kai Laitinen, toiminnanjohtaja
- Karoliina Eräste, järjestösihteeri
- Helsingin Diakonissalaitos, Psykotraumatologian keskus
- Hannele Heilä, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti
- Jaana Föhr, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti
- Tuija Uravirta, toimintaterapeutti
- Lotta Carlsson, fysioterapeutti, työnohjaaja
- Helsingin kaupunki
- Liisa Pohjalainen kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja
- Lounais-Suomen Mielenterveysseura, Turun Kriisikeskus
- Antti Klemettilä, kriisipsykologi, projektikoordinaattori
- Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
- Vs. vastuualuejohtaja Matti Nyberg
- Ylitarkastaja Milja Markkanen
- Maahanmuuttovirasto
- Olli Snellman, vastaanottoyksikön tulosalueen johtaja
- Pakolaistaustaisten ohjaus -hanke, Kaakkois-Suomen ELY
- Lausunto on laadittu yhteistyössä Pakolaistaustaisten ohjaus -hankkeen asiantuntijoiden kanssa.
- Lausunnon laatijana ja kokoajana toimi hankkeen psykologi Laura Metsänen
- Pohjois-Pohjanmaan ELY, Oulu
- Tanja Tammimies, aluekoordinaattori
- Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus
- Tytti Hytti, erikoissuunnittelija
- Uudenmaan TE-toimisto
- Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry
Kirjallisuutta
- Aromaa A, Heliövaara M, Impivaara O ym. Terveys, toimintakyky ja hoidontarve Suomessa. Mini-Suomi -terveystutkimuksen perustulokset. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja AL:32. Helsinki ja Turku: Kela, 1989.
- Arroll B, Khin N, Kerse N. Screening for depression in primary care with two verbally asked questions: cross sectional study. BMJ 2003;327(7424):1144–1146 «PMID: 14615341»PubMed.
- Arroll B, Goodyear-Smith F, Kerse N ym. Effect of the addition of a "help" question to two screening questions on specificity for diagnosis of depression in general practice: diagnostic validity study. BMJ 2005;331(7521):884 «PMID: 16166106»PubMed.
- Arvonen A, Katva L, Nurminen A. Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen. PS-kustannus Jyväskylä ja Helsinki: Helsingin Diakonissalaitos; 2012.
- Buchert U & Vuorento M. Suomalaisten hyvinvointipalveluiden ammattilaisten näkemyksiä maahanmuuttajien ammatillisen ja mielenterveyskuntoutuksen haasteista ja ratkaisuista «https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37373/Selosteita81.pdf?sequence=1»9. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 81/2012. Helsinki: Kela; 2012.
- Castaneda AE, Mäki-Opas J, Jokela S, Kivi N, Lähteenmäki M, Miettinen T, Nieminen S, Santalahti P ja PALOMA-asiantuntijaryhmä. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa. PALOMA-käsikirja «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-100-3»10. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja. Ohjaus 5/2018. Helsink: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2018.
- Castaneda AE, Junna L, Lilja E, Skogberg N, Kuusio H, Koponen P, Suvisaari J. The prevalence of potentially traumatic pre-migration experiences in Russian, Somali and Kurdish origin migrants in Finland: a population-based study in Finland . Journal of Traumatic Stress Disorders and Treatment, 2017;6:1.
- Castaneda AE, Rask S, Koponen P, Mölsä M, Koskinen S (toim.). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi - Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-739-4»11. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja. Raportti 61/2012. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2012.
- Cieza A, Geyh S, Chatterji S ym. ICF linking rules: an update based on lessons learned. J Rehabil Med 2005;37(4):212–218 «PMID: 16024476»PubMed.
- Gould R, Härkäpää K, Koskinen S. Työkyvyn arviointi väestötutkimuksissa «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201703315913»12. TOIMIA-suositus; 2015.
- Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S, toim. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000 -tutkimuksen tuloksia. Helsinki: ETK, Kela, KTL, TTL; 2006.
- Gould R. Työkykyarvion soveltuvuus työkyvyn arviointiin väestötutkimuksissa. 2011b.TOIMIA-tietokanta. Viitattu 16.10.2019. Saatavilla: «Työkykyarvion soveltuvuus työkyvyn arviointiin väestötutkimuksissa»11
- Heilä H, Halla T. Pakolaistaustaisen maahanmuuttajan toiminta- ja työkyvyn arviointi. Teoksessa: Vakuutusratkaisut potilaan tukena. Teemu Takala, Timo Aro, Maija Haanpää, Mikael Hedenborg, Jukka Kivekäs, Janne Leinonen (toim.) Duodecim; 2019.
- Heliövaara M. Tuki- ja liikuntaelinvaivat ja somaattinen oireilu. Teoksessa: Castaneda AE, Rask S, Koponen P, Mölsä M, Koskinen S (toim.). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi - Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-739-4»11. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja. Raportti 61/2012. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2012.
- Henriksson M, Rask S, Anttila H, Kuusio H. Työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmän kulttuurinen adaptointi kognitiivisen haastattelun menetelmällä: kokemuksia Kykyviisarin testauksesta arabian-, somalin, kurdin- ja venäjänkielillä. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, painossa.
- Huttunen H-P, Karinen R, Kivisik K, Korhonen I, Laine H, Mikkonen M, Prisada J, Ruohomäki I, Sallinen S. Alkukartoituksen avuksi. Esimerkkejä kotoutumislain mukaisen alkukartoituksen hyvistä käytännöistä «https://tem.fi/documents/1410877/3342347/Alkukartoituksen+avuksi+28052012.pdf»13. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 11/2012.
- Hyvärinen H. Toimijuus on tärkeää myös maahanmuuttajalle. Aikalainen: Tampereen yliopiston tiede- ja kulttuurilehti. 2016;1.
- Kidutettujen kuntoutuskeskus. Pakolaisten psykososiaalisen tuen kehittäminen «https://docplayer.fi/309810-Pakolaisten-psykososiaalisen-tuen-kehittaminen-kidutettujen-kuntoutuskeskus-2014.html»14. Koulutusmateriaali, 2014.
- Kipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 9.4.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi «https://www.kaypahoito.fi/hoi50103»6
- Kotouttaminen.fi. Alkukartoitus tai -haastattelu. 2019. Viitattu 16.10.2019. Saatavilla: «https://kotoutuminen.fi/alkukartoitus-selkosuomi»4
- Kuikka P, Paajanen T, Kivekäs T, Vuokko A, Sainio M. Työikäisten kognitiivisten toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016092224119»15. TOIMIA-suositus; 2014.
- Kykyviisari: Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä – Käyttöopas «https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyokyky/kykyviisari»5. Työterveyslaitos, Solmu-hanke; 2019.
- Kykyviisari. Kykyviisari työ- ja toimintakyvyn tukena «https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyokyky/kykyviisari»5.2019. Viitattu 16.10.2019.
- Laki kotoutumisen edistämisestä 13862010 «https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2010/20101386»16.
- Manssila J, Rahikka A, Sjöblom S. Suositus toimintakykymittareiden yhdenmukaiseen ja eettiseen käyttöön sosiaalialan asiakastyössä «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018070427037»17. TOIMIA-suositus; 2018.
- McWhinnie JR. Disability assessment in population surveys: results of the O.E.C.D. Common Development Effort. Rev Epidemiol Sante Publique 1981;29(4):413–419 «PMID: 6461907»PubMed.
- Paltamaa J, Anttila H. Maailman terveysjärjestön toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF). Teoksessa Paltamaa J, Perttinä P (toim.) Toimintakyvyn arviointi: ICF teoriasta käytäntöön.Kela: Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia; 2015:137.
- Rask S. Diversity and Health in the Population: Findings on Russian, Somali and Kurdish origin populations in Finland «https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4169-9»18. Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis. 16/2018. Helsinki: Helsingin yliopisto; 2018.
- Rask S, Castaneda AE, Schubert C. Maahanmuuttajataustaiset asiakkaat kuntoutuksessa. Teoksessa I Autti-Rämö, A-L Salminen, M Rajavaara, A Ylinen (toim.). Kuntoutuminen. Duodecim; 2016.
- Rask S, Sainio P, Koponen P & Koskinen S. Toimintakyky ja työkyky. Teoksessa Nieminen T, Sutela H, Hannula U (toim.) Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014 «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-535-6»19. Työpaperi 18. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2015.
- Rask S, Sainio P, Stenholm S, Vaara M, Hurnasti T. Fyysinen toimintakyky ja liikkumisen apuvälineet. Teoksessa: Castaneda A, Rask S, Koponen P, Mölsä M, Koskinen S (toim.) Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi - Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Raportti 61/2012. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2012, 183–193.
- Sandberg E, Jokinen S, Kärkkäinen J, Lämsä R, Löfstedt J, Nordlund-Spiby R, Pajunen M, Raivio H, Rouvinen J, Valkeinen H. Toimintakyvyn arviointi 16–29-vuotiailla NEET-nuorilla. Suositus avuksi Kelan ammatilliseen kuntoutukseen ohjattaessa «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018100237189»20. Kuntoutusta kehittämässä 3. Helsinki: Kela; 2018.
- Schubert CC, Punamäki RL, Suvisaari J ym. Trauma, Psychosocial Factors, and Help-Seeking in Three Immigrant Groups in Finland. J Behav Health Serv Res 2019;46(1):80–98 «PMID: 29441451»PubMed.
- Sipari S, Mäkinen E. Yhdessä rakentuva kuntoutusosaaminen «https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/122860/AATOS_6.pdf?sequence=1»21. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja: Aatos-artikkelit 6;2012.
- Takala T, Aro T, Haanpää M, Hedenborg M, Kivekäs J, Leinonen J (toim.). Vakuutusratkaisut potilaan tukena. Sähköinen tietokanta. Duodecim; 2019. Saatavilla: «https://verkkokauppa.duodecim.fi/6703.html»22.
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Lainsäädäntö edellyttää toimintakyvyn arviointia. 2019a. Viitattu 16.10.2019. Saatavilla: «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimintakyvyn-arviointi/lainsaadanto-edellyttaa-laadukasta-arviointia»23.
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). ICF. Yksityiskohtainen luokitus ja määritelmä. 2019b. Viitattu 16.10.2019. Saatavilla: «https://www.thl.fi/icf-koodit/»24.
- Tiikkainen P & Pyynnönen K. Sosiaalisen toimintakyvyn arviointi ja mittaamien väestötutkimuksessa . TOIMIA-suositus; 2018. Saatavilla: «Sosiaalisen toimintakyvyn arviointi ja mittaaminen väestötutkimuksessa»10.
- Hyytiä-Ilmonen H, Poutiainen E, Lassfolk M, ym. Työkyvyn haasteiden varhainen tunnistaminen. TOIMIA-suositus; 2025. «Työkyvyn haasteiden varhainen tunnistaminen»9.
- Tilastokeskus 2004. Vapaa-ajan sanakirjamääritelmät. Saatavilla: «https://stat.fi/tup/hyvinvointikatsaus/hyka_2004_2_vapaa-aika4.html»25.
- Tilvis R, Pitkälä K, Jolkkonen J, Strandberg T. Feelings of loneliness and 10-year cognitive decline in the aged population. Lancet 2000;356:77–78.
- Townsend P. The family life of old people. London: Routledge & Gegan Paul 1957.
- Tuisku K, Melartin T, Vuokko A. Mielenterveysongelmiin liittyvä toimintakyvyn arviointi. TOIMIA-suositukset; 2012. Saatavilla: «Mielenterveysongelmiin liittyvä toimintakyvyn arviointi»7.
- Tuisku K. & Vuokko A. Kaksi kysymystä masennuksesta -mittarin soveltuvuus masennuksen seulontaan. TOIMIA-tietokanta. 2011a. Viitattu 16.10.2019. Saatavilla: «Kaksi kysymystä masennuksesta -mittarin soveltuvuus masennuksen seulontaan»6
- Tuomi K, Ilmarinen J, Jahkola M, Katajarinne L, Tulkki A. Työkykyindeksi. 2. korj. p. Työterveyshuolto 19. Helsinki: Työterveyslaitos; 1997.
- Tuulio-Henriksson A. Kognitiivisen toimintakyvyn arviointi väestötutkimuksessa. TOIMIA-suositus; 2011. Saatavilla: «Kognitiivisen toimintakyvyn arviointi väestötutkimuksissa»13.
- Vuokko A, Juvonen-Posti P, Kaukiainen A. Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa. TOIMIA-suositus; 2016. Saatavilla: «Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa»2.
- Weiss R. Loneliness. The experience of emotional and social isolation. Cambridge: MA: MIT Press 1973.
- Whooley MA, Avins AL, Miranda J ym. Case-finding instruments for depression. Two questions are as good as many. J Gen Intern Med 1997;12(7):439–445 «PMID: 9229283»PubMed.
- Unkila K, Lautala K, Wikström W, Joensuu M, Savinainen M. Kognitiivinen haastattelu kyselylomakkeen kehittämisessä. Esimerkkinä työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari. Kuntoutus 2018;1:17–24.