Auta muistia
Artikkeleissa «Mieleen mahtuu vähän - työmuistin suppeus»1 ja «Asiat häviävät mielestä - kertaus auttaa»2 on kuvattu työmuistin rajoituksia, jotka selittävät monia muistiongelmia. Meillä on onneksi kuitenkin useita keinoja auttaa muistia toimimaan. Työmuistin rajoitusten tunnistaminen auttaa toimimaan arkisissa tilanteissa uusilla tavoilla: huomion keskittäminen (ks. «Mieli täyttyy huomaamatta - keskity olennaiseen»3), keskeytysten välttäminen (ks. «Muisti häiriintyy herkästi»4 ja «Mitä mielessä? - Huomion suuntaamisen haaste»5) ja häiriötekijöiden vähentäminen (ks. «Yksi asia kerrallaan - kuormitus vähenee»6 ja «Keskeytykset kuormittavat muistia»7) auttavat kovasti muistia. Tällaisilla keinoilla pysyvämmille muistoille ja uuden oppimiselle luodaan mahdollisuus.
Vaikka asiat häviävät mielestä nopeasti, emme ole silti vain sen tiedon varassa, mitä juuri nyt on silmiemme edessä. Useimmat ihmiset ovat hyviä kuvittelemaan asioita mielessään: voimme simuloida uutta sohvaa ostaessa, miten se sopii omaan olohuoneeseen tai kuvitella mielessä, miltä jokin tuttu laulu kuulostaa. Asioita voi siis pitää mielessä vaikka silmät ja korvat olisivat kiinni.
Kuvittelemisesta apua
Kuvittelemalla voi myös auttaa työmuistia tilanteissa, joissa ei ole käsillä kynää ja paperia, joiden avulla voisi jäsentää asian silmien alle ja siten helpottaa sen pitämistä mielessä. Esimerkiksi meille kerrotun reitin mielessä pitäminen on helpompaa, jos voimme kuvauksen pohjalta kuvitella jonkinlaisen kartan kaduista ja käännöksistä ja sijoittaa sinne kuvattuja maamerkkejä, kuten tietynvärisen rakennuksen tai patsaan.
Kuvittelemista koskevat kuitenkin tästä luvusta tutut työmuistin rajoitukset. Ongelmia tulee, jos yritämme kuvitella kovin paljon asioita kerrallaan tai jos kuormitamme muistia kuvittelemalla kaikenlaisia visuaalisia yksityiskohtia, vaikka pelkistetty kartta olisi riittävä.
Ulkoiset apukeinot
Kaikille tuttu tapa auttaa muistia ovat erilaiset ulkoiset muistin apukeinot: kaikkea ei tarvitse eikä kannata pitää mielessä. Muistilaput, tarkistuslistat ja erilaiset jäsennykset toimivat muistin jatkeina meneillään olevassa tilanteessa. Kun hyödyntää apuvälineitä, ei tarvitse toimia yksinomaan rajallisen ja monin tavoin häiriintyvän työmuistin varassa. Tehokkaita ovat erityisesti sellaiset muistilaput, jotka tulevat vastaan ilman, että niitä täytyy muistaa. Jos seuraavan aamun laboratorioaikaan täytyy varautua siten, ettei syö mitään aamulla, on parasta laittaa muistilappu jääkaapin tai ruokakaapin oveen.
Myös monissa työtilanteissa on kehitetty keinoja muistin auttamiseen. Esimerkiksi kalenteriin ja tehtävälistaan asetetut hälytykset varmistavat, ettei tekeminen ja meneminen ole vain muistin varassa.
Joillakin pienillä lentokentillä käytetään hyödyksi väistämättä vastaan tulevia muistuttajia: lennonjohtajat asettavat tietokoneensa näppäimistölle konkreettisen muistutuspalikan kertomaan kentällä olevasta huoltoautosta. Käytäntö varmistaa, ettei huoltoauton poistuminen kiitoradalta ole muistin varassa: asia huomataan varmasti tarkistaa ennen kuin annetaan lupa koneen laskulle tai nousulle, koska muistutuspalikka tulee vastaan, kun joudutaan käyttämään tietokoneen näppäimistöä.
Käytä muistin apukeinoja: kirjoita heti tilaisuuden tullen muistettavat asiat ja uusien tuttavuuksien nimet muistiin lapuille, kalenteriin, vihkoon tai päiväkirjaan.
Myös erilaisten tarkistuslistojen systemaattinen käyttäminen tähtää siihen, ettei tarvitse toimia vain muistin varassa. Erityisesti turvallisuuskriittisillä aloilla, joissa työntekijöillä on suuri vastuu omasta ja muiden turvallisuudesta, on kehitetty lukuisia keinoja, joiden avulla pyritään välttämään tarpeeton muistin kuormittuminen ja siitä johtuvat virheet.
Unohtamisen estäminen
Muistin apuvälineillä voidaan myös estää asioita unohtumasta, ennen kuin niitä on ehditty oppia ja tallentaa pysyvämmin säilömuistiin. Kalenteri, päiväkirjat ja omat muistiinpanot auttavat kertailemaan asioita ja palauttamaan mieleen, mitä tilanteessa tapahtui ja mitä sovittiin. Uusien opiskelijoiden nimien oppimisessa hyväksi keinoksi on osoittautunut kirjoittaa istumajärjestys ylös, jolloin siitä on helppo tarkistaa nimet, jos ne meinaavat unohtua heti alkuun. Istumajärjestyksen avulla on myös helppo muistella, minkä näköinen henkilö istui kyseisessä kohtaa ja yhdistää nimi ja kasvot toisiinsa.
Työssä uusia ihmisiä tavatessa omat muistiinpanot ja käyntikortit ovat oivia muistamisen apukeinoja, joista voi tarkistaa henkilöiden nimet. Joillakin on tapana kirjoittaa käyntikortin taakse muistiin kyseiseen henkilöön liittyviä tietoja, esimerkiksi työstä, harrastuksista, perheestä ja kiinnostuksen kohteista. Näin henkilöön liittyviä asioita on helppo palauttaa mieleen, kun on uudelleen tekemisissä hänen kanssaan. Myös oman käyntikorttinsa voi ojentaa muistiinpanojen kera: yhteistyökumppania voi näin auttaa muistamaan viikkojenkin kuluttua, kenestä on kyse ja missä asioissa toivoo yhteydenottoa ja yhteistyötä.
Systemaattinen apuvälineiden käyttö
Muistin apuvälineiden on hyvä olla sellaisia, joita käytämme systemaattisesti ja joista osaamme etsiä mielestä hävinnyttä tietoa. Itse kullekin tulee siivotessa toisinaan vastaan sellaisiakin muistilappuja ja muistioita, joista ei ollut hyötyä: aikanaan ei pystynyt lainkaan muistamaan, minne kyseiset muistiinpanot oli tullut säilöttyä, jos edes muisti niiden olemassaolon.
Monissa tilanteissa olemme kuitenkin muistin varassa. Aina ei ole käsillä muistilappua tai asioita joutuu pitämään hetken mielessä, ennen kuin ne pääsee kirjaamaan ylös. Toisinaan taas asioiden hoitaminen on huomattavasti helpompaa, jos ei tarvitse jatkuvasti tukeutua muistiinpanoihin. Esimerkiksi vieraskielisen tekstin lukeminen on sitä helpompaa, mitä vähemmän sanoja joutuu tarkistamaan sanakirjasta.